0 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 Talousarvio Taloussuunnitelma 2017 Kunnanhallitus 1.12. 341 Kunnanvaltuusto 8.12.
1 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 3 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 12 2.1. Taloudelliset lähtökohdat... 12 2.2. Talouskehitys... 16 Peruspalvelubudjetti... 16 2.3 Verorahoituksen kehitys... 17 2.4. Valtionosuudet... 20 2.5. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite... 22 2.6. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus... 23 3. Käyttötalousosa... 27 10 Hallintopalvelut... 30 10 Kunnanhallitus... 31 10 Yleishallinto... 31 11 Elinkeinotoimi... 33 12 Pelastus... 35 13 Maaseututoimi... 36 16 Käyttöomaisuuden myyntivoitot... 37 18 Maankäyttölautakunta... 38 18 Maankäyttötoimi... 38 19 Tarkastuslautakunta... 40 39 Perusturvapalvelut... 41 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta... 41 31 Perusturvan johto ja hallinto... 43 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut... 45 33 Varhaiskasvatus... 50 34 Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva)... 52 35 Perusterveydenhuolto... 57 36 Erikoissairaanhoito... 60 Pornaisten talousarvio... 61 40 Sivistyspalvelut... 63 40 Sivistyslautakunta... 63 40 Kehittämis- ja hallintopalvelut... 63 43 Perusopetus... 64 44 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta... 67 46 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut... 69 70 Tekniset palvelut... 71 70 Tekninen lautakunta... 71 72 Keskitetyt palvelut... 72 73 Toimitilapalvelut... 74
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 2 76 Ruoka- ja siivouspalvelut... 77 Ruokapalvelut... 77 Siivouspalvelut... 79 74 Kuntatekniikka... 80 4. Tuloslaskelmaosa... 82 5. Investointiosa... 83 6. Rahoitusosa... 92 7. Mäntsälän kunnan kuntakonserni 1.1.... 93 7.1. Tytäryhtiöt... 94 7.1.1. Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy... 94 7.1.1.1. Mäntsälän Sähkö Oy (Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:n alakonserni)... 95 7.1.1.2. Mäntsälän Vesi Oy (Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:n alakonserni)... 100 7.1.2. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy... 103 7.1.3. Mäntsälän Yrityskehitys Oy... 108 7.1.4. Mäntsälän Jäähalli Oy... 111 7.1.5. Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo... 113 7.2. Mäntsälän kuntakonsernin lainakannan kehitys suunnitelmakaudella 2017... 115 8. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet... 118 8.1. Talousarvion käsitteet... 118 8.2. Käyttösuunnitelman käsitteet... 119 8.3. Käyttösuunnitelman käsitteet... 119 8.4. Talousarvion sitovuusmääräykset... 120 8.5. Käyttösuunnitelman hyväksyminen... 121 8.6. Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 121 8.7. Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset... 121 8.8. Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset... 122 8.9. Lisämäärärahat ja siirrot... 122 8.10. Laskujen hyväksyminen ja maksatus... 122 8.11. Muu ohjeistus... 122 9. Tilivelvollisten määrittely... 123 10. Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista... 125 11. Liitteet... 128 Liite 1. Valtionosuudet... 128 Liite 2. Talousarvion sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely... 129
3 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 1. Kuntastrategia
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 4
5 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 6
7 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 8
9 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 10
11 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017
12 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 2. Taloussuunnitelman talousperusteet 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys 2000 2020 Väestön ikärakenne v. 2000 2020 Väestön ikärakenne 2000-2020 Ikäryhmä 2000 2005 2010 * 2020* Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus 0 208 1,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 278 1,3 % 293 1,3 % 1-5 1 245 7,5 % 1 345 7,4 % 1 478 7,4 % 1 558 7,4 % 1 611 7,3 % 6 290 1,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 324 1,5 % 324 1,5 % 7-12 1 593 9,6 % 1 730 9,5 % 1 791 9,0 % 1 824 8,7 % 1 946 8,8 % 13-15 709 4,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 923 4,4 % 938 4,3 % 16-18 652 3,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 798 3,8 % 804 3,7 % 19-64 9 890 59,5 % 10 774 59,1 % 11 615 58,1 % 12 037 57,4 % 12 325 56,0 % 65-74 1 145 6,9 % 1 299 7,1 % 1 562 7,8 % 1 894 9,0 % 2 124 9,7 % 75-84 695 4,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % 981 4,7 % 1 205 5,5 % 85-89 137 0,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 245 1,2 % 282 1,3 % 90-64 0,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 118 0,6 % 138 0,6 % 16 628 100,0 % 18 226 100,0 % 19 975 100,0 % 20 980 100,0 % 21 990 100,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto (2000-2012) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste (2013-2020)
13 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 Väestö 2013 Elävänä syntyneet Väkiluvun korjaus Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestönlisäys 20478 Tammi 11 19 86 85 3 2-6 20472 Helmi 12 11 79 62 1 17 20489 Maalis 14 13 103 73 3 1 33 20522 Huhti 12 12 60 75-15 20507 Touko 25 16 90 86 5 1 17 20524 Kesä 15 11 110 99 4 4 15 20539 Heinä 22 13 114 97 14 40 20579 Elo 22 13 83 146 11 10-53 20526 Syys 26 16 94 125 7-14 20512 Loka 23 12 107 89 1 1 29 20541 Marras 18 9 81 89 5 6 20547 Joulu 17 14 90 103 3 1-5 -13 20534 YHTEENSÄ 217 159 1097 1129 56 21-5 56 muutos-% 0,3 Syntyvyyden enemmyys 58 Muuttovoitto 3 Kuntien välinen muuttoliike -32 Elävänä syntyneet Väkiluvun korjaus Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto Väestönlisäys 20534 Tammi 26 11 81 90 5 2 9 20543 Helmi 16 13 68 67 2 1 5 20548 Maalis 25 17 80 79 1 3 7 20555 Huhti 14 10 90 63 1 0 32 20587 Touko 21 22 109 60 2 1 49 20636 Kesä 21 11 108 100 7 5 20 20656 Heinä 30 11 81 69 9 3 37 20693 Elo 10 12 108 182 5 2-73 20620 Syys 26 6 91 116 0 5-10 20610 Loka 0 Marras 0 Joulu 0 YHTEENSÄ 189 113 816 826 32 22 0 76 muutos-% 0,4 Syntyvyyden enemmyys 76 Muuttovoitto 0 Kuntien välinen muuttoliike -10 21000 20500 20543 20548 20555 20587 20636 20656 20693 20620 20610 20000 19500 19000 18500 18000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Tilastokeskus
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 14 Työvoima ja työpaikat 1996 Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous 454 433 410 368 377 382 372 338 350 328 315 3,5 B, C, D, E Teollisuus 1345 1341 1332 1333 1358 1350 1299 1187 1150 1177 1153 12,5 F Rakentaminen 884 925 927 963 1007 1064 1035 963 1037 1085 1082 11,5 G, H, I Kauppa,kuljetus 1272 1356 1411 1461 1476 2273 2375 2390 2500 2494 2535 26,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut 702 690 712 708 760 2235 2383 2401 2432 2451 2544 26,1 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut 3123 3221 3337 3466 3640 1593 1699 1661 1717 1778 1806 18,9 X Tuntematon 127 119 131 86 88 112 76 91 86 89 91 0,9 Yhteensä 7907 8085 8260 8385 8706 9009 9239 9031 9272 9402 9526 Työvoiman määrä 8499 8657 8864 8944 9172 9470 9726 9741 9878 9969 10076 Työttömien määrä 592 572 604 557 466 461 487 710 606 567 550 Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala 429 403 388 340 365 351 341 328 342 331 319 5,8 B, C, D, E Teollisuus 758 765 753 716 670 655 624 548 449 441 428 7,7 F Rakentaminen 516 556 519 529 567 595 585 532 625 674 661 11,8 G, H, I Kauppa,kuljetus 656 699 754 729 743 1249 1524 1476 1564 1519 1621 26,5 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut 460 466 468 433 472 1483 1590 1687 1718 1698 1787 29,6 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut 1930 1960 2068 2120 2199 855 921 856 912 977 972 17,1 josta yhteiskunnalliset palvelut 1576 1574 1628 1622 1679 X Tuntematon 130 119 125 86 88 112 76 92 86 89 97 1,6 Yhteensä 4879 4968 5075 4953 5104 5300 5661 5519 5696 5729 5885 Työpaikkojen kasvu v. 2002-2011 (10 v.): 761 työpaikkaa - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 173 työpaikkaa Pendeli 3028 3117 3185 3432 3602 3709 3578 3512 3576 3673 3641 Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Mäntsälä 61,7 61,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 61,8 KUUMA-kunnat 63,8 63,4 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 67,9 v. 2003 lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon
15 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 Mäntsälän työllinen työvoima Mäntsälän työllinen työvoima 1990-2010 (TOL 2002 1990-2006; TOL 2008 2007-2010) Toimiala 1990.. 1995.. 2000.. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Maa-, metsä- ja kalatalous 821 573 493 368 377 382 372 338 350 Teollisuus (ml. sähkö- ja vesilaitokset sekä -huolto) 1 439 1 220 1 355 1 333 1 321 1 350 1 299 1 187 1 150 Rakentaminen 880 496 819 963 1 007 1 064 1 035 963 1 037 Palvelut (tarkempi jaottelu TOL 2008:n mukaisille tiedoille) 3 949 3 719 4 831 5 635 5 876 6 101 6 457 6 452 6 649 joista kauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemus 2 273 2 375 2 390 2 500 joista informaatio ja viestintä 220 251 241 233 joista rahoitus, vakuutus ja kiinteistöala 280 270 251 240 joista julkinen hallinto/palvelut 2 983 3 197 3 195 3 282 joista muut palvelut 345 364 375 394 Tuntematon 219 134 131 86 88 112 76 91 86 Yhteensä 7 308 6 142 7 629 8 385 8 706 9 009 9 239 9 031 9 272 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta (TOL=toimialaluokitus; uusin ja käytössä oleva luokitus on TOL 2008) Työssäkäynnin tunnuslukuja Eräitä työssäkäynnin tunnuslukuja 2000, 2005-2010 Työssäkäynti 2000.. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Työpaikkojen määrä Mäntsälässä 4 840 4 953 5 104 5 300 5661 5 519 5 696 Mäntsäläläisten työssäkäynti oman kunnan alueella, henkilöä 3 726 3 567 3 652 3 649 3 812 3 631 3 721 Mäntsäläläisten työssäkäynti muissa kunnissa, henkilöä 3 903 4 818 5 054 5 360 5 427 5 400 5 551 Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset), % 63,4 % 59,1 % 58,6 % 58,8 % 61,3 % 61,1 % 61,4 % Vieraskuntalaisten työssäkäynti Mäntsälässä, henkilöä 1 114 1 386 1 452 1 651 1 849 1 888 1 975 Vieraskuntalaisten osuus Mäntsälässä työskentelevistä, % 23,0 % 28,0 % 28,4 % 31,2 % 32,7 % 34,2 % 34,7 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin 2000, Väestötilastopalvelu 2005-2010
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 16 2.2. Talouskehitys Talouskehitys Suomen kansantaloudessa on nähty todellista kasvua viimeksi kesällä 2011. BKT laski vuosina 2012-2013 yhteensä -2,7 % ja vuonna useat ennustelaitokset ovat heikentäneet ennusteistaan 0 kasvun tuntumaan Ukrainan kriisin seurauksena. Haasteista talousnäkymille tuovat kotimaassa varovaiset kuluttajat, heikkenevä ostovoima ja julkisen sektorin säästöt. Riskejä liittyy EKP:n rahapolitiikan toteuttamiseen, Venäjän ja lännen pakotteiden ja vastapakotteiden kierteeseen Ukrainan kriisin vuoksi. Suomen viennin ennakoidaan kääntyvän kasvuun loppuvuonna, mutta supistuva kotimainen kokonaiskysyntä jarruttaa käännettä pitkälle vuoteen. Inflaatio on laskenut alle prosenttiin. Julkinen velkasuhde heikkenee ilman talouskasvua ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä. Palkkamaltti ja mahdolliset rakenneuudistukset helpottavat tilannetta vasta tulevina vuosina. Sitä ennen taantuma heijastuu työ- ja asuntomarkkinoille. Suomen julkisen talouden keskeisin haaste ei ole lyhyen aikavälin alijäämä vaan kestävyysvaje. Ikääntymisen aiheuttama kustannuspaine terveydenhuoltoon, kansantalouden aiempaa hitaampi talouskasvu edellyttävät tuottavuuden nostoa, työurien pidentämistä ja kustannustietoisuutta. Koko julkisen sektorin velan ennustetaan kohoavan 61 prosenttiin vuoden lopussa, jolloin Suomi ylittäisi ensimmäisen kerran euroaikana julkisen velan 60 prosentin rajan. (Lähde: Danske Bank; Suhdannekatsaus syyskuu ) Keskeiset ennusteluvut/muuttujat 2012 2013 (ennuste) 2016 BKT -1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9 Julkinen velka/bkt 53,0 55,9 59,6 61,2 62,1 Vaihtotase/BKT -1,9-2,2-1,5-1,2-1,1 Euribor, 3 kk 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 10 vuoden korko 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Lähde. Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus 15.9. Peruspalvelubudjetti Peruspalveluohjelma - 2018 Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palvelujen muutokset, kuntatalouden kehitys vuoteen 2017 sisältäen kuntien tulojen ja menojen kehityksen. Arviossa otetaan huomioon kuntien lakisääteisten tehtävien muutokset. Ohjelma sisältää toimenpiteitä tulojen ja menojen kehittämiseksi sekä siinä tarkastellaan kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Ohjelma on valmisteltu julkisen talouden suunnitelman ja valtiontalouden vuosien - 2018 kehyspäätöksen yhteydessä ja hyväksytty peruspalveluohjelman ministerityöryhmässä. Hallitusohjelmassa ei ole asetettu suoranaisia tavoitteita kuntien rahoitusasemalle mutta hallitus on sitoutunut rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa kuntataloutta tasapainottavien toimien toteuttamiseen. Kuntien
17 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 tehtäviä ja velvoitteita karsimalla on tarkoitus vähentää kuntien menoja 1 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin mm. tuottavuutta parantamalla on tarkoitus saavuttaa miljardin säästö vuoteen 2017 mennessä. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm valtiontalouden vuosien - 2017 kehyspäätöksessä. Hallitus sitoutuu päättäessään mahdollisten uusien tehtävien ja velvoitteiden lisäyksestä myös niiden täysimääräiseen rahoittamiseen. Vuodesta lukien asetetaan kunnille valtion toimenpiteistä aiheutuvista muutoksista aiheutuva johdonmukainen euromääräinen menorajoite. Hallitus toteuttaa kuntarakennelain mukaisen kuntauudistuksen sekä yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, jossa järjestämisvastuu siirtyy viidelle erityisvastuualueelle. Valtiontalouden kehyksiin toistaiseksi sisällytetyt säästöt kattavat laskennallisesti vain noin kolmanneksen tavoitellusta miljardin euron säästöistä 2017 tasolla. Menosäästöjen toteuttaminen riippuu myös kuntien omista toimenpiteistä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa on vuonna huomioitu seuraavat toimenpiteet sosiaali- ja terveystoimessa kuten turvakotitoiminnan siirto valtiolle, perustoimeentulotuen laskennan siirto valtiolle 2017, aikuisten hammashuollon tarkastusvälin pidentäminen, reseptien voimassaolon pidentäminen 2016, kotihoidontuen muutos vanhempien kesken sekä subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaaminen. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien mitoituksessa tullaan huomioimaan toiseen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestämisverkon uudistaminen vuodesta 2017 alkaen. Valtion toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntien taloutta vuonna nettomääräisesti 200 milj. euroa verrattuna vuoteen. Suurimmat kuntataloutta heikentävät tekijät ovat valtionosuusleikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömien rahoitusvastuun siirtäminen kunnille. Valtion toimenpiteet tukevat kuntataloutta vuonna 2017, jolloin ei tule uusia valtionosuusleikkauksia ja rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet alkavat vaikuttaa. On kuitenkin otettava huomioon että vuosien - 2018 toimenpiteiden kustannus- ja vaikuttavuusarviot täsmentyvät vasta jatkovalmistelussa. (Lähde: Peruspalveluohjelma - 2018, VM huhtikuu / 14a/) 2.3 Verorahoituksen kehitys Verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosenttia (vrt. Mäntsälässä 10,4 %) ja vuonna verotilitysten kasvuvauhti alenee reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat työmarkkinaratkaisun maltilliset palkankorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kansantalouden palkkasumman lasketaan kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia. Ansiotulojen 2,2 prosentin kasvua selittää eläketulojen ja työttömyysturvaetuuksien kasvu. Kunnallisveron tilityksiä supistaa kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt veroperustemuutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan vuonna jäävän 1,4 prosenttiin. Palkkasumman kasvusta huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna vain 1,2 prosenttia. Vaimeaa kasvua selittää osittain kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu. Korotuksia tehdään eläketulo-, työtulo- ja perusvähennykseen. Uusi lapsivähennys ja tuloveroasteikon alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kuntien tuloveroihin tehtävien vero-
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 18 perustemuutosten yhteisvaikutukseksi arvioidaan 131 milj. euroa. Verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntien valtionosuuksissa. Yhteisöveron jakoosuus vuonna kunnille on 35,56 % ja kasvu verotuotossa 6 %. Vuonna jakoosuutta nostetaan 75 milj. eurolla työmarkkinatukiuudistuksen kompensoimiseksi kunnille. Vuonna yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan kunnissa 5,8 prosenttia. Lisäksi vuonna 2016 päättyy jako-osuuden väliaikainen 5 prosentin korotus, jollei asiasta tehdä tulevassa hallitusohjelmassa uutta päätöstä. Kiinteistöveron tilitykset nousevat vuonna yli 10 prosenttia verojärjestelmän uudistustyön johdosta ja vuonna noin 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: ansiotulotulon ylimmän tuloluokan euromääräisen rajan alentaminen ja pääomatulon ylemmän tuloluokan verokannan tulorajan muutos työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 15 euroa 1 025 euroon ja kertymäprosenttia 8,6 prosenttiin perusvähennystä korotetaan 40 euroa 2 970 euroon eläketulovähennystä kasvatetaan lapsivähennyksen käyttöönotto vuosina - 2017 vakituisen asunnon asuntolainan koron vähennysoikeutta alennetaan 10 prosenttiyksikköä, jolloin koroista vähennyskelpoista on 65 % ja sen jälkeen vuosittain 5 prosenttiyksikköä siten, että vuonna 2018 vähennyskelpoista on 50 prosenttia koroista. matkakustannusten vähennysoikeutta kavennetaan kasvattamalla omavastuuosuutta 750 euroon opintolainan korkovähennysoikeus poistuu veroratkaisuista päätetään myöhemmin syksyllä. Veroperusteiden aiheuttamat muutokset ansiotuloverotukseen on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien lisäyksenä Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys 2011-2013 ja verotuloarvio vuosille - 1000 euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 TAM TPE TA muutos - % 2013 - Kunnallisvero 58 975 60 533 66 477 66 514 66 098 69 226 4,7 Yhteisövero 2 567 1 935 2 094 2 186 2 162 2 316 7,1 Kiinteistövero 4 350 4 517 5 404 5 850 5 870 6 800 15,8 Yhteensä 65 892 66 995 73 975 74 550 74 130 78 342 5,7 muutos- % 4,0 1,7 10,4 0,9 0,3 5,7
19 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 Vuoden tilinpäätösennusteessa kunnallisveroa arvioidaan kertyvän hieman alle edellisvuoden kertymän 66,1 milj. euroa. Vuoden muutetussa talousarviossa (kv 27.10.) kunnallisveroarviota nostettiin 0,95 milj. euroa 66,5 milj. euroa, mutta arvio saattaa olla 0-0,4 milj. euroa yläkantissa. Vuonna kunnallisverotuottoa kasvattaa valtuuston vuoden taloussuunnitelmassa hyväksymä vuodelle esitetty kunnallisveron tuloveroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksikköä 20,5 prosenttiin. Laskennallisesti korotus lisää verotuottoa noin 2,5 milj. euroa. Kunnallisverotuottoa lasketaan tilitettävän yhteensä 69,2 milj. euroa. Yhteisöverotuloa arvioidaan Mäntsälässä kertyvän 2,3 milj. euroa, arviolta n. 0,1 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Yhteisöveron jako-osuuden nostolla valtio kompensoi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden kasvavaa rahoitusvastuuta. Kunnille siirretään työmarkkinatuen rahoitusvastuuta 75 milj. euroa korottamalla yhteisöveron jako-osuutta. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle nousee arviolta 36,26 prosenttiin. Vuonna 2016 kuntaryhmän jako-osuus alenee 30,31 prosenttiin kun määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus poistuu. Kiinteistöverotulokertymää nostaa vuonna erityisesti kiinteistöjen veropohjan arvontarkistus, joka nostaa tuotto Mäntsälässä arviolta noin 350 000 euroa. Yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan vuonna suoritettavassa verotuksessa 0,2 prosenttiyksikköä. Yleisen kiinteistöveron uusi vaihteluväli on 0,8-1,55 % ja vakituisen asunnon 0,37-0,8 %. Samalla muiden asuinrakennusten kiinteistövero voidaan määrätä kunnassa vastaamaan yleistä kiinteistöveroprosenttia kun aikaisemmin se sai olla enintään 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin. Kiinteistöverotuloja arvioidaan Mäntsälässä kertyvän vuonna yht. 5,9 milj. euroa ja vuonna kiinteistöveroprosenttien nostoon perustuen yhteensä 6,8 milj. euroa. Mäntsälä kiinteistöverot vuonna kiinteistötyypeittäin Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli vuonna Vero - % Mäntsälä Muutos - % Mäntsälä Yleinen kiinteistövero 0,80-1,55 1,30 + 0,20 Asuinrakennukset 0,37 0,80 0,60 + 0,05 Muut asuinrakennukset 0,80 1,55 1,20 + 0,20 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3,00 - Mäntsälän kiinteistövero Vuosi 2013 Vuosi Vuosi Verotukseen Vero- Laskenn. Verotukseen Vero-% perustuva arvo % kiinteistövero perustuva arvo Laskenn. Verotukseen Vero-% Laskenn. kiinteistövero perustuva arvo kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus 393 847 175 0,55 2 166 159 437 293 990 0,55 2 405 117 445 000 000 0,60 2 670 000 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 13 250 664 1,00 132 507 15 044 354 1,00 150 444 15 100 000 1,20 181 200 Rakentamaton asuinpaikka 4 120 651 3,00 123 620 5 288 455 3,00 158 654 5 000 000 3,00 150 000 Yleinen rakennus 122 371 793 1,10 1 346 090 133 265 477 1,10 1 465 920 135 000 000 1,30 1 755 000 Yleienen maapohja 149 402 969 1,10 1 643 433 15 494 890 1,10 1 746 444 161 000 000 1,30 2 093 000 Maksuunpano yhteensä 682 993 252 5 411 808 749 387 166 5 923 578 761 100 000 6 849 200 muutos - % -2,26 9,72 1,56 Tuotto Tilinpäätös 5 350 000 Tilinpäätösennuste 5 870 000 Tuottoarvio 6 800 000
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 20 2.4. Valtionosuudet Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan 1.1. alkaen. Uudistus pohjautuu pitkälti nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja laskennallisuutta lisätty. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen perusteiden uudistaminen tulee voimaan todennäköisesti 1.1.2017. Valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: o peruspalvelujen valtionosuus, jota hallinnoi valtiovarainministeriö 1. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat ikäryhmitys, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Näin saadusta kuntakohtaisesta laskennallisesta kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. 2. Lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan (syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus) perusteella. 3. Peruspalvelujen valtionosuuden osana huomioidaan verotulojen tasaus, jonka osuutta on nostettu 100 prosenttiin siirtämällä rahaa 724 milj. euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Uudistukseen kuuluu myös viiden vuoden siirtymäaika, jolla vaimennetaan tai tasataan uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia. o opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen valtionosuusrahoitus ylläpitäjälle, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö - lukiokoulutukseen ja - ammatilliseen koulutukseen - ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirtyy valtiolle 1.1. alkaen ja tämän johdosta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti alenee merkittävästi 29,32 %:iin. Opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen yksikköhinta alenee 421,54 euroa 6 004,44 euroon per oppilas. Perusopetuksen lisien laskentaperuste muuttuu siten, että kotikuntakorvauksen perusosa (6 226,21 euroa) on uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen. Perusopetuksen lisien kertoimet ovat: vammaiset, vaikeimmin vammaiset, lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava, 5- vuotiaiden perusopetus, aikuisopetus ja sisäoppilaitoslisä. Kumpaankin valtionosuuden osaan sisältyy kunnan itse rahoittama omavastuuosuus, joka on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on -3 522,51 euroa/asukas, joka Mäntsälässä on yhteensä -72,3 milj. euroa. Vastaava ylläpitäjien omavastuuosuus on opetus- ja kulttuuritoimessa -307,40 euroa/asukas eli yhteensä -6,3 milj. euroa. Valtionosuuden omavastuuosuudet ovat Mäntsälän kunnalle yhteensä -78,6 milj. euroa.
21 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 Valtionosuuksissa tapahtuu seuraavat valtionosuusperustemuutokset: o vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.1.2013 o sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.1. + lakiesitys sosiaalihuoltolain muuttamisesta o oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8. o turvakotitoiminnan siirto valtiolle (valtionosuus poistuu) o aikuisten hammashuollon säästötoimet (valtionosuus supistuu) o subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen (valtionosuus vähenee) o uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmien suurentaminen (valtionosuus vähenee) o valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien rahoitus (valtionosuus vähenee) o työmarkkinatuen kustannusten lisäys kunnille (kompensaatio yhteisöverotuoton jakoosuuden korotuksena) Valtionosuudet, 1000 euroa 2011 2012 2013 TA TA Käyttötalous, tuloslaskelmaosa 25 308 26 260 26 511 24 818 26 100 - josta verotulotäydennys 1 655 1 249 1 320 190 4 530 Vo.muutos, 1000 euroa 0 952 251-1 693 1 282 Vo.muutos, - % 0 3,8 1,0-6,4 5,2 Kts. Valtionosuudet liite 1.
Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 22 2.5. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista on säännelty vuodesta alkaen 2006 seuraavasti: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta Alla olevassa taulukossa esitetään kunnan tase-erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja vuosien - 2018 taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet esitetään. Tase 31.12.2013 Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma -2018 vuodelle Oma pääoma 2016 2017 2018 Peruspääoma 48 373 Vuosikate 781 Vuosikate 5 652 4 943 5 143 - Poistot -13 500 Satunnaiset erät 58 377 Edellisten tilikau- Tilikauden tulos 45 658 Poistot -5 900-5 900-5 900 - sien yli-/alijäämä 16 194 Poistoeron muutos 22 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä 2 315 jäämä 45 680 Tilikauden tulos -248-957 -757 - Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän ylijäämä 16 194 000 + 2 315 + 45 680 000 = 64 189 000 euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kunnalla oli taseessa ylijäämää 16,2 milj. euroa ja Mäntsälän vedellä 3,6 milj. euroa, yht.19,8 milj. euroa. Syksyn osavuosikatsauksesta poiketen ennakoidaan vuoden tilinpäätökseen Mäntsälän kunnan taseen ylijäämäksi arviolta 64,1 milj. euroa kun holdingyhtiöjärjestely on tehty 31.12.. Mikäli Ehnroosin käyttökiellossa olevan koulurakennuksen 7,6 milj. euron kirjanpitoarvon poistoa ei huomioida tilinpäätöksessä, muodostuu taseen ylijäämäksi 71,8 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2013 tilinpäätöksessä täyttyi kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnusluvuista suhteellinen velkaantuneisuus 56,5 % raja-arvon ollessa 50 %. Valtuuston valmistelussa olevassa kuntastrategiassa tavoitteeksi on asetettu kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan ja kuntakonsernin velkamäärä saa kasvaa enintään suhteessa valtakunnalliseen keskimääräiseen velkaantumiseen. Kuntalakia uudistetaan parhaillaan alijäämän kattamisvelvollisuuden osalta koskemaan jatkossa myös kuntayhtymiä.
23 Talousarvio ja taloussuunnitelma - 2017 2.6. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän kunnan 11.11.2013 145 hyväksymässä kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kunnan talouden tasapaino vuosille - 2017 siten, että vuosikatteen tulee kattaa kunnassa ja kuntakonsernissa vähintään suunnitelmapoistot. Lainakannan kasvu voi olla enintään valtakunnallinen keskimääräinen muutos. Vuonna alkuperäisessä talousarviossa tavoitteeksi toimintakatteelle asetettiin -99,8 milj. euroa ja vuosikatteeksi -0,8 milj. euroa. Kunnan negatiivinen vuosikate ei kata poistoja ja kunta joutuu ottamaan "syömävelkaa" 0,8 milj. euroa. Kunnan lainakannan arvioitiin säilyvän edellisvuoden tasolla. Syksyn osavuosikatsauksessa 2/ ennakoidaan toimintakatteen muutokseksi -6,4 milj. euroa (6,8 %) -99,6 milj. euroa, joka on vain 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarvioennustetta parempi. Verotulot ja valtionosuudet supistuvat - 1,1 % eli 99,4 milj. euroon. Vuosikate jää 0,4 milj. euroon ja asukasta kohden 21 euroon. Tilikauden tulos on -5,5 milj. euroa ja konsernijärjestely huomioiden 52,9 milj. euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi 16.6. vuoden talousarvion ja vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman pohjaksi talousarviokehyksen eli raamin. Kehyksessä hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään -99,7 milj. euroa vuodelle ja verorahoitukseksi 104, 1 milj. euroa. Vuosikate 5,3 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot ja tilikauden tulos on +/- euroa. Raamissa investointitasoksi määriteltiin 13,5 milj. euroa ja lainakannan muutokseksi 7,7 milj. euroa 61,1 milj. euroon, asukasta kohden 2 910 euroon. 1 000 euroa Raami TA Lautakunta Kh:n ehdotus Poikkeama ltk /raami Poikkeama kh /raami toimintatuotot 29 994 30 025 toimintakulut -133 668-129 766 toimintakate, josta -99 700-103 674-99 741-3 974 41 o käyttöomaisuuden 1 500 1 500 1 500 0 0 myyntivoitot o toimintakate /asukas -4 748-4 965-4 777-217 29 o toimintakate /asukas -4 819-5 037-4 849-218 30 ilman myyntivoittoja verotulot 78 550 78 100 78 350-469 -200 valtionosuudet 25 607 25 700 26 100 93 493 verorahoitus yhteensä 104 157 103 800 104 450-357 -293 rahoitustuotot ja -kulut 843 943 943 100 100 vuosikate, o vuosikate /asukas 5 300 252 1 069 51 5 652 271-4 231-201 suunnitelmapoistot - 5 300-5 900-5 900-600 -600 tilikauden tulos 0-4 831-248 -4 831-248 tilikauden yli-/alijäämä 22-4 809-226 -4 787-204 bruttoinvestoinnit -13 549-10 565-7 157 2 984 6 392 nettoinvestoinnit 13 549-10 565-7 157 2 984 6 392 lainakannan muutos 7 700 8 400 1 400 700-6 300 lainakanta 63 870 64 570 57 570 700-6 300 o lainakanta /asukas 3 041 3 092 2 757 51-284 asukasmäärä 21 000 20 880 20 880-120 -120 352 29