Ikääntyneiden ravitsemus ja gerastenian tunnistaminen. Timo Strandberg, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot Hyks

Samankaltaiset tiedostot
Vanhuksen hauraus-raihnaus-oireyhtymä (HRO) TIMO STRANDBERG, MATTI VIITANEN, TAINA RANTANEN, KAISU PITKÄLÄ. Duodecim 12/ 2006, geriatrian teemanumero

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

vanhuuden erityisnäkökohtia

Säilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin!

Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä

Gerastenia miten diagnosoida ja mitä tehdä?

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Fyysinen kuntoutuminen

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Jan Sundell dosentti, vt. ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, Sisätautivastuualueen johtaja

Vanhuksen gerastenia - tunnista riskipotilas. Koivukangas, Minna.

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Toimintakyvyn edistäminen liikunta- ja ravitsemusinterventiolla

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: Lähteitä

Potilasturvallisuustutkimuksen. seminaarisarja. Iäkkään toimintakykyä tukeva liikunta. Päivi Tikkanen Ylihoitaja, ft, TtL Päivi Tikkanen

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Geriatrinen potilas päivystyksessä. Jani Mononen akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HYKS Peijaksen sairaala

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Kotihoito houkuttelevaksi työyhteisöksi? Kuntoutumista edistävä ja toimintakykyä ylläpitävä hoitotyö kotihoidossa kunnon motivaatiot asialle

Vajaaravitsemuksen hoito

Haavapotilaan ravitsemus

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Proteiinilisän merkitys ikääntymiseen liittyvän lihaskadon ehkäisyssä

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Keskeiset ongelmat johtuvat ylipainosta. Keskeiset ongelmat johtuvat laihtumisesta ja alipainosta

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Miten tähän on tultu?

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Alzheimerin taudin ehkäisy

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Lihasvoimaharjoittelun merkitys potilaan hoidossa. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, Sisätautivastuualueen johtaja

Hyvinvointia työstä Juha Oksa. Työterveyslaitos

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

Elämän eliksiirit iäkkäänä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

HAURAS JA RAIHNAS VANHUS

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Palauteluento. 9. elokuuta 12

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

oman hyvinvoinnin parantamiseksi

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Terveelliset elämäntavat

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa

Transkriptio:

Ikääntyneiden ravitsemus ja gerastenian tunnistaminen Timo Strandberg, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot Hyks

Vanhuksen hauraus-raihnaus-oireyhtymä (HRO) TIMO STRANDBERG, MATTI VIITANEN, TAINA RANTANEN, KAISU PITKÄLÄ Duodecim 12/ 2006, geriatrian teemanumero

Vanhuksen gerastenia tunnista riskipotilas MINNA KOIVUKANGAS, TIMO STRANDBERG, RIITTA LESKINEN, SIRKKA KEINÄNEN-KIUKAANNIEMI, RIITTA ANTIKAINEN Lääkärilehti 7/2017

Geriatrian jättiläisiä = geriatrisia oireyhtymiä Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Muistisairaudet Yksinäisyys Pidätyskyvyttömyys Gerastenia Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema

Gerastenia - HRO - Frailty (Primaarilla) gerastenialla tarkoitetaan henkilöitä, joiden yleinen terveydentila on heikko ilman, että heidän tilannettaan voisi suoraa liittää tiettyyn diagnosoituun sairauteen. Heidän stressinsietokykynsä on alentunut, mikä lisää toimintakyvyn heikkenemisen, toiminnanvajauksien ja kuoleman riskiä.

Gerastenia Tyypillinen potilas on laiha, lihaksistoltaan surkastunut, hitaasti usein rollaattorin kanssa liikkuva, useimmiten vanha nainen. Vaikka gerastenia-potilas on jo alkanut siirtyä alaspäin vanhuuden raihnaistumisen portaikossa, gerastenian kuvaan ei välttämättä vielä liity toiminnanvajausta tai dementoitumista Sarkopeeninen obesiteetti fat-frail

Gerastenian yhteydet Toiminnanvajaus Monisairastavuus Gerastenia

Gerastenia Gerastenia alkoi itsenäisenä oireyhtymäkäsitteenä muotoutua 1980-luvulla Yhdysvalloissa Gerastenian tyyppisestä tilasta on kuitenkin puhuttu aiemminkin esimerkiksi käsitteillä vanhuudenheikkous, seniili devitalisaatio tai hauraat vanhukset

Delphi Panel 2012 Eniten yksimielisyyttä: Frailty on olemassa ja sillä on kliinistä merkitystä On eri kuin disability Yleisistä preventio- ja hoitotoimista Ei yksimielisyyttä biomarkkereista

Vitality Ageing Prefrailty Loss of energy and reserves Frailty Disability Death Age Adapted from Bortz, JAGS 1993;41:1004-8 Bortz WM. J Geront 2002;57A:M283-M288

Gerastenian seuraukset = geriatriaa Kaatuilu Murtumat Monilääkitys Toistuvat päivystyskäynnit ja sairaalahoidot Infektiot Toiminnanvajeet Kuolemanvaaran lisääntyminen

Useita määritelmiä - tavallisimmat Friedin ilmiasu (fenotyyppi)-luokittelu Rockwoodin gerasteniaindeksi

PHENOTYPIC METHOD KNOWN OR UNKNOWN ROOT CAUSE(S) INDEX METHOD Measured health deficists and disabilities Measured clinical items FRAILTY FRAILTY Risk of further disability, comorbidity and death

Gerastenian kriteeristö (ns. Fried, The Women s Health and Aging Studyn aineistoon perustuva ) 1) tahaton laihtuminen (weight loss) 2) subjektiivinen uupumus (exhaustion) 3) vähäinen fyysinen aktiivisuus 4) hitaus (slowness) 5) heikkous (weakness). Vähintään kolmen osatekijän toteutuminen merkitsee gerasteniaa 1-2 on gerastenian esiaste.

Tahaton laihtuminen 60-vuotiaana ilmoitetun ja tutkimuksen alussa mitatun painon erotus vähintään 10 % aiemmasta painosta Uupumus Vähäinen fyysinen aktiivisuus Hitaus Heikkous jokin seuraavista: - 3 pistettä tai vähemmän tarmoa asteikolla 0-10 - epätavallinen väsymyksen tunne suurimman osan tai koko ajan viimeksi kuluneen kuukauden aikana - epätavallinen heikkouden tunne suurimman osan tai koko ajan viimeksi kuluneen kuukauden aikana 90 kcal tai vähemmän viikossa koostuen seuraavista liikuntamuodoista - kävely - kohtuullisen rasittavat kotityöt - kohtuullisen rasittavat ulkotyöt - tanssiminen - keilaaminen - säännöllinen liikuntaharrastus kävelynopeus 4 metrin matkalla - 0.65 m/s tai vähemmän kun pituus alle 160 cm - 0.76 tai vähemmän, kun pituus 160 cm tai enemmän puristusvoima dynamometrilla (paras kolmesta yrityksestä, dominantti käsi) - 17 kg tai vähemmän kun painoindeksi 23 kg/m 2 tai alle - 17.3 kg tai vähemmän kun painoindeksi 23-26 kg/m 2-18 kg tai vähemmän kun painoindeksi 26-29 kg/m 2-21 kg tai vähemmän kun painoindeksi 29 kg/m 2 tai enemmän

Tai yksinkertaisemmin Painonlasku > 5 % Tuolista ylös alle x 5 ilman käsinojia Uupumuksen tunne TAI Kävelynopeus 4-10 metrin matkalla

Gerasteniaindeksi (Rockwood) Eroaa Friedin kriteereistä siinä, että yksinkertaisesti kirjataan sairaudet ja toiminnanvajeet ja lasketaan niistä indeksi, FI 0= ei, 1=maksimivaje, esimerkiksi: 9 vajetta 36:sta, indeksi = 0.25 Eräässä väestöotoksessa 65+ henkilöillä FI>0.25 oli 22.7 %:lla, ennusti kuolleisuutta

Tyypillisiä laboratoriolöydöksiä Aliravitsemukseen liittyvät Pieni kolesterolipitoisuus Pieni albumiinipitoisuus Lievä anemia Ateroskleroosiin liittyvät Kohonnut homokysteiinipitoisuus Kohonnut herkän CRP:n pitoisuus Lihaskatoon liittyvä Pieni kreatiniinipitoisuus

HRO-nimitys Laihuuden ja painonlaskun liittyminen itsestään selvänä HRO:ään on asetettu kyseenalaiseksi, koska myös lihavilla vanhuksilla voi olla HRO (sarkopeeninen obesiteetti, fat-frail ) Näin frailty-termin kääntäminen pelkäksi hauraudeksi saattaa antaa oireyhtymästä väärän mielikuvan. Gerastenia

Lihavuus (BMI >29) eri ikäryhmissä % (Terveys 2000) 50 40 30 20 Miehet Naiset 10 0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85-

Vanhuudenheikkous Liian yleinen, leimaava? (frailty) Kaikki heikkenevät vanhetessa! Gerastenia on määritelty tila = oireyhtymä Gerastenialla ilmiasuna on erityinen biologinen perusta

100 % Gerastenian tai sen esiasteen yleisyyslukuja 80 60 40 20 0 Kaikki kotona asuvat yli 65 v Esiaste yli 65 v Yli 80 v

Oma aineisto, 1870 miestä Keskimäärin 73-vuotiaita kotona-asuvia Gerastenia määriteltiin: painonlasku >5 % tai painoindeksi alle 21 vähäinen liikunta tarmonpuute vaikeuksia kantaa kauppakassia tms Jos 3-4 = gerastenia, 1-2 = esigerastenia Lisäksi kysyttiin sairaudet 6 vuoden kuolleisuusseuranta 2000-2006

% Grerastenian tai sen esiasteen esiintyvyys 100 80 60 40 20 0 Robust Prefrail Frail

5 4 3 2 Kuolemanvaara 6 vuoden aikana (vakioitu ikä ja lähtövaiheen sairaudet) P<0.0001 P<0.0001 1 0 Robust Prefrail Frail

Riskitekijät terveenä keski-iässä Gerastenia - BMI 24.6 RR syst 133.1 Kolesteroli 6.5 Triglyseridit 1.5 1 h glukoosi 6.1 Ei koskaan tupak. 49 % BMI vuonna 2000 26.1 Gerastenia + 26.2 137.7 6.6 1.7 6.4 42 % 25.2

50 40 Status in old age Robust Prefrail Frail Dead Nonrespond P <0.001 between weight groups % 30 20 10 0 Normal weight Overweight Obese Weight status in midlife Int J Obesity 2012

Gerastenia ja sarkopenia (lihaskato) Gerastenian tunnusmerkit ovat myös monia sarkopenian eli vanhuuden lihaskadon seurauksia ( heikentynyt liikuntakyky, alentunut lihasvoima) Luurankolihas on aineenvaihdunnan kannalta keskeinen ja tärkeä kudos Lihasmassa vähenee ikääntyessä

Gerastenia terveydenhuollon kuormittajana Potilaat tulevat tavallisesti sairaaloiden akuuttiyksiköiden asiakkaiksi kaaduttuaan, tultuaan sekavaksi jonkin akuutin sairauden takia tai koska he usein tarkemmin määrittelemättömästä syystä - eivät selviydy kotona. Laitosten ja hoivakotien asukkaista monilla on gerastenia

Asian ydin Gerastenia ei ole normaalia vanhenemista Rasittaa yksilöä ja terveydenhuoltoa Pitäisikö siis tehdä jotain? Toimenpiteet säädettävä vaiheen mukaan

Gerastenian tunnistaminen ja ehkäisy Tehokas hoito ja ehkäisy edellyttävät, että se tunnistetaan ja sen kehittymiseen puututaan mahdollisimman ajoissa. Varhaisessa ehkäisyssä nimenomaan avohoito ja muut kuin geriatrit ovat avainasemassa.

Lääkkeettömät hoitomuodot Proteiinivajauksen korjaaminen, tarvittaessa lisäravinteet Yhdistettävä: Fyysinen aktiivisuus ja lihasvoimaharjoittelu (iästä riippumatta, mutta ikään sovellettuna)

Lääkkeet tai lääkkeenomaiset hoitomuodot Hormonikorvaushoito (testosteroni, estrogeeni) ja SARM Anaboliset steroidit (nandroloni) Kasvuhormoni Dehydroepiandrosteroni (DHEAS) D-vitamiini Anti-inflammatorit Omega-3 rasvahapot Sytokiiniantagonistit (medroksiprogesteroni, megestroliasetaatti, talidomidi, tetrahydrokannabinoli) TNF-alfa estäjät (infliksimabi, etaneserpti RAA-järjestelmään vaikuttavat lääkkeet (ACE-estäjät, ATR-salpaajat) Statiinit Greliini Erytropoetiini Kipulääkkeet (toimintakyvyn säilyttäminen) Psyykenlääkkeet (atyyppiset antipsykootit, mirtatsapiini) Karnitiini ja kreatiini vaikutus lihasten funktioon

Preventio Palliaatio

Visio Gerastenian ennaltaehkäisy voi onnistuessaan helpottaa ikääntyvän väestön hyvinvointia ja myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia Gerastenian edettyä pitkälle, hoito on oireenmukaista ja jäljellä olevaa toimintakykyä tukevaa

The SPRINTT randomised clinical trial 15 clinical sites (+ 1) 9 European countries

SPRINTT Kohderyhmänä ovat yli 70 vuotiaat pääkaupunkiseudulla asuvat, joilla on jo hieman vaikeuksia liikkumiskyvyssä ja esimerkiksi seuraavia oireita: laihtumista tai uupumusta ilman selvää syytä vaikeuksia liikkua ulkona, nousta portaita, nostaa ruokakassia, nousta tuolista ilman käsien apua Osallistujan tulee pystyä kävelemään 400 metriä joko kepin kanssa tai ilman (rollaattori ei ole sallittu). 38

Gerastenia ja kardiovaskulaaririski UK Biobank ja väestöpohjainen CPRDaineisto (n= 420,000) Keskimääräinen ikä 63 vuotta Kardiovaskulaaririski määritettiin 10 vuoden seuranta geriatristen oireyhtymien, ml. Gerastenian ilmaantumisesta Atkins J ym. Journal of Gerontology 2018, epub

Kardiovaskulaariskin arvio Tupakointi Kolesteroli Glukoosi Verenpaine Painoindeksi Liikunta Kolme luokkaa: pieni, kohtalainen, suuri

% 50 Gerastenian kehittyminen seurannan aikana 40 30 20 10 0 Pieni CVD riski Suuri CVD riski

HR 0,2 Geriatristen oireyhtymien vähenemä seurannan aikana pienen CVD-riskin ryhmässä 0-0,2-0,4 Kroon kipu Inkontinenssi Kaatumiset Murtumat Dementia -0,6-0,8-1

Kiitos