1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 77/2011/1 Dnro ISAVI/208/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2011 ASIA Lamminpäänsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Mikkeli HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Vapo Oy hakee ympäristölupaa Lamminpäänsuon 53 ha:n turvetuotantoalueelle, mistä 30,9 ha on vanhaa tuotantoaluetta ja 22,1 ha uutta tuotantoalueeksi kunnostettavaa ojittamatonta aluetta. Samalla haetaan lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa tuotanto-alueen vesiä toisen maalla olevan laskuojan kautta alapuoliseen Hepojärveen. Lamminpäänsuon turvetuotantoalue sijaitsee Mikkelin kaupungin Haukivuoren kylässä noin 4 km Haukivuoren aseman taajamasta koilliseen. Hakemus on tullut vireille 29.6.2010 ja sitä on täydennetty 30.6.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Tuotantoalueella ei ole aikaisempia lupia. Siitä on ollut 30,9 ha tuotannossa Etelä- Savon ympäristökeskukselle tehdyn ennakkoilmoituksen perusteella. Viimeksi alue on ollut tuotannossa 1990-luvun alussa. Alueen nimi oli tuolloin Variskankaansuo.
TOIMINTA JA PÄÄSTÖT Yleiskuvaus toiminnasta Hakijalla on Lamminpäänsuolla aluetta omistuksessa 34,4 ha ja vuokrattuna 34,5 ha. Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) hankealueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Alueen kaakkoispuolella on luonnonsuojelualue ja alueen koillis- ja eteläpuolella on EOt-merkinnällä osoitettu turvetuotantoalueita. Lamminpäänsuon turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala on noin 49,1 ha. Lisäksi viisi auma-aluetta kattaa noin 3,9 ha:n alueen. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla, toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä tai haku-menetelmää käyttäen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Vuotuinen tuotantomäärä on noin 25 000 m 3. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe 15 25 vuotta. Tuotantoalueen kunnostus aloitetaan rakentamalla tiestö, poistamalla alueen puusto ja kaivamalla alueen ympärille eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, laskuja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat sarkaojasyvennyksineen, päisteputkineen ja lietteenpidättimineen. Lohkot 2 5 koostuvat vanhasta turvetuotantoalueesta, jolla ei tarvitse tehdä varsinaisia kuntoonpanotöitä. Tuotannon loputtua alueet siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Alueet pyritään kunnostamaan jälkikäyttöön mahdollisimman pian ja rajaamaan pois tuotantoalueista. Tuotannosta poistuvat alueet mahdollisuuksien mukaan joko metsitetään tai otetaan viljelykäyttöön. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Lamminpäänsuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan puhdistamisen jälkeen laskuojan kautta Hepojärveen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta, pumppausallas ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentän pinta-ala 3,4 ha on noin 6,4 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Kenttä on ojittamatonta suota. Lamminpäänsuon hankealueelta on arvioitu nykyisin huuhtoutuvan noin 700 kg/a kiintoainetta, noin 7 kg/a fosforia ja noin 210 kg/a typpeä. Lamminpäänsuon turvetuotantoalueelta vesistöön menevän brutto- ja nettokuormituksen on arvioitu olevan suon kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa seuraava: 2
3 Brutto Netto Toimintavaihe Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kiintoaine kg/ a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kuntoonpano 940 10 390 530 6 300 Tuotanto 1140 14 460 640 8 350 Lasku-uomat Pöly, melu ja liikenne Hankealueesta 30,9 ha on vanhaa turvetuotantoaluetta, joten kuntoonpanovaiheen kuormitusta ei tältä osin synny. Hakijan mukaan turvetuotantoalueen vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n tarkoittamaa oikeutta käyttää toisen maalla olevia ojia kuivatusvesien johtamiseen. Käyttöoikeuspyyntö koskee tuotantoalueelta Hepojärveen johtavaa laskuojaa Haukivuoren kylään kuuluvilla tiloilla Rahkala RN:o 5:77 ja Autio RN:o 5:45. Tarvetta ojien perkaamiseen ei ole. Vesien johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan ei aiheudu kiinteistöille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Turpeen laatu ja ominaisuudet vaikuttavat pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa ja kuivempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Turvetuotannon eri työvaiheet, sääolot ja tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyn leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaava puusto. Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Kasvillisuuden on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tehtyjen selvitysten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustyöt aiheuttavat laskennallisen arvion perusteella 55 db:n melutasoja 300 400 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta.
Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille maantiekuljetuksina pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Tuotantomäärän kuljettamiseen tarvitaan vuosittain noin 150 rekka-autokuormaa. Tuotantoaikana työmaaliikenne on työntekijöiden henkilöautoliikennettä. Urakoitsijat säilyttävät polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa tiiviillä ja kantavalla alustalla. Säiliöiden koko on 3 5 m 3 ja säiliöissä olevan polttoaineiden määrä alle 15 m 3. Tuotantokauden aikana kulutetaan polttoaineita noin 22 m 3 ja voiteluöljyjä noin 150 l sekä muita voiteluaineita noin 30 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 150 l, kiinteää öljyjätettä 25 kg, akkuja 6 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 900 kg ja rautaromua 75 kg. Urakoitsijat toimittavat jätteet niiden erityisille keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista ne toimitetaan luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Metalliromu myydään kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan sekä hyödynnetään energiana tai kierrättämällä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Jätehuoltosuunnitelma sisältää arviot tuotannon aikana muodostuvien kantojen ja muun puuaineksen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteiden määristä ja käytöstä. TOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUS SIIHEN 4 Tuotantoalueen nykytila sekä lähiympäristön suojelukohteet ja pohjavesialueet Lamminpäänsuon hankealue koostuu pohjoisosan vanhasta turvetuotantoalueesta (30,9 ha) ja siihen välittömästi yhteydessä olevan eteläosan ojittamattomasta alueesta (22,1 ha). Vanha turvetuotantoalue on viimeksi ollut tuotannossa 1990-luvun alussa, mutta alue ei ole juurikaan kasvittunut. Vanhalla turvetuotantoalueella ei ole luontoarvoja. Sen vuoksi kasvillisuusselvitys koskee vain Lamminpäänsuon eteläosaa, joka on ojittamatonta aluetta. Kasvillisuus kartoitettiin 20.7.2009 tehdyllä maastokäynnillä. Selvitysalueen laajuus oli noin 40 ha. Selvitysalueelle suunniteltu tuotantoalue on kooltaan 22,1 ha. Tuotantoaluerajauksen ulkopuolelle jäävät muun muassa kangasmetsäsaarekkeet ja pintavalutuskentän alue. Selvitysalue on ojittamaton, mutta Lamminpäänsuon pohjoisosan turvetuotantoalue on kuivattanut suota ja muuttanut kasvillisuutta voimakkaasti suon märemmissä keskiosissa. Voimakkaat muutokset kasvillisuudessa ulottuvat enimmillään 150 m:n etäisyydelle turvetuotantoalueesta. Vähäisempiä vaikutuksia on havaittavissa paikoin kauempanakin. Itä- ja länsiosissa turvetuotannon aiheuttamat muutokset eivät ole olleet yhtä kauaskantoisia eivätkä voimakkaita.
Selvitysalue muodostuu lyhytkortisista nevoista ja neva-rämeyhdistelmistä, variksenmarjarahkarämeistä sekä reunamien isovarpurämeistä. Suo on kosteimmillaan keskiosastaan, jota halkoo myös rimpipintainen valuvesijuotti. Trofiatasoltaan selvitysalue on pääasiassa oligotrofista ja ombrotrofista. Muutamia oligo-mesotrofeja ja mesotrofeja tavataan kivennäismaan laitamilla. Selvitysalueella ei ole tavattu uhanalaisia eliölajeja. Uhanalaisista luontotyypeistä (CR, EN, VU) selvitysalueella tavataan vaarantuneiksi luokiteltuja (VU): minerotrofista lyhytkorsinevaa, lyhytkorsirämettä, sararämettä ja korpirämettä. Kaksi viimemainittua esiintyy alueella kuitenkin erittäin pienialaisina. Selvitysalueelle ei sijoitu vesilain tai metsälain suojaamia ympäristöjä. Lamminpäänsuon pesimälinnuston lajisto ja parimäärät selvitettiin 26.6.2009 suoritetussa kartoituslaskennassa. Inventoidun alueen pesimälinnusto on varsinaisen suolinnuston osalta heikkoa, koska varsinaisia suolintuja inventointialueella ei tavattu lainkaan. Alueen linnusto koostuu lähes kokonaisuudessaan metsien yleislinnuista ja havumetsien lajeista. Runsaimpina esiintyivät yleisimmistä varpuslinnuistamme metsäkirvinen ja peippo. Linnuston tiheys oli Lamminpäänsuolla varsin vaatimatonta, ja varsinkin avoimemmissa osissa hyvinkin alhainen. Inventointialueella ei havaittu luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Inventointialueelta ei ole tiedossa uhanalaisten päiväpetolintujen tai kalasääksen pesätietoja. Lähin uhanalaisen petolinnun pesä sijaitsee noin 1,6 km:n päässä suunnitellusta tuotantoalueesta. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella pesii 2 lajia ja Suomen erityisvastuulajeja (EVA) 1 laji. Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainituista lajeista tavattiin 3 silmälläpidettävää (NT) lajia. Inventointialueen ja sen lähialueen linnustollinen arvo on ehkä avosuoaluetta lukuun ottamatta vaatimaton. Hertta-tietokannan (2010) mukaan Lamminpäänsuon lähiympäristössä ei ole suojeltuja Natura 2000 -alueverkostoon kuuluvia kohteita. Lähin suojelualue on Petkellammensuo-niminen Natura-alue (FI0500009) noin 6 km:n päässä kaakossa. Lamminpäänsuon alueella ei tavattu kasvillisuusselvityksen yhteydessä uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä vesilain 1 luvun 15a ja 17a :n kohteita. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan lähimmät muinaismuistokohteet sijaitsevat noin 2,8 km:n etäisyydellä alueelta länsi luoteeseen. Hertta-tietokannan mukaan lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue (Tervaniemi II-lk) sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä luoteeseen hankealueesta. 5
6 Asutus ja ympäristön maankäyttö Pöly- ja meluvaikutukset Lamminpäänsuon välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat alueen kaakkoispuolella 580 m:n etäisyydellä ja pohjoispuolella 600 m:n etäisyydellä. Suurin asutuskeskittymä, Letkunkylä, sijoittuu Lamminpäänsuon pohjoispuolelle. Suunniteltu tuotantoalue rajautuu lähes kauttaaltaan kangasmetsiin tai ojitettuihin puustoisiin (mänty) soihin. Lähimmät peltoalueet sijoittuvat yli 500 m:n etäisyydelle tuotantoalueesta. Hepojärvi on tuotantoalueesta lähimmillään 340 m:n päässä. Tuotantoalueen ja Hepojärven väli on puustoista aluetta. Hepojärven ja tuotantoalueen välissä kulkee Hepojärventie. Lähin turvetuotantoalue sijaitsee Lamminpäänsuon pohjoispuolella 2,4 km:n päässä. Hepojärven eteläpuolella noin 2,5 km Lamminpäänsuolta on Ropolansuon turvetuotantoalue. Hakijalla on aluehallintovirastossa vireillä Hudinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus (46,9 ha). Hudinsuo sijaitsee Lamminpäänsuon itäpuolella lähimmillään 800 m:n päässä. Hepojärven pohjoisosaan saattaa kulkeutua pölyä lohkon 1 itäpäässä tapahtuvien pölyisten työvaiheiden aikana, mikäli samanaikaisesti tuulee luoteesta. Tällä ei arvioida olevan vaikutusta Hepojärven tilaan eikä toimintaa koskevien erityisten rajoitteiden asettaminen ole tältä osin tarpeellista. Melu- ja pölyvaikutukset eivät ulotu lähimpiin häiriintyviin kohteisiin pitkien etäisyyksien vuoksi. Työmaateiden varressa ei ole asutusta, joten kuljetusten aiheuttama melun lisäys jää vähäiseksi. Vesistö ja veden laatu sekä kalasto ja kalastus Hankealueelta kuivatusvedet johdetaan seuraavaa reittiä: laskuoja Hepojärvi Hepojärven laskuoja Kangasjärvi. Kuivatusvedet kulkevat laskuojassa noin 0,1 km ennen laskua Hepojärveen. Hepojärven luusuasta alkavan laskuojan pituus Kangasjärveen on 2,4 km. Hankealueelta Kangasjärveen on vesireittiä pitkin matkaa 4,6 km. Kuivatusvedet johdetaan Vuoksen vesistön (4) Haukiveden Kallaveden alueella (4.2) Sysmäjärven valuma-alueen (4.25) Isojoen Sahinjoen valuma-alueen puolelle (4.253). Isojoen Sahinjoen valuma-alueen (alaraja Monni) pinta-ala on 371,9 km 2 ja järvisyys 12,75 %. Valuma-alueen arvioitu pinta-ala Hepojärven luusuassa on 6,81 km 2. Hepojärven pinta-ala on noin 77 ha. Valuma-alueen arvioitu pinta-ala Hepojärven laskuojassa laskussa Kangasjärveen on 21,8 km 2 ja järvisyys 11,5 %. Kangasjärven pinta-ala on 19,6 km 2 ja valuma-alue on 134 km 2. Hankealueen osuus Hepojärven valuma-alueesta on 7,4 %, Kangasjärven valumaalueesta 0,4 % ja koko Isojoen Sahinjoen valuma-alueesta alle 0,1 %. Suota valuma-
alueesta on puolet, josta ojitettuna on 67 %. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kangasjärven lähialue. Kangasjärven valuma-alueella hakijalla on tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita Ropolansuolla, Huppionsuolla, Viransuolla ja Rajasuolla yhteensä 1 407 ha (30.10.2009 annettujen ympäristölupapäätösten mukaisesti). Lupapäätökset eivät ole lainvoimaisia. Käytettävissä olevan vedenlaatutiedon perusteella Lamminpäänsuon laskuojan veden typpipitoisuus, rautapitoisuus, humuspitoisuus ja väri ovat selvästi muita vesistöpisteitä (Hepojärvi ja Kangasjärvi) suurempia. Laskuojan vesi on myös alapuolista vesistöä selvästi happamempaa. Hepojärven ja Kangasjärven vesi on ollut yleisesti ottaen humuspitoista ja rautapitoista. Järvien ravinnepitoisuudet ovat olleet pintavesille ominaisella tasolla. Järvien vedenlaatu on ollut hyvin samankaltaista tarkkailuvuosien aikana eikä vedenlaatu järvissä ole merkittävästi muuttunut tarkkailtavien vuosien aikana. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvien vesi voidaan luokitella reheväksi. Klorofylli-a:n perusteella Hepojärven vesi on ollut lievästi rehevää (v. 1969 2010 ka. 10 µg/l) ja Kangasjärven vesi on rehevää (v. 1986 2009 ka. 19 µg/l). Järvet on luokiteltu mataliksi runsashumuksisiksi järviksi. Hepojärvelle ei ole tehty ekologisen tai fysikaalisen-kemiallisen tilan luokittelua puutteellisen aineiston takia. Kangasjärvi on luokiteltu fysikaalis-kemialliselta tilaltaan erinomaiseksi ja ekologiselta tilaltaan hyväksi. Ekologista tilaa tarkennetaan vielä vuosien 2008 2009 tietojen perusteella, koska tällä hetkellä luokittelu on hyvän ja tyydyttävän rajalla. Laskennallisesti arvioituna hankkeen aiheuttamat nettopitoisuuslisäykset Hepojärven luusuassa ja laskuojan laskussa Kangasjärveen ovat tuotantovaiheessa kiintoaineen osalta 0,1 0,3 mg/l, fosforin osalta 1 4 µg/l ja typen osalta 61 184 µg/l. Laskelmien perusteella hankealueen kuivatusvedet nostattavat typpipitoisuuksia lähinnä Hepojärvessä. Hepojärvi on luokiteltu jo ennestään reheväksi vesistöksi. Kuivatusvesien typpeä lisäävä vaikutus vähenee selvästi, kun siirrytään lähemmäksi Kangasjärveä. Hakija on arvioinut, että laskelmien perusteella ja kokonaisuutena tarkastellen hankealueen kuivatusvesillä ei todennäköisesti ole normaalissa tilanteessa merkittävää vaikutusta alapuolisen vesialueen vedenlaatuun tai sen käyttöön. Lamminpäänsuon vesienkäsittely on Vuoksen vesienhoitosuunnitelman ja siihen sisältyvän Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelman 2010-2015 mukainen. Kalasto ja kalastus Alueen kalastuksesta ja kalakannoista on tiedot saatu Hurskaalan osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtajalta. Hänen mukaansa vesialueilla harjoitetaan aktiivisesti kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalakanta on hyvä ja lajisto monipuolinen järvikalakanta. Kangasjärveen kohdistuva kuormitus on äärirajoilla nykyisellään. 7
Ympäristöriskit Hepojärveen ei ole tehty istutuksia Etelä-Savon ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan. Kangasjärveen on istutettu pääasiassa kuhaa sekä järvi- ja kirjolohta. Hakijan arvion mukaan Lamminpäänsuon ravinne- ja kiintoainekuormitus alapuoliseen vesistöön on vähäistä, eikä sen vaikutuksia voida selvästi erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä. Perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei ole olemassa. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on alkusammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELY-keskukselle. Häiriötilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 8 Hakemukseen on liitetty tarkkailuohjelmaa koskeva esitys. Lamminpäänsuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa, jonka ylläpidosta vastaa työmaalle nimitetty vastuuhenkilö. Käyttö- ja hoitotarkkailuvihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosiyhteenveto ja päiväkirjat säilytetään koko toiminnan ajan. Kuntoonpanovaiheen kuormitustarkkailu tehdään mittapadolla, jonka kautta koko alueen vedet johdetaan. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadolta näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaamamittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntatietojen avulla. Vesinäytteiden otto aloitetaan havaintopaikan yläpuolisten kaivutöiden alettua heti, kun ojituksen aiheuttamaa valuntaa on merkittävästi. Kuntoonpanovaiheen näytteenottotaajuus. Kuukaudet Näytteitä Yhteensä kuntoonpanotyöt käynnissä 2/kk marras-maalis 1/kk 5 kevättulva (huhti-toukokuu) 1/viikko 2-6 kesä-lokakuu 2/kk 10
Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja ph. Tuotantovaiheessa tehostetun tarkkailun vuosia on lupajakson aikana kaksi. Tarkkailuvuosina vesinäytteet otetaan mittapadolta kahden viikon välein 15.5. 30.9. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon ja jatkuvatoimisen pinnankorkeuslaitteen avulla. Virtaamamittausjakso on viikot 20 38 (15.5. 30.9.). Mikäli virtaamamittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntatietojen avulla. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään mineraaliravinteet ja rauta: fosfaattifosfori (PO 4 -P), ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 3 +NO 2 -N) ja rauta (Fe). Myös kiintoaineen hehkutushäviö tehdään, mikäli kiintoainepitoisuus on > 20 mg/l. Päästötarkkailuvuosina Lamminpäänsuon pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan ottamalla näyte myös pintavalutuskentälle menevästä vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytteenottokierroksen yhteydessä. Tulevien vesien näytteistä määritetään: kiintoaine, COD Mn, kok.n, kok.p, ph, PO 4 -P, NH 4 -N, NO 3 +NO 2 -N ja Fe. Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Näytteet toimitetaan välittömästi analysoitavaksi ja niistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan Lamminpäänsuon laskuojassa (koordinaatit 3513427-6882777) ja Hepojärvessä (koordinaatit 3514350-6881450). Näytteet otetaan voimassa olevan Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteet otetaan kerran kevättalvella ylivalunnan aikaan sekä kuukausittain kesä-, heinä- ja elokuussa. Lamminpäänsuon kalataloudellinen tarkkailu esitetään tehtäväksi osana Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon tarkkailuohjelmaa. Lamminpäänsuon alapuolista pohjaeläimistöä seurataan osana Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Tässä vaiheessa ohjelmaan ei esitetä lisäyksiä. Mahdollisesti tarvittavat muutokset arvioidaan uudelleen seuraavan yhteistarkkailuohjelman laatimisen yhteydessä. Lamminpäänsuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta ja alue on metsän ympäröimää. Pöly- tai melutarkkailuun ei arvioida olevan aihetta. TOIMINNAN ALOITTAMISLUVAN PERUSTELUT Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. 9
Hakija esittää vakuudeksi viiden tuhannen (5 000) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve ja se, että nykyiset 1970- ja 1980-luvuilla käyttöönotetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Vuotuisten nostomäärien on oltava aikaisempia suurempia. Nostomäärät ovat suoraan riippuvaisia käytössä olevan suoalan laajuudesta (kokonaispinta-alasta), koska vuosittain suon pinnasta kuoritaan maksimissaan 15 cm:n turvekerros. Poistumien myötä vuosittaiset tuotantomäärät pienentyvät. Suon pohjaa kohti mentäessä tuotanto vaikeutuu ja samalla hidastuu, koska pohjamaan rajassa on nostoa haittaavia kiviä ja koska kenttien kuivatustilanne laskusuhteiden alentuessa useimmiten heikkenee. Lisääntyvää kysyntää ja tuotantoalan pienentymistä sekä tuotannon tehokkuuden alentumista vastaan on tarpeen saada uutta tuotantoalaa, jotta kysyntää ja käyttöä varten tarpeellinen määrä turvetta saadaan tuotettua ja toimitettua käyttökohteisiin sekä käytettyä talousalueen (yhteiskunnan) moninaisiin käyttötarkoituksiin ja tarpeisiin. Ottaen huomioon kuntoonpanoon menevä aika hanke on ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetulla tavalla kiireellinen. 10 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Mikkelin kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 25.8.2010 Länsi-Savo -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Mikkelin kaupungilta ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lamminpäänsuo on osittain vanhaa turvetuotantoaluetta. Hannu Vahvaselkä nosti turvetta vanhalta alueelta. Alueen nimi oli tuolloin Variskankaansuo. Tuotanto on määrätty lopetettavaksi samalla vesioikeuden päätöksellä, jolla nostaja sai luvan avata Letkunnevan tuotantoalueen. Molemmat alueet sijaitsivat Kyyveden Suovunselän valuma-alueella. Syinä Variskankaan tuotannon lopettamiseen oli Suovunselän kuormituksen rajoittaminen. Nyt kyseessä oleva vanha nostoalue on siis laskenut Kymijoen vesistöalueelle. Uuden alueen ja vanhan osan kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Vuoksen puolelle pumppauksella. Hankkeen vesistövaikutukset Hankkeen lisäkuormituksen vaikutukset tuntuvat sekä Hepolammessa että Kangasjärvessä. Hepolammen vesi on tyypillistä suolammen vettä. Väriluku on korkea, typpeä ja fosforia on runsaasti ja talvinen happikato matalassa (1 2 m) vesistössä on ilmeinen.
Hankkeen vesistövaikutus Kangasjärveen tapahtuu Hepolammesta tulevan virtauksen kautta. Turvetuotanto on kuormittanut Kangasjärveä reilut 30 vuotta. Järveen tulee vesiä Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon sekä Rajasuon tuotantoalueilta. Vedenlaadun heikkeneminen on pysähtynyt ja ajoittain on havaittavissa laadun paranemista. Haapajärvi, joka on vesireitistössä Kangasjärven alapuolella, on vedenlaadun osalta huonommassa tilassa kuin Kangasjärvi. Hapettomuus pohjanläheisissä vesikerroksissa on taajempaa ja pintakerroksissa kokonaisfosforin pitkäaikaisissa arvoissa ei ole pienenemisen merkkejä. Ympäristönsuojelutekniikka Hakemuksessa esitetty ympärivuotinen pintavalutus on BAT-tekniikkaa. Luonnonsuojelu Lupahakemuksen mukaan hankealue koostuu pohjoisosan vanhasta turvetuotantoalueesta (30,9 ha) ja siihen välittömästi yhteydessä olevasta eteläosan ojittamattomasta alueesta (22,1 ha). Hakemuksen liitteenä on esitetty selvitykset alueen kasvillisuudesta ja luontotyypeistä sekä linnustosta. Alueelta ei havaittu uhanalaisia kasvilajeja, mutta uhanalaisista luontotyypeistä alueella esiintyy minerotrofista lyhytkorsinevaa (uhanalaisuusluokitus vaarantunut, VU), lyhytkorsirämettä (VU), sararämettä (VU) ja korpirämettä (VU). Muut selvitysalueella esiintyvät suotyypit (lukuun ottamatta variksenmarjarahkarämettä) on luokiteltu Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi. Linnustoselvityksessä alueella havaittiin lintudirektiivin liitteen I lajeista teeri (myös Suomen erityisvastuulaji ja silmälläpidettävä laji) ja kapustarinta. Uhanalaisuusarvioinnin mukaan silmälläpidettäviä lajeja havaittiin lisäksi pensastasku ja alueen eteläosassa hieman rajauksen ulkopuolella käki. Hankkeen vaikutusalueella saattaa olla luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien elinympäristöjä. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Mikäli hanke etenee, Lamminpäänsuon turvetuotantohankkeen luontoselvityksiä on tarpeen vielä täydentää tekemällä vaikutusalueelta luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien osalta asiantuntija-arviot alueen soveltuvuudesta ko. lajeille ja tarvittaessa maastoselvitykset. Tässä yhteydessä on huomioitava hankkeen vesistövaikutukset ja vesistöjen soveltuvuus em. lajien elinympäristöksi. Turvetuotantoalueiden luontoselvitysten laatimista on ohjeistettu 5.2.2009 päivätyllä työryhmän muistiolla "Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset". Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uusien tavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. 11
12 Hankkeen oikeudelliset edellytykset Kangasjärven vesistöalueelle ei ole syytä perustaa uuttaa kuormituspotentiaalia. Sekä Kangasjärvi että Haapajärvi ovat vedenlaadun osalta toipumassa liian suurten kuormitusten aiheuttamista vaikutuksista. Tätä kehityssuuntaa ei ole syytä muuttaa. Kun Kangasjärven valuma-alueelta on poistunut riittävästi aiempaa turvetuotantoa, voidaan uuden nostoalueen lisääminen ottaa uudelleen tarkasteluun. Mikäli hanke kuitenkin etenee, Lamminpäänsuon eteläosan ojittamattomat osat tulisi jättää turvetuotannon ulkopuolelle. Etelä-Savon ELY-keskus/kalatalous Kangasjärveen laskee tällä hetkellä yli 1 400 ha:n turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Kangasjärven vesi on tummaa, hapanta, rautapitoista, ravinteikasta ja liuenneen orgaanisen aineksen pitoisuus on suuri. Järvessä ei ole tapahtunut selkeää veden laadun paranemista huolimatta tehokkaampien puhdistusmenetelmien käyttöönotosta olemassa olevilla tuotantoalueilla. Hepojärvestä on vedenlaatutietoja 2 000-luvulta vain kuluvalta vuodelta. Sen mukaan Hepojärven veden laatu on Kangasjärveä ravinteikkaampaa, tummempaa ja rautapitoisempaa. Myös kiintoainepitoisuus on suuri. Kalasto- ja kalastustiedot on sivuutettu hakemuksessa melko ylimalkaisesti. Kangasjärven osalta tietoja on saatu yhdeltä osakaskunnalta, vaikka käytettävissä olisi kalataloudellisten tarkkailututkimusten tietoja aina 1980-luvulta saakka. Hepojärvestä ei hakemuksessa ole lainkaan kalasto- ja kalastustietoja eli järven kalataloudellista merkitystä ei ole selvitetty, mikä on selkeä puute. Kalataloudellisten tarkkailutulosten mukaan Kangasjärven kalaston tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja kuha. Myös lahnasaaliit ovat kohtalaisia. Järven kalalajeihin kuuluvat lisäksi muikku, siika, särki, made ja säyne. Järven muikkukanta on vaihdellut, mutta pysynyt kuitenkin kohtalaisena. Siikaa ei ole enää istutettu vuosiin, mutta sitä kuitenkin tavataan ajoittain hyvinkin. On todennäköistä, että siika edelleenkin lisääntyy Kangasjärvessä. Muikun ja siian menestyminen ja luonnonvaraisen lisääntymisen säilyminen ovat kalataloudellisesti merkittäviä asioita. Kuhakannat ovat vahvistuneet istutusten seurauksena. Haukea ja ahventa on hyvin, mutta viime vuosina on havaittu haukisaalin taantumaa. Madesaaliissa on vaihtelua, mutta kannat eivät ole vahvoja. Paikallisten kalastajien mukaan ahven ja siika ovat viime aikoina vähentyneet ja jossain määrin myös made ja muikku. Särkikanta on vähentynyt ehkä eniten. Särki on herkkä happamuudelle, ja Kangasjärven happamuus on ajoittain ollut sillä tasolla, että särjen elinmahdollisuudet ovat oleellisesti heikentyneet. Mateen menestymistä voi haitata alusveden heikko laatu. Mateen ja särjen taantuminen voi olla yhteydessä turvetuotannon aiheuttamiin muutoksiin veden happamuudessa ja kiintoainekuormituksessa. Myös paikallisten kalastajien havaitsema muikun lievä väheneminen voi viitata kiintoaineen kertymiseen muikun lisääntymisalueille. Sama ilmiö voi estää myös siian lisääntymistä. Kalastus Kangasjärvessä on tyypillistä kotitarve- ja vapaa-ajankalastusta. Käytetyimmät pyydykset ovat harvat verkot ja katiskat. Jonkin verran harrastetaan myös siima-
kalastusta. Järven ympäristössä on suhteellisen vähän asukkaita ja kalastajien määrää heijastaa melko alhaiset kokonais- ja hehtaarisaaliit. Järven kalasto on kuitenkin säilynyt kohtalaisena ja järvellä on suuri paikallinen kalataloudellinen merkitys. Kuhakantojen kehitys on tuonut alueelle myös aiempaa enemmän muualta tulevia uistelijoita. Kalastusta haittaavat kalastajien mielestä eniten pyydysten likaantuminen ja veden laadun heikentyminen, jotka kalastajat yhdistävät turvetuotannon vaikutuksiin. Kangasjärvi tunnetaan laajalti järvenä, johon lasketaan suurten turvetuotantoalueiden kuivatusvedet. Tämä heikentää järven mainetta kalastusjärvenä ja hyödyntämistä esimerkiksi matkailussa. Järven imagon heikkeneminen voikin olla eräs merkittävimpiä turvetuotannon seurauksia alueella. Kangasjärven kalasto on säilynyt yllättävänkin monipuolisena huolimatta järveen tulevien ravinteiden määrästä. Veden laatu ei ole kuitenkaan parantunut turvetuotantoalueiden kuivatusvesien puhdistusmenetelmien parantumisesta huolimatta. Kalastorakenteessa on viitteitä heikompaan suuntaan. Kalatalousviranomaisen näkemyksen mukaan järveen johdettavien ravinteiden lisäys voi johtaa järven tilan ja kalastorakenteen nopeampaan heikkenemiseen. Tästä syystä Kangasjärven valuma-alueella ei tulisi ottaa uusia tuotantoalueita käyttöön ennen kuin vähintään vastaava tuotantoala poistuu alueelta. ELY-keskus kalatalousviranomaisena katsoo, että Lamminpäänsuon turvetuotantoalueelle ei tässä vaiheessa tule myöntää ympäristölupaa. Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta Ympäristölautakunta ei puolla turvetuotannon käynnistämistä. Mikkelin ympäristöstrategian mukaisesti kaupungille valittuja kriittisiä menestystekijöitä ovat muun uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Turvetuotantoalan kasvattaminen on selkeästi mainitun linjauksen vastaista elinkeinopolitiikkaa. Turvetuotantoa koskevissa lausunnoissaan ympäristölautakunta on noudattanut seuraavaa päälinjaa: Turvetuotanto pyritään keskittämään ensisijassa toiminnassa oleville tuotantoalueille. Valtioneuvoston vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 periaatepäätöksessä turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvealueiden käyttöönoton tarpeet pitäisi arvioida erityisen tarkoin sellaisilla alueilla, joilla vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta. Lupa voidaan myöntää vanhan 30,9 ha:n tuotantoalan osalta. Laajennusta ojittamattomalle suoalueelle mahdollistavaa ympäristölupaa ei tule myöntää, sillä turvetuotanto aiheuttaisi sellaisia ympäristönsuojelulaissa, luonnonsuojelulaissa ja vesilaissa mainittuja kiellettyjä seurauksia, joita ei lupamääräyksilläkään voida välttää. Vesistövaikutusten hakija on todennut olevan vähäisiä. Hakemukseen ei ole liitetty sellaista selvitystä, josta kävisi luotettavasti ilmi vastaanottavien vesistöjen kuormitustilanne, tila ja kyky vastaanottaa lisäkuormitusta. Vesistövaikutuksia tulee tarkastella huomioiden myös muut valuma-alueella toteutetut tai suunnitellut hankkeet. Kangasjärven vedenlaatu on osoittanut paranemisen merkkejä ja uusien turvesoiden avaaminen voi vaikuttaa vedenlaatuun heikentävästi. Toiminnanharjoittajan on ympäris- 13
tönsuojelulain mukaan oltava riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista. Lain 108 :n mukaan täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Tällaisena menetelmänä voitaneen pitää vastaanottavan vesistön tai vesistönosan valumaalueelle tehtyä, kaikki kuormitusmuodot huomioivaa painetarkastelua ja arviota painetekijöiden kehittymisestä suunniteltuna hankeaikana. Jos tällaista selvitystä ei voida toimittaa, tulee lupaharkinta perustaa Etelä-Savon maakuntakaavan taustaselvityksenä laadittuun valuma-aluekohtaiseen arvioon, joka sisältää arvion vastaanottavien vesistöjen kantokyvystä turvetuotannon suhteen. Isojoen Sahinjoen valuma-alueella tällaisen turvetuotantoon turvallisesti käytettävissä olevan tuotantoalan on arvioitu olevan 50 ha koko alueen 988 ha:n tuotantokelpoisesta alasta. Tämän perusteella ei valuma-alueen turvetuotantoon otettavaa alaa voida enää kasvattaa. Vanhan tuotantoalan (30,9 ha) osalta kuivatusvesien käsittelyssä on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan esittämä pintavalutusalue voidaan toteuttaa luonnontilaiselle ojittamattomalle suoalueelle käyttöönotettavaksi suunnitellun vanhan tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Mikkelin kaupunginhallitus Muistutukset Turpeenoton vesistökuormitus kohdistuu ottoalueen alapuolisiin vesistöihin. Kangasjärven veden laatu on osoittanut paranemisen merkkejä ja uusien turvesoiden avaaminen voi vaikuttaa veden laatuun heikentävästi. Alapuolisten vesistöjen laatu on valuma-alueen aikaisemmasta toiminnasta kuormittunut ja rehevöitynyt eikä kestä enää lisäkuormitusta. Etelä-Savon maakuntakaavaehdotuksessa ei ottoalueelle ole esitetty turvetuotannon lisäystä. Maakuntakaavan turpeenoton taustaselvityksen mukaan Isojoen Sahinjoen valuma-alueella 04.253 turvetuotantoon turvallisesti käytettävissä olevan tuotantoalan on arvioitu olevan 50 ha koko alueen 988 ha:n tuotantokelpoisesta alasta. Tämän perusteella ei valuma-alueen turvetuotantoon otettavaa alaa voida enää kasvattaa. Turvetuotannosta aiheutuisi vesistökuormituksen kasvua, joka yhdessä jo olemassa olevan kuormituksen kanssa aiheuttaisi merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa alapuolisessa vesistössä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Hanke on edellä mainittujen tavoitteiden vastainen. Lupa voidaan myöntää vanhan 30,9 ha:n tuotantoalan osalta. Haettua 22,1 ha:n tuotantoalan laajennusta ojittamattomalle suoalueelle mahdollistavaa ympäristölupaa ei tule myöntää, sillä turvetuotanto aiheuttaisi sellaisia ympäristönsuojelulaissa, luonnonsuojelulaissa ja vesilaissa mainittuja kiellettyjä seurauksia, joita ei voida lupamääräyksilläkään välttää. 1. AA:t (Heporanta RN:o 5:22, Mikkeli Haukivuori) ja 2. BB:t (Hepokas RN:o 5:109/1, Mikkeli Haukivuori) 14
15 Muistuttajat ovat vastustaneet ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä ja Hepojärven käyttämistä kuivatusvesien laskualtaana. Hepojärvi on pieni ja matala järvi. Sen vesi on vielä saunavedeksi kelpaavaa eikä uimisen jälkeen tarvitse käydä suihkussa. Mutta kauanko sen pilaantuminen kestäisi, jos verrataan sitä suurempiin järviin Suovuun ja Kangasjärveen. Näiden järvien vesi on limoittunut ja tummunut lähes käyttökelvottomaksi. 3. CC:t ja muut muistutuksen allekirjoittaneet Hepojärven kylän ja järven asukkaat (yhteensä 66 henkilöä) Muistuttajat ovat vastustaneet ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksen hyväksymistä. Hepojärvi kärsisi ensimmäisenä alapuolisena vesistönä eniten Lamminpäänsuon turvetuotannon fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormituksen aiheuttamasta happikadosta ja ravinteiden vapautumisesta pohjasedimentistä veteen. Pidemmällä aikavälillä seuraisi vesistön väistämätön pilaantuminen. Muistuttajat ovat kiinnittäneet huomiota valtioneuvoston hyväksymiin vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiin ja niiden vesien tilaa koskeviin tavoitteisiin, joiden vastaista ympäristöluvan myöntäminen Lamminpäänsuon turvetuotantoalueelle olisi. Lisäksi mahdollisesti parhaatkaan käytettävissä olevat vesienkäsittelymenetelmät eivät enää missään oloissa edistä Hepojärven veden laatuluokan paranemista. Edelleen muistuttajat ovat viitanneet Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelmaan 2010 2015. Hepojärvi on pieni ja keskisyvyydeltään erittäin matala järvi, minkä vuoksi jo pieni kuormitus riittää pilaamaan järven. Vesi on humuspitoista, ravinteikasta, rautapitoista ja sameahkoa. Lisäksi järvi on jo valmiiksi osittain kasvamassa umpeen ja happitilanne on talvisin heikko, mikä on jo aiheuttanut kalakuolemia järvellä. Hepojärveen tulee jo valmiiksi kuormitusta pelloilta, ojitetuilta metsäalueilta sekä järven eteläosaan kaivetun, Ropolansuon turpeenottoalueen välittömästä läheisyydestä tulevan valtaojan kautta. Näin ollen vaikka Lamminpäänsuon turvetuotantoalueella käytettäisiin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ja kun otetaan huomioon Hepojärven pieni koko, mataluus ja nykyinen kuormitus, on vesienkäsittely riittämätön toiminnan haitallisten vaikutusten vähentämiseen. Eli toiminnasta aiheutuu merkittävää alapuolisen vesistön pilaantumista tai vaaraa. Muistuttajat ovat viitanneet muihin samalla alueella olevia turvetuotantoalueita koskeviin hylkääviin päätöksiin. Muistuttajat ovat vastustaneet toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Toiminnan aloittaminen kiistanalaisessa ja pitkässä keskeneräisessä prosessissa ei ole perusteltua. 4. DD:t (Jondela RN:o 5:111, Mikkeli Haukivuori) Muistuttajat ovat kertoneet hankkineensa vuonna 2004 Hepojärveltä loma-asunnon ja laajentaneensa sitä uutta rakentamalla. Vesistöä he ovat kunnostaneet niittämällä kasvillisuutta ja kalastamalla roskakalaa ja ruoppaamalla lietettä. Vesi on nykyään
uimakelpoista. Muistuttajat eivät hyväksy vesistön kuormitusta lisäävää ympäristölupaa eivätkä toiminnan aloittamista. Ropolansuolta tulee pöly- ja meluhaittaa ennestään. Mikäli toiminta alkaa Lamminpäänsuolla, muistuttajat vaativat lomakiinteistönsä arvon alenemisesta ja käytön vaikeutumisesta korvausta 30 % kiinteistön arvosta. 5. Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Muistuttaja on lausunut, että turpeenoton aiheuttama muutos suon ojittamattomalla osalla on tulkinnanvarainen, koska vertailua Lamminpäänsuon alkuperäiseen tilaan ei voida enää tehdä. Ojittamatonta suota voidaan yhtä hyvin pitää luonnontilaisena. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta todetaan: "Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistuneita suopeltoja." Etelä-Savon maakuntakaavassa, joka on vahvistettavana ympäristöministeriössä, ei hankealuetta ole merkitty turvetuotantoalueeksi. Hanke on näin ollen maakuntakaavan vastainen. Kuivatusvedet kulkevat laskuojassa noin 0,1 km ennen laskua Hepojärveen. Hepojärven luusuasta alkavan laskuojan pituus Kangasjärveen on 2,4 km. Kangasjärveen on vesireittiä pitkin matkaa 4,6 km. Järveä on aiemmissa lupahakemuksissa luonnehdittu matalaksi ja todettu, että järven vesi on runsashumuksista ja hapanta. Myös happivajausta mainitaan esiintyneen. Kangasjärven valuma-alueella on ennestään useita toiminnassa olevia turpeenottoalueita: Kuvasuo Kaatronsuo Ropolansuo, Höytiönsuo Pitkäsuo Viransuo sekä Linjasuo Pöytäsaarensuo. Näiltä alueilta Kangasjärveen tulevasta kuormituksesta ei suunnitelmassa mainita mitään. Joka tapauksessa on selvää, että kuormituksen täytyy olla huomattava eikä järveen ole syytä sallia lisäkuormitusta. Muistuttaja on esittänyt, ettei ympäristölupaa tulisi myöntää. 6. EE:t (Hautala RN:o 45:18 ja Hautalanmetsä RN:o 5:49, Mikkeli Haukivuori) Muistuttajien maatila rajoittuu Hepojärveen 800 m:n matkalta. Muistuttajat olivat vuonna 2003 saaneet rakennusluvat kolmen lomarakennuksen rakentamiseen. Tarkoituksena oli myydä rantatontit rakennuslupineen rakentamattomina. Myynnistä oli luovuttu toistaiseksi. Estettä rakennuslupien saamiseen uudestaan ei ole. Arvion mukaan tonttien käypä arvo on yhteensä 75 000 euroa. Muistuttajat ovat suunnitelleet myyvänsä tilansa joko kokonaan tai osaksi keväällä 2012. Rantatonttien myynti ajoittuu tähän ajankohtaan. Mikäli hakijalle myönnetään turpeennostolupa, sillä on haitallinen vaikutus tonttien myyntiaikeille. Hepojärven pienen vesimäärän seurauksena vähäinenkin kuormituksen lisäys on haitallista. Nykyisinkin järvi tulvii runsasvetisinä keväinä. Tilanne pahenisi entisestään. Kangasjärveen johtavan laskuojan suurentaminen tuo esiin uuden ongelman, sillä kuivina kesinä järven pinta laskee haitalliselle tasolle. Jo hankkeen tiedossaolo vähentää ostohalukkuutta ja vaikuttaa alentavasti tonttien hintaan. 16
Muistuttajat ovat katsoneet turpeennostotoiminnasta aiheutuvien haittojen olevan niin suuret järven käyttö- ja virkistysarvoilla, että he vaativat myytäväksi tarkoitettujen rantatonttien arvon alenemisesta hakijalta 20 000 euron korvausta. 7. Hepojärvi Hautalan yksityistien tiekunta Tiekunta on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään ja tuotanto alkaa, tulee hakijan korvata tiekunnalle mahdollisesta Hepojärventien käytöstä aiheutuvat lisäkustannukset. Tie on kevyesti rakennettu ja pääasiassa asukkaiden omaan käyttöön tarkoitettu. Osa tiestä sijaitsee miltei Hepojärven pinnan tasolla. Keväinen vedenpinnan nousu yltää lähes tien pinnan korkeudelle. Uuden alueen kuivatusvedet voivat nostaa järven pintaa lisää, jolloin tie saattaa vahingoittua ja liikennöinti vaikeutua tai jopa estyä. Mikäli vahinkoja syntyy, on hakijan ne korvattava. 8. FF (Laukkala RN:o 5:73, Mikkeli Haukivuori) Muistuttaja omistaa Hepojärven rannalla vuonna 2008 valmistuneen vapaa-ajan asunnon, jonka käypä arvo on arvion mukaan 125 000 euroa. Jos hakijalle myönnetään turpeennostolupa ja toiminta alkaa, järven veden laatu heikkenee merkittävästi lisääntyvän ravinne- ja kiintoainekuormituksen myötä. Pienen vesimäärän vuoksi vähäinenkin kuormituksen lisäys on erittäin merkittävää. Hepojärvi on nykyisinkin runsaslumisina keväinä tulvinut yli äyräittensä ja hankaloittanut elämistä. Uuden alueen kuivatusvedet pahentavat tilannetta entisestään. Mikäli Kangasjärveen virtaavaa laskuojaa suurennetaan, johtaa se kuivina kesinä vedenpinnan laskemiseen haitalliselle korkeudelle. Ympäristölupaa ei tulisi myöntää. Muistuttaja on katsonut turpeennostotoiminnasta aiheutuvien haittojen olevan niin suuret järven käyttö- ja virkistysarvoille, että hän on vaatinut hakijalta vapaaajankiinteistönsä arvon alenemisesta 30 000 euron suuruista korvausta. 9. GG ja muut mielipiteen allekirjoittaneet (yhteensä 42 henkilöä) Mielipiteen esittäjät ovat lausuneet, että kuivatusvesien laskemisesta Purukorvenojan kautta Suovunselkään ei tule sallia missään olosuhteissa. Kyyveden Suovunselän vedenlaatu on vuoden 2010 2015 vesienhoitosuunnitelman mukaisesti välttävässä kunnossa. Suovunselän matalat lahtialueet sekä purojen suistoalueet ovat kasvamassa umpeen. Koko Suovua uhkaa sama kohtalo, mikäli yläpuoliselle laajalle suoalueelle myönnetään uusia toimintalupia koskien laajapintaista maanpinnan muokkausta tai turvetuotantoa. Suovunselän nykytila uhkaa Hepojärveä ja Kangasjärveä. Molemmat järvet ovat hyvin matalia ja siten arkoja rehevöitymään. Turvetuotannon mukanaan tuoma vesistökuormitus hakemuksessa arvioituine määrineen kiihdyttää rehevöitymistä. Koko Kyyveden alueelle myönnettyjen ja uusien lupien mukaista turvetuotantoa on nykyisellään noin 660 ha:n alueella. Kuivatusvedet johdetaan pääosin Kyyveteen. Jokaisen uuden käyttöön otettavan turvetuotantoalueen kuormitus heikentää veden laatua. Mielipiteen allekirjoittaneet vastustavat ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä Lamminpäänsuon sekä vanhalle että uudelle osalle. 17
18 HAKIJAN VASTINE 10. HH (Nevala I RN:o 45:65, Mikkeli Haukivuori) Ympäristö- ja toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää, koska Lamminpäänsuo on ojittamaton luonnontilassa oleva suo, Hepojärvi ei kestä lisäkuormitusta mataluutensa vuoksi ja Kangasjärveä on kuormitettu jo tarpeeksi toiminnassa olevien turvesoiden takia. 11. II:t (Lintula RN:o 45:125, Mikkeli Haukivuori) Muistuttajat ovat vastustaneet ympäristö- ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Muistuttajien kesäasunto sijaitsee Kangasjärven rannalla. Kangasjärvi on jo nyt tuhottu turvetuotannon seurauksena. Vesistöön valuneet fosfori, typpi ja humus ovat tehneet kirkkaasta ja kalaisasta järvestä humuksen täyttämän valuma-altaan. Hakija on ilmoittanut, että toiminnasta ei aiheutuisi viihtyvyyshaittaa aiheuttavia pöly- ja meluvaikutuksia. Kuitenkin kuka tahansa saattoi myös kesällä 2010 nähdä turvepölylautat kellumassa järven pinnalla. Hakija on lausuntojen ja muistutusten johdosta antamassaan vastineessa lausunut seuraavaa: ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Hakemuksessa on laskettu Lamminpäänsuon turvetuotannon kuormitusta ja teoreettisia pitoisuuslisäyksiä alapuolisessa vesistössä ja todettu, että ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisessa vesistössä vähäinen, eikä kuormituksen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalouden sekä asutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Lamminpäänsuon kuivatusvesien vaikutus näkyy lähinnä typpipitoisuuden nousuna kuivatusvesien laskuojassa ja Hepojärvessä. Kangasjärvessä Lamminpäänsuon turvetuotannon aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat enää hyvin pieniä. Turvetuotantoalueen pinta-ala on noin 0,3 % Kangasjärven koko valuma-alueen pinta-alasta, joka sisältää myös metsäojitettua aluetta ja peltoa. Lamminpäänsuon ottaminen tuotantoon kasvattaa Hepojärven valuma-aluetta noin 55 hehtaaria. Hepojärven valuma-alue on Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän mukaan 8,7 km 2 (hakemuksessa pinta-alaksi oli arvioitu 6,8 km 2 ), joten valuma-alue kasvaisi 8,7 km 2 9,2 km 2. Lamminpäänsuon osuus Hepojärven valuma-alueesta on tällöin 5,9 %. Jokaisesta Hepojärveen valuvasta 100 litrasta 5,9 litraa tulisi Lamminpäänsuolta. Lamminpäänsuolle suunniteltu pintavalutuskenttä ylittää mitoitussuositukset reilusti: Kentän pinta-ala on 3,4 ha, mikä on noin 6,4 % valuma-alueesta. Kenttä on ojittamatonta suoaluetta, jolla on vain yksi helposti tukittava metsäoja. Kentän koko ylittää reilusti mitoitussuosituksen (3,8 %). Vuotuisen kokonaiskuormituksen kannalta sulanaikaisella ja ympärivuotisella pintavalutuksella on suurehko ero, viimeisten tarkkailun
tulosten perusteella 30 60 %. Vielä suurempi ero kokonaiskuormituksessa on ympärivuotiseen perustasolliseen kuivatusvesien puhdistukseen. Vastineen liitteenä on vedenlaatutietoja laskuojasta ja Hepojärvestä kesällä 2010 (hakemuksessa oli vuodelta 2010 vain yhden näytteenottokerran tulokset). Sekä laskuoja että Hepojärvi ovat erittäin humuspitoisia. Laskuojassa minimiravinne on kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella fosfori. Hepojärvessä minimiravinne voi olla joko typpi tai fosfori. Veden värin n. 300 mg Pt/l perusteella tuotantoa rajoittanee kuitenkin valon määrä. Hepojärven fosforipitoisuudet olivat vuonna 2010 selvästi korkeammat kuin 80- ja 90-luvuilla. Tarkkailutulosten mukaan pintavalutuskentällisten turvetuotantosoiden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat olleet selvästi alhaisempia kuin mitä Hepojärvessä on havaittu. Lamminpäänsuon kuivatusvesien vaikutusta Hepojärveen ja Kangasjärveen voidaan esimerkinomaisesti arvioida myös todelliseen mittaustietoon perustuen. Läheinen Rajasuo on ollut turvetuotannossa vuodesta 1981. Vesienkäsittelymenetelmänä Rajasuolla on ollut vuoteen 1997 asti pelkät laskeutusaltaat ja tämän jälkeen sulan maan aikainen pintavalutus. Tuotantoalueen pinta-ala on ollut suurimmillaan 328 ha; tällä hetkellä tuotantokunnossa on 272 ha. Kangasjärvestä, noin 500 m Rajasuon purkukohdan alapuolelta on otettu vesinäytteitä pitkältä ajanjaksolta. Vastineen liitteinä olevissa kuvissa on esitetty ko. näytteenottopisteen sekä Kangasjärveen laskevan Heinäojan näytepisteen fosfori- ja typpipitoisuuksien vuosikeskiarvot 1987 2009. Heinäojan yläpuolisella vesistönosalla ei ole turvetuotantoa ennestään. Kangasjärvi on matala järvi, josta näytteet on otettu 1 metri pinnan alapuolelta. Fosforipitoisuudessa on ollut samalla nopeudella hitaasti laskeva trendi sekä Rajasuon ylä- että alapuolisessa näytepisteessä. Typpipitoisuudessa vuosittaisen keskiarvon vaihtelut ovat jonkin verran suurempia, mutta kummassakin näytepisteessä typpipitoisuus on pysynyt samalla tasolla yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Rajasuon turvetuotannolla ei mittausten mukaan ole ollut siis mitään vaikutusta Kangasjärven ravinnepitoisuuksiin tuotantoalueen kuivatusvesien laskuojan alapuolella. Rajasuon tuotantokelpoisen alueen (272 ha) osuus arvioidusta valuma-alueesta Kangasjärven havaintopisteen kohdalla (n. 4 627 ha) on 5,9 %, eli sama kuin Lamminpäänsuon osuus olisi Hepojärven valuma-alueesta. Lisäksi Lamminpäänsuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti kehittyneemmällä menetelmällä. ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt tärkeitä vesistön tilaan liittyviä näkökohtia, mutta ei mitään sellaista, jonka johdosta ympäristöluvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset Lamminpäänsuon hankkeelle eivät täyttyisi. Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 ei esitetä lisätoimenpiteitä turvetuotannolle. Ohjelmassa sanotaan seuraavasti: Kun BAT:n mukaiset vaatimukset saadaan käyttöön pääosalla turvetuotantoalueista vesienhoitokauden loppuun mennessä, käytännön lisätoimenpiteisiin ei ole juurikaan tarvetta. Lisäksi on sanottu seuraavaa: Mikäli turvetuotannossa oleva pinta-ala pysyy tulevaisuudessa nykytasolla, voidaan yleisesti arvioida turvetuotannosta aiheutuvan koko- 19
naiskuormituksen vesistöihin vähenevän noin 20 % vanhojen tuotantoalueiden korvautuessa uusilla tehokkaammilla vesiensuojelurakenteilla varustetuilla alueilla. Rajasuon, joka käsittää olemassa olevaa toimintaa lohkoilla 1 10 yht. noin 338 ha ja laajennusaluetta lohkoilla 11 ja 12 yht. noin 20 ha, kuivatusvedet on 31.10.2010 alkaen määrätty puhdistettavaksi pintavalutuskentällä ympärivuotisesti. Tähän mennessä Rajasuolta on poistunut tuotannosta noin 50 ha. Vuoteen 2015 on arvioitu poistuvaksi yhteensä 120 ha. Myös muilta valuma-alueen vanhoilta tuotantoalueilta poistuu pintaaloja merkittävästi lähivuosina. Lamminpäänsuon kuivatusvesien käsittely ympärivuotisella pintavalutuksella on BATperiaatteen mukaista. Lamminpäänsuon tuotanto osaltaan korvaa poistuvaa tuotantoalaa. Luvitukseen ja kuntoonpanoon kuluvan ajan vuoksi huoltovarmuuden turvaamiseksi on välttämätöntä saada uudelle tuotantopinta-alalle ympäristöluvat jo ennen kuin tuotannosta on poistunut runsaasti tuotantoalaa. Haetun luvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden ja valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 osalta hakija on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun (taltio 1129) 14.5.2010 (Hirvisuo, Multia). Hakija ei näe direktiivilajeihin liittyviä lisäselvityksiä alapuolisessa vesistössä tarpeellisina, koska suunnitellulla kuivatusvesien johtamisella ei objektiivisesti tarkastellen voi olla haitallista vaikutusta lausunnossa mainittujen lajien (korennot, viitasammakko) elinympäristöille (lisääntymis- ja levähdyspaikat Hepojärvessä tai alempana vesistössä). Lajit ovat jokseenkin tavanomaisia ja niitä tavataan rehevimmissäkin olosuhteissa. Selvityksiä ei tule edellyttää yksinomaan pelkän selvittämisen vuoksi. ELY-keskus, kalatalous Lausunnossa on keskitytty pääosin Kangasjärven kalataloudelliseen tilaan ja turvetuotannon vaikutuksiin Kangasjärvessä. Ympärivuotisesti pintavalutuskentällä puhdistetut kuivatusvedet johtuvat laskuojassa 100 m, 77 hehtaarin kokoisessa Hepojärvessä 2,1 km ja Hepojärven laskuojassa 2,3 km:n matkan ennen 1 960 hehtaarin kokoiseen Kangasjärveen johtumista. Lähtevää kuormitusta pidättyy Hepojärveen ja purku-uomiin yhteensä lähes 4,6 kilometrin matkalla. Tuotantoalue (n. 53 ha) on Kangasjärven 134 km 2 :n valuma-alueesta n. 0,4 %. Tosin SYKEN vesistömallijärjestelmässä Kangasjärven valuma-alueeksi on määritetty 187 km 2, jolloin osuus on 0,3 %. Jokaisesta Kangasjärveen tulevasta 100 litrasta 3 desiä tulisi Lamminpäänsuon turvetuotantoalueen em. tavalla puhdistettuina kuivatusvesinä. Jo pelkkä valuma-aluetarkastelu osoittaa hankkeen vähäisiä vaikutusmahdollisuuksia Kangasjärvessä. 20