Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2018-00024 TIO Rantio Jenni(LVM) 24.01.2018 JULKINEN Asia Suomen tavoitteet ja toimet EU:n kesäaikasääntelyn muuttamiseksi Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Tässä E-kirjeessä esitetään Suomen vaikuttamistavoitteet EU:n kesäaikajärjestelystä luopumiseksi. Asiasta ei ole tällä hetkellä lainsäädäntöehdotusta vireillä EU:n toimielimissä. Suomen tavoitteena on, että kesäaikajärjestelystä luovuttaisiin. Kellojen siirtelystä tulee luopua yhtenäisesti koko unionin alueella, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden ja erityisesti liikenteen toimivuus. Suomi vaikuttaa komissioon, muihin jäsenvaltioihin ja Euroopan parlamenttiin tavoitteenaan, että komissio tekisi ehdotuksen niin sanotun kesäaikadirektiivin kumoamiseksi tai muuttamiseksi. Suomi myös kiirehtii komissiota esittämään kesäaikaa koskevan selvityksen, jonka se on luvannut julkaista jo vuoden 2017 aikana. Suomi pyrkii saamaan näkemykselleen kannatusta neuvostossa. Suomi on tarvittaessa valmis ehdottamaan, että neuvosto antaisi komissiolle kehotuksen ryhtyä toimenpiteisiin. Suomi katsoo, että kesäaikaa koskevassa valmistelussa tulisi ottaa huomioon erityisesti seuraavat asiat: 1. komission on tehtävä asiasta perusteelliset vaikutusarvioinnit, mukaan lukien suhteet kolmansiin valtioihin, 2. sisämarkkinoiden toimivuuden (erityisesti liikenteen) kannalta on tärkeää varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot luopuvat kesäaikajärjestelystä yhtenäisesti ja että ne eivät EU-sääntelyn puuttuessa ota käyttöön keskenään erilaisia järjestelyjä (esim. kellojen siirtämisjärjestely, jossa olisi käytössä eri alkamis- ja päättymispäivä), 3. olisi syytä sopia siitä, kumpaan aikaan (eli kesä- vai talviaikaan) siirryttäisiin pysyvästi.
2(6) Pääasiallinen sisältö Kesäaikaan siirtymisellä on pyritty käyttämään hyväksi valoisaa aikaa ja sitä kautta saamaan aikaiseksi säästöjä erityisesti energiakustannuksissa. EU:n yhteisestä kesäajasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston 19.1.2001 antamassa direktiivissä (ns. kesäaikadirektiivi, 2000/84/EY). Euroopassa myös useissa EU:n ulkopuolisissa valtioissa, kuten Sveitsissä, on käytössä kesäaika. Suomessa on noudatettu kesäaikaa yhtäjaksoisesti vuodesta 1981 lähtien. Kesäaikadirektiivin kumoaminen tai muuttaminen edellyttäisi Euroopan komissiolta aloitetta. Komission lainsäädäntöohjelmassa ei tällä hetkellä ole direktiivin kumoamista tai muuttamista koskevaa hanketta. Komissio on kertonut Euroopan parlamentille esittävänsä päivitetyn selvityksen kesäaikajärjestelystä vuoden 2017 aikana, mutta selvitystä ei ole toistaiseksi annettu. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Direktiivi on annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan nojalla. Sen mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. SEUT 241 artiklan mukaan neuvosto voi pyytää yksinkertaisella enemmistöllä komissiota tekemään tutkimuksia ja aiheellisia aloitteita. Kehotus ei sido komissiota, mutta jos se ei tee ehdotusta, se ilmoittaa neuvostolle perustelunsa. Euroopan parlamentilla on vastaava oikeus SEUT 225 artiklan nojalla. Parlamentti päättää pyynnön esittämisestä jäsentensä enemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa eräät mepit ovat esittäneet kesäaikadirektiivin kumoamista. Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI) tilasi 27.6.2017 arvioinnin kesäaikadirektiivistä. Lokakuussa 2017 parlamentin tutkimuspalvelut (EPRS) julkaisi tutkimuksen EU summer-time arrangements under Directive 2000/84/EC (PE 611.006 October 2017). Tutkimuksessa esitetään erilaisia
etenemistapoja direktiivin osalta, muttei oteta kantaa mahdollisiin toimenpiteisiin. Alustavan tiedon mukaan komissio antaa parlamentin helmikuun 2018 täysistunnossa (8.2.2018) kesäaikajärjestelystä lausuman. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely E-kirjeen valmistelu: - Liikennejaoston (EU22) kirjallinen käsittely 23.-24.1.2018 - EU-ministerivaliokunta 26.1.2018 MINVA-paketissa osana 5.12.2017 liikenneneuvoston valmistelua: - Liikennejaoston (EU22) kokous 24.11.2017 - EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 29.11. 1.12.2017 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on hylännyt kansalaisaloitteen kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen (KAA 4 /2017). Liikenne- ja viestintävaliokunta on 26.10.2017 laatinut aiheesta mietinnön LiVM 19/2017vp KAA 4/2017 vp. Valiokunta suhtautui myönteisesti kellojen kesäaikaan siirtämisestä luopumiseen ja korosti, että valtioneuvoston tulee ryhtyä vaikuttamaan EU-tasolla siten, että kellojen kesäaikaan siirtämistä koskevasta kesäaikadirektiivin velvoitteesta luovutaan. Ensisijaisena tavoitteena on, että kellojen kesäaikaan siirtämisestä luovutaan yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella. Liikenne- ja viestintävaliokunta on 26.10.2017 laatinut aiheesta mietinnön LiVM 19/2017vp KAA 4/2017 vp. MINVA-paketti; 5.12.2017 liikenneneuvoston valmistelu: - Suuri valiokunta 1.12.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomessa kesäajasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella (753/2001). Tämä voimassa oleva asetus vastaa sisällöltään EU:n kesäaikadirektiiviä. Kesäaika on käytössä myös Ahvenanmaalla, ja asia kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Useat tutkimustulokset kellojen siirtämisen haitoista puoltavat sitä, että kesäaikadirektiivillä tavoitellut hyödyt suhteessa siitä aiheutuviin haittoihin voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Kesäaikaa on perusteltu erityisesti energiansäästöillä, mutta eräiden tuoreiden tutkimusten mukaan saavutetut säästöt ovat olleet suhteellisen pieniä. On myös esitetty, että kesäajalla ei olisi ainakaan 3(6)
4(6) merkittäviä hyötyjä liikenteen ja maatalouden sektoreilla. (Euroopan parlamentin raportti 2017). Joidenkin tahojen mukaan kellojen siirtämisen on koettu myös hankaloittavan erilaisen yritystoiminnan ja muun muassa liikenteen järjestämistä (LiVM 19/2017 vp). Kellojen siirtämisen on useissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan haitallisesti kansalaisten terveyteen, koska se voi aiheuttaa häiriöitä ihmisten luontaiseen vuorokausirytmiin ja aiheuttaa ainakin lyhytkestoisia uniongelmia. Koska kellojen siirtäminen koskee kaikkia kansalaisia, asialla on kansanterveydellinen vaikutus. - Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön (LiVM 19/2017 vp) mukaan asiantuntijakuulemisessa tuotiin vaikutuksista esiin, että ihmisen sisäisen kellon tahdittama vuorokausirytmi ei pysty mukautumaan ongelmattomasti ja ilman viiveitä kellonaikojen siirtämiseen. Kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monille ainakin lyhytkestoisia uniongelmia, vaikuttaa ihmisten vireyteen sekä työtehon ja työn laadun heikkenemiseen ja voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin. Nuorilla kesäaikaan siirtyminen saattaa olla muita vaikeampaa. - Suomalaisten unitutkijoiden mukaan ajan siirto voi aiheuttaa häiriöitä ihmisten luontaiseen vuorokausirytmiin ja vaikuttaa haitallisesti unen kestoon ja laatuun katkonaistamalla unta (Ks. esim. T. Lahti et al. Transition to daylight saving time reduces sleep duration plus sleep efficiency of the deprived sleep). - Suomalaisen tutkimuksen mukaan ajan siirrolla on yhteys myös aivoverenkiertohäiriöiden lisääntymiseen (Jussi O. Sipilä, [et al.], Daylight saving time transitions: incidence and in-hospital mortality of ischemic stroke ). Kellojen siirtämisen vaikutukset tulisi selvittää osana komission perusteellista vaikutustenarviota kesäaikadirektiivin kumoamisesta tai muuttamisesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Suomi kertoi 5.12.2017 liikenneneuvostossa kesäaikaa koskevasta viimeaikaisesta kansallisesta keskustelusta sekä tiedusteli komission ja jäsenmaiden mahdollisista suunnitelmista koskien kesäaikadirektiiviä sekä direktiivin mukaisen kellojen siirtelyn vaikutuksia. Komissio toi esiin, että tutkimustulokset esimerkiksi kellojen siirtämisen vaikutuksista eivät ole yksiselitteisiä. Komissio totesi kuitenkin olevansa avoin ryhtymään toimenpiteisiin, jos selvä enemmistö jäsenmaista ja Euroopan parlamentti tukevat järjestelyistä luopumista. Käsittelyn taustalla ei ole lainsäädäntöaloitetta. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
5(6) EUTORI-tunnus Leif Beilinson, liikenne- ja viestintäministeriö, leif.beilinson@lvm.fi, 0400717314 Jenni Rantio, liikenne- ja viestintäministeriö, jenni.rantio@lvm.fi, 029 534 2003 Veera Kojo, valtioneuvoston kanslia, EU-asioiden osasto, veera.kojo@vnk.fi, 029 516 0501 Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kesäaika, liikenne, sisämarkkinat LVM, OM, TEM, UM ALR, EUE, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TRAFI, VM, VNK, YM