TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

Samankaltaiset tiedostot
TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maatalous ja ympäristö

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Vesistövaikutusten arviointi

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

TEHO:n kehittämisehdotuksia (1)

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Kerääjä- ja aluskasvit

Ympäristö ja viljelyn talous

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Neuvo 2020-Maatilojen neuvontajärjestelmän palvelut maatiloille. Tuomas Pennala ProAgria Etelä-Pohjanmaa

RaHa-hankeen kokemuksia

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Karjanlannan käyttö nurmelle

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta. Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen ja Silva Wilander TEHO Plus -hanke

Tilakohtaisia esimerkkejä

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Huomio maan kasvukuntoon

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Valuma aluekunnostus. Vesiensuojelu ja Kosteikot

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmä

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Transkriptio:

Härjämäki TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille 26.1.2011 Oulu Suunnittelija Kimmo Härjämäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuvat myös : Airi Kulmala, Eriika Lundström, Kaisa Riiko, Pasi Salmi Esityksen sisältö TEHO-hankkeen taustat ja osallistuneet tilat Tilakohtainen neuvonta ja ympäristökäsikirja TEHO:ssa Toimenpiteiden valinta ja kohdentaminen (esimerkkeinä kartta-aineistot ja ravinnetaseet) 1

Perustietoa TEHO:sta Toimikausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus: o MTK-Varsinais-Suomi, o MTK-Satakunta o Varsinais-Suomen ELY TEHO-tilat: 122 kpl o 59 % V-S, 41 % Satakunta o 16 luomutilaa o 51 kotieläintilaa o Peltoja yht. 9100 ha Tavoite: maatalouden vesiensuojelun tehostaminen tilakohtaisia ratkaisuja painottaen TEHO-tilat miksi mukana? Halu vaikuttaa ympäristötukijärjestelmään Kokeilla uusia vesiensuojelutoimenpiteitä Saada tietoa tilansa ympäristövaikutuksista Taloudelliset intressit! Osallistuminen vapaaehtoista Keskimääräistä aktiivisempia ympäristötoimenpiteiden toteuttamisessa aktiivisempia erityistukien hakijoita järjestövaikuttajia 2

TEHO-tilat ja erityisympäristötuet 122 tilasta n. 60 % jokin erityistukisopimus voimassa 2010 vuoden lopussa TEHO-hankkeen raportit ja julkaisut Tulossa kerääjäkasveista ja jaloittelutarhoista omat julkaisut Täsmäviljely ja ravinteiden käytön tarkentaminen Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (4/2010) Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen (3/2010) Hevostoiminnan ympäristökysymyksiä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (2/2010) Käytännön kosteikkosuunnittelu (1/2010) WWW.YMPARISTO.FI/TEHO > Julkaisut 3

Tilakohtainen ympäristökäsikirja ja sen rakenne Kuva: A. Kulmala Vesiensuojelupainotteisen ympäristökäsikirjan prosessi 1. Tilakäynti: Lähtötilannekartoitus Ensimmäinen yhteenveto, tilapalaute ja toimenpidesu unnitelmat Erilliset neuvontakäynnit (erityistukihaut, porttitaselaskelmat,ravinnetaseet,peltomaan laatutestit kartta-aineistot) 2. Tilakäynti: Ympäristökäsikirja tilalle, toimenpidesuositusten läpikäynti Toimenpiteiden toteuttaminen 3. Tilakäynti: Toimenpiteiden toteutuksen seuranta, täydentävät neuvontakäynnit, käsikirjaan laadittavat lisäosat 4

Ympäristökäsikirjan sisältö 26.10.2010 Tietolaatikot: Yleiset perusfaktat lyhyesti ja ytimekkäästi 5

Ympäristökäsikirja TEHOn kokeilutoiminnan tulokset Separointikokeet Suojavyöhykkeiden ja suorakylvöpeltojen maanäytteet Lantanäytteet Peltomaan laatutestit Erityistukisuunnitelmat (kosteikot, suojavyöhykkeet, lumo) Tietopaketit Ympäristökäsikirja Typpi kiinni ja käyttöön Fosforikuormitus kuriin Maan kasvukunnon parantaminen ja viljelyn monipuolistaminen Kerääjäkasvien käyttö Pellon käyttötavat ja maaperän eroosion estäminen Suojavyöhykkeet pellon ja vesistöjen väliset puskurivyöhykkeet Tehoa lannan käyttöön! Kuva Kimmo Härjämäki 6

26.10.2010 Toimenpidesuositusten kohdentaminen 7

Vesiensuojelun kehittäminen tilalla Ympäristötuen toimenpiteet o Korvaus toimenpiteestä o Nykyistä tarkempi kohdentaminen o Lisätoimenpiteiden valinta, määrä o Erityisympäristötuet tutuiksi Joka tilan toimet o Ravinnetaseet -> lannoituksen tarkentaminen o Viljelyn monipuolistaminen -> esikasvivaikutus, maan rakenne jne. o Typpilannoituksen jakaminen, kalkitus Vaativat toimet o Investointeja vaativat toimet: lannan levityskalusto ym. koneet, lantavarastot, ojituksen kunnostaminen jne. o Pellon käytön muutokset -> pellon tuotto o Tuotantotavan muutokset o Ajan käyttö o Tilan talouden oltava kunnossa Kuva: A. Kulmala Viljelijä päätöksentekijänä: mitä ja miten tuotetaan? Tilan tarpeet (eläintuotanto jne.) Tuotteen laatu, määrä Tuotantoolosuhteet Lait, luvat, määräykset Tukisäädökset Media, suuri yleisö, naapurit Neuvonta, koulutus Kuva: Airi Kulmala Perinteet ym. Tiedot, taidot, asenteet, arvot Kuva: Susanna Aarva Tutkimus Kuva: K. Rasa 8

Kartat havainnollistamisen apuna JOKAISELLE TILALLE OMIEN PELTOLOHKOJEN ALUEELTA: Yleissuunnitelmat Kaltevuus Ravinnetaseet Eroosioriski Kohdentaminen Kohdentamisen taso ja kriteerejä: - Valuma-alueet/lohkotaso - Keskikaltevuus - Fosforiluvut - Vesistönläheisyys - Pohjavesialueet - Maalajin eroosioherkkyys - Suojavyöhyke-, lumo- ja kosteikkokartoitukset (yleissuunnitelmat) Toimenpiteiden vaikuttavuus 26.10.2010 9

RUSLE-malli MTT toimittama aineisto Eroosioriskialueet, ei kerro eroosion määrää (vielä) 25 x 25 m ruutukoko (osalta 2x2 m, jopa 1 x 1 m, laserkeilausaineisto) Ravinnetaseet Jos ylijäämäinen, mikä syynä miten saada pysymään lohkolla 10

Typpitase, kg/ha TEHO-tilojen ravinnetasee typpitase nurmi 150 120 90 60 30 0-30 -60-90 -120-150 2007 n=273 ha 2008 n=217 ha 2009 n=140 ha Vuosi TEHO-tilojen ravinnetaseet typpitaseet muutamilla kasveilla 11

Ravinnetaseiden luokitus Ravinnetaseiden luokitus N-TASE P-TASE Hyvä / tyydyttävä Alle 30 kg / ha Alle 2 kg / ha Välttävä 30 49 kg / ha 3 10 kg / ha Huononlainen / huono Yli 50 kg / ha Yli 11 kg / ha Kasvi Sadon arvioinnin merkitys ravinnetaseisiin Sato kg/ha N-lannoitus kg/ha P-lannoitus Kg/ha N-tase Kg/ha OHRA 3500 93 11 32-1 4000 93 11 24-3 4500 93 11 15-5 P-tase Kg/ha 12

Ravinnetaseen parantaminen Maan hyvä kasvukunto Tarkkaile pellon vesitaloutta ja pidä ojitus kunnossa Ylläpidä hyvää maan rakennetta Hyödynnä eloperäistä ainesta ja viljelykiertoa Kalkitse tarpeen mukaan Tarpeenmukainen lannoitus Ota maan viljavuusnäytteet huolellisesti eri puolilta lohkoa Huomioi maan ravinnevarat ja realistinen satotaso - älä ylilannoita Hyödynnä viljelykierto, esikasvivaikutus, typensitojakasvit, viherkesanto ja kerääjäkasvit Kokeile typpilannoituksen jakamista (valkuaispitoisuus) Sijoita lanta maahan ja huomioi karjanlannan jälkivaikutus Sopiva viljelytekniikka Valitse viljelytekniikka lohkokohtaisesti, jos tilalla on eri välineitä valmiina Satoisat lajikkeet, elinvoimainen siemen Tarpeenmukainen kasvinsuojelu Ravinnetaselaskennoista saatu palaute tiloilta (1/2) TEHO-tiloilta saatu palaute on ollut enimmäkseen positiivista Vertailuaineistoa on Suomessa niukasti, kun tiedetään mikä on tietyn kasvin hyvä ravinnetase ja miten se suhteutuu esim. TEHO-tilojen keskiarvoon herättelee enemmän kiinnostusta Nykyisen ympäristötuen ravinnetasetoimenpiteen valinnut reilut 10% TEHO-tiloista Toimenpide huonosti hyödynnetty / siirtynyt käytäntöön Jos toimenpide olisi toiminnallisempi, sisältäisi vertailuaineistoa ja neuvontaa, olisi se varmasti paljon suositumpi 13

Ravinnetaselaskennoista saatu palaute tiloilta (2/2) Ravinnetaselaskennan tuloksiin liittyy suuri joukko epävarmuustekijöitä Lohkokohtaisen sadonmäärän arvioinnin vaikutus (erit. laitumet ja nurmet!) Viljelykierron huomioiminen Kasvukauden sääolojen vaihtelut Lohkon ravinnetasetarkastelujakson pituus Mikäli ravinnetaselaskenta halutaan laajempaan käyttöön tulee taata: Riittävän luotettavat ja selkeät vertailuaineistot Kasvilajikohtaiset hyvän ja huonon taseen luokittelu Järjestelmän houkuttelevuuden ei pakon vaan hyödyn kautta TULOKSIIN! TEHO-hankkeen toimialueen keskeisimpiä kysymyksiä: kasvipeitteisyys Kuormituksen vähentäminen kasvukauden ulkopuolella tärkeää Kasvipeitteisyyden merkitys kasvaa entisestään, jos talvisateet yleistyvät Nurmi, sänki, syysvilja, kerääjäkasvi Keskitys vesistöjen varsille Suojavyöhykkeet, RTV: Lounais- Suomessa nurmen käyttökohteen löytäminen ongelmana, samoin lyhyet vuokra-ajat Kuva: Airi Kulmala 14

Ehjät pientareet Pelkkä kasvipeitteisyys / suorakylvö ei aina ratkaise kaikkea Kuva: Airi Kulmala 26.10.2010 Kuva: Airi Kulmala Kosteikot kiinnostavat tukiehdot torppaavat rahoituksen TEHO-tiloilla on ollut paljon kiinnostaa perustaa kosteikoita tai laajentaa olemassa olevia kosteikoita Kosteikkoja kartoitettu TEHOn toimesta n. 25 % tiloista 0,5 % kosteikkoala usein esteenä isoilla valuma-alueilla. Satakunnassa peltoprosentti hyvilläkin kohteilla usein alle 20 % Toteutus muulla rahoituksella Kuva: Eriika Lundström 15

Lannan käytön tehostaminen Ensisijaisesti ravinteena Toisaalla ravinteita liikaa toisaalla tarve maan org. aineen lisälle! Liikaa ravinteita rehuissa -> ylijäämä lantaan Varastointi Käsittely (N- ja P-fraktiot), separointikokeilu Levitys (aika, tapa, määrä) Jaloittelutarhat Yhteistyö kasvinviljelytilan kanssa o Lanta <--> rehut o Logistiikka, välivarastot o Levityksen pelisäännöt o Hukkakaura Urakointi: erilaisia vaihtoehtoja tilanteen mukaan, myös pieniä laitteita Kuva: Airi Kulmala Jaloittelutarhan ravinnehuuhtoumien vähentäminen mallisuunnitelma, jota muutkin voivat hyödyntää uusimpien ohjeiden mukainen valumavedet tarhasta laskeutusaltaiden, hiekkasuodattimen ja kosteikon kautta mereen Kuva: J. Heikkinen Kuva: Toni Lampinen 16

Tilakohtaista ympäristöneuvontaa tarvitaan! Täydentävät ehdot: paljon piilolainsäädäntöä josta tilojen hyvä tietää Tilaneuvontajärjestelmä Hankkeet Neuvontajärjestöt Maatalouden ympäristöneuvonta - heikosti käytetty resurssi Tunnetko nykyisen tilaneuvontajärjestelmän? Oletko hyödyntänyt sitä? Ei Kyllä Tyhjä n=51 0 % 50 % 100 % KAUNISTA TALVEN JATKOA! Suunnittelijat TEHO-tiimissä (31.3.2011 asti) : Kimmo Härjämäki (p. 0400 383 806) Joni Koskinen Anu Lillunen Eriika Lundström Kaisa Riiko Pasi Salmi Maria Yli-Renko Kuva: A. Kulmala TEHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 Turku www.ymparisto.fi/teho Puh. 020 636 0060 Faksi 02 230 0009 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi 17