A-2707 Asemakaavan muutos 25.10.2017 Orvokkitie 7, Nikkilä Lahti.fi
Selostus A-2707 2 (11) (25.10.2017) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä lokakuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2707 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 23182 tonttia 6. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 23182 tontti 6. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nikkilän (23.) kaupunginosassa. Suunnittelualue käsittää suuren pientalotontin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,9 ha.
Selostus A-2707 3 (11) Ortoilmakuva kaava-alueelta (vuodelta 2014), jossa näkyy myöhemmin tontilta puretut rakennukset. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa suuri omakotitalotontti rivitalotontiksi. 1.4 Kaupungin strategia Asemakaavan muutos kehittää yhdyskuntarakennetta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Selostus A-2707 4 (11) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Kaupungin strategia... 3 1.5 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.1.1 Aloite... 9 4.1.2 Pohjakartan tarkistaminen... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.2.1 Osalliset... 9 4.2.2 Vireilletulo... 9 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 10 5 KUVAUS... 10 5.1 Asemakaavan rakenne... 10 5.1.1 Kokonaisrakenne... 10 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset... 10 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen... 10 5.3 Kaavan vaikutukset... 11 5.3.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 11 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.3.3 Muut vaikutukset... 11 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 5.5 Nimistö... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 11 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS... 11 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2707 osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Selostus A-2707 5 (11) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Kaavatyötä on käsitelty Launeen ja Nikkilän kaavoituksen asukasillassa 23.5.2017. 2.2 Asemakaava Suuri erillispientalotontti (AO) muutetaan rivitalotontiksi (AR). 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat kunnallistekniikan osalta sekä yksityiset maanomistajat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nikkilän asuinalueella, joka on rakentunut alun perin sotien jälkeen. Tuolloin tontit ovat olleet ajalle tyypillisesti suuria asuntoviljelytontteja. Alue on alkanut tiivistymään 1980- luvulla asemakaavoituksen seurauksena. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee asemakaavan mukainen lähivirkistysalue, Ilonanpuisto. Tonttia rajaa sen länsi- ja eteläsivuilta katualueet. Pohjoispuolen rajalla on pientaloasumista. Näkymä tontin keskiosasta kohti Orvokintietä. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella on istutettuja aidanteita, puurivejä, koivukuja sekä paljon omenapuita. Tontin lounaisosa on pääosin aukeaa lukuun ottamatta Eevankadun puoleisen rajan lähellä olevaa koivuriviä ja kuusiaitaa. Tontin itäpuoli on kasvillisuudeltaan luonnonmukaisempi ja puustoisempi.
Selostus A-2707 6 (11) Tontilla kulkee useita peltokäytön myötä rakennettuja avo-ojia. Alueen maaperä on savea. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on pientaloaluetta, jonka rakennuskanta ulottuu 1940-50 luvuilta 2000-luvulle. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on vahvistunut asemakaavan muutos vuonna 1998, joka on mahdollistanut kytkettyjen pientalojen rakentamisen alueelle. Suunnittelualueella on sijainnut perinteinen rintamamiestalo talousrakennuksineen, jonka kaupunki on ostanut kuolinpesältä vuonna 2016. Tontilla olleet rakennukset on purettu huonokuntoisena samana vuonna. Tonttiliittymä on aiemmin sijainnut Orvokkitien puolella tonttia. Kunnallistekniset johdot kulkevat läheisillä katualueilla ja tontille on rakennettu vesijohtoliittymä Orvokkitien puolelta. Lahti Energian kaukolämpöputki kulkee Eevankadulla. Tontilla sijaitsee vanhoja vesi- ja sakokaivoja. On mahdollista, että tontin edellinen omistaja on käyttänyt tonttia talousjätteiden hautaamiseen. Naapureiden mukaan edellisellä omistajalla ei ollut jäteastioita käytössään ja tontilla käydessä voi silmämääräisesti havaita, että tontin hoito on ollut huolimatonta. Ortoilmakuva vuodelta 1960. Suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. Launeen peruskoulu sijaitsee kilometrin päässä suunnittelualueesta ja lähimmät päiväkodit 1-1,5 km päässä. Liipolan monitoimitalolle on matkaa n. 1,4 km ja Launeen kirjastolle n. 2 km.
Selostus A-2707 7 (11) Launeen market-alue sijaitsee 1,4 km päässä suunnittelualueesta. Orvokkitiellä kulkee paikallisliikenteen bussireitti, minkä lisäksi Orvokkitien varressa on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa 10.3.2017 alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi 20.2.2017 19 Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan 2006. Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv 27.6.2016 70) on saanut myös valituksen alaisilta osiltaan lainvoiman 5.10.2017. Lahden läntisten osien osayleiskaavassa suunnittelualue on asuinaluetta (A-15). Määräyksessä painotetaan asuinalueiden elinympäristöjen viihtyisyyden ja turvallisuuden huomioimista suunnittelussa ja rakentamisessa.
Selostus A-2707 8 (11) Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta. Asemakaava Voimassaolevassa asemakaavassa yhdestä tontista koostuva suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 394 m² ja kerrosluvuksi on määrätty kaksi (II). Ote voimassaolevasta asemakaavasta.
Selostus A-2707 9 (11) seudun rakennemalli 2040 Suunnittelualue sijoittuu seudun rakennemallissa tiivistettävään asuinalueeseen. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on suoritettu 30.6.2017. Laaditut selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Lahden yleiskaava 2025 yhteydessä tehdyt perusselvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.1.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. 4.1.2 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - - Kunnallistekniikka - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Lahden kaupunginmuseo - Lahti Aqua - Lahti Energia Oy, lämpöliikennetoiminta - LE-Sähköverkko Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Nikkilän omakotiyhdistys 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 3 mom. mukaisesti 21.2.2017 julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa (kohde 24).
Selostus A-2707 10 (11) 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan ja asetetaan nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle yhdessä kaavaluonnoksen kanssa. Kaavahanketta on esitelty Launeen ja Nikkilän kaavoituksen asukasillassa 23.5.2017. Seuraava kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus pidetään 22.11.2017. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille toimitetaan postitse OAS ja kaavaluonnos. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta ei ole pidetty erillistä aloituskokousta, mutta kaavan sisällöstä on keskusteltu kaupunkiympäristön palvelualueen eri osastojen kanssa. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitetaan viranomaisille OAS ja kaavaluonnos ja pyydetään niistä viranomaislausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa suuri omakotitalotontti rivitalotontiksi. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne 5.1.1 Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Korttelialueelle saa rakentaa enintään yksikerroksisia rakennuksia, joiden ullakkokerroksesta saa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi käyttää 3/5. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun mukaan. Kaavassa on julkisivumääräys (ju), jonka mukaan pitkät yhtenäisen julkisivut on porrastettava. Tontin reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta. Lisäksi Eevankadun puoleiselle reunalle on osoitettu säilytettävä puurivi ja katualueiden puoleisille sivuille on rajattava puu- ja pensasaidoin. Tontille on osoitettu liittymäkielto Orvokkitien ja Inkerinkadun osille sekä Eevankadun länsipäähän. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 80m 2. 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR): - tontin pinta-ala yhteensä 9192 m 2 - tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus 2298 k-m 2 - tehokkuus e = 0.25 - autopaikkoja 1 ap / 80 m 2 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen.
Selostus A-2707 11 (11) 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavalla on kohtalaisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavan mukainen rakentaminen muuttaa lähiympäristön luonnetta, koska suurella tontilla on aiemmin ollut varsin vähän rakentamista. Kaava mahdollistaa noin 20 asunnon rakentamisen tontille. Tontille ei ole osoitettu harjansuuntaa määräävää merkintää. Tämä mahdollistaa pitkien yhtenäisten rakennusmassojen sijoittumisen sekä Eevankadun että Ilonanpuiston suuntaisesti tontille, jolloin toimintoja on helpompi jäsennellä suurelle tontille. Tonttiliittymä on kaavamääräyksillä ohjattu sijoittamaan Eevankadulle. Tonttiliittymän sijoittaminen Eevankadulle on liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta paras vaihtoehto. Tontin rakentamisen myötä Eevankadun liikenne tulee lisääntymään. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, sillä tontti on ollut asuin- ja viljelykäytössä. Rakentamisen myötä puustoa ja kasvillisuutta tullaan todennäköisesti poistamaan runsaasti, mutta kaavamääräyksillä on pyritty säilyttämään hyväkuntoiselta vaikuttava koivurivi tontin etelälaidassa sekä määrätä istutettavana pidettävistä tontin osista sekä puu- ja pensasaidoista. Kaavamääräykset tukevat olemassa olevien pensasaidanteiden säilyttämistä. Oletettavaa on, että viljelyn vuoksi rakennetut avo-ojat tullaan tontin rakentamisen myötä poistamaan. Tontin pintavesien ohjaaminen ja kuivatus käsitellään rakennusluvassa. 5.3.3 Muut vaikutukset Kaava tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, mikä on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää. Kaava lisää alueen asukasmäärää arviolta noin 36 hengellä. Rakentaminen sijoittuu alueelle, jonka lähietäisyydellä on olemassa olevat laajat palvelut, jotka ovat saavutettavissa myös kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat kaavakartan liitteenä. 5.5 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 25.10.2017 Suunnitteluinsinööri Riina Puusaari