Myllyvehnän lannoitus
Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi
Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa dioissa on Kotkaniemen Tutkimusaseman tuloksia erityyppisten kevätvehnien sadoista ja valkuaispitoisuuksista vuosin 2006-2009 Lannoitustasot kokeessa ovat 120, 160 ja /ha Ympäristötuki sallii enintään 150 kiloa typpeä/ha. Punainen viiva: Myllyvehnän laatuvaatimus 12,5 % Esimerkkeinä on Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) jaottelun mukaisia vehnälajikkeita: 1. Aikainen, korkea valkuaisen omaava, perussatoinen lajike 2. Päätyyppi 3. Myöhäinen, matalan valkuaisen omaava, satoisa lajike
Aikainen, korkea proteiinityyppi, perussatoinen lajike prot. % sato kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 17,5 17 16,5 16 15,5 15 14,5 14 13,5 13 12,5 12 11,5 11 10,5 10 9,5 9 2006 2007 2008 2009 ka 2006 oli erittäin kuiva kasvukausi 2009 koealalla oli kuorettumaa ja runsaita sateita
Päätyypin lajike Sato kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2006 2007 2008 2009 ka 15,5 15 14,5 14 13,5 13 12,5 12 11,5 11 10,5 10 9,5 9 Prot % 2006 oli erittäin kuiva kasvukausi 2009 koealalla oli kuorettumaa ja runsaita sateita
Myöhäinen, matala valkuainen, satoisa tyyppi 8000 13 Sato kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 12,5 12 11,5 11 10,5 10 9,5 Prot % 0 9 2006 2007 2008 2009 ka 2006 oli erittäin kuiva kasvukausi 2009 koealalla oli kuorettumaa ja runsaita sateita
Lannoituksen kannattavuus Seuraavassa taulukossa on laskettu vehnätyypeittäin sadon arvo lannoitekustannus eri lannoitustasoilla. Myllyvehnän hintana on käytetty 115 /t ja rehuvehnän 80 /t Hintaan on tehty valkuaispitoisuuden edellyttämät korjaukset kaupan laatuhinnoittelun mukaan Lannoitteen hintana on käytetty joulukuun 2009 hintaa Lannoituksen lisääminen on ollut kannattavaa kaikilla lajiketyypeillä sadon määrän noustessa ja laadun parantuessa
YaraMila Pe1 (0,87) Korkea valkuais- % Sato kg/ha Valkuais- % Hinta/t Sadon arvo Lannoitus kustannus /ha 3932 13,1 118 464 104 360 4444 14,0 121 538 139 399 5181 15,5 130 674 173 500 YaraMila Pe1 (0,87) Päätyyppi Sato kg/ha Valkuais- % Hinta/t Sadon arvo Lannoitus kustannus /ha 4408 11,4 80 353 104 249 4662 12,1 110 513 139 374 5438 14,0 121 658 173 485 YaraMila Pe1 (0,87) Matala valkuais- % Sato kg/ha Valkuais- % Hinta/t Sadon arvo Lannoitus kustannus /ha 4992 10,5 80 399 104 295 5651 11,4 80 452 139 313 6553 12,2 110 721 173 547
Lisätyppilannoitus kasvukaudella Paras sadonlisä saadaan antamalla lisätyppi korrenkasvuvaiheessa Tähkälletulovaiheessa annettu lisätyppi nostaa sekä satoa että valkuaista Maitotuleentumisvaiheessa annettu typpi nostaa tehokkaimmin valkuaista Usein suurin sato saadaan, kun lannoitus annetaan kerralla kevätlannoituksena. Tässä on riskinä ylilannoitus kuivina kasvukausina ja typen riittämättömyys kosteina ja satoisina kasvukausina. Alla on koetuloksia lisätyppilannoituksesta: Typpeä annettu keväällä 130 tai 150 kiloa (pylväät 1 ja 5) Pylväs 2: 130 keväällä + 20 kiloa typpeä Suomensalpietarina tähkän tullessa esille Pylväs 3: 130 keväällä + 20 kiloa typpeä Typpiliuoksena tähkän tullessa esille Pylväs 4: 130 keväällä + 20 kiloa typpeä Typpiliuoksena maitotuleentumisvaiheessa
Marble kevätvehnän typen jako Kotkaniemen Tutkimusasema 2008 6500 12,6 6000 12,4 12,4 sato kg/ha 5500 5000 4500 4000 11,6 12,2 12,1 12,1 12,2 12 11,8 11,6 valkuais % 3500 11,4 3000 YaraMila Hiven Y 130 kg N + SS tä + TL tä + TL maito YaraMila Hiven Y, 150 kg N 11,2 SS = Suomensalpietari, TL = Typpiliuos
Trappe kevätvehnän typenjako Kotkaniemen Tutkimusasaema 2008 sato kg/ha 8000 7900 7800 7700 7600 7500 7400 7300 10,5 10,7 11 11,2 10,9 11,5 11 10,5 10 9,5 valkuais % 7200 YaraMila Hiven Y 130 kg N + SS tä + TL tä + TL maito YaraMila Hiven Y, 150 kg N 9 SS = Suomensalpietari, TL = Typpiliuos
Valkuaisen varmistaminen Korrenkasvuvaiheessa Kevätlannoitus Maitotuleentumisvaihe Viljavuustutkimus: YaraMila- lannoite 120 130 kiloa typpeä/ha Suomensalpietari 20 kg typpeä Typpiliuos 10-20 kg typpeä Typpeä enintään 150 kiloa/ha
Kasvit tarvitsevat 16 ravinnetta, joista tärkeimpiä ovat: Rikki on erittäin tärkeä ravinne sadon ja valkuaisen muodostumisessa sekä ylipäänsä kasvin typen hyödyntämisessä. Runsaat sateet voivat heikentää kasvin rikin saantia. Mitä enemmän kasvi ottaa typpeä, sitä enemmän se tarvitsee myös rikkiä. Fosfori on tärkeää juuriston kasvun ja kasvin energiatalouden kannalta. Viljan riittävä fosforin saanti parantaa muiden ravinteiden saantia maasta ja varmistaa aikaisen tuleentumisen. Kalium vaikuttaa valkuaisen muodostumiseen entsyymien ja kasvin vesisuolatasapainon kautta. Entsyymit ovat valkuaisaineita, jotka ohjaavat kemiallisia reaktioita ja tekevät ne mahdolliseksi. Hivenravinteet toimivat monien valkuaisaineiden muodostumiseen osallistuvien entsyymien aktivaattoreina.
Myllyvehnän lannoitussuositukset YaraMila lannoitteilla Korkea valkuainen Keväällä 120 kiloa typpeä YaraMila- lannoitteena Tarvittaessa maitotuleentumisvaiheessa 10 kiloa typpeä Typpiliuoksena Päätyyppi Keväällä 120-130 kiloa typpeä YaraMila- lannoitteena Tarvittaessa maitotuleentumisvaiheessa 10-20 kiloa typpeä Typpiliuoksena Matala valkuainen Keväällä 110-120 kiloa typpeä YaraMila- lannoitteena Korrenkasvuvaiheessa 20 kiloa typpeä Suomensalpietarina Maitotuleentumisvaiheessa 10-20 kg kiloa typpeä Typpiliuoksena
Yhteenveto Hyvän sadon perusta on kasvin tarpeen mukainen NPKS- lannoitus Viljan ravinnetarve on suorassa suhteessa sadon määrään ja laatuun Eri tyyppiset kevätvehnälajikkeet tarvitsevat erilaisen typpilannoituksen halutun valkuaistason saavuttamiseksi Nykyisillä ympäristötuen ehdoilla on vaikea tuottaa myllyvehnää satoisista lajikkeista Alkukesän sääolot ratkaisevat lisätypen tarpeen Pyrittäessä korkeaan valkuaiseen, lisätyppi kannattaa antaa maitotuleentumisvaiheessa