Kiinteistökatselmus Säntin koulu 30.01.2018
TAUSTATIEDOT Katselmuksen kohteena oli vuonna 1927 koulukäyttöön rakennetut hirsirunkoiset puurakennukset. Toinen rakennus sisältää kaksi luokkahuonetta, teknisenluokan ja liikuntasalin. Toinen rakennus sisältää keittiön, ruokalan ja yhden luokkahuoneen. Molemmissa rakennuksissa on kellari, vain ruokalarakennuksessa tila toimii taloteknisenä tilana. Muutoin molemmat rakennukset on rossipohjaisia. Liikuntasali on rakennettu myöhemmin 70-luvun lopulla jossa on maanvarainen laatta. Maanpäällisiä kerroksia on kaksi, joista lämpöisenä on käytössä vain ruokalarakennuksen toinen kerros. Rakennuksen huoneistoala on noin 630 m2. Rakennus sijaitsee Kurikan miedossa hieman muuta ympäristöä korkeammalla paikalla. Kiinteistöön on tehty edellinen remontti, laajennus ja LV-töitä, vuonna 1977. Lämmitysmuotona on öljylämmitys. Rakennuksessa on koneellinen ilmanpoisto ja korvausilma tulee suodattamattomana ulkoseinillä olevista ilmanvaihtoluukuista ja tuuletusikkunoista ULKOPUOLISET RAKENTEET Rakennuksen perustukset ovat kellarin osalta betonia ja rossipohjan osalta luonnonkivi. Havaittiin että tuuletusluukkuja saisi olla enemmän. Isomman rakennuksen kellaritila on avoin ulkoilmalle ja on seinän vieressä olevan maapinnan kanssa samalla tasolla. Tästä menee helposti vesi sisään. Kellari on täysin käyttämätön. Rakennuksesta puuttuvat todennäköisesti salaojat ja kivijalan ympärillä on tavallista maatäyttöä eikä salaojittavia maa-aineksia. Rakennuksen ulkopanelointi on hyväkuntoinen ja huoltomaalauksella ei ole hirveä kiire. Rakennuksessa on tiilikate ilman havaittavaa aluskatetta. Kondenssivedestä aiheutuneita vaurioita aluslaudoituksessa sekä ullakon lattialaudoituksessa ei juuri näkynyt, pois lukien keittiön yläpuolella olevassa sivukkaassa. Vaurioituneet laudoitukset tulee korjata (kts kuva 2). Katolta ei näyttänyt tulevan jääpuikkoja, jotka merkitsisivät mahdollisista lämpövuodoista. Sisäikkunat on vaihdettu ilmeisesti vuonna 1977 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Ikkunoiden karmit olivat ulkoapäin tarkasteltaessa kärsineet vaurioita ja ikkunat tulisi vaihtaa 5-10 vuoden kuluessa. Ikkunoihin on laitettu sisäpintaan lämpölasielementit ja ulkokarmit on alkuperäiset ja vaativat kipeästi huoltomaalausta. Kiinteistöllä ei ole kunnollista sadevesien viemäröintijärjestelmää. Hulevedet aiheuttavat ylimääräistä kosteusrasitusta perustuksille. Salaojitus ja sadevesijärjestelmät tulee asentaa mahdollisimman pian.
Kuva 1. Ulkopinnat on välttävän hyvässä kunnossa.
SISÄPUOLISET TILAT Rakennuksen sisäpinnat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Pinnoilla on nähtävillä käytössä tullutta kulumista. Pintamateriaaleina on lastulevy ja muovimatto. Lattiamatoissa ei juuri näy että olisi saumoja auki. Lattiamaton ja ovien karmien liitoskohdat ovat myös saumaamatta. Vanha lattiamatto alkaa olla teknisesti käyttöikänsä päässä ja matossa on havaittavissa selkää kulumista. Lattiamattojen saumat tulee korjata välittömästi. Rakennuksen sisäpuoliset väliseinät ovat maalattua lastulevyä. Katossa on akustoiva rakennuslevy. Rakennuksen sisäpinnat ovat paikoittain huoltomaalauksen tarpeessa. Pinnat tulee tehdä vesihöyryä läpäisevillä materiaaleilla, jotta rakenteet pysyvät hengittävinä. Nykyinen lattiamatto aiheuttaa alapohjarakenteelle riskin, koska lattiamatto muodostaa tiiviin pinnan hengitettäväksi tarkoitetun lattiarakenteen päälle. Lattiamatto tulee poistaa viiden vuoden sisällä ja asentaa tilalle esim. kuivapuristelaattoja. Keittiön muovimatto on paikoittain puhki kovan kulutuksen ansiosta ja vaatii pikaisen vaihtamisen. (kuva 1) Rakennuksen sisäpinnat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Erityisiä vaurioita ei ollut havaittavissa. Sisäpuolisten tilojen pinnat kestävät nykyisellä käytöllä 5-10 vuotta. Kuva 2. Vessoissa pinnat ovat ehjiä, mutta teknisesti vanhoja. Kuva 3. Vanha valumajälki keittiön yläpuolella olevassa sivukkaassa.
Kuva 4. Keittiön lattiamatto on paikoittain puhki. Kuva 5. Ikkunoiden sisäpuoliset puitteet ovat hyvässä kunnossa.
ULKOSEINÄT, YLÄ-, VÄLI- JA ALAPOHJAT SEKÄ PERUSTUKSET Ulkoseinien puuverhouksen maalipinta hilseilee vain hieman ja puuverhous ei ollut nähtävissä välitöntä uusimisen tarvetta. Rakennuksen ulkoseinille on asennettu lisäeriste vuonna 1977 tehdyn remontin yhteydessä. Ylä-, väli- ja alapohjien eristeenä on sahanpurua ja sammalta. Orgaaninen eriste voi aiheuttaa sisäilmaongelmia, jos se on suljetussa rakenteessa ja saa kosteutta. Eristeet ovat alkuperäisiä ja ne tulisi uusia puukuitueristeellä, jolloin rakenne säilyy entisellään ja eristyskyky paranee. Yläpohjan eristeisiin kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta katon kondenssiveden myötä. Kylmä ullakkotila tuulettuu hyvin, mutta puuttuva aluskate on selvä puute ja vettä pääsee eristeisiin. Välipohjassa on todennäköisesti eristeenä orgaanista sammalta ja sahanpurua. Välipohja on lämmintä tilaa, eikä eristeet joudu ylimääräisen rasituksen kohteeksi. Rakennuksessa on tuulettuva alapohja, jossa on eristeenä sammalta ja sahanpurua. Alapohjan pintamateriaalina on muovimatto, joka ei anna rakenteen hengittää. Maaperästä nouseva kosteus aiheuttaa rasitetta orgaaniselle eristeelle joka ei pääse luovuttamaan kosteutta ylöspäin. Näin ollen kosteutta tiivistyy alapohjan alapintaan ja tuuletusluukuista tarkasteltiin alapohjan kuntoa silmämääräisesti. Havaittiin, että tuuletusluukuista näkyi paljon roskia ja vanhoja eristeitä. Alapohjan kantavat rakenteet ja laudoitus ovat alkuperäiset ja osittain korjauksen tarpeessa. Alapohja tulee purkaa ja uusia eristeet puukuitueristeellä sekä korjata vaurioituneet rakenteet. Vaihtoehtoisesti alapohja tulee eristää esim. lasivillalla ja tehdä alapohjan rakenteesta tiivis. Alapohja tulee kunnostaa viidenkymmenen vuoden kuluessa, kuitenkin viimeistään ilmanvaihtoremontin yhteydessä. Perustukset on tehty luonnonkivestä ja betonista. Hulevesijärjestelmä tulee asentaa mahdollisimman pian. Pinta-maat kaatavat osittain poispäin rakennuksesta.
TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT Rakennuksessa on aikaisemmin mainittu koneellinen poistoilma ja tuloilma tulevat suodattamattomana ulkoseinillä olevista venttiileistä ja tuuletusikkunoista. Rakennuksen ilmanvaihto tulee laittaa tasapainoon. Rakennuksessa on öljylämmitys ja lämmönvaihdin on uusimisen tarpeessa. Öljylämmitin tulee uusia tai vaihtaa esim. maalämmöksi, lämmityslaitteisto on jo reippaasti ylittänyt teknisen käyttöikänsä. Rakennuksen putkistot alkavat olla käyttöikänsä päässä ja kiinteistö tarvitsee putkistosaneerauksen lähivuosina. Samalla on uusittava vesikalusteet. PIILOSSA OLEVAT RAKENTEET Rakennuksen hirsirungon kunto tulee tarkastaa. On todennäköistä, että hirsirunkoa pitää korjata ja vaurioituneita rungon osia vaihtamaan. Toimenpide Toteutusvuosi Kustannusarvio Julkisivun ja perustusten korjaus sekä hulevesijärjestelmän asennus 2020-2023 80 000 Ikkunoiden kunnostaminen 2019-2020 30 000 Sisäpintojen uusiminen 2020-2025 150 000 Ala- väli- ja yläpohjien korjaus 2023-2028 200 000 Ilmanvaihtojärjestelmän 2020-2023 100 000 uusiminen Putkistosaneeraus 2020-2023 60 000 Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen 2020-2023 70 000 Yhteensä 690 000 Rakennusteknisesti kiinteistö tarvitsee peruskorjauksen lähivuosina, mutta työvaiheita voidaan vaiheistaa ja jakaa eri vuosille. Rakennuksen riskipaikkoja ovat ala- ja yläpohjat, jotka ovat ylimääräisessä kosteusrasituksessa. Talotekniikan järjestelmistä kriittisimmät ovat lämmönvaihdin ja putkistot. Maalämpöön siirtyminen on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevää, kun lämmönvaihdin joudutaan joka tapauksessa uusimaan.