Asia Ehdotus komission asetuksiksi miehittämättömän ilmailun sääntelystä; EASA Opinion 01/2018

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM TIO Rantio Jenni(LVM) JULKINEN Asia Ehdotus komission asetuksiksi miehittämättömän ilmailun sääntelystä; EASA Opinion 01/2018 Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Pääasiallinen sisältö Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) on antanut komissiolle esityksen miehittämätöntä ilmailua koskeviksi komission täytäntöönpano- ja delegoiduksi asetuksiksi. Asetusehdotukset on annettu pohjaksi komission täytäntöönpano- ja delegoidun asetuksen valmistelua varten. Asetuksia käsitellään komission EASA-komitean kokouksissa vuoden 2018 aikana. EASA:n tavoitteena on, että asetusten hyväksymisestä päätettäisiin vuoden 2018 lopussa. Tarkempi käsittelyaikataulu, kuten täytäntöönpanoasetuksen äänestysajankohta, ei ole vielä tiedossa. Täytäntöönpanoasetus Täytäntöönpanoasetuksella säädettäisiin miehittämättömien ilmaalusten operointia koskevista vaatimuksista sekä ilma-alusten ja operaattorien rekisteröinnistä. Delegoitu asetus Delegoidulla asetuksella säädettäisiin miehittämättömän ilma-aluksen markkinoille saattamisesta sekä kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajista. Sääntely perustuu jaotteluun kategorioihin toiminnasta aiheutuvan riskin perusteella EASA:n esityksessä miehittämätön ilmailu on jaettu kolmeen kategoriaan siitä aiheutuvan riskin mukaan: 1) avoimeen matalan riskin kategoriaan (Open), 2) korotetun riskin kategoriaan (Specific) ja

2 3) korkean riskin kategoriaa (Certified). 2(6) Ehdotettu sääntely kattaa vain matalan ja korotetun riskin kategoriat. Korkean riskin kategoriaan lukeutuva toiminta, joka käytännössä vastaisi miehitetyn ilmailun riskejä, on tarkoitus huomioida myöhemmin säätämällä tarvittavista muutoksista erikseen asianomaisissa miehitettyä ilmailua koskevissa säädöksissä. Matalan riskin kategoria Suomessa valtaosa tämän hetkisestä miehittämättömästä ilmailusta kuuluisi matalan riskin kategoriaan. Esitetty sääntely tarkoittaisi matalan riskin toimijoille nykyistä säännellympää toimintaympäristöä, koska sääntely kattaisi kaikki osa-alueet ilma-aluksen suunnittelusta ja valmistuksesta sen operointiin. Matalan riskin kategoriaan kuuluvan laitteen valmistamiselle ei vaadittaisi erillistä ilmailuviranomaisen hyväksyntää. Komission lähtökohdan mukaan massatuotettuihin miehittämättömiin ilmaaluksiin, joihin liittyy vähäinen riski, sovellettaisiin nykyisiä markkinavalvontamekanismeja (kuten CE-merkintä). Nyt esitetyn EU-sääntelyn pääelementit matalan riskin kategoriassa olisivat samankaltaiset kuin nykyisin, kuten vaatimus lennättämisestä näköyhteydessä, korkeusrajan ja ilma-aluksen enimmäispainon asettaminen, mutta yksityiskohtaisemmilta osin vaatimukset muuttuisivat. Lennättäjän kelpoisuudelle asetettaisiin eri asteisia vaatimuksia toiminnan laadusta riippuen. Vähimmillään vaadittaisiin laitteen käyttöohjeeseen perehtymistä. Valtaosaa matalan riskin kategoriaan kuuluvasta toiminnasta koskisi myös lennätettävän laitteen, lennättämisestä vastaavan operaattorin tai molempien rekisteröintivaatimus. Suomessa nykysääntely ei vaadi laitteen rekisteröimistä. Ammattimaisesta toiminnasta on nykyisin kuitenkin tehtävä ilmoitus Liikenteen turvallisuusvirastolle ennen toiminnan aloittamista. Korotetun riskin kategoria Korotetun riskin kategoriaan kuuluva ilmailu vaatisi aina joko ilmoituksen tai hyväksynnän kansalliselta ilmailuviranomaiselta, riippuen operaation riskiarviosta. Hyväksynnän piiriin tulisi toimija, miehittämättömään ilmailuun käytettävä laite ja laitteella tapahtuva operointi. Lennättäjille säädettäisiin erilaisia pätevyys- ja koulutusvaatimuksia. Sääntely sisältää kansallista liikkumavaraa jäsenvaltioiden paikallisten olosuhteiden huomioimiseksi. Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus perustaa alueita, joilla vaatimuksista voidaan poiketa esimerkiksi kokeilujen mahdollistamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

3 Komission toimivalta antaa asetukset perustuisi tulevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta (jäljempänä EASA-asetus). Delegoitu säädösvalta perustuu EASA-asetuksen 47 artiklaan. Toimivalta antaa täytäntöönpanosäädös perustuu 47a artiklaan. EASA-asetuksen uudistaminen on tällä hetkellä käynnissä. EU:n toimielimet ovat saavuttaneet asetuksesta poliittisen yhteisymmärryksen Asetus on tarkoitus hyväksyä ja tulla voimaan kevään 2018 aikana. Komissiolla on toimivalta antaa täytäntöönpano- ja delegoitu asetus sen jälkeen, kun EASA-asetus on tullut voimaan. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EASA:n säädösluonnos (NPA ) on ollut EU-liikennejaoston kirjallisessa menettelyssä Ministeriö järjesti asiasta myös sidosryhmien kuulemistilaisuuden EASA:n säädösluonnos oli kaikille avoimella lausuntokierroksella toukoja syyskuun 2017 välisen ajan. Kommentointi toteutettiin suoraan EASA:lle. Suomalaisia sidosryhmiä kehotettiin lausumaan asiasta suoraan EASA:lle sekä toimittamaan kommentit myös liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenteen turvallisuusviraston käyttöön. EASA:n esitys on laadittu EASA:n toimesta. Sen valmistelua on tukenut asiantuntijaryhmä, jossa on suomalainen edustaja Liikenteen turvallisuusvirastosta. - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Miehittämättömien ilma-alusten käyttöä säädellään nykyisin ilmailulailla (864/2014) ja sen nojalla annetulla Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä (OPS M1-32). Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 14 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat ilmailua. Asetusehdotus kuuluu siten valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset 3(6)

4 4(6) Taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida hyvin rajoitetusti siitä johtuen, että kyseessä on kehittymässä oleva siviili-ilmailun ala, jolloin kustannusten suuruus riippuu etenkin markkinoiden kasvunopeudesta. Komission lähestymistapa perustuu siihen, että soveltamalla riskiin suhteutettuja sääntöjä ei tukahdutettaisi ylisääntelyllä pienempien miehittämättömien ilma-alusten markkinasegmenttiä, jolla toimii useita pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nykyisin alle 150 kilon painoisista miehittämättömistä ilma-aluksista säädetään kansallisesti. EU-sääntelyyn siirtyminen edistää ennen kaikkea miehittämättömien ilma-alustuotteiden ja -palvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä. Nykyisin suomalaisilla alan yrityksillä on saadun palautteen mukaan ollut haasteita toimia muissa jäsenmaissa, sillä esimerkiksi kansallisten rekisteröimis- ja pätevyysvelvoitteiden puuttuminen on johtanut siihen, ettei toimija ole voinut osoittaa tarvittavaa kelpoisuutta toisessa jäsenmaassa. Miehittämättömien ilma-alusten valvonnasta ja hyväksynnöistä aiheutuvat kustannukset jakautuisivat kategoriasta riippuen ilmailuviranomaisen sekä markkinavalvontaviranomaisten ja poliisin välillä. Markkinavalvontaviranomaisten ja poliisin osalta tämä vastaisi osin jo voimassa olevaa tilannetta. Todennäköisesti valvonnasta aiheutuu kustannuksia, jos toiminta lisääntyy nykyisestä. EASA on arvioinut vaikutuksia säädösehdotuksen valmistelun yhteydessä asiakirjassa NPA (B) (linkki kohdassa Asiakirjat). Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Aiemmin tässä muistiossa oikeusperustaa koskevan otsikon alla mainitusta EASA-asetuksen uudistamisesta on annettu eduskunnalle U- kirjelmä U 6/2016 vp. Suomi on pitänyt tärkeänä EASA-asetuksen uudistamisessa, että turvallisuusnäkökohtien lisäksi huomioidaan erityisesti miehittämättömän ilmailun tarjoamat kasvumahdollisuudet ja se, että sääntelyn tulee mahdollistaa uusien tuotteiden kehittäminen ja käyttöönotto yksityiskohtaista sääntelyä välttäen, jottei se hidastaisi alan kehitystä kasvavilla markkinoilla. EASA:n säädösesitys: EASA Opinion No 01/ Introduction of a regulatory framework for the operation of unmanned aircraft systems in the open and specific categories #group-easa-downloads EASA:n vaikutustenarviointi: Notice of Proposed Amendment (B)

5 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 5(6) EUTORI-tunnus Jenni Rantio, liikenne- ja viestintäministeriö, Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi