28.2.2014 YRITYSTAITO OY KURIKKA - JALASJÄRVI YHDISTYMISSELVITYS 2014
Sisältö Yhteenveto ja loppupäätelmät..4 1. Johdanto..6 1.1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat.7 1.2. Kuntarakennemuutosta ohjaava lainsäädäntö...8 2. Väestö ja elinkeinot.10 3. Palvelut...15 3.1. Palvelutarpeen kehittyminen lähivuosina....15 3.2. Hallinto ja talous..18 3.3. Sivistys..20 3.4. Tekniset- ja ympäristöpalvelut..24 3.5. Sosiaali- ja terveyspalvelut Jik..27 3.6. Lomituspalvelut 31 4. Konserniyhtiöt.32 5. Henkilöstö.36 5.1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen..36 5.2. Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen.36 5.3. Esimiestyö uudessa kaupungissa....37 5.4. Kehityskeskustelut johtamisen työkaluna 37 5.5. Henkilöstösopimus..38 5.6. Arvio henkilöstön eläköitymisestä.39 6. Uuden kaupungin johtamisjärjestelmän kehittäminen.40 7. Strategia 43 8. Uuden kaupungin elinvoiman kehittäminen...45 8.1. Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti...46 8.2. Uuden Kurikan keskeisemmät kehityskohteet... 47 8.3. Elinvoimaa lisääviä kehittämishankkeita lähivuosille 47 8.4. Elinkeinopolitiikan periaatteet...48 9. Talous 49 9.1. Yli-/alijäämä.49 9.2. Verotulot ja valtionosuudet 50 9.3. Vuosikate.51 9.4. Rahavarat, lainakanta ja investoinnit..52 9.5. Takausvastuut. 54 9.6. Johtopäätökset taloudesta 55 10. Demokratia...57 10.1. Kansanvaltaisuus...57 10.2. Luottamushenkilöhallinto yhdistyneessä Kurikassa..57 10.3. Lähidemokratia ja kuntalaisten vaikuttaminen.. 58 11. Yhdistymisen yleiset edut...59 2
11.1. Väestö 59 11.2. Hallinnon ja palveluiden järjestäminen.60 11.3. Talous 60 11.4. Henkilöstö.60 11.5. Suuntautuminen ja vetovoima...61 11.6. Demokratia...61 11.7. Elinvoimaisuus. 61 11.8. Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista....62 3
Yhteenveto ja loppupäätelmät Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Selvitysmies ja selvitysosapuolet katsovat tämän selvityksen pohjalta, että kuntien yhdistyminen edellä kerrotuista lähtökohdista täyttää kuntarakennelaissa esitetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet. Jalasjärven näkökulmasta - Liitos Kurikan kanssa mahdollistaa päätöksenteon ja vaikuttamisen oman alueen asioihin vahvana. - Kurikan talous mahdollistaa Jalasjärven keskeisten palvelujen järjestämisen ja kehittämisen kuntalaisten palvelutarpeiden mukaisesti. - Tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vapaa-aika ja koulupalvelut voidaan säilyttää lähipalveluina uuden kunnan tiiviin rakenteen ja toimivan palveluverkon vuoksi. - Yhdistyminen mahdollistaa myös peruspalveluliikelaitoksen JIK:n toiminnan jatkumisen nykyisen laajuisena. - Uutta kuntaa voidaan kehittää yhteisten arvojen ja näkemysten pohjalta kompaktin kokoisena maaseutukaupunkina. - Verotus kevenee Jalasjärvellä yhdistymisen myötä. Veroprosentti ja kiinteistöverot ovat alueen muihin kuntiin ja kaupunkeihin nähden alhaisemmat. - Henkilöstö sijoittuu Kurikan organisaatioon sujuvasti, koska kunnat ovat perusrakenteeltaan samanlaisia. Suuri eläköityminen helpottaa sopeutumista tulevien vuosien aikana. Sopeutumista edistetään muutoskoulutuksella. - Yhdistynyt kunta pystyy panostamaan enemmän investointivaroja tärkeiden pääteiden asiakasvirtojen hyödyntämiseksi yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. 4
Kurikan näkökulmasta - Liitos varmistaa tärkeiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisoikeuden omassa kunnassa (lopullisesti asia ratkeaa Sote laissa linjattavilla palveluiden tuottamisen asukasmäärillä. Julkisuudessa ollut 20 000 asukkaan raja on ollut edellytys, jotta kunta voi itse järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelunsa). Liitos Jalasjärven kanssa varmistaisi myös JIK:n toiminnan jatkuvuuden nykyisessä laajuudessa. - Lukioiden hallinnollinen yhdistämien varmistaa niiden rahoituksen ja avaa uusia mahdollisuuksia opetuksen laadun ja resurssien yhteiskäytön kehittämiselle. - Liitos mahdollistaa konserniyhtiöiden uudelleen järjestelyt ja kasvattaa niiden koon liiketaloudellisesti järkevään kokoon. Yhdistyneet voimat avaavat uusia mahdollisuuksia mm. logistiikassa ja materiaalihallinnossa. - Kurikan talous heikentyy tilapäisesti, kun Jalasjärven lainavastuut ja alijäämät siirtyvät uuden Kurikan vastuulle, mutta talous vahvistuu myöhemmin kun liitoksen hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön. Kurikan vahva tase kestää hyvin liitoksesta tulevat uudet vastuut. Verotus kiristyy Kurikassa hieman, mutta siihen olisi todennäköisesti paineita myös ilman liitostakin. - Liitos Jalasjärven kanssa avaa uusia mahdollisuuksia pääteiden asiakasvirtojen hyödyntämiseksi investoimalla tärkeisiin risteysalueisiin niin, että elinkeinoelämän toimintaedellytykset vahvistuvat. - Jalasjärven ammattitaitoinen henkilöstö helpottaa palveluiden järjestämistä ja varahenkilöjärjestelmän luomista ja pienentää näin palveluiden haavoittuvuutta sairaus-, yms. tapauksissa. - Liitoksen ehkä suurin vaikutus Kurikalle on se, että se pääsisi liitoksen myötä valtiovallan määrittämän 20 000 asukkaan rajan yläpuolelle, jolloin sillä on jatkossa paremmat mahdollisuudet säilyä itsenäisen kaupunkina. - Jos alueella avautuu uusia mahdollisuuksia kuntaliitoksiin, suurempi Kurikka on varteenotettavampi kumppani näissä järjestelyissä. - Jos liitos Jalasjärven kanssa ei toteudu joutuu Kurikka pohtimaan uudelleen syvällisesti strategiaansa millaiseksi se tulevaisuutensa rakentaa. Tässä yhteydessä myös JIK:n asema tulee pohdittavaksi uudelleen. 5
Selvitys osoittaa, että kuntarakennelain edellytykset kuntajaotuksen muuttamiseksi toteutuvat ja yhteisiä hyötyjä molempien kuntien osalta on enemmän, kuin haittoja. Tämän vuoksi liitos Jalasjärven ja Kurikan välillä on perusteltua. Yhdistynyt Kurikka olisi vahva paikallinen toimija, joka pystyisi turvaamaan asukkaidensa lähipalvelut ja luomaan elinkeinoelämälle yhdessä parempia toimintaedellytyksiä. Vahvistunut Kurikka olisi myös varteenotettava kumppani tulevaisuuden mahdollisissa uusissa kuntajärjestelyissä. 1. Johdanto Jalasjärven kunta ja Kurikan kaupunki ovat päättäneet selvittää yhdistymismahdollisuuksia keskenään. Jalasjärvi on mukana myös erityiskuntajakoselvityksessä Seinäjoen kanssa. Selvityksen tekijäksi valittiin ulkopuolinen selvittäjä Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Selvitystyötä ohjaamaan nimettiin kuntien johtavista luottamushenkilöistä ja henkilöstön edustajista koostuva ohjausryhmä. Palveluiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten perustettiin seuraavat asiantuntijatyöryhmät, joissa oli edustajia molemmista kunnista: - Palveluryhmä - Henkilöstöryhmä - Elinvoima- ja talousryhmä Ryhmät jakautuivat pienempiin alaryhmiin ja kutsuivat asiantuntijoiksi selvitysalansa johtavia viranhaltijoita. Keskeisiltä sidosryhmiltä tiedusteltiin kirjeitse heidän näkemyksiään yhdistymisen toteutustavasta ja seurauksista toimintaan. Selvityksen lähtökohdaksi sovittiin, että Jalasjärvi liittyy Kurikkaan, jolloin yhdistyneen kaupungin nimeksi tulee Kurikka ja vaakunaksi Kurikan nykyinen vaakuna. Erityisesti selvityksessä arvioidaan yhdistyneen kaupungin taloudellista kantokykyä vastata hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja vastata talouteen liittyvistä vastuista. Lisäksi sovittiin, että sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyneessä kunnassa järjestää peruspalveluliikelaitos JIK. 6
1.1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumiskykyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikuttavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Myös kuntatalous on vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtiovallan uudet linjaukset kuntien valtionosuusperusteisiin ja rakennemuutoksiin. Kunnan pääasialliset tulovirrat muodostuvat toimintatuotoista, verotuotoista sekä valtionosuuksista, joista toimintatuotot näyttelevät kokonaisuudessaan suhteellisen vaatimatonta osaa. Verotulokertymät sekä valtionosuudet puolestaan vaihtelevat kunnittain sekä alueittain hyvin paljon. Talouden matalapaine vaikuttaa eri kuntiin eri tavalla. Vaikeimmassa asemassa ovat ne kunnat, joiden oma tuloverokertymä on pieni ja valtionosuusriippuvuus suuri. Tilanne on kriittinen, jos kunnan taseessa on alijäämiä, velkataso korkea ja edessä on välttämättömiä investointeja palvelutuotannon ylläpitämiseksi. Kurikan kaupungin talous on taseasemaltaan vahva. Sillä on taseessaan runsaasti ylijäämiä ja sen vakavaraisuus on korkea merkittävän osakesalkun ansioista. Kaupungin lainakanta on vielä kohtuullinen. Käyttötalouden ylijäämä viime vuodelta on arvioitu yli 10 milj. positiiviseksi. Suureen ylijäämään viime vuonna on vaikuttanut Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä tullut myyntivoitto ja Neste Oil Oyj:n osakkeiden arvon nousu. Kurikka on investoinut viime vuosina runsaasti perusinf- 7
rastruktuuriinsa ja se on nyt hyvässä kunnossa. Kurikan veroprosentti on alueen edullisin. Kurikka tasapainottaa käyttötalouttaan 7-8 milj. :lla osakkeistaan saamillaan osinkotuloilla. Jalasjärven talous on taseasemaltaan huono. Alijäämiä on yli 13 milj.. Vuoden 2013 tulosennuste on noin 1,3 milj. ylijäämäinen.. Kunnan taloutta rasittaa valtiovallan takaisin perimät JAKK:n valtionosuudet, noin 35 milj.. Valtionosuuksien takaisinmaksuun kunta on joutunut ottamaan vierasta pääomaa ja se heikentää talousasemaa entisestään tulevina vuosina. Ennen JAKK:n takaisinperinnän johdosta tehtyä varausta kunnan taseen ylijämä oli noin 10 milj.. Jalasjärven uusiutumis- ja investointikyky on alhainen edellä olevista seikoista johtuen. Lainataso on kasvanut merkittävästi. Jalasjärven lainataso oli vielä v 2011 valtakunnallisesti vertailtuna maan alhaisimpia. Tuloslaskelmassa olevat poikkeuksellisen isot myyntitulot selittyvät lomatoimen alueellisesta hallinnoinnista. VM on nimennyt Jalasjärven kriisikunnaksi. 1.2. Kuntarakennemuutosta ohjaava lainsäädäntö Kuntajaon muuttamisen edellytykset Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain neljännen pykälän (4 ) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta kuntarakennelain 4 :n 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. 8
Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden ja ennen kaikkea toimintakyvyn turvaaminen. Kunnallisen itsehallinnon nojalla kunta vastaa asukkailleen tarjoamien palvelujen lisäksi myös yhdyskunnan kehittämisestä, elinkeinojen kehittämisestä, ympäristön viihtyvyydestä ja monista muista asioista, joilla on suorat vaikutussuhteet kuntalaisiin sekä kunnassa sijaitseviin muihin toimijoihin. Kuntien rakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntaa sekä eheää kuntarakennetta. Henkilöstön asema Henkilöstön asema kuntajaon muutoksissa on määritelty kuntarakennelain 29 :ssä Sen mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Pääsääntö on, että muutostilanteissa kunnan henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Tätä asiaa on kuvattu tarkemmin kohdassa henkilöstö. Yhdistymisavustus Kuntarakennelain 42 :ssä on määritelty yhdistymisavustuksen saamisen edellytykset. Kurikka - Jalasjärvi yhdistymisessä se on 3 milj. ja lisäksi talouden tasapainottamisapua on saatavissa 1 milj.. Avut maksetaan kolmessa vuodessa siten, että ensimmäisenä vuotena maksu on 40% ja seuraavina kahtena vuotena 30%/ vuosi. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palveluiden tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen Jos vuosina 2014-2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myötää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Vuosina 2014-2015 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä korvauksen maksamiseksi edellytetään, että kunnat ovat tehneet kuntarakennelain 6 :ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen 30.4.2014 mennessä. Vuosina 2016-2017 voimaan tulevista yhdistymisistä määräaika säädetään erikseen. 9
Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi 2. Väestö ja elinkeinot Kunnat ovat väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan samantyyppisiä. Jalasjärvellä on hieman enemmän alkutuotannon työpaikkoja, kuin Kurikassa. Molempien kuntien haasteena on väkiluvun vähentyminen ja väestön vanheneminen. Työikäisten määrän lasku tuo omat ongelmansa huoltosuhteen kehitykselle. Väkiluvun kehitys v 2010-2030 25000 20000 15000 10000 5000 0 2010 2013 2015 2020 2025 2030 Jalasjärvi 8201 8071 7911 7718 7584 7479 Kurikka 14533 14395 14108 13846 13669 13626 Yht. 22734 22466 22019 21564 21253 21105 Yhdistyneen kaupungin väkiluku täyttää julkisuudessa esitetyn sosiaali- ja terveyspalvelujen 20 000 asukkaan peruspalvelujen järjestämiskriteerin. Väestökehitys on kuitenkin aleneva molemmilla kunnilla ja myös yhdistyneenä. Tämän kehityssuunnan kääntämiseksi yhdistyneet voimat on suunnattava elinkeinoelämän ja siellä syntyvien työpaikkojen kehittämiseen. Alueella olevien toisen asteen koulutuksen työpaikkojen kehittyminen on yhdistyneelle kaupungille iso strateginen haaste. 100 Väestöllinen huoltosuhde v 2011-2035 50 0 2011 2015 2020 2025 2030 2035 Jalasjärvi 63 73,5 84,3 91,4 94,6 93,4 Kurikka 59,5 69,6 79,6 86 89,2 89,4 Väestöllinen huoltosuhde kehittyy huonoon suuntaan. Pääasialliset syyt tähän kehitykseen ovat työikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön, erityisesti yli 75 vuotiaiden määrän voimakas kasvu. Lasten ja nuorten ikäluokissa 10
% Kurikka Jalasjärvi tapahtuu myös vähenemistä, joka hieman keventää huoltosuhteen heikenemistä.. Kurikka-Jalasjärvi väestöllinen huoltosuhde v 2013-2035 100 80 60 40 20 0 2013 2015 2020 2025 2030 2035 Kurikka/Jalasjärvi 59,5 73,2 81,2 87,9 91,1 90,9 Yhdistyneen kaupungin huoltosuhteen kehitys on huolestuttava ja sen kääntäminen myönteisempään suuntaan edellyttää panostuksia elinvoiman ja työpaikkojen lisäämiseksi. Yhdistyneen kaupungin väestöllinen huoltosuhde on hieman heikompi, kuin Kurikan oma näköpiirissä oleva huoltosuhde. Väestön koulutustaso v 2011 70 60 50 40 30 20 10 0 Jalasjärvi Kurikka Koko maa Keskiaste 60,4 62,5 67,7 Korkea-aste 17 17,7 28,2 Keskiaste: Vähintään keskiasteen suorittaneiden osuus % 15 täyttäneistä. Korkea-aste: Korkea-asteen suorittaneiden osuus% 15 täyttäneistä. Väestön koulutustaso molemmissa kunnissa on lähes samantasoinen, mutta jää alle valtakunnallisen keskiarvon. Väestön hyvä koulutustaso on yksi merkittävimpiä menestystekijöitä yritysten sijoittumispäätöksissä. Tämän vuoksi vireillä oleva toisen asteen Kampus -hanke Kurikkaan on kannatettava, koska sen myötä myös kouluttautumismahdollisuudet paranevat ja alueen imago ja 11
Määrä Kurikka Jalasjärvi vetovoima kohenevat. Kampus-hankkeen rahoitukseen on löydettävä laajemmat hartiat, jotta Kurikan osuus rahoituksesta voidaan saada kohtuulliselle tasolle. Työpaikkojen kokonaismäärä 31.12.2011 10000 8000 6000 4000 2000 0 Jalasjärvi Kurikka Yht. Sarja1 3080 5050 8130 Alueen työpaikkojen määrä on merkittävä ja yhdistyminen parhaimmillaan voi houkutella uusia yrityksiä ja jo olemassa olevia yrityksiä investoimaan kaupunkiin ja näin lisäämään kokonaistyöpaikkojen määrää. Työvoima elinkeinoittain Jalasjärvellä 31.12.2011 Muut 2 % Alkutuotanto 20 % Palvelut 52 % Jalostus 26 % Jalasjärven työpaikoista suurin osa muodostuu palvelujen ja jalostuksen työpaikoista. Alkutuotannon työpaikkoja on tuplasti enemmän kuin Kurikassa. 12
Työvoima elinkeinoittain Kurikassa 31.12.2011 Muut 2 % Alkutuotanto 10 % Palvelut 54 % Jalostus 34 % Kurikassa työpaikkoja on Jalasjärveä enemmän jalostuksessa. Palveluissa ollaan melkein samalla tasolla Jalasjärven kanssa. Alkutuotannon työpaikkoja on vähemmän. 13
% Kurikka Jalasjärvi 10 Työpaikkaomavaraisuus v 2011 94% 85% 0 Jalasjärvi Kurikka Sarja1 94 85 Työpaikkaomavaraisuus on Jalasjärvellä Kurikkaa parempi, mutta molemmissa kunnissa ylitetään kuitenkin valtiovallan asettama selvitysraja 80% tältä osin. Taloudellinen huoltosuhde on molemmissa kunnissa samaa tasoa. Yhtä työllistä kohden on lähes puolitoista työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. 14
Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi Verotulot /as v 2011 2900 2800 2700 2600 2500 2400 2300 Jalasjärvi Kurikka Etel-Pohjanmaa Sarja1 2706 2503 2899 Verotuloissa Jalasjärvi ja Kurikka jäävät alle Etelä-Pohjanmaan keskiarvon. Jalasjärvellä on 8 % suuremmat verotulot asukasta kohden, kuin Kurikassa. Kurikan alhainen veroprosentti vaikuttaa /as alentavasti. 3. Palvelut 3.1. Palvelutarpeen kehittyminen lähivuosina Ikäluokan 0-6 v kehitys 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2010 2015 2020 2025 2030 Jalasjärvi 534 533 525 509 488 Kurikka 988 961 948 919 885 Yht. 1522 1494 1473 1428 1373 Jalasjärvellä 0-6 vuotiaiden määrä laskee vuosina 2015-2030 8,4% (45) henkilöä). Kurikassa 0-6 vuotiaiden määrä lasku on 7,9% (76 henkilöä). 15
Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi. Muutokset evät vaikuta oleellisesti palvelutarpeeseen neuvolatoiminnassa nykyiseen verrattuna. Ehkäisevän perhetyön tarve lisääntyy molemmissa kunnissa, tarvitaan erityisesti ohjauksellista perhetyötä, mutta myös kodinhoidollista tukea lapsiperheille. Päivähoidossa ja esiopetuksessa vähenemä mahdollistaa palveluverkon uudelleen arvioinnin. Ikäluokan 7-14 v kehitys 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2010 2015 2020 2025 2030 Jalasjärvi 686 651 643 649 639 Kurikka 1232 1180 1126 1117 1100 Yht. 1918 1831 1769 1766 1739 Jalasjärvellä 7-14 vuotiaiden määrä laskee vuosina 2015-2030 1,8% (12 henkilöä). Kurikassa vähenemä on 6,8% (80 henkilöä). Muutokset eivät vaikuta olennaisesti palvelutarpeeseen kouluterveydenhuollossa nykyiseen verrattu na. Terveydenhoidollista ohjausta tarvitaan perheen jäsenten välisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja erityisesti lasten ylipainon sekä tupakan ja alkoholin käytön ehkäisyyn. Ikäluokan muutos ei Jalasjärvellä vaikuta koulupalveluiden järjestämiseen. Kurikassa vähenemä on 80 henkilöä, joka mahdollistaa perusopetuksen kouluverkon uudelleen arvioinnin. 16
Lukumäärä Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi Ikäluokan 15-64 v kehitys 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2010 2015 2020 2025 2030 Jalasjärvi 5113 4634 4269 4003 3848 Kurikka 9236 8335 7690 7292 7073 Yht. 14349 12969 11959 11295 10921 Jalasjärvellä ja Kurikassa työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Vähennyksellä on merkitystä työterveyshuollon palvelujen kysyntään. Työssäkäyvän ikäluokan väheneminen ja vanhusten määrän voimakas kasvu heikentää huoltosuhdetta merkittävästi. Ikäluokan 65-74 v kehitys 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2015 2020 2025 2030 Jalasjärvi 941 1094 1220 1151 1064 Kurikka 1515 2013 2316 2084 1832 Yht. 2456 3107 3536 3235 2896 Jalasjärvellä yli 65 vuotiaiden määrä lisääntyy vuosina 2015-2020 11,5%:lla (126 henkilöä). Kurikassa vastaava muutos on 15,1 % (303 henkilöä). Ikääntyvillä ihmisillä on usein pitkäaikaissairauksia (esim. diabetes, sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ). Nämä lisäävät olennaisesti lääkärin vastaanottopalveluiden ja laboratorion, röntgenin ja fysioterapian palvelujen kysyntää. Myös akuuttihoidon ja kuntoutuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon kysyntä kasvaa. Tästä haasteesta selviäminen edellyttää uusia työmuotoja ja rakenteellisia uudistuksia toimintaan. Vuodesta 2020 ennusteen mukaan ikäluokan määrä kääntyy laskuun. 17
Lukumäärä Kurikka Jalasjärvi Yli 75- v kehitys 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2105 2020 2025 2030 Jalasjärvi 927 999 1061 1272 1440 Kurikka 1562 1619 1766 2257 2636 Yht. 2489 2618 2827 3529 4076 Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa jyrkästi vuosina 2015-2030 (Jalasjärvellä 44%, Kurikassa 63%). Tämä asettaa suuren haasteen vanhuspalvelujen järjestämiselle. Terveyspalvelujen kaikenlainen kysyntä kasvaa merkittävästi. 3.2.Hallinto ja talous Nykytila Jalasjärvi Jalasjärven hallinto- ja talousosasto muodostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: Hallinto ja toimistopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Tietohallintopalvelut Ruokapalvelut Sosiaalityö Kehitysvammahuolto Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut 18
Lomituspalveluyksikkö Johtavia viranhaltijoita ovat kunnanjohtaja, hallinto- ja talousjohtaja, lomituspalvelujohtaja, maaseutujohtaja, talouspäällikkö, henkilöstösihteeri ja johtava sosiaalityöntekijä. Ruokapalvelut kuuluvat hallinto- ja talousjohtajan alaisuuteen. Ruokapalveluiden organisaatioon kuuluu ruokapalvelupäällikkö, valmistuskeittiöiden esimiehet ja keittiöhenkilöstö. Puhtauspalveluissa toimii siivoustyönjohtaja ja siivojia. Yhdessä palvelukeittiöissä toimii yhdistelmätyöntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu keittiö- ja siivoustyötä. Kurikka Kurikan hallinto- ja talousosasto muodostuu seuraavista palvelukokonaisuuksista: Hallinto- ja toimistopalvelut Talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut Elinkeinopalvelut Johtavia viranhaltijoita ovat Kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri (50%), hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja kehittämispäällikkö. Kurikassa ja Jurvassa on kaupungin yhteispalvelupiste, joista saa sekä kaupungin että muiden viranomaisten palvelua. Kurikan palvelupisteessä hoidetaan lisäksi myös poliisin asiakaspalvelutehtäviä (lähinnä lupapalveluihin liittyviä) sekä videoyhteyden kautta TE-toimiston ja verottajan palveluja. Jurvassa saa Kelan, oikeusavustajan ja edunvalvonnan palveluja videoyhteyden kautta. Etäyhteyden Jurvassakin saa myös TE-toimiston ja verottajan palveluihin. Ammattiryhmä Jalasjärvi Kurikka Yhteensä Hallinto 8 17 25 Talous 5 8,5 13,5 Henkilöstö 4 4,5 8,5 Ict 4 3 7 Elinkeinotoimi 3 Controller (JIK) 1 Maaseutupalvelut 6 Sosiaalipalvelut 7 Kehitysvammahuolto 21 Lomituspalvelut 149 19
Yhdistynyt kaupunki Yhdistyneen kaupungin hallinto-, talous-,henkilöstö- ja tukipalvelut kootaan konsernin palvelukeskukseksi alla olevan jaottelun mukaisesti: Hallinto- ja konserniviestintä Konsernitalous ja controllertoiminta HRM Tietohallinto Hankinta Toimintamalli on tiimityö. Palvelukeskus tuotteistaa palvelunsa ja tarjoaa niitä myös konsernin tytäryhteisöille. Konserniyhtiöt päättävät itse kilpailutuksen myötä käyttävätkö he näitä palveluja vai ostavatko ao. palvelut ulkoa. Jatkossa asiaa voidaan ohjeistaa tarkemmin konserniohjeella. Palvelussa toteutetaan asiakkaan läheisyysperiaatetta. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan ohjaukseen kootaan strategisesti tärkeät toiminnat: Elinkeinojen kehittäminen Kaupunkikehityksen ohjaus Strategisten yhtiöiden ja hankkeiden ohjaus Omistajaohjaus Konsernin palvelukeskuksen henkilöstömitoitus tehdään yhdistymishallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kehittyvä ict muovaa tulevaisuudessa hallintotyötä ja -palvelua kokonaan uudenlaisiin muotoihin. 3.3.Sivistys Nykytila Jalasjärvi Jalasjärven sivistystoimi muodostuu opetuspalveluista, varhaiskasvatuksesta sekä vapaa-ajanpalveluista. Johtavia viranhaltijoita ovat sivistysjohtaja, kansalaisopiston rehtori, nuoriso- ja liikuntasihteeri, kulttuurisihteeri sekä kirjaston johtaja. 20
Päivähoito järjestetään Jokipiin, Luopajärven ja Tenavatien päiväkodeissa, perhepäivähoitona ja ryhmäperhepäivähoitona. Esiopetus on sivistystoimen alaista toimintaa ja sitä järjestetään yhteistyössä opetustoimen kanssa seuraavasti: Jokipiin päiväkoti Kerttula Kirkonkylän koulu Koskueen koulu Luopajärven koulu Esiopetusta annetaan 19 tuntia viikossa koulun lukukausien aikana ja se on ilmaista. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kirkonkylällä Kerttulassa ja Apilassa sekä tarpeen mukaan kyläkouluilla. Alakouluja on kuusi kappaletta, joita ovat Hirvijärvi, Luopajärvi, Koskue, Keskikylä, Metsola ja Kirkonkylä. Kaikki koulut ovat vähintään kolmeopettajaisia. Kunnassa on yläaste ja lukio. Käytössä on yhteisiä opetusresursseja. Vapaa-aikapalveluja kunta tuottaa yhteistyössä jalasjärveläisten yhdistysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä Seinäjoen muiden kulttuuritoimijoiden kanssa ja on mukana mm. Taikalamppuverkostossa ja nuorten Louhimo-rytmimusiikkiprojektissa. Liikuntatoimi tuottaa monipuolisia liikunta- ja terveyspalveluja ja ylläpitää reitistöjä ja liikuntapaikkoja mm. Kiuaskalliolla, Pukkionniemellä ja koulukeskuksen alueella. Laskettelurinne on myös Kiuaskalliolla. Lapsille ja nuorille on rakennettu oma liikennepuisto. Kunnan keskustaajamassa on uimahalli ja urheiluhalli Kupla. Nuorisotoimi järjestää mm. tapahtumia, leirejä, retkiä, kerhoja, kursseja sekä pienryhmätoimintaa ja ylläpitää nuoriso- ja monitoimitalo Wilholaa. Pääkirjasto on kunnan keskustaajamassa. Kirjastoauto täydentää palvelua taajamien ulkopuolella. Jalasjärven kansalaisopisto järjestää opetusta Jalasjärvellä ja Karviassa. Musiikkiopisto toiminta on yhteistä Alajärven kanssa. Omaa henkilöstöä vapaa-ajanpalveluissa on 10 henkilöä. 21
Kurikka Kurikan sivistystoimeen kuuluvat varhaiskasvatus-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Johtavia viranhaltijoita ovat sivistysjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, kulttuuripäällikkö, vapaa-aikatoimenpäällikkö ja varhaiskasvatuspäällikkö. Päivähoito järjestetään Kurikassa perhepäivähoitona ja päiväkodeissa, joita on seitsemän. Satunnaisesta osapäivähoidosta huolehtii SoPeVa. Esiopetusta järjestetään päiväkotien yhteydessä (Jyrä, Nummi, Keskusta, Salo, Sarvijoki. Mieto ja Peura). Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kouluilla. Lisäksi Kurikan seurakunta järjestää iltapäivätoimintaa Luovan seurakuntakodilla. Alakouluja Kurikassa on kahdeksan kappaletta. Erityisopetus vuosiluokille 1-9 järjestetään Paulaharjun koululla. Yläkouluja ovat Jurvan yläkoulu ja Kurikan yhteiskoulu. Toisen asteen oppilaitoksia ovat Jurvan lukio, Kurikan lukio, Koulutuskeskus Sedu Jurva ja Koulutuskeskus Sedu Kurikka. Liikuntatoimi edistää kuntalaisten liikkumista järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia ja ylläpitämällä laadukasta liikuntaympäristöä ympäri vuoden. Kurikassa on monipuolinen liikuntainfra, mm. Jäähalli, Uimahalli Molskis, Tennishalli, Kuntosalit, reitistöt jne. Kulttuuritoimi vastaa kaupungin monipuolisen kulttuurin kehittämisestä ja luo edellytyksiä kulttuurin toteuttamiselle tukemalla toimijoita yhteistyöllä, avustuksilla ja erilaisilla muilla toimenpiteillä. Runsaslukuiset kulttuurijärjestöt ovat olennainen osa kaupungin kulttuuripalvelujen tuottajia, kaupunki onkin monipuolisten kulttuuri- ja harrastustapahtuminen keskittymä. Kesää sävyttävät laadukkaat kesätoritapahtumat. Nuorisotyö järjestää erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja yhteistyössä nuorisoseurojen kanssa, ylläpitää nuorisopajaa ja nuorten tiloja Kurikassa/Kurnu ja Jurvassa. Etsivä nuorisotyö on tärkeä osa toimintaa. Kirjastot ovat Kurikassa ja Jurvassa. Kaksi kirjastoautoa palvelee kuntalaisia taajamien ulkopuolella. Ammattiryhmä Jalasjärvi Kurikka Yhteensä Hallinto 2 3 5 Opetus 79 149 228 Päivähoito 68 134 202 Nuoriso 1,5 4 5,5 Liikunta 0,5 3 3,5 Kulttuuri 1 1 2 Kirjasto 5 11 16 kansalaisopisto 2 1 3 22
Yhdistynyt kaupunki Yhdistyneessä kaupungissa päivähoito on lähipalvelua ja se järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Ryhmäperhepäivähoitoa voidaan järjestää poikkeuksellisesti taajamien ulkopuolella, jos mm. vuoropäivähoidon järjestelyt sitä edellyttävät. Erityispäivähoidon järjestelyjä selvitetään. Päivähoidon järjestämismuutosta tuetaan pätevöitymiskoulutuksella. Päiväkotiverkosto on nykyisen laajuinen. Jalasjärven keskustaan suunnitteilla oleva päiväkoti ja Kurikan Luovan koulun laajennus päivähoidon tarpeisiin sisällytetään suunnitelmiin ja niiden rakentamisesta päätetään myöhemmin yhdistymishallituksessa investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä. Esiopetus järjestetään tapauskohtaisesti joko päiväkodissa tai koululla sen mukaan miten tilat ja muut järjestelyt sen mahdollistavat. Perusopetus järjestetään lähipalveluna. Alakouluverkko on nykyinen ja yläkoulut ovat Kurikassa, Jalasjärvellä ja Jurvassa. Koulut tukevat kylien harrastustoimintaa antamalla tiloja yhdistysten ja seurojen käyttöön nykyiseen tapaan. Oppilaskuljetukset suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin voidaan huomioida myös muu asiakasliikennöinti ja yhteydet kyliltä kaupungin keskustaajamiin. Perusopetuksen työtä tuetaan panostamalla riittävästi koulujen tieto- ja viestintätekniikkaan ( ict ). Alakoulut ovat kolmiopettajaisia. Kouluilla on omat rehtorit/koulunjohtajat. Uusi opetussuunnitelma tehdään maakunnallisesti, jonka myötä peruskoulujen tuntijako yhtenäistyy niin ala- kuin yläkouluissakin. Oppilasraja on 35 oppilasta/koulu. Lukiot toimivat Jalasjärvellä, Jurvassa ja Kurikassa. Lukioiden määrä on riippuvainen oppilasmäärän kehityksestä. Lukion hallinnot yhdistetään, mutta kouluissa säilyvät opetukseen osallistuvat rehtorit/ koulunjohtajat. Lukioiden ja yläkoulujen opettajien yhteiskäyttöä kehitetään ja selvitetään miten lukioiden opettajien yhteiskäyttöä eri toimipisteissä voitaisiin lisätä. Vaikeavammaisten opetus keskitetään erillisen suunnitelman mukaisesti. Yhdistynyt kaupunki osallistuu aktiivisesti mahdollisen Kurikan koulutuskampuksen kehittämistyöhön yhteistyössä Seinäjoen Koulutuskuntayhtymän (Sedun) kanssa. Vapaa-aika- ja nuorisopalvelut kootaan yhden johdon alaisuuteen. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluilla on omat vastuuhenkilönsä. Erityisliikunnan ohjaus järjestetään keskitetysti. Vapaa-ajanpalvelut tekevät laajaa ja aktiivista yhteistyötä yhdistysten, seurojen ja järjestöjen kanssa. 23
Kirjastot ovat lähipalvelua ja kirjastoverkko on nykyinen. Kirjastoautojen palvelukonsepti laajennetaan erillisen suunnitelman pohjalta monipalveluautoiksi tilanteessa, jossa autojen uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Hallinnot yhdistetään ja kirjastotoimea johtaa kirjastotoimenjohtaja. Kirjaston tietojärjestelmät yhtenäistetään yhteistyössä maakunnan kanssa. Kansalaisopiston toiminta kaupungin omana toimintana selvitetään ja sen pohjalta tehdään organisoimispäätökset yhdistymishallituksessa. Musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä tehdään oma suunnitelmansa tavoitteena, että kaupunki on kokonaisuutena saman järjestelyn alaisuudessa. 3.4. Tekniset- ja ympäristöpalvelut Nykytila Jalasjärvi Jalasjärven tekniset palvelut muodostuvat kunnallistekniikasta, tilahallinosta, liikenne ja yleiset alueet palvelusta, ympäristö- ja rakennusvalvonnasta, siivoustoimesta, mittaus- ja kartoitustoiminnasta, sekä kaavateknisestä suunnittelusta. (Kaavoitus Jalasjärvellä on johtosäännössä keskuhallinnon vastuualueella.) Johtavia viranhaltijoita ovat tekninen johtaja, ympäristösihteeri, rakennustarkastaja, 2 rakennusmestaria, siivoustyönjohtaja ja mittausteknikko sekä talotekniikasta vastaava työnjohtaja. Jätehuollon Jalasjärven osalta hoitaa Lakeuden Etappi Oy. Pelastustoimen palvelut hankitaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta. Vesihuollon hoitaa Jalasjärven Vesi Oy. Yleiset alueet ja liikenneväylät huolehtii kaavateiden ylläpidosta sekä liikunta- ja puistojen ja muiden yleisten alueiden hoidosta. Kunta hoitaa myös kaava-alueen, haja-asutusalueiden tiestön ja liikunta-alueiden valoliittymät. Rakennusvalvonta hoitaa rakentamisen ohjaukseen, lupiin ja valvontaan liittyvät asiat. Kaavoitus- ja mittaustoimessa mittausteknikko huolehtii maankäytön yleispiirteisestä suunnittelusta, yleis- ja asemakaavoituksen valmistelusta ja kilpailuttaa konsultin sekä ohjaa kaavoitustyön etenemistä kunnan kaavoittajana. Tilahallinto vastaa toimitilojen ja asuntojen, liike- ja teollisuustilojen sekä hallintokuntien käytössä olevien rakennusten kunnossapidosta ja keskitetystä 24
siivouksesta. Teknisen toimen varaston ylläpito ja hoito on myös tilahallinnon vastuulla. Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy on kunnan 100% omistama osakeyhtiö. Yhtiön tehtävänä on rakentaa kiinteistöjä kunnan tarpeisiin kuten päiväkodit, hallinto ja toimistorakennukset, paloasema (Alueellinen pelastuslaitos vuokraa suoraan Oy:ltä). Ajatuksena on, ettei kunta rakenna taseeseensa ko. rakennuksia vaan vuokraa tilat Oy:ltä. Ympäristönsuojelu hoitaa kunnan lupa-asioiden valmistelua ja valvontaa, vesiensuojelua, maa-ainesasioita, jätehuollon valvontaa, antaa lausuntoja ympäristöön vaikuttavista hankkeista, tiedottaa ja valistaa ympäristöön liittyvistä asioista. Puhtauspalvelut kuuluvat teknisen toimen organisaatioon. Kurikka Kurikan kaupungin teknisiin palveluihin kuuluvat tilapalvelut, kunnallistekniikka, yksityistiet sekä puhtaus- ja ruokapalvelut. Ympäristöpalveluja ovat ympäristövalvonta, rakennusvalvonta ja maankäyttö. Johtavia viranhaltijoita ovat tekninen johtaja, maanrakennuspäällikkö, tilapalvelupäällikkö, palvelupäällikkö, ympäristöjohtaja, rakennustarkastaja ja ympäristösihteeri. Ympäristötoimen maankäytön vastuualueen tehtäviin kuuluvat maankäytön suunnittelu (yleis- ja asemakaavat), kaupungin maapolitiikan ja maaomaisuuden hoito, mittaus- ja kartoituspalvelut sekä osoite- ja paikkatietopalvelut. Kurikan kaupunki on oman asemakaava-alueen osalta kiinteistörekisteriviranomainen. Ympäristöjohtaja toimii kaupungin kiinteistöinsinöörinä ja vastaa kiinteistönmuodostuksesta ja kiinteistörekisterin pitämisestä. Rakennusvalvonta hoitaa rakentamisen ohjaukseen, lupiin, avustuksiin yms. liittyvät asiat. Ympäristövalvonta myöntää lupia ja valvoo alueellaan ympäristösuojeluun liittyvien lakien, asetusten ja määräysten noudattamista sekä neuvoo ympäristöön liittyvissä asioissa. Tehtävät ovat identtisiä Jalasjärven kanssa. Kunnallistekniikan tehtävänä on suunnitella ja rakentaa/rakennuttaa sekä kunnossapitää kadut, puistot, liikunta-alueet ja kaupungin kiinteistöjen ulko-alueet. Tilapalvelun tehtävänä on rakentaa, rakennuttaa, ylläpitää ja kunnostaa kaupungin toimintojen tarvitsemat kiinteistöt. Vuoden vaihteesta aloitti Kurikan 25
Toimitilat Oy, jolle on siirretty ulosvuokrattujen kiinteistöjen omistus. Tietoimen tehtävänä on avustaa yksityistiekuntia. Puhtaus- ja ruokapalvelut Puhtaus- ja ruokapalvelut kuuluvat teknisen toimen organisaatioon ja toimivat teknisen lautakunnan alaisuudessa. Puhtaus- ja ruokapalvelujen tehtävänä on vastata kaupungin puhtaus- ja ruokapalveluista Jurvan ja Kurikan alueilla nettobudjetin turvin. Puhtaus- ja ruokapalveluiden organisaatioon kuuluu palvelupäällikkö, palveluesimies, valmistuskeittiöiden esimiehet, keittiöhenkilöstö ja laitoshuoltajat. Palvelukeittiöissä toimii ns. yhdistelmätyöntekijöitä, joiden työnkuvaan kuuluu sekä keittiö- ja siivoustyötä. Ruokapalvelussa ruoan valmistustoiminta on vahvasti keskittynyt: JIK:n toimintayksiköiden keittiöt (Jurvan terveysasema, Kotoplassin vanhainkoti ja Kurikan terveyskeskus) palvelevat kokopäivähoidon asiakkaita ja ateriapalvelua, Kurikan yhteiskoulun keskuskeittiö ja Jurvan oppilasravintola puolestaan valmistavat ja toimittavat päiväkotien ja koulujen palvelukeittiöiden lounasateriapalvelut. Ruokapalvelut valmistavat noin 3000 lounasannosta päivittäin. Puhtauspalvelun kohteita on 47 ja kohteiden laitoshuoltajat toimivat palveluesimiehen alaisuudessa hoitaen noin 49000 neliön siivouspalvelut. Jätehuollon hoitaa Kurikan alueen osalta Lakeuden Etappi Oy ja Jurvan alueen osalta Oy Botniarisk Ab. Pelastustoimen hoitaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Vesihuollon hoitaa Kurikan Vesihuolto Oy. Kurikan kaupunki on osakkaana myös Lakeuden Vesi Oy:ssä, joka on Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan, ja Jalasjärven sekä Valio Oy:n ja Altia Oy:n omistama vedenhankintayhtiö. Ammattiryhmä Jalasjärvi Kurikka Yhteensä Hallinto 2 6,5 8,5 Maankäyttö/kaavoitus 2 4 6 Kunnallistekniikka 5 12 17 Tilapalvelut 14 22 36 Rakennusvalvonta 2 2 4 Ympäristönsuojelu 1 1 2 Ruokapalvelu 28 46 74 Siisteyspalvelu 20,5 33 53,5 Muut, aluevastaavat, puutarhuri 3 26
Yhdistynyt kaupunki Tekniset palvelut organisoidaan pääasiassa Kurikan nykyisen mallin mukaisesti. Teknisellä osastolla on tekninen johtaja ja ympäristöjohtaja. Tekninen johtaja vastaa maanrakennuksesta, kunnallistekniikasta, tilapalveluista, puhtaus- ja ruokapalveluista sekä yksityisteihin liittyvistä asioista. Ympäristöjohtaja vastaa rakennus- ja ympäristövalvontaan sekä kiinteistönmuodostukseen liittyvästä viranomaistoiminnasta sekä maankäytön suunnittelusta, maapolitiikasta, maaomaisuuden hoidosta ja mittaus- ja paikkatietopalveluista. Osastoa johtaa tekninen johtaja. Teknisen toimen johto sijoittuu Kurikan kaupungintalolle. Jalasjärven kunnantalolla on palvelupiste, jonne sijoittuu rakennustarkastuksen asiakaspalvelua, tilapalvelupäällikkö, siivoustyönjohtoa, kunnallistekniikan rakennusmestari, kartoittaja, ympäristösihteeri 3 pv/vko. Tilapalvelu organisoituu pohjoiseen ja eteläiseen vastuualueisiin. Jätehuolto järjestetään yhteen yhtiöön. Yhdistymishallitus valmistelee asiaa. Ohjausryhmän 20.2.2014 linjaus teknisten palvelujen organisoinnista on seuraava: 3.5. Sosiaali- ja terveyspalvelut JIK Nykytila Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK järjestää molempien kuntien hyvinvointipalvelut. JIK järjestää myös Kurikan sosiaalipalvelut. Jalasjärvi hoitaa ne toistaiseksi itse. Vireillä on järjestely, jossa myös Jalasjärven sosiaalipalvelut siirtyvät JIK hoidettaviksi 1.1.2015 alusta. 27
JIK:n toimintaorganisaatio alla olevan mukainen: Henkilöstö Jalasjärvi Kurikka Yht. Vakinaiset 151 313 464 Hallinnon henkilöstö 30 Yhteensä 494 28
JIK ky:n jäsenkuntalaskutus Jalasjärven kunnalta 2009-2013, vertailut alkuperäisiin talousarvioihin Jalasjärven kunta JIK oma toiminta Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % 2009 9 920 740 9 145 104-775 636 92,2 % 2010 10 302 910 9 941 832-361 078 96,5 % 2011 10 731 580 10 846 553 114 973 101,1 % 2012 11 429 870 11 365 359-64 511 99,4 % alust. TP 2013 12 434 630 12 417 515-17 115 99,9 % Yht. oma toim. 54 819 730 53 716 362-1 103 368 98,0 % Erikoissairaanhoito Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % 2009 8 600 000 8 729 361 129 361 101,5 % 2010 8 899 200 9 359 570 460 370 105,2 % 2011 9 009 470 9 955 570 946 100 110,5 % 2012 9 154 460 8 966 587-187 873 97,9 % alust. TP 2013 9 801 650 10 144 481 342 831 103,5 % Yht. esh 45 464 780 47 155 570 1 690 790 103,7 % Yhteensä Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % 2009 18 520 740 17 874 465-646 275 96,5 % 2010 19 202 110 19 301 402 99 292 100,5 % 2011 19 741 050 20 802 123 1 061 073 105,4 % 2012 20 584 330 20 331 947-252 383 98,8 % alust. TP 2013 22 236 280 22 561 996 325 716 101,5 % 100 871 Yht. tlk tilaama 100 284 510 932 587 422 100,6 % JIK:n talousarviot oman toiminnan osalta Jalasjärven palveluissa ovat pysyneet hyvin raamissa. Erikoissairaanhoidossa on ollut eri vuosina merkittäviäkin ylityksiä, mutta kokonaisuutena JIK on onnistunut hyvin talouden pidossaan. Vuoden 2013 osalta arvioitu ylitys on 0,6%. 29
JIK ky:n jäsenkuntalaskutus Kurikan kaupungilta 2009-2013, vertailut alkuperäisiin talousarvioihin Kurikan kaupunki JIK oma toiminta Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % 2009 17 762 330 17 018 642-743 688 95,8 % 2010 17 815 650 17 880 284 64 634 100,4 % 2011 18 740 780 18 343 917-396 863 97,9 % 2012 19 450 470 19 539 551 89 081 100,5 % alust. TP 2013 20 102 520 20 595 634 493 114 102,5 % Yht. oma toim. 93 871 750 93 378 028-493 722 99,5 % Erikoissairaanhoito Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % 2009 15 360 000 15 104 337-255 663 98,3 % 2010 16 466 210 15 404 781-1 061 429 93,6 % 2011 16 038 170 16 525 793 487 623 103,0 % 2012 16 428 830 16 494 598 65 768 100,4 % alust. TP 2013 17 832 660 17 760 820-71 840 99,6 % Yht. esh 82 125 870 81 290 329-835 541 99,0 % Yhteensä Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % 2009 33 122 330 32 122 979-999 351 97,0 % 2010 34 281 860 33 285 065-996 795 97,1 % 2011 34 778 950 34 869 710 90 760 100,3 % 2012 35 879 300 36 034 149 154 849 100,4 % alust. TP 2013 37 935 180 38 356 454 421 274 101,1 % 174 668 Yht. tlk tilaama 175 997 620 357-1 329 263 99,2 % Kurikan sosiaalitoimi Talousarvio Tilinpäätös Yli+/ali- talousarvion Toteuma- % alust. TP 2013 9 629 460 10 338 820 709 360 107,4 % Kurikan osalta Jik on pysynyt hyvin viiden vuoden keskiarvotarkastelun pohjalta talousraamissaan (99,2%). Vuoden 2013 arvio näyttää 1,1%:n ylitystä. Ku- 30
rikan sosiaalitoimi on ollut vuoden Jik:n toimintaa. Sosiaalipalvelujen osalta talousraami ylittyy arviolta 7,4%. Yhdistynyt kaupunki Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä JIK järjestää yhdistyneen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut nykyisellä tavalla. ikäihmisten asumispalveluiden osalta päästään valtakunnalliseen tavoitteeseen Jalasjärven Iloniemen palvelukeskuksen ja Kurikan hyvinvointikeskuksen kiinteistöinvestointien toteuduttua. Jalasjärven sosiaalipalvelut siirtyvät nykyisen Kurikan mallin mukaisesti JIK:n hoidettavaksi. Kehitystyössä huomioitava mm. seuraavia näkökohtia: - Palveluja tuotetaan nykyisissä kiinteistöissä - Mitä paremmat lähipalvelut sen vähemmän asiakkaita erikoissairaanhoitoon - Päihdeongelmaisten asumis- ja muut arjen palvelut kuntoon, vähentää terveyskeskuspalvelujen käyttöä - Aikuissosiaalityö tulisi järjestää lähipalveluna - Suuremmassa yksikössä voidaan järjestää laadukkaammin vammaispalveluja - Lastensuojelussa isompi yksikkö mahdollistaa henkilöstön laajan osaamisen ja painotuksen perhetyöhön - Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujärjestelyt - Velkaneuvonta voitaisiin jatkossa hoitaa itse Päivystysasetus tulee määrittelemään tulevat päivystysrakenteet. Iltavastaanottotoimintaa tullaan arvioimaan päivystysasetuksen voimaantulon myötä. Kehitysvammapalvelut järjestetään kaupungin omana palveluna. Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien itsenäistä päivystystä kehitetään tavoitteena lääkärien työn tehostuminen ja oikea kohdentuminen. Tähän päästään, kun vastaanotolle tulevien tarve arvioidaan uudella tavalla. Palvelujen kehittämisperusteena on JIK:n palvelusuunnitelma. JIK ky:n osalta raporttiin ovat tietoja antaneet talousjohtaja Arto Saarela, hoitotyön johtaja Elise Lepistö, hoivapalveluiden johtaja Tarja Palomäki ja kuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa. 3.6. Lomituspalvelut Näkemyksiä Jalasjärvi - Kurikka liitoksesta Tehdessään ratkaisua paikallisyksiköstä Mela tarkastelee eri tarkoituksenmukaisuusvaihtoehtoja. Mahdollisesti harkittavia vaihtoehtoja ovat: 31
1. Irrotetaan Kurikka Suupohjasta ja liitetään Jalasjärven yksikköön ja tehdään toimeksiantosopimus yhdistyneen uuden kunnan kanssa. 2. Yhdistetään nykyiset Jalasjärven ja Suupohjan yksiköt, ratkaistava kenen kanssa toimeksiantosopimus tehdään. 3. Muodostetaan kokonaan uusi yksikkö yhdistämällä myös muita yksiköitä Vaihtoehtojen arviointia: Vaihtoehto 1: Alue muodostaa muodoltaan hyvän kokonaisuuden, jonka sisällä voidaan toimia joustavasti. Vaihtoehto 2: Alue on edelleen muodoltaan toimiva. Jalasjärven paikallisyksikössä lomitettavia yrittäjiä on enemmän ja alueen maatalouden tuotanto- volyymi on voimakkaampi, kuin Suupohjan paikallisyksikössä. Tarkoituksenmu kaisin vaihtoehto paikallisyksiköksi olisi Jalasjärvi-Kurikka kunta. Vaihtoehto 3: Useamman yksikön yhdistäminen lienee realistinen ajatus 3-4 vuoden kuluttua. 4. Konserniyhtiöt Jalasjärven konsernirakenteesta on alla periaatekuva, jonka mukaan Jalasjärven konserniin kuuluu tytäryhtiöt Jalasjärven Vesi Oy, Jalasjärven Lämpö Oy, Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy, Jalasjärven Uimahalli Oy, Jalasjärven Urheiluhalli Oy, Kiinteistö Oy Jalasjärven Vuokratalot sekä JAKK Koulutus Oy. 32
Jalasjärven Vesi on aloittanut toimintansa 1.1.2014. JAKK Koulutus Oy on osa JAKK liikelaitosta ja se keskittyy vapaarahoitteisen koulutuksen tarjontaan. JAKK liikelaitokselta valtiovalta on perimässä perusteettomasti maksettuja valtionosuuksia noin 34 milj. :n edestä. JAKK:sta on menossa oma selvitys tämän kevään aikana. Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy on keskittynyt kiinteistöjen rakennuttamiseen. Kurikan konsernirakenteeseen kuuluu viisi tytäryhtiötä Kurikan Vesihuolto Oy, Kurikan Kaukolämpö Oy, Kiinteistö Oy Kärrykartano, Kurikan Asuntopalvelut Oy sekä Kurikan Toimitilat Oy. 33
Lämpöyhtiöiden tunnuslukuja Tunnusluvut 2012 Jalasjärven Lämpö Oy Kurikan Kaukolämpö Oy Liikevaihto milj. 1,9 4,6 Materiaali- ja palv. ostot milj. 1,5 3,5 Henkilöstökulut 333 147 424 424 Poistot 222 248 743 830 Tilikauden tappio 231 695 222 684 Vieraspääoma milj. 2,4 3,8 Yhtiön tasearvo milj. 5,56 Vesiyhtiöiden tunnuslukuja Tunnuslukuja Kurikan Vesihuolto Oy Jalasjärven Vesi Oy Verkostopituudet 460 km vesi, 210 km viemäri 345 km vesi, 78 km viemäri Henkilökunta 1+0+6 1+1+5 JV pumppaamot 56 13 Paineenkorottamot 13 7 Vesilaitokset 4 1 34
Vedenottamot 5 4 Ylävesisäiliö 1 1 Alavesisäiliö 3 4 Mittakaivot 6 10 Automaatio Syspoint Syspoint/Slatek/Grunfoss Tase milj. 20 13 Lainat 10 M, 10 v bullet 8 M, 10 v bullet Liikevaihto milj. 2,7 1,6 Poistot milj. 0,9 0,65 Kurikan konserniyhtiöt Henkilöstö Kurikan Vesi oy 7 Kurikan kaukolämpö Oy 10 Kiinteistö Oy Kärrykartanao 2 + 3 vakinaista osa-aikaista tal.m. Kurikan Asuntopalvelut Oy 8 Yhteensä 30 Jalasjärven konserniyhtiöt Henkilöstö Jalasjärven Vesi Oy 7 Jalasjärven Lämpö Oy 6 Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy 1 (tj) JAKK Koulutus Oy 75 Kiinteistö Oy Jalasjärven Vuokratalot 1 (tj) Yhteensä 90 Yhdistyneessä kaupungissa vesihuollon fuusio tehdään siten, että Jalasjärven Vesi Oy fuusioidaan Kurikan Vesihuolto Oy:öön. Jalasjärven Vesi Oy:n henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan vanhoina työntekijöinä Kurikan Vesihuolto Oy:n palvelukseen. Vesiyhtiöiden vesi- ja jätemaksut ovat hyvin samantasoisia, joten niiden harmonisointi ei tuota ongelmia. Taloudellisesti muodostettava uusi yhtiö pystyy täyttämään sille asetetut velvoitteet. Yhtiöiden fuusiolla on saavutettavissa myös säästöjä mm. koneiden ja kaluston yhteiskäytön sekä taloushallinnon järkeistämisen myötä. Yhdistynyt vesiyhtiö olisi johdon arvion mukaan erittäin lähellä vesihuoltolaitoksen optimaalista kokoa. Lämpöyhtiöt fuusioidaan vastaavalla tavalla kuin vesilaitokset keskenään. Vuokratalot ja osakehuoneistot kootaan yhden yhtiön omistukseen. Kaupungin tilapalvelut kootaan yhdeksi palveluksi teknisen toimen alaisuuteen. Yhtiöiden omistusten holding järjestelyt selvitetään erikseen. 35
5.Henkilöstö Henkilöstön asema kuntajaon muutoksissa on määritelty kuntarakennelain 29 :ssä Sen mukaan kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien 2014 2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstö siirtyy uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelusuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. 5.1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Jalasjärven kunnan henkilöstö siirtyy Kurikan kaupungin palvelukseen entisin palvelusuhteen ehdoin. Kurikan kaupunki perustaa tarpeelliset virat niihin tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Viranhaltijoiden osalta tehdään päätökset henkilöstön sijoittumisesta perustettuihin virkoihin. Työsopimussuhteisten osalta uutta sopimusta ei tarvitse tehdä, koska siirtohetkellä voimassa oleva työsopimus ja työsopimuksen mukaiset velvollisuudet ja oikeudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Jalasjärven henkilöstön sijoittuminen uuteen organisaatioon tehdään hyvässä yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan kanssa, työntekijältä kysytään mikä tehtävä hänelle uudessa kunnassa soveltuisi parhaiten koulutukseen ja kokemukseen nähden. Tilanteissa, joissa samaan tehtävään on useita päteviä henkilöitä voidaan paikka laittaa sisäiseen hakuun. 5.2. Palkkausjärjestelmien yhteen sovittaminen Palkkauksen perusteena on työnvaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka. Samasta työstä maksetaan sama palkka. Tehtäväkohtaiset arviointikriteerit ja palkat yhtenäistetään. Edut ja etuisuudet yhtenäistetään koko kuntakonsernissa. Palkkojen harmonisointi tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa siten, että se on kokonaisuudessaan valmis noin kahden vuoden sisällä liitoksesta. Selkeät tapaukset, joissa ei ole tulkintaa työnvaativuudesta voidaan yhtenäistää nopeammalla aikataululla. 36
Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työvapaat yhtenäistetään ensimmäisen liitosvuoden aikana mahdollisimman nopeasti. 5.3. Esimiestyö uudessa kaupungissa Yhdistymisen onnistumisen kannalta on keskeistä, että esimiesvastuut selkeytetään hyvissä ajoin ennen liitoksen H-hetkeä. Tämän vuoksi kaikki johtamiseen ja lähiesimiestyöhön liittyvät suunnitelmat ja valinnat on valmisteltava ensimmäisinä töinä. Tässä yhteydessä on hyvä käydä arvokeskustelu siitä millaista esimiestyötä uudessa kaupungissa tavoitellaan ja miten siinä onnistumista tuetaan. Menestyvä esimies on alansa substanssin hallitseva, riittävillä valtuuksilla varustettu tiimipelaaja. Alla olevassa kuvassa on hahmotettu esimiehen menestystekijöitä. Uudessa, yhdistyneessä kaupungissa on hyvä valmentaa esimiehiä muutoksen läpiviemiseen ja nykyaikaiseen tiimijohtamiseen. 5.4. Kehityskeskustelut johtamisen työkaluna Osallistavan johtamisen keskeisin työkalu on kehityskeskustelut. Niiden tarkoituksena on arvioida onnistumista ja suunnitella yhdessä tavoitteita ja pohtia millaista tukea tavoitteiden saavuttaminen edellyttää esimieheltä. Kehityskeskustelukäytäntö pitää sisäistää koko organisaation voimavaraksi, joka pumppaa uutta virtaa ja energiaa yhteisöön. Kehityskeskusteluja voidaan käydä kahdenkeskisesti ja tiimikohtaisesti. Tiimikehityskeskustelut ovat hyviä silloin, kun arvioidaan tiimin onnistumista ja pohditaan uusia tavoitteita tai pyritään ratkaisemaan työhön liittyviä haasteita. 37
Henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa voidaan keskittyä edellisten lisäksi johtamispalautteeseen molemmin puolin ja keskustella henkilökohtaisista kehittymistarpeista. Alla on periaatekaavio siitä millainen kehityskeskustelujärjestelmä uudessa kaupungissa voisi olla. 5.5. Henkilöstösopimus Henkilöstön asemaa, palkkausta, etuisuuksia yms. koskevat asiat kootaan yhtenäiseksi henkilöstösopimukseksi. Sopimusta valmistellaan yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa ja tavoitteena on saada se valmiiksi ennen liitoksen toteutumista. Sopimuksen runko voi olla esim. seuraava: Henkilöstön asema Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen Työaikajärjestelmät sekä virka- ja työvapaat 38
Henkilöstön edustajat Työhyvinvointi Määräaikaiset palvelusuhteet Palkanmaksu Työterveyspalvelut ja sairaanhoitosopimus Esimiestyön arvot ja käytännöt 5.6. Arvio henkilöstön eläköitymisestä Henkilöstön eläköitymisestä on tehty arvio vuoteen 2023 saakka. Arvion mukaan eläkeiän saavuttaa tänä ajanjaksona 350 henkilöä. Kuinka moni siirtyy eläkkeelle silloin kuin se on mahdollista on vaikea arvioida. Eläköitymisen lisäksi organisaatioissa tapahtuu muutakin poistumaa kymmenen vuoden jaksossa. Näin runsas eläköityminen mahdollistaa toiminnan uudelleen suunnittelun. Poistuma voidaan hyödyntää vain osittain, koska kaupungissa on paljon tehtäviä, jotka pitää täyttä uudelleen. Toisaalta tekniikan ja tietotekniikan nopea kehitys mahdollistaa kokonaan uudenlaisia toimintamalleja, joihin tässä taloudellisessa tilanteessa pitäisi uskaltaa rohkeasti tarttua. Eläkeiän saavuttavien määrä Kurikka/Jalasjärvi 014 015 016 017 018 019 020 021 022 023 35,5 35 31 28 33 34 29 32 39 53,5 Jos arvioidaan yhden henkilön palkkamenoksi sivukuluineen keskimäärin 35000 /v on laskennallinen rahallinen arvo 10 vuodessa silloin noin 12,25 milj.. Toimintaa ja prosesseja uusimalla ja uutta teknologiaa hyödyntämällä voidaan tästä summasta hyödyntää ehkä enintään 30%, jolloin säästöpotentiaali on 3,7 milj.. Tämänkin summan hyödyntäminen edellyttää uudenlaista ajattelua ja toiminnan järjestämistä. 39
6. Uuden kaupungin johtamisjärjestelmän kehittäminen Kaupunki on monialakonserni, jonka toiminta vaikuttaa laajasti alueen kehitykseen sekä asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointiin. Se on myös merkittävä taloudellinen yksikkö, jolla on päätösvaltaa moniin kehityksen kannalta tärkeisiin asioihin, mm. maankäyttö, kaavoitus, liikenne, asumisen ohjaus, palvelujen järjestäminen, vesihuolto jne. Kaupunki on myös keskeinen toimija alueen elinvoiman ja imagon rakentajana. Se on tärkein toimija koko kaupunkiyhteisön ohjaamisessa. Tämän vuoksi kaupungin johtamisjärjestelmän ja käytettävien menetelmien tulee olla tehokkaita ja moderneja. Alla on periaatekuva siitä, miten johtaminen konsernissa voitaisiin järjestää. Yksityiskohtaisempi suunnitelma johtamisjärjestelmästä tulee pohtia yhdistymishallituksessa sen jälkeen, kun konsernin perusrakenne on sovittu. 40
Toimialojen ja niitä ohjaavien lautakuntien määrä ratkaistaan yhteisissä neuvotteluissa poliittisen johdon kesken. Työnjaon eri johtamiselinten kesken tulee olla selkeä ja sovitusta pitää myös käytännössä pitää kiinni. Työnjako voi olla esim. seuraavan kuvan mukainen: Valtuusto keskittyy isoihin linja- ja arvovalintoihin, talouden perusteisiin ja elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutumisedellytysten luomiseen. Hallitus hoitaa asioiden valmistelun, toimeenpanon ja koordinoinnin sekä seuraa yhteiskunnallista kehitystä, jotta asioita voidaan ennakoida päätöksenteon pohjaksi. Lautakunnat toimivat asiantuntijoina omilla alueillaan ja luotaavat asiakkaidensa tyytyväisyyttä ja tarpeiden kehittymistä. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden johtamisen työnjakoa voidaan hahmottaa alla olevan kuvan mukaisesti: 41
Työnjakoa on luontevaa selkeyttää ja kehittää prosessijohtamisen periaattein. Ensin hahmotetaan avainprosessit, joita pitää johtaa ja sovitaan niille työnjako. Tässä työssä voidaan käyttää apuna tasapainoinen tuloskortti (bsc) menetelmää. 42
Kaupunkiyhteisön strategia on hyvä työstää yhteisessä prosessissa johdon, luottamushenkilöiden ja henkilöstönedustajien kanssa. Työtapa voi olla esim seminaari, työpaja tms. Yhdessä tehden strategia rikastuu ja sen syvin sanoma kirkastuu kaikille niille, joiden on käytännössä toteutettava strategiaa. Tällä tavoin syntyy myös sitoutumista ja ymmärrystä strategian keskeisestä sisällöstä. Hallitus johtaa omat tavoitteensa ja tekemisen painotuksensa yhdessä laaditusta strategiasta ja aikatauluttaa strategiaa toteuttavat hankkeet ja seuraa niiden toteutumista. Strategian ja sitä toteuttavien hankkeiden maastouttamiseksi on hyvä kytkeä lautakunnat mukaan. Kätevintä tämä on tehdä hallituksen puheenjohtajiston, kaupunginjohtajan ja lautakunnan puheenjohtajien yhteisessä ryhmäkehityskeskustelussa. 7. Strategia Strategia on keskeinen työkalu kaupungin suuntaa ja menestystä rakennettaessa. Huolella tehtynä se: Auttaa hahmottamaan ja ennakoimaan tulevaisuutta Auttaa löytämään keskeiset vahvuudet, joiden varaan menestystä voidaan rakentaa Suuntaa resurssit ja mielenkiinnon menestymisen kannalta tärkeisiin asioihin Osallistavana prosessina työstetty strategia lisää ymmärrystä strategian sisällöstä ja tätä kautta lisää sitoutumista siihen Ohjaa koko organisaation ja kuntayhteisön toimimaan yhteisten tavoitteiden puolesta Luo pohjan pitkäjänteiselle ja määrätietoiselle johtamiselle Yhdistyneen kaupungin visio, menestystekijät ja päätoimialat on hahmotettu alla olevan kuvan mukaisesti: 43
Strategian tulokset näkyvät mm. seuraavina asioina: Yritysten määrä kasvaa Työpaikat lisääntyvät Työllisyys paranee Väkiluku kasvaa ja rakenne tervehtyy Talous vahvistuu Tunnettuus ja vetovoima kasvavat Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin säilyy hyvällä tasolla Uuden Kurikan kehityshaasteet Väestönkehityksen kääntäminen nousuun ja sitä tukeva työpaikkakehitys - Hyvät monipuoliset työpaikat houkuttelevat uusia asukkaita - Erilaiset asumisvaihtoehdot ja aktiivinen tonttipolitiikka - Hyvät perus- ja vapaa-ajanpalvelut houkuttelevat uusia asukkaita Vetovoiman ja kilpailukyvyn sekä tunnettuuden lisääminen - Uuden Kurikan brändin tunnetuksi tekeminen - Vahvuuksien omaleimaisuus nostetaan voimavaraksi - Systemaattinen markkinointiviestintä 44