Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LPA Ranne Tiina(LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LPA Ranne Tiina(LVM) Asia Komission ehdotukset neuvoston päätöksiksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan HNS-yleissopimus ja liittymään siihen EU:n puolesta Kokous U/E/UTP-tunnus U 11/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi 22 päivänä kesäkuuta 2015 ehdotukset neuvoston päätöksiksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan HNS-yleissopimus (vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehty kansainvälinen yleissopimus) ja liittymään siihen unionin puolesta. Päätösehdotuksia käsitellään parhaillaan merenkulkutyöryhmässä ja siviilioikeustyöryhmässä Eduskunnalle toimitettiin U-kirjelmä päätösehdotuksista Tuolloin valtioneuvoston kannanmuodostus toimivaltakysymyksen osalta oli kuitenkin vielä kesken johtuen siitä, että toimivaltakysymykseen odotettiin neuvoston oikeuspalvelun kantaa. Neuvoston oikeuspalvelun kantaa pyydettiin, koska komission päätösehdotusten mukaan HNS-yleissopimus kuuluisi kokonaisuudessaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, kun taas jäsenvaltioiden näkemyksen mukaan yleissopimus kuuluu unionin ja jäsenvaltioiden kesken jaettuun toimivaltaan. Neuvoston oikeuspalvelu on nyt esittänyt kantansa toimivaltakysymykseen. Suomen kanta Suomi katsoo merenkulun osalta neuvoston oikeuspalvelun tavoin, että HNSyleissopimus kuuluu vain osittain unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Ympäristövastuudirektiivin tarkoituksena on ehkäistä ja korvata ympäristövahinkoja, kun taas HNS-yleissopimuksen tavoitteena on turvata vahingonkärsijälle riittävä ja tehokas korvaus vaarallisten aineiden merikuljetuksen aiheuttamissa vahinkotapauksissa. HNSyleissopimuksen ja ympäristövastuudirektiivin kohteet eroavat toisistaan ja soveltamisalat ovat päällekkäin ainoastaan osittain. Osa yleissopimuksen määräyksistä kuuluu siis edelleen jaettuun toimivaltaan. Tämän vuoksi Suomi katsoo merenkulun osalta, että jäsenvaltiot tulee neuvoston päätöksellä valtuuttaa unionin puolesta sopimuksen ratifiointiin vain siltä osin kuin yleissopimus kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

2 Pääasiallinen sisältö 2(5) Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen toimivallan jakautumisesta siviilioikeudellisten asioiden osalta muilta osin, mutta Suomen näkemyksen mukaan komission väite HNS-yleissopimuksen vanhentumismääräyksen kytkeytymisestä unionin yksinomaisessa toimivallassa oleviin määräyksiin sillä tavoin erottamattomasti, että toimivallan yksinomaisuus ulottuisi niihin asti, ei ole vakuuttava. Näin ollen Suomi katsoo, että vanhentumisaikoja koskeva määräys kuuluu alaan, jolla toimivalta unionin ja jäsenvaltioiden välillä on edelleen jaettua. Suomi voi kuitenkin viimekädessä hyväksyä neuvoston päätöksen tilanteessa, jossa selvä määräenemmistö jäsenmaista katsoisi toimivallan myös tältä osin olevan yksinomaista. Muilta osin kanta on esitetty U-kirjelmässä 11/2015 vp. Komissio on antanut kaksi ehdotusta neuvoston päätöksiksi HNS-yleissopimuksen ratifioinnista jäsenvaltioiden toimesta ja siihen liittymisestä unionin puolesta. Toinen ehdotus koskee oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyviä seikkoja (COM(2015) 305) ja toinen muihin kuin siviilioikeudellisiin asioihin liittyviä seikkoja (COM(2015) 304). Komissio katsoo, että kahden eri päätöksen tekeminen asiassa on välttämätöntä, koska siviiliasioissa tehtävä oikeudellisen yhteistyö ei sido Tanskaa. Koska HNS-yleissopimus kuuluu osin unionin yksinomaiseen toimivaltaan, jäsenmaat eivät voi ratifioida yleissopimusta ilman, että neuvostossa päätetään jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan HNS-yleissopimus unionin puolesta. Neuvoston oikeuspalvelun kanta toimivaltakysymykseen. Neuvoston oikeuspalvelu katsoo, että merenkulun osalta HNS-yleissopimus ei kuulu kokonaisuudessaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Ympäristövastuudirektiivin (2004/35/EY), johon komissio perustaa väitteensä yleissopimuksen kuulumisesta unionin yksinomaiseen toimivaltaan, tarkoituksena on ehkäistä ja korvata ympäristövahinkoja, jota ammatillisen toiminnan harjoittaminen, mukaan lukien vaarallisten aineiden merikuljetus, aiheuttaa. HNSyleissopimuksen tavoitteena puolestaan on turvata vahingonkärsijälle riittävä ja tehokas korvaus vaarallisten aineiden merikuljetuksen aiheuttamissa vahinkotapauksissa. Toisin kuin HNS-yleissopimus ympäristövastuudirektiivi ei muun muassa kata henkilövahinkoja tai vahinkoja yksityiselle omaisuudelle, eikä se sääntele siten tällaisten vahinkojen korvaamista. Ympäristövastuudirektiivin ja HNS-yleissopimuksen soveltamisalat ovat näin ollen osittain päällekkäin, mutta eivät suuressa määrin. Tämän vuoksi neuvoston oikeuspalvelu katsoo, että HNS-yleissopimus kuuluu osittain unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja osittain jaettuun toimivaltaan. Sen sijaan siviilioikeudellisten asioita koskevan päätösehdotuksen osalta neuvoston oikeuspalvelu katsoo, että HNS-yleissopimuksen 4 luku, joka koskee tuomioistuinten toimivaltaa, tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa, sijaantulo- ja takautumisoikeutta sekä vahingonkorvausvaatimusten vanhentumisaikoja, kuuluu kokonaisuudessaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. HNS-yleissopimusjärjestelmä on kuvattu U-kirjelmässä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

3 3(5) Merenkulkua koskevan päätöksen (COM(2015) 304) oikeusperusta oli komission ehdotuksen mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ympäristöä koskeva 192 artikla yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa. Työryhmäneuvottelujen kuluessa on kuitenkin päädytty siihen, että asianmukaisempi oikeusperusta on meriliikennettä koskeva 100 artiklan 2 kohta yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa. Siviilioikeudellisia asioita koskevan päätöksen (COM(2015) 305) oikeusperusta olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohta yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa. Päätökset tehdään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Valtioneuvoston kirjelmä valmisteltiin liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Neuvoston päätösehdotukset ja niitä koskeva U-kirjelmä olivat EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston kirjallisessa menettelyssä U-jatkokirjelmä on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä oikeusministeriön, ulkoasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja ympäristöministeriön kanssa. U-jatkokirjelmä oli EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston kirjallisessa menettelyssä U 11/2015 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 13 kohdan mukaan kauppamerenkulku ja kauppamerenkulun väylät ovat valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita. HNS-yleissopimus koskee kauppamerenkulkua ja kuuluu siten valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Päätöksillä ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. HNS-yleissopimuksen ratifioinnilla aikanaan on taloudellisia vaikutuksia. Vaarallisten aineiden merikuljetuksesta aiheutuvien vahinkojen yhteydessä valtiolle, kunnille ja pelastustoimelle aiheutuvat torjunta- ja ennallistamiskustannukset vähenisivät niiltä osin, kun kyse on HNS-yleissopimusjärjestelmän mukaan korvattavista kustannuksista. Vaatimuksen pakollisesta vakuutuksesta arvioidaan aiheuttavan varustamoille ainoastaan vähäisiä hallinnollisia kustannuksia, koska varustamoilla on jo pääsääntöisesti voimassa vastuuvakuutus, joka kattaa HNS-yleissopimuksen mukaiset vastuut.

4 4(5) Myös yleissopimuksen mukaisille HNS-rahastoon maksuvelvollisille vaarallisten aineiden tuojille aiheutuu yleissopimuksen voimaantulosta taloudellisia vaikutuksia. Vaikutuksen suuruutta on kuitenkin tässä hetkellä vaikea täsmällisesti arvioida, koska vaikutus riippuu mahdollisesti sattuvien vaarallisten aineiden aiheuttamien vahinkojen määrästä ja laajuudesta sekä siitä, kuinka laajasti HNS-yleissopimusta maailmanlaajuisesti ratifioidaan. Tilanteessa, jossa vahinkoja ei tapahdu, maksuja kerätään ainoastaan HNS-rahaston hallinnollisten kulujen kattamiseen, jolloin taloudelliset vaikutukset jäävät marginaalisiksi. Vahinkojen sattuessa, jos aluksen omistajan vastuuvakuutus ei riitä kattamaan vahinkoa, HNS-rahasto kerää maksuvelvollisilta vaarallisten aineiden vastaanottajilta maksuja korvausten maksamiseksi rahastosta. Suuren vahingon sattuessa nämä maksut jakaantuvat usealle vuodelle. Järjestelmä vastaa perusperiaatteiltaan kansainvälistä öljyvahinkojen vastuujärjestelmää, joka on ollut voimassa 1970-luvulta lähtien ja toiminut hyvin. Suomessa maksuvelvollisten öljyn vastaanottajien osuus kansainvälisessä öljyvahinkorahastossa on ollut noin 0,9 %. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - COM (2015) 304 final COM (2015) 305 final COM (2015) 305 ANNEX 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot LVM/ Tiina Ranne, tiina.ranne@lvm.fi; p OM/ Jassi Saurio, jassi.saurio@om.fi, p UM/ Johanna Lahti, johanna.lahti@formin.fi, p YM/ Erja Werdi, erja.werdi@ymparisto.fi, p VNK/ Johannes Leppo, johannes.leppo@vnk.fi, p EUTORI-tunnus EU/2015/1078, EU/2015/1079 Liitteet Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi