Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016. Kaupunginjohtajan esitys

1 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kaupunginjohtajan esitys

2 ESIPUHE Kuntatalouden tilanne näyttää muuttuneen pysyvästi. Valtioneuvoston tekemät leikkaukset valtionosuuksiin ja veropohjan kasvuvauhdin hiipuminen johtivat siihen, että Lappeenrannan kaupungin tulopohja pieneni lähes 46 miljoonaa euroa siitä, mitä vielä vuoden 2013 talousarviota laadittaessa ajateltiin. Jo ennen tätä kaupunki kamppaili säästöpaineidensa kanssa. Tilanne ei voi jatkua ennallaan. Tämän vuoksi valtuusto teki yksimielisen periaatepäätöksen talouden tasapainottamisesta. Päätöksessä linjattiin verotuksen ja menoleikkausten välinen painotus. Talousarvio sallii positiivisen nettomenojen kasvun ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa. Muiden toimialojen menot supistuvat vuoden 2013 tasosta. Tämä painotus kertoo siitä, että talousarviossa halutaan panostaa erityisesti hyvinvointiin liittyviin peruspalveluihin. Säästöistä huolimatta kokonaismenojen kasvu on varsin suuri. Tämä johtuu kahdesta huolella valitusta korjausliikkeestä, joiden on tarkoitus kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Ensinnäkin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään (Eksote) muodostunut alijäämäkuilu on tarkoitus kuroa umpeen. Eksoten toiminnasta tehty ulkoinen arviointi osoitti, että se on pystynyt hidastamaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvua, mutta toisaalta myös sen, että tehostamisen varaa on. Tätä varten Eksote on tehnyt oman vuoteen 2018 saakka ulottuvan suunnitelmansa, jonka läpivieminen on välttämätöntä talouden kuntoon saattamiseksi. Toiseksi talousarviossa on haluttu resursoida tilakeskusta niin, että sen on mahdollista katkaista kaupungin palvelutuotannossa tarvittaviin tiloihin syntynyt korjausvelka. Tämän velan korko on korkeampi kuin kaupungin lainojen korot ja se on syytä maksaa pois ennen kuin tiloista aiheutuu ylitsepääsemättömiä ongelmia. Pelkkä lisäresursointi ei kuitenkaan riitä, vaan valtuuston on kyettävä tulevina vuosina priorisoimaan, mitkä toimitilat pidetään kunnossa. Tulorahoitus ei riitä kaikkien nykyisten tilojen kunnossapitämiseen. Näin saamme tilat pidettyä terveellisinä ja turvallisina palveluita käyttäville kuntalaisille ja niissä työskentelevälle kaupungin henkilöstölle. Talousarvioon sisältyy poikkeuksellisen suuri kertaluontoinen veronkorotus. Verojen korottaminen ei voi olla toistuva keino talouden tasapainottamiseen, vaan nyt tehtyjen veroratkaisujen tulisi kestää tämä ja seuraava valtuustokausi. Meneillään on hitaan talouskasvun aika, mutta Lappeenrannassa työttömyys on kasvanut muuta maata hitaammin ja yrityksiltä on tullut tämän tästä positiivisia investointiuutisia seudullemme. Positiivinen elinkeinopolitiikan vire merkitsee valtuustokauden lopulla alkavaa positiivista talouskasvua, jonka avulla pystymme turvaamaan kuntalaistemme palvelut jatkossakin. Kimmo Jarva Kaupunginjohtaja

3 YLEISPERUSTELUT Veropohja Valtionosuudet Nettomenot Tämän talousarvion laatimista on edeltänyt valtuuston tekemä periaatepäätös kolmen vuotta kestävästä käyttötalouden tasapainotusohjelmasta. Ohjelmassa annettiin raamit kaupungin omille toimialoille vuosiksi 2014-2016, päätettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille maksettavista osuuksista vuosille 2014-2018 sekä euromääräisestä verotulojen keräämisestä vuosille 2014-2016. Lappeenrannan kaupungin keskimääräinen ansiotulopohjan kasvu on vuosina 2006-2012 ollut keskimäärin 4,2% vuosivauhdissa. Kasvun ennustetaan hidastuvan vuoden 2013 loppuun mennessä 2,6%:iin ja vuodelle 2014 hiipuvan edelleen 1,8%:iin. Erityisen voimakas hidastuminen tapahtuu palkkatulojen kasvussa. Väestön ikääntyessä eläketulojen kasvuvauhdin ennustetaan jatkuvan, mutta se ei riitä kompensoimaan palkkatulojen kasvun hiipumista. Kaupungin työttömyysaste oli elokuussa 2013 12,4%, kun maan keskiarvo oli 11,1%. Työttömyys on kuitenkin kasvanut muuta maata hitaammin ja työttömyysasteessa lähestytään koko ajan valtakunnan keskiarvoa. Etelä-Karjala elää edelleen rakennemuutosta, jossa teollisuustyöpaikkojen tilalle syntyy matalamman ansiotason palvelutyöpaikkoja. Tämä rakennemuutos yhtäaikaisesti väestön ikärakenteen muuttumisen kanssa tekee kaupungin talouden tasapainoon saattamisesta hyvin haastavaa. Yhteisöverokantaa ollaan valtion toimesta alentamasta 20,0%:iin. Tämä kompensoidaan kunnille nostamalla yhteisöverojen jako-osuutta 29,29%:sta 35,17%:iin. Muutoksen vaikutuksia paikallisesti voidaan kunnolla arvioida vasta kun nähdään sen vaikutuksen yritysten toimintaan. Kaupungin kiinteistöveropohja jatkaa vakaata kasvuaan. Vuonna 2014 kiinteistöjen verotusarvot tulevat nousemaan merkittävästi, jopa yli kahdeksan prosenttia verottajan tekemästä verotusarvojen tarkastelusta johtuen. Ilman veroprosenttien kiristyksiä verotulot kasvaisivat vuonna 2014 1,2% edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2015 kasvu olisi 2,4% ja 2016 1,3%. Kaupungin menojen kasvuvauhti ja valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset pakottavat verojen kertaluontoiseen kiristämiseen, jotta talous saadaan tasapainoon. Kuntien valtionosuuksia on päätetty hallitusohjelmassa leikata 631 miljoonaa euroa. Maan hallitus kasvatti leikkausta edelleen kehysriihissään 2012 ja 2013. Leikkausten vaikutuksen kunnille arvioidaan vuonna 2014 olevan yhteensä 1.118 miljoonaa ja vuosina 2015-2016 n.1.300 miljoonaa vuositasolla. Lappeenrannan kaupungin valtionosuudet ovat vuonna 2014 noin 0,78 miljoonaa vähemmän kuin 2013. Valtionosuuksia tullaan suunnittelukaudella 2014-2016 saamaan yhteensä 24,74 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviota laadittaessa arvioitiin. Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa siten, että osuuksien jakautuminen kuntien välillä muuttuu vuonna 2015. Uudistuksen vaikutukset eivät ole vielä tiedossa, mutta on selvää, ettei valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuteen kohdistettujen leikkausten jälkeen ole mahdollista, että kohdentuminen tarkoittaisi ainakaan merkittäviä korotuksia Lappeenrannan saamiin valtionosuuksiin. Talousarviossa nettomenot kasvavat 6,7% vuoden 2013 tulosennusteeseen nähden vaikka kaupunginvaltuusto päättikin merkittävästä säästöpaketista kaupungin toimialoille. Syitä tähän on kaksi. Ensinnäkin Etelä-Karjalan kunnat ovat sopineet ohjelmasta, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään (Eksote) syntynyt alijäämäkierre saadaan katkaistua ja vanhat alijäämät katettua vuoden 2018 loppuun mennessä. Ratkaisu vaatii Eksotelta merkittäviä säästötoimenpiteitä, mutta myös jäsenkuntien rahoituksen lisäämistä.

4 Toinen merkittävä syy nettomenojen kasvulle on kaupungin tilakeskukseen tehty lisäpanostus, jonka tavoitteena on palvelutuotannossa käytettäviin rakennuksiin kertyneen korjausvelkakierteen katkaiseminen. Suomeen on syntymässä keskitetty tuloratkaisu, jonka ansiosta kaupungin palkkamenot kasvavat erittäin maltillisesti. Kunta-alan järjestöt ovat mukana sopimuksessa, jonka vaikutus palkkoihin on 0,8% vuositasolla. Tuloratkaisu ulottuu kuitenkin myös muihin palkansaajaryhmiin ja tulee omalta osaltaan vaikuttamaan kaupungin tuloveropohjan kasvuun. Tulorahoitus Kaupunginvaltuusto päätti käyttötalouden tasapainotusohjelmassaan, että verotuloja kerätään yhteensä 884.078.000 euroa vuosina 2014-2016. Verotuloennuste 2014 pohjautuu valtakunnallisen verotuloennustekehikon arvioon. Ennusteen pohjassa on huomioitu palkkatulojen ennustetta hieman voimakkaampi hiipuminen, mutta toisaalta kiinteistöjen verotusarvojen ennustetta voimakkaampi kasvu tiedossa olevien rakennushankkeiden vuoksi. Tuloveroprosentti on 21,00%, mikä tarkoittaa 1,50 prosenttiyksikön kiristystä aiempaan 19,50%:iin. Kiinteistöveroja kiristetään seuraavasti: Vero% (suluissa lakisääteiset raja-arvot) 2013 2014 Yleinen (0,60-1,35) 1,25 1,30 Vakituiset asuinrakennukset (0,32-0,75) 0,35 0,55 Muut asuinrakennukset (vak+0,6 maks 1,35) 0,95 1,15 Voimalaitokset (maks 1,4/2,85) 2,85 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka (1,00-3,00) 2,25 3,00 Yleishyödyllisiä yhteisöjä verotetaan yleisen kiinteistöveron mukaisesti. Näillä veroprosenteille verotuloiksi arvioidaan vuonna 2014 kokonaisuudessaan kirjautuvan 287,2 miljoonaa euroa. Yhteenveto Rahoitustotot TILIVUOSI 2013** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero 228 263 245 269 253 670 260 307 Muutos % 5,2 7,5 3,4 2,6 Yhteisövero 16 881 18 081 18 713 15 572 Muutos % 28,6 7,1 3,5-16,8 Kiinteistövero 18 556 23 816 24 153 24 498 Muutos % 3,2 28,3 1,4 1,4 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 263 700 287 166 296 535 300 377 Muutos % 6,3 8,9 3,3 1,3 Valtionosuuksia vuonna 2014 arvioidaan kertyvän 102,6 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot konserniyhtiöiltä näkyvät kunkin yhtiön kohdalla erikseen talousarviossa, jos yhtiölle on määritelty tuloutustavoite. Kaupunki on perinyt yhtiöiltä 0,25%:n takauspalkkion lainantakauksista. Takauspalkkio nostetaan vuoden 2014 alusta 0,5%:iin.

5 Rahoituskulut ja lainananto Arvioitu vuosikate 18,6 miljoonaa euroa riittää lähestulkoon kattamaan nettoinvestoinnit 18,9 miljoonaa euroa. Summa sisältää 2,0 miljoonaa euroa vuodelta 2013 kesken jääneitä investointeja, jotka on rahoitettu kuntaliitossopimuksen mukaisesti Joutsenon Energia Oy:n arvonmääritykseen liittyvillä lainanlyhennyksillä vuosina 2009-2013. Rahoituskuluissa on varauduttu korkotason nousuun. Korkonäkymät ovat tällä hetkellä hyvin maltilliset ja Suomen julkinen sektori saa halpaa rahoitusta, koska sen luottoluokitus on toistaiseksi pysynyt korkeimmalla mahdollisella tasolla. Tällä hetkellä arvioidaan, että euriborkorot lähtisivät nousuun vasta vuoden 2015 lopulla. Kaupunkikonsernin lainasalkusta 70% kuitenkin erääntyy seuraavan viiden vuoden aikana ja vaikkei lisävelkaa otettaisi, täytyy nämä lainat korvata uusilla. Suurin osa lainoista on otettu aikana jolloin lainamarginaalit olivat hyvin alhaiset. Pankkien kiristyvät vakavaraisuusvaateet tulevat nostamaan korkomarginaaleja ja tätä kautta on olemassa hyvin selkeä riski että kaupungin lainojen keskikorko nousee. Valtuusto käsittelee investointiohjelmaa vuosille 2014-2028 kokouksessaan 9.12.2013. Pitkän tähtäimen investointiohjelman tarkoituksena on rakentaa kestävä pohja kaupungin rakennuskannan kuntoon saattamiseksi siltä osin, kun rakennusten nähdään olevan kaupungin palvelutuotannon käytössä pitkällä tähtäimellä. Ohjelma voi vaikuttaa merkittävästi kaupungin velkaantumisnäkymiin. 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupungin lainakannan kehitys, M 169,0 179,9 202,4 224,8 238,5 Lainat/asukas 2 348 2 492 2 794 3 101 3 283 Konsernin lainakannan kehitys, M 428,5 458,9 503,0 536,0 541,0 Lainat/asukas 5 951 6 361 6 943 7 132 7 166 Konsernin lainakanta ilman asuntotuotantoa, M 288,3 305,8 350,3 384,0 389,0 Lainat/asukas 4 005 4 239 4 835 5 022 5 038 Talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteet Talousarvion rakenne Uusi valtuusto on laatinut kaupungille Lappeenranta 2028 strategian. Strategiassa on viisi toimenpideohjelmaa (hyvinvointiohjelma, kaupunkirakenneohjelma, talous- ja palvelurakenneohjelma, elinkeino-ohjelma ja Venäjäohjelma). Toimialat ovat eri toimintojensa osalta esittäneet valtuustoon nähden sitovia tavoitteita, jotka on johdettu näistä toimenpideohjelmista. Lisäksi toimialoilla on muutamia omaan toimialaansa kiinteästi lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen ja niiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita, jotka on määritelty valtuustoon nähden sitoviksi. Talousarvio jakaantuu tuloslaskelmaosaan, käyttötalousosaan, investointiosaan ja rahoitusosaan. Talousarvioon liitetään yleinen perusteluosa, sitovat yksityiskohtaiset perustelut ja henkilöstöpoliittinen osa. Käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa Talousarvion käyttötalousosan euro-osuudessa esitetään vastuu-/toimialoittainen tulot, menot ja toimintakate. Toimialojen esityksissä päädytään kunkin toimialan toimintakatteeseen. Toimialoittaisten tuloslaskelmien pohjalta on koottu yhteen koko kaupungin tuloslaskelma lisäten toimintakatteen jälkeen koko kaupunkia koskevat erät: verot, valtionosuudet ja muut rahoituserät.

6 Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet toimialoille sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimialalle tai toimielimelle tehtävien suorittamiseen. Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa esitetään hankkeen tai hankeryhmän kustannusarvio, talousarviovuonna tarvittava määräraha sekä suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Rahoitusosa Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen.

7 2014 TALOUSARVION YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Yhteiset 1.1. Lautakuntien ja toimialajohdon vastuu / käyttösuunnitelmat Lautakunta ja toimialajohtaja vastaavat toiminnan järjestämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarviokehyksen puitteissa. Lautakunnat kohdentavat resurssit toimialajohtajan esityksestä tärkeimmiksi katsomilleen toiminta-alueille. Lautakunnat vastaavat siitä, että kaupunginvaltuuston päättämää talousarviota ei ylitetä. Lautakuntien talousarvion mukaisten käyttö-/toimintasuunnitelmien vuodelle 2014 on oltava valmiina 31.12.2013 mennessä. 1.2. Talousarvion sitovuus Toimialaa sitoo toimialakohtainen tilikauden tulos. Sitovuudessa tulee huomioida mitä jäljempänä on mainittu toimialakohtaisten kulujen kirjaamisesta muiden kuin toimintakatteeseen sisältyvien erien osalta. 1.2.1 Hallinnon säästöohjelma Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.10.2013, että hallintokuluista säästetään yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuosina 2014-2016. Tämän vuoksi hallintokuluihin on asetettu väliaikaisesti poikkeuksellinen sitovuustaso. Kaupunginjohtajalla on oikeus päättää konsernijohdon ja -hallinnon sekä toimialahallintojen määrärahojen ja koko kaupungin IT-määrärahojen siirroista ja käytöstä. Muusta sitovuudesta poiketen toimialoilla ei ole oikeutta käyttää näitä määrärahoja muiden menojen katteena, vaan tällainen käyttösuunnitelmamuutos on aina tuotava kaupunginjohtajan ratkaistavaksi. 1.3. Investoinnit ja näihin liittyvät poistot ja niiden suhde toimialojen menokehyksiin Investointien sitovuustaso on kohteittainen nettomeno. Mikäli toteutettavasta kohteesta säästyy nettomäärärahaa, voi tekninen lautakunta kohdentaa säästyneen osuuden uudella tavalla. Investointiosaan sisältyviä rakennuskohteita ei voida aloittaa ilman kaupunginhallituksen lupaa, ellei kohteille ole varattu kokonaisrahoitusta talousarviomäärärahoin tai varauksin. Kukin toimiala voi lautakunnan päätöksellä tehdä tarpeelliseksi katsomansa määrän investointeja kohteisiin, joiden poistoaika on enintään kolme vuotta (irtaimisto ja vastaavat). Toimialan tulee kuitenkin huomioida, että sen on pystyttävä kattamaan investoinneista aiheutuvat poistot suunnitelmavuosien mukaisista talouskehyksistä. Selvyyden vuoksi todettakoon, että uudisrakennusten tai laajan perusparannuksen yhteydessä tehtävä ensikertainen kalustus tulee aina sisällyttää talonrakennusinvestointeihin osaksi tilakeskuksen investointiohjelmaa. Investointeihin liittyvien päätösten valmisteluun täytyy aina sisällyttää strategia- ja talousyksikön lausunto. Kaikki talonrakennusinvestoinnit, näihin liittyvät poistot ja rahoituskulut tulee kattaa tilakeskuksen budjetista. Kaikki yhdyskuntatekniikkaan liittyvät investoinnit ja näihin liittyvät poistot tulee sisällyttää teknisen toimen alaisille kustannuspaikoille. Sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätevesi investoinnit poistoineen ovat kuitenkin osa Lappeenrannan Energia-konsernin talousarviota. Kaikki liikuntapaikkarakentamiseen liittyvät investoinnit, jotka eivät ole talonrakennusta ja näihin liittyvät poistot tulee sisällyttää nuoriso- ja liikuntatoimen alaisille kustannuspaikoille. Tilakeskuksen rahoituksen suunnittelusta vastaa strategia- ja talousyksikkö. Yhdyskuntatekniikkaan ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyvien lainojen korot katetaan rahoitusosasta. Muutoin toimialaa tai lautakuntaa sitovat kaupunginvaltuuston vahvistamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

1.4. Määrärahojen käyttäminen suunnitteluvuosina 2015-2016 ja vuoden 2013 alitusten tai ylitysten kattaminen 8 Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 14.10.2013 päättänyt toimialoille sitovat menoraamit vuosiksi 2014-2016. Valtuusto on kokouksessaan 11.11.2013 päättänyt vuoden 2013 lisämäärärahoista tai toimialojen ilmoittamista määräraha-alituksista. Toimialojen tulee tuoda maaliskuun kaupunginvaltuuston kokoukseen esitys vuoden 2013 tilinpäätökseen kirjautuneen lopullisen määrärahaylityksen kattamisesta tai määrärahan alituksen käyttämisestä vuosina 2014-2016. Toimialojen tulee puolivuotiskatsauksen antamisen yhteydessä tehdä talousennuste vuosille 2014-2016 ja tehdä päätös niistä toiminnallisista muutoksista, joilla valtuuston päättämään kolmevuotiskehykseen päästään. Toimialojen tulee tuoda lokakuussa kokoontuvan kaupunginvaltuuston päätettäväksi ne määrärahaylitykset tai alitukset, jotka se haluaa siirtää vuosina 2015-2016 katettavaksi. 1.5. Maksujen ja taksojen tarkistaminen 1.6. Kehittämishankkeet 1.7. Avustukset Toimialojen tulee tarkistaa kaikki toimialalla perittävät maksut ja taksat kustannuskehitystä vastaavasti siten, että ne tulevat voimaan 1.1.2014. Kukin toimiala päättää omista maksuistaan ja taksoistaan parhaaksi näkemällään tavalla. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee toteuttaa laaja-alaisella yhteistyöllä ja lain edellyttämällä tavalla. Kehittämishankkeiden vaikuttavuuden arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja toimialojen tulee entistä enemmän hyödyntää aktiivisesti kaupungin ulkopuolisia rahoituslähteitä. Kaupunginhallitus päättää avustuksista alkuvuodesta tehtävässä käyttösuunnitelmassa. Lautakunnat puolestaan jakavat avustuksensa omien käyttösuunnitelmiensa mukaisesti, siltä osin kuin kaupunginhallitus ei ole niistä päättänyt tai niistä ei ole mainintaa talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissa. Kaupungin myöntämien tapahtuma-avustusten tulee aina sisältää mahdollisuus markkinointiyhteistyöhön kaupungin näkyvyyden varmistamiseksi ao. tapahtumassa. Avustuksien jakamisessa tulee huomioida kaupunginvaltuuston 14.10.2013 tekemä päätös käyttötalouden tasapainottamisesta vuosina 2014-2016. 1.8. Työhyvinvointitoimintaan varattujen määrärahojen käyttö Kaupunginhallituksen hallinto- ja henkilöstöjaosto päättää työhyvinvointitoimintaan varatun määrärahan jakamisesta toimialoille. 1.9. Arvonlisävero Määrärahat ovat sekä käyttötalous- että investointiosassa arvonlisäverottomia. 1.10. Sisäiset erät Toimialojen toimintatulot ja -menot sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset erät. 1.11. IT-hankinnat ja sopimukset Kaupungissa toimii toimialajohtajista ja konsernihallinnon edustajista koostuva tietohallintotyöryhmä. Toimialat eivät saa uusia tietotekniikkaan liittyviä sopimuksia ilman tietohallintotyöryhmän lupaa.

9 2. Valtuustoon nähden sitovat kehykset 2.1. Rahoitus (kaupunginhallitus) Rahoituskehykseen on sisällytetty verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja -kulut pl. tilakeskuksen investointeihin liittyvät rahoituskulut. Toimintatuottoihin kirjataan perinnän kautta saadut saamiset ja toimintakuluihin on tehty varaus koko kaupungin osalta henkilöstökulujen jaksottamiseen, luottotappioihin ja kunnallisverotuksen hoitamisesta verottajalle maksettaviin kustannuksiin liittyen. Konsernirahoituksen operatiivisen hoitamisen kulut sisältyvät konsernijohdon ja hallinnon kehykseen. 2.2. Omaisuuden myyntivoitot (tekninen lautakunta) Vuonna 2014 on tavoitteena myydä kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeetonta kiinteistöomaisuutta yhteensä 10M. Jos omaisuudesta saatava myyntihinta ylittää omaisuuden tasearvon, muodostuu kaupan myötä tuloslaskelmaan kirjattavaa myyntivoittoa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot on sisällytetty omaisuuden myynnin kehykseen. Mikäli myyntivoittoja toteutuu talousarviota enemmän, tuodaan valtuuston päätettäväksi esitys myyntivoittojen käyttämisestä joko investointeihin tai lainan lyhentämiseen. Ennen esityksen tekemistä on kuitenkin tarkistettava, ettei kaupungin taseeseen ole päässyt muodostumaan sellaisia omaisuuseriä, joiden myynnistä aiheutuu taloussuunnittelukaudella myyntitappiota tai tarvetta kertaluonteisiin arvonalennuksiin. Omaisuuden myyntiä valmistelee realisointityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja. 2.3 Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin välinen palvelusopimus (sotetoimikunta ja kaupunginhallitus) Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014-2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksoten tulee 31.12.2013 mennessä toimittaa kaupunginhallitukselle suunnitelma, jossa on neljännesvuosittaiset tarkastelupisteet talouden tasapainoon saattamiseksi. Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle puolivuosittain. Jos suunnitelmassa ei puolen vuoden ajanjaksolla ole pysytty, Eksoten tulee esittää ne toiminnalliset muutokset, joilla se aikoo saavuttaa alijäämän kattamistavoitteen. Vuoden 2014 maksuosuus on 236.300.000 euroa. 2.4. Kasvatus- ja opetustoimi (kasvatus- ja opetuslautakunta) Kasvatus- ja opetustoimen menokehys perustuu vuosien 2014-2016 päivähoitotarpeen ja oppilasmäärän kokonaisennusteeseen. Palvelutarpeen muutoksen aiheuttamat menopaineet tulee kattaa taloussuunnittelukauden aikana toiminnallisilla tai palveluverkkoon tehtävillä muutoksilla. Kaupunginvaltuusto päättää kouluverkosta kokouksessaan 9.12.2013. Jos tehty kouluverkkoratkaisu ei mahdollista menokehykseen pääsemistä, tulee lautakunnan kattaa ylitysuhkat muuta palvelutuotantoa vähentämällä. 2.5. Kulttuuritoimi (kulttuurilautakunta) Kulttuuritoimen tulee etsiä kesäteatteriin ulkopuolisia toimijoita tarjonnan varmistamiseksi. Kulttuuritoimen on selkeästi kasvatettava toimintatuottojaan vuosina 2014-2016. Tuottojen tulee kasvaa vuosittain 5 % vuoden 2013 tasoon nähden. Uusi, vuonna 2016 käyttöön tuleva kaupunginteatteri kasvattaa kulttuuritoimen vuokrakustannuksia 0,6 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasoon nähden. Tätä varten ei taloussuunnitelmassa ole erikseen varattu lisämäärärahaa, vaan toimialan tulee toiminnallisilla muutoksilla, yhteis-

10 työssä Teatterikiinteistö Oy:n kanssa tehtävällä tilojen ulosvuokrauksella ja lipputuloja kasvattamalla kattaa vuokrakustannuksen noususta aiheutuvat menot. 2.6. Liikuntatoimi (Nuoriso- ja liikuntalautakunta) Lautakunnan päätöksestä poiketen nuorisotilat Monari ja Sammonlahti pidetään auki lauantaisin. Kaupunki on vastannut Saimaa Gardensin yhteyteen tulevan Rauhan monitoimiareenan investointikustannuksista (5,1 milj. euroa netto). Areenan käyttökustannuksista vastaa vuokralainen. Kaupunki saa pääomasijoitustaan vastaavaa pääomavuokraa n. 120.000 euroa/vuosi, jota vastaan kaupunki saa oikeuden kylpylän tilojen käyttämiseen. Käyttöoikeus annetaan veloituksetta sotaveteraaneille ja omaishoitajille ja nuoriso- ja liikuntalautakunta oikeutetaan päättämään muusta käytöstä. Sopimus on voimassa kolme vuotta. Sen jälkeen pääomavuokran käyttämisestä päätetään erikseen. Vuokraaja lunastaa hallin vuoteen 2026 mennessä. 2.7. Tekninen toimi (Tekninen lautakunta) 2.8. Rakennuttaminen 2.9. Tilakeskus Teknisen lautakunnan hissiavustusmäärärahaa voidaan käyttää talousarviovuonna ja kahtena seuraavana vuonna hissin jälkiasennustöiden edistymisen mukaan. Käytäntö on sama kuin asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hissiavustuksissa. Esteettömyys tulee ottaa huomioon kaikissa uusissa katutöissä. Olemassa olevissa kohteissa reunakivetysten madaltaminen tulee aloittaa niistä kohteista, joissa kevyttä liikennettä on eniten. Liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden katutyöt tulee toteuttaa kustannustehokkaasti ja nopeutetulla aikataululla niin, että töistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa yleiselle liikenteelle. Rakentamisen ja rakennuttamisen laatuun sekä esteettömyyteen tulee kiinnittää erityinen huomio. Investointien suunnittelussa, kilpailuttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa sekä hankkeiden ajoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kustannustietoisuuteen ja kustannusarviossa pysymiseen. Koko konsernin rakennuttamisen keskittäminen selvitetään kevään aikana ja tarvittavat päätökset tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupungin tilakeskus aloittaa toimintansa taseyksikkömuodossa 1.1.2014. Tilakeskuksen tulee sisällyttää vuokriinsa kaikki kiinteistöistä aiheutuvat pääoma- ja hoitokustannukset. Toimialoille on jaettu sisäisiin vuokriin tätä varten erilliset määrärahat vuosille 2014-2016. Vesi ja sähkö sisältyvät sisäisiin vuokriin vielä vuoden 2014 ajan. Vuoden 2015 alusta lukien ne siirretään vuokralaisen maksettavaksi ja vuokriin tehdään vastaava alennus. Järjestelyn tavoitteena on energia- ja vedenkulutuksen vähentäminen. 2.10. Läntisen alueen pelastusasema Uudessa palvelutasopäätöksessä Aluehallintovirasto on velvoittanut kaupungin pelastusaseman rakentamiseen länsi-alueelle. Tähän on tehty investointiosassa investointivaraus, mutta määrärahat aseman lisämiehitykseen eivät sisälly taloussuunnitelmaan vuodelle 2016. Kuntien tehtäviä ollaan määrittelemässä uudelleen ja vaikutuksen pelastustoimeen halutaan selville ennen kuin määrärahat henkilöstön (pelastuslaitoksen esitys 12 virkaa) palkkaamiseen varataan.

11 3. Rahoitus 3.1. Lainojen ottaminen 3.2. Lainananto 3.3. Leasingrahoitus 4. Investoinnit 4.1 Maanhankinta Kaupunginjohtaja oikeutetaan päätöksellään strategia- ja rahoitusjohtajan esityksestä ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin siten, että kaupungin nettovelkaantuminen vuonna 2014 on enintään 10 milj. euroa. Kaupunginjohtaja voi päättää kaupungin lainakannan hoidon edellyttämistä toimenpiteistä mukaan lukien johdannaisyleissopimusten tekeminen ja muut mahdolliset suojaustoimenpiteet. Kaupungilla on käytössä konsernitilijärjestelmä, jonka puitteissa on konsernitililimiitti lyhyen aikavälin kassahallintaa varten. Limiitin jakautumisesta konsernin sisällä päättää kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus päättää pitkäaikaisten lainojen myöntämisestä. Kaupunginjohtaja voi päättää alle miljoonan euron suuruisten lainojen myöntämisestä konsernissa toimiville tukipalveluyhtiöille enintään viiden vuoden ajaksi, jos järjestely on taloudellisesti perusteltu ja vähentää rahoituskuluja konsernitasolla. Kaupunginjohtaja voi päättää leasingsopimuksista, joiden hoitoon tarvitut määrärahat ovat toimialojen kehyksissä. Alle 100.000 euron suuruiset uudet leasing-sopimukset voi päättää strategia- ja rahoitusjohtaja. Vaihtovuokrauslaitteita koskevat leasingsopimukset hyväksyy strategia- ja rahoitusjohtaja. Toimialat/tulosalueet eivät voi tehdä uusia koneiden/laitteiden vuokrasopimuksia leasingrahoitusta käyttäen. Leasing-rahoitusvaihtoehtoa harkitessa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei kaupungin intressissä ole lunastaa vuokrakohdetta. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä teknisen lautakunnan esityksestä maanhankintaa enintään 5 miljoonalla eurolla vuoden 2014 aikana. Summa on huomioitu rahoituslaskelmassa. Hankintaesitykseen tulee aina sisällyttää laskelma siitä, paljonko hankittava omaisuuserä tuottaa kaupungille tuloja tulevina vuosina. Maanhankinnan edellytyksenä on, että ostettava kiinteistö ei aiheuta kaupungille poistonalaisia kustannuksia ja että riski hankittavan maan arvon alenemiselle on kaupungin näkökulmasta erittäin vähäinen. Jos kaikki edellä mainitut ehdot eivät täyty, tulee hankinta tuoda erikseen valtuuston päätettäväksi talousarvion investointiosan muutoksena. 4.2. Tilakeskuksen pääomavuokrilla rahoittamat kohteet Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 9.12.2013 päättänyt niistä kiinteistöistä, jotka on tarkoitus pitkällä tähtäimellä säilyttää osana kaupungin palvelutuotantoa, jatkaa rakennushistoriallisesti merkittävän kiinteistön vuokraamista ulkoisille tahoille tai jalostaa kiinteistö uuteen käyttöön osaksi palvelutuotantoa. (Tilasalkut A ja B) Pääomavuokrilla kerättyjä tuloja voidaan käyttää tilakeskuksen harkinnan mukaan vain edellä mainittujen kohteiden arvoa säilyttäviin kunnossapitoinvestointeihin, joilla varmistetaan se, ettei rakennuksiin synny uutta korjausvelkaa. Tilakeskus laatii käyttösuunnitelman toimialoja kuultuaan ja tekninen lautakunta esittää käyttösuunnitelman kaupunginhallituksen vahvistettavaksi. Pääomavuokratuloja ei käytetä laajoihin perusparannushankkeisiin. Näitä varten investointiosaan on otettu tilakeskuksen talonrakennukseen liittyvät investointimäärärahat.

12 Jos muihin kuin perusparannettaviin tai tilasalkkuihin A ja B kuuluviin tiloihin tulee laajempia korjaustarpeita, tulee tilakeskuksen ja tiloissa vuokralla olevan toimialan viiveettä järjestää tiloissa oleva toiminta muihin tiloihin tai tehdä asiasta päättävälle toimielimelle esitys kyseisen palvelutuotannon lopettamisesta. Kaupungin omilta toimialoilta ei peritä pääomavuokraa niistä kohteista, jotka eivät kuulu salkkuihin A ja B. 4.3. Asuntotuotannon omarahoitusosuudet 4.4. Kiinteä omaisuus Kaupunginhallituksella on oikeus tarvittaessa osoittaa rahoitus ARA:n tukeman sosiaalisen asuntotuotannon vaatimaan omarahoitusosuuteen. Maaperän puhdistukseen tehtyä menovarausta voidaan vuonna 2014 käyttää erikseen päätettäviin yksittäisiin kohteisiin. 4.5. Elinkeinojen kehittäminen, EU-rahoitus ja kehittämishankkeet Elinkeinojen kehittämistoiminnassa sekä EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä kiinnitetään erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, työllistämiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Elinkeinojen kehittämistoimiin osoitettavaa kaupungin rahoitusosuutta varten varataan käyttötalous- ja investointiosassa yhteensä 4 711 513 euroa. Kaupungin rahoitusosuudelle haetaan vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä, jolla tavoitellaan kehittämistoiminnan omarahoituksen liki kaksinkertaistamista. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus, joka vahvistaa määrärahan käyttösuunnitelman. Kaupunginjohtajalla on oikeus osoittaa määrärahasta kaupungin omarahoitusosuus hankkeisiin, joiden omarahoitusosuus on enintään 40.000 euroa. Lentoliikenteen ja lentokentän toiminnan turvaamiseksi Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:llä on markkinointiyhteistyösopimukset Ryanairin ja AirBalticin kanssa. Vuonna 2014 kaupunginhallituksen erillispäätöksellä osoitetaan EU- ja elinkeinopoliittisesta määrärahasta rahoitusta 500.000 euroa lentoliikenteen ja lentokenttätoiminnan turvaamiseksi. Lappeenrannan liiketoiminnat Oy -konsernin tehtävänä on kattaa sopimusten arvon ja Lappeenrannan kaupungin sopimusten arvon ja Lappeenrannan kaupungin rahoituksen välinen erotus hankkimalla ulkopuolista rahoitusta. Enintään vastaavantasoiseen vuotuiseen panostukseen varaudutaan vuosina 2015 2016. Lappeenrannan lentokentän kehittämistä valmistellaan liiketoimintasuunnitelman perustalta tavoitteena lentomatkustajien määrän kasvu. Kaupunginvaltuuston 14.10.2013 tekemän päätöksen mukaisesti EU- ja elinkeinorahoja vähennetään 1.000.000 euroa vuosina 2014 2016. Kasvua ja työllisyyttä lisäävien hankkeiden toteuttaminen tulee varmistaa tarvittaessa valtuuston myöntämällä lisämäärärahalla. 4.6. Käyttämättä jäävät investointirahat Toimialojen tulee vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä esittää ne investointimäärärahatarpeet vuoden 2015 talousarvioon, mitä on syntymässä keskeneräisistä tai viivästyneistä investoinneista vuodelta 2014. Tämä ei koske kohdassa 1.2. mainittuja irtaimistoinvestointeja, joiden osalta investointibudjettiin liittyvät muutokset voidaan tehdä lautakunnan toimesta. 4.7. Investointiosan ulkopuoliset hankkeet Kaupunginhallituksella on valtuuston 18.2.2008 ( 9) tekemän päätöksen mukaisesti oikeus osoittaa 1.271.000 euroa city-korttelin pysäköintilaitoksen rahoitukseen. Määräraha siirtyi Galleria-alueen pysäköintipaikoista, joista valtuusto oli päättänyt vuonna 2003. Valtuusto oikeutti kaupunginhallituksen päättämään käytännön täytäntöönpanotoimenpiteistä Williparkki Oy:n kanssa.

13 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OSA 2014 Vuosi 2014 on uuden strategian ja käyttötalouden tasapainottamisohjelman ensimmäinen kokonainen täytäntöönpanovuosi. Sovituilla linjauksilla ja toimenpiteillä tavoitellaan toimintojen huomattavaa tehostumista. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa kaupungin henkilöstöllä on ratkaiseva merkitys. Uusien toimintamallien ja sopeuttamistoimien käytäntöön saattaminen edellyttää kaikilta vahvaa sitoutumista ja ennakkoluulotonta asennetta. Toimintojen tehostaminen edellyttää palvelutuotannon, hallinnon ja työprosessien kriittistä tarkastelua ja virtaviivaistamista sekä keskittymistä ydintehtäviin. Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt luovat pohjan laadukkaalle palvelutuotannolle. Vaikeasta taloudellista tilanteesta huolimatta Lappeenrannan kaupunki haluaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen sekä toteuttaa oikeudenmukaista ja eri henkilöstöryhmien suhteen yhdenvertaista henkilöstöpolitiikkaa. Talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä toimialojen ja henkilöstön kanssa. Henkilöstöpoliittiset linjaukset huomioidaan myös kaupungin omistajaohjauksessa. 1.Henkilöstöresurssit vuonna 2014 Talouden tasapainottamisohjelmaan pohjautuvat henkilöstösuunnitelmat toimenpiteistetään vuonna 2014. Eläköityminen, hallinnon keventäminen ja työprosessien uudistaminen huomioidaan suunnitelmissa mahdollisimman laaja-alaisesti. Suunnitelmat toteutetaan Lappeenranta-sopimuksen hengessä. Kuntaliitoksiin ja organisaatiomuutoksiin perustuva irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Henkilöstön lomauttaminen on mahdollista lautakunnan esityksestä ja kaupunginhallituksen erillisellä luvalla tilanteessa, jossa toimiala ei muuten pääse menokehykseensä. Henkilöstöä kannustetaan palkattomien virkavapaiden ja työlomien käyttöön. 2. Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön rekrytointiin liittyvät työprosessit uudistetaan huomioiden hallinnon keventämiseen liittyvät vaatimukset. Vuonna 2014 rekrytoidaan vakinaista henkilöstöä ensisijaisesti vain kasvatus- ja opetustoimen välittömään palvelutuotantoon. Muiden tehtävien vakinainen täyttäminen on mahdollista ainoastaan erityisestä syystä. Määräaikaisen henkilöstön palkkaaminen on mahdollista toimialalle varattujen nettomäärärahojen (toimintakate) puitteissa ja henkilöstösuunnitelmat huomioiden. Lähtökohta on, että määräaikaista henkilöstöä käytetään vain tehtävissä, jotka liittyvät välittömään palvelutuotantoon. Rekrytointiin liittyvistä menettelytavoista päättää kaupunginhallituksen hallinto- ja henkilöstöjaosto. 3. Työajan joustot sekä osa-aikaeläkkeen vuorotteluvapaamahdollisuuksien käyttö Osa-aikaeläke, vuorotteluvapaa, osa-aikalisä ja muut työajan joustot ovat mahdollisia työnantajan harkintaan perustuen. 4. Henkilöstön hyvinvointi Työyhteisöjen toimivuutta parannetaan ennakoivan työhyvinvointitoiminnan ja tehokkaan työterveyshuollon avulla. Vuonna 2014 työhyvinvointitoiminnan painopisteenä on työyhteisötaitojen parantaminen ja henkilöstön omaehtoisen liikunnan edistäminen. Myös muutosjohtamista tuetaan. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma uudistetaan. Sairauslomiin liittyviä käytäntöjä kevennetään. Syksyllä 2014 toteutetaan koko kaupunkikonsernin kattava työhyvinvointikysely.

14 Työhyvinvointitoimintaan on varattu 110 000 euroa. 5. Osaamisen varmistaminen Henkilöstön osaamista kehitetään kaupungin strategian ja palvelutarpeiden pohjalta sekä muutostilanteisiin varautuen. Osaamisen parantamiseksi laaditaan koulutussuunnitelma, jossa huomioidaan vuonna 2014 voimaan tuleva lainsäädäntö työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Keskitetystä täydennyskoulutuksesta on vuoden 2015 loppuun saakka voimassa oleva sopimus FCGkoulutuspalveluiden kanssa. FCG:n toteuttamaan täydennyskoulutukseen on varattu 100.000 euroa. Toimialat varaavat edellä kerrotun lisäksi talousarvioihinsa määrärahaa oman alansa erityiskoulutuksen. 6. Muut henkilöstöpoliittiset tavoitteet Palkkausjärjestelmiä kehitetään taloudellisten realiteettien puitteissa. Henkilöstön palkitsemiskäytännöt uudistetaan.

Tuloslaskelma 15

16 Rahoituslaskelma 2013 2014 2015 2016 Rahoituslaskelma ENN TAE TS TS milj. milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta 2014-2016 yht. Vuosikate 17,4 18,9 21,6 18,1 58,6 Investointien rahavirta Investointimenot (sis.po-vkra -49,0-27,5-17,7-18,8-64,0 Rahoitusosuudet investointi 9,1 3,8 2,4 2,5 8,7 Pysyvien vastaavien myynti 10,0 10,0 Investoinnit, netto -39,9-23,7-5,3-16,3-45,3 Toiminnan ja investointien rahavirta -22,5-4,8 16,3 1,8 13,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0 Antolainasaamisten vähenn 4,7 0,2 0,1 0,1 0,4 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäy 49,2 30,7 29,1 24,8 84,6 Pitkäaikaisten lainojen vähe -31,4-26,1-45,5-26,7-98,3 Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Vaikutus maksuvalmiuteen 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

17 Toimialojen valtuustoon nähden sitovat talousarvioraamit

18

19 Toimialojen toimintakatteet ja nettomenojen kasvu TP 2012 KS 2013 TPE 2013 TA 2014 muutos% TA 2015 TA 2016 Konsernijohto ja -hallinto (sisältää toimialahallintojenkin säästöpaketin) Toimintatuotot 4 792 2 368 2 409 1 789-24,4 1 794 1 799 Toimintakulut 21 038 19 310 20 754 18 107-6,2 17 862 18 072 Toimintakate -16 246-16 942-18 345-16 318-3,7-16 068-16 273 Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot 47 10 10 10 0,0 10 10 Toimintakulut 211 142 218 074 218 074 236 670 8,5 241 172 247 675 Toimintakate -211 095-218 064-218 064-236 660 8,5-241 162-247 665 Kotikuntakorvaukset Toimintatuotot 457 579 579 585 1,0 585 585 Toimintakulut 2 725 2 829 2 829 2 885 2,0 2 957 3 032 Toimintakate -2 269-2 250-2 250-2 301 2,3-2 373-2 448 Kasvatus- ja opetustoimi Toimintatuotot 7 129 5 624 5 624 5 740 2,1 5 867 5 997 Toimintakulut 96 287 96 481 96 981 97 998 1,6 99 155 100 837 Toimintakate -89 158-90 857-91 357-92 258 1,5-93 288-94 840 Kulttuuritoimi Toimintatuotot 1 356 1 451 1 567 1 293-10,9 1 264 1 270 Toimintakulut 11 736 12 034 12 163 11 628-3,4 11 811 11 968 Toimintakate -10 381-10 583-10 596-10 336-2,3-10 547-10 698 Nuoriso- ja liikuntatoimi Toimintatuotot 1 694 1 656 1 656 2 022 22,1 2 124 2 238 Toimintakulut 10 041 10 392 10 181 10 201-1,8 10 305 10 525 Toimintakate -8 347-8 736-8 525-8 179-6,4-8 181-8 287 Tekninen toimi ilman tilakeskusta Toimintatuotot 12 673 12 028 12 028 13 714 14,0 14 228 14 945 Toimintakulut 22 413 22 387 22 290 23 730 6,0 23 999 24 250 Toimintakate -9 740-10 360-10 262-10 015-3,3-9 770-9 305 Tilakeskus Toimintatuotot 23 254 22 588 22 588 27 629 22,3 27 649 27 649 Toimintakulut 18 299 17 061 17 066 26 529 55,5 26 549 26 549 Toimintakate 4 955 5 526 5 522 1 099-80,1 1 099 1 099 Maakunnall.palv.toim.maksuosuudet Toimintatuotot 23 0 0 0 0 0 Toimintakulut 7 791 7 636 7 761 7 888 3,3 8 373 8 956 Toimintakate -7 768-7 636-7 761-7 888 3,3-8 373-8 956 Maakunnallinen palvelutoiminta Toimintatuotot 15 150 14 866 14 866 14 867 0,0 15 420 15 864 Toimintakulut 14 903 15 105 15 111 15 101 0,0 15 588 16 254 Toimintakate 247-239 -245-234 -2,0-168 -390 Kiinteistöjen myynti Toimintatuotot 5 932 6 400 6 400 4 347-32,1 4 347 4 346 Toimintakulut 73 0 0 0 0 Toimintakate 5 859 6 400 6 400 4 347-32,1 4 347 4 346 Käyttötalous Toimintatuotot 72 972 67 569 67 727 71 996 6,6 73 286 74 701 Toimintakulut 417 082 421 310 423 211 450 737 7,0 457 771 468 117 Toimintakate -344 111-353 740-355 484-378 742 7,1-384 485-393 416

20 KONSERNIJOHTO JA -HALLINTO TALOUSARVIO 2014 Valtuustoon nähden sitovat kaupungin strategian mukaiset tavoitteet (Hyvinvointiohjelma, Kaupunkirakenneohjelma, Talous- ja palvelurakenneohjelma, Elinkeino-ohjelma, Venäjäohjelma) 1. Toteutetaan hallinnon rakenne- ja prosessiuudistus, jonka tavoitteena on 2,8 miljoonan euron säästöjen toteutuminen vuoden 2016 loppuun mennessä. 2. Uudistetaan elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten ja matkailua tukevien palvelualojen työpaikkojen syntymistä. 3. Vähennetään työttömyyttä kannustamalla aktiiviseen työelämään ja koulutukseen. 4. Vahvistetaan yhteiseksi koettua strategian mukaista Lappeenranta- brändiä. 5. Parannetaan rajanylityksen sujuvuutta ja alueen saavutettavuutta edunvalvonnan, alueellisen ja viranomaisyhteistyön keinoin. 6. Edistetään avoimuutta ja lähidemokratiaa sekä lappeenrantalaisten aktiivista osallistumista. Tavoitteita kuvaavat tunnusluvut/mittarit (min. 1/tavoite) TP 2012 TA 2013 TAE 2014 Työpaikkojen määrä +300 Työttömyysaste max 12% Nuorisotyöttömien määrä -10% Asukasluku +250 100VA Konsernijohto TP 2012 KS 2013 TAE 2014 muutos% TAE14/KS13 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 1 276 392 618 500 112 000-81,9 117 000 107 000 Toimintakulut 3 575 110 1 750 746 1 601 101-8,5 1 622 021 1 640 763 Toimintakate -2 298 718-1 132 246-1 489 101 31,5-1 505 021-1 533 763 120VA Konsernihallinto TP 2012 KS 2013 TAE 2014 muutos% TAE14/KS13 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 1 293 637 548 200 587 871 7,2 587 871 587 871 Toimintakulut 7 724 855 7 822 545 7 791 445-0,4 7 471 100 7 544 170 Toimintakate -6 431 218-7 274 345-7 203 574-1,0-6 883 229-6 956 299 160VA Konsernin yhteiset kustann. TP 2012 KS 2013 TAE 2014 muutos% TAE14/KS13 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 1 390 559 1 201 000 1 089 000-9,3 1 089 000 1 104 000 Toimintakulut 8 906 864 9 736 330 9 468 670-2,7 9 522 889 9 641 219 Toimintakate -7 516 305-8 535 330-8 379 670-1,8-8 433 889-8 537 219

21 100TO Konsernijohto ja - hallinto yht. TP 2012 KS 2013 TAE 2014 muutos% TAE14/ KS13 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot 4 791 871 2 367 700 1 788 871-24,4 1 793 871 1 798 871 Toimintakulut 21 037 908 19 309 620 18 861 216-2,3 18 616 010 18 826 152 Toimintakate -16 246 038-16 941 920-17 072 345 0,8-16 822 139-17 027 281

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 22 Toiminnan kuvaus Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävä on yhdessä Eksoten, kaupungin muiden toimialojen, muiden viranomaisten, yksityisten palvelun tuottajien sekä kolmannen sektorin kanssa, yhteistyössä ja kumppanina turvata kaupunkilaisten hyvinvoinnin edellytykset. Tarvittavien, laadukkaiden ja kustannustehokkaasti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan Eksoten järjestämisvastuulla olevilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Perussopimuksen 2 mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoitolaissa (1062/89) tarkoitettu erikoissairaanhoito, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitettu erityishuolto sekä järjestää Imatran kaupunkia lukuun ottamatta jäsenkuntien puolesta kansanterveyslaissa (66/72) tarkoitettu kansanterveystyö, sosiaalihuoltolaissa (710/82) tarkoitettu sosiaalihuolto ja sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitettu ehkäisevätyö. Järjestämisvastuun piiriin eivät kuitenkaan kuulu lasten päivähoito, ympäristöterveydenhuolto eikä eläinlääkintähuolto. Palvelujen järjestämisestä sovitaan palvelusopimuksella. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on - kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysoiminen - varmistaa tarkoituksenmukaisten, laadukkaiden, kustannustehokkaasti tuotettujen ja oikein kohdennettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus - valvoa ja arvioida Eksoten toimintaa ja Lappeenrannan palvelusopimuksen toteutumista TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Perussopimuksen 22 mukaisesti Eksote rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Eksoten tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut talousarvioon sisällytettyjen tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutoksiin tulee pystyä reagoimaan ennakoivasti ja siten, että palvelurakenne ja kaupungin asukkaille saatavilla olevat palvelut tukevat asukkaiden omatoimista selviytymistä, mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ja avopalveluihin. Palvelusopimusyhteistyöllä ja omistajaohjauksella turvataan - lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, palvelujen tarkoituksenmukaisuus, laatu ja kustannustehokkuus - toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn ja avopalveluihin. - palvelujen tuottamisessa huomioidaan erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet o Asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen o Palveluprosessien, -rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen o Strategiasta ohjautuva tutkimus- ja kehittämistoiminta Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014-2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksoten tulee tehdä taloussuunnitelmansa tämän mukaisesti. 204 OMISTAJAOHJAUS Ohjeet ja toimintalinjaukset Konserniohje, palvelusopimus ja sen kuntakohtainen liite, kaupungin ja Eksoten yhteinen vuosisuunnitelma, yhteinen tahtotila ja kumppanuus, avoin tiedonvaihto, palautteenanto -mekanismit, arviointi, raportointi ja seuranta. Eksote raportoi kaupungille toiminnan taloustiedot kuukausittain, toiminnalliset tiedot neljännesvuosittain sekä laatii toimintavuoden puolivuotisraportin 15.8.2014 mennessä. - Kuntaraportointia kehitetään yhteistyössä.

23 Omistajaohjauksen toteutus Kaupunginhallitus ja/tai kaupunginhallituksen alainen sosiaali- ja terveystoimikunta Apulaiskaupunginjohtaja Strategia- ja rahoitusjohtaja Hyvinvointisuunnittelija Palvelusopimusyhteistyö Taipalsaaren kunnan kanssa Avustukset Sosiaali- ja terveystoimen avustuksia sopeutetaan valtuuston päätöksen talouden tasapainotusohjelman mukaisesti 300.000 eurolla vuosina 2014-2016. 205 Omistajaohjaus / oma toiminta TP 2012 TA 2013 TAE 2014 % 14/13 Toimintatuotot 43 807 10 000 10 000 0,0 Toimintakulut 325 401 444 000 370 000-16,6 Toimintakate -281 594-434 000-360 000-17,1 200 PALVELUSOPIMUS Palvelusopimukset Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen 17 mukaisesti kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali- ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Palvelusopimusta on uudistettu sopimuskaudelle 2013-2016. Uusi palvelusopimus solmitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja se päivitetään vuosittain kuntakohtaisella liitteellä. Palvelusopimus perustuu perussopimukseen ja perustamissuunnitelmaan, Eksoten strategian toimeenpanosuunnitelmaan, Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiaan ja kaupungin strategiaan/jäsenkuntien strategioihin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen 15 mukaiset vastuualueet ovat: - Perhe- ja sosiaalipalvelut - Terveyspalvelut - Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan kunnat ovat edellyttäneet Eksotelta ratkaisua, jolla sosiaali- ja terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Suunnitelma hyväksytään vuoden 2013 lopussa Eksoten valtuustossa. Tarkemmat palvelusopimukseen liitettävät tavoitteet tullaan lisäämään talousarviokirjaan käyttösuunnitelmavaiheessa, kun Eksoten palvelusuunnitelma ja palvelusopimukseen liittyvä kuntakohtainen liite on Lappeenrannan osalta hyväksytty. Valtuustoon nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet 1. Eksoten tuottavuusohjelma vuosina 2014-2018 lähtee toteutumaan suunnitellusti jäsenkuntien kanssa päätetyllä tavalla 2. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoito- ja palvelutakuun mukaisesti 3. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja -prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan 201 Palvelusopimus TP 2012 TA 2013 TAE 2014 % 14/13 Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut 210 808 345 217 630 000 236 300 000 8,6 Toimintakate -210 808 345-217 630 000-236 300 000 8,6

24 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ 200TY Sosiaali- ja terveyspalvelut yht. TP 2012 TA 2013 TAE 2014 % 14/13 Toimintatuotot 46 924 10 000 10 000 0,0 Toimintakulut 211 141 659 218 074 000 236 670 000 8,5 Toimintakate -211 184 246-218 064 000-236 660 000 8,5

25 KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Toiminnan kuvaus Kasvatus- ja opetustoimen tavoitteena on turvata yhdessä perheen kanssa lapsen ja nuoren hyvä ja tarkoituksenmukainen hoito, kasvatus ja opetus. Näin lapsi ja nuori kasvaa omaksi persoonalliseksi yksilökseen, oppii käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia omia voimavarojaan sekä toimimaan yhteisön jäsenenä. Toiminta toteutetaan tarjoamalla laadukasta kasvatusta ja opetusta. Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on edistää lasten kasvua ja oppimista niin, että heistä kasvaa ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Toimialan toimintaa ohjaavat arvot ovat oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, välittäminen ja yhdessä kasvaminen. Visio vuodelle 2016: Suomen paras kasvatus- ja opetustoimi, koska otamme huomioon lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja tarpeet, kasvatamme ja kasvamme yhdessä samanarvoisina sekä opimme nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten. TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnassa keskitytään lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat päivähoitolain mukaisten päivähoitopalvelujen järjestäminen sekä perusopetus- ja lukiolain mukaisen opetuksen järjestäminen lapsille ja nuorille. Lappeenranta 2028 strategia suuntaa työskentelyämme. Erityisesti tavoitteet lasten ja nuorten yksiöllisen kasvun tukemisesta ja nuorten syrjäytymisen vähentymisestä ohjaavat toimintaamme. Osaavien ja hyvinvoivien työyhteisöjen kehittäminen on edellytys tuloksekkaalle kasvatus- ja opetustyölle. Myös kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden radikaalia parantamista tavoitellaan koulu- ja päiväkotiverkkoa uudistamalla. Toimialan toimenpideohjelman 2013-2016 painopisteenä on yhteisen, myönteisen, lappeenrantalaisen kasvu- ja oppimiskokemusten jatkumon aikaansaaminen lapsille ja nuorille. Tavoitteena on vuorovaikutuksessa osallistaa lapset ja nuoret tuottamaan itselleen sekä muille myönteisiä kasvu- ja oppimiskokemuksia. Myös huoltajilla, yhteistyökumppaneilla sekä henkilöstöllä on tärkeä osuutensa. Keskeistä vuorovaikutuksessa on ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin omaksuminen ja turvallisten ihmissuhteiden tarjoaminen. Keräämällä ja hyödyntämällä lapsilta ja nuorilta, huoltajilta, yhteistyökumppaneilta sekä henkilöstöltä saatua palautetta varmistetaan vuoropuhelu ja myönteiset kasvu- ja oppimiskokemukset. Pedagogisessa kehittämisessä painopisteenä on toiminnallisuuden ja ilmiölähtöisen tutkivan oppimisen kehittäminen. Tällä valtuustokaudella tullaan uudistamaan esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat valmisteltavana olevien ja Opetushallituksen lähivuosina vahvistamien perusteiden mukaisiksi. Lasten ja nuorten oppimisympäristöjä pyritään laajentamaan myös päiväkotien ja koulujen ulkopuolelle toiminnan monipuolisuuden ja laadukkaan oppimisen takaamiseksi. Tietotekniikan hyödyntäminen oppimisessa on jo perustaito, jota tulee harjaannuttaa niin peruskoulussa kuin lukiossakin. Käytettävissä olevat resurssit niukkenevat, joten entistä tärkeämpää on kohdentaa resurssit ydintoimintaan, toiminnan sisältöön eli lasten ja nuorten kasvuun ja oppimiseen. Tilajärjestelyjä tehdään yhdessä kaupungin muiden toimialojen kanssa, jotta käytössä olisi tarpeelliset, terveelliset ja turvalliset tilat ja että niitä hyödynnettäisiin mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Toimivat ja sopimuksiin perustuvat verkostosuhteet luodaan järjestelmällisellä kehittämisellä, joka sisältää tarpeiden määrittelyn, sopimusten päivittämisen, seurantajärjestelmän laadinnan sekä säännöllisen arvioinnin. Ylläpidetään ja solmitaan tarpeen mukaan uusia verkostosuhteita sellaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka voivat edistää mahdollisuuksiamme tavoitteiden saavuttamiseen. Toimialan tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos olemme uudistuva, oppiva, kiinnostava ja palkitseva työyhteisö. Henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi tarjotaan monipuolista kannustusta ja oppimista edistetään päämäärätietoisesti, jotta henkilöstö voi valmistautua vuonna 2016 uudistuvien opetussuunnitelmien toteuttamiseen. Palveluverkkoratkaisujen myötä vakiinnutetaan henkilöstömäärä.