Taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016

Taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Talousarvio vuodelle 2016 Yhtymähallitus 20.10.2015 Yhtymähallitus 17.11.2015 Yhtymävaltuusto xx.xx.2015

Sisällysluettelo 1 Yleisperustelut... 3 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 1.2 Talousarvio... 5 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät... 6 1.3.1 Rakenne ja tehtävät... 6 1.4 Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2016... 7 2 Kuntayhtymän missio, visio, arvot ja strategiset painopistealueet... 8 3 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016... 9 3.1 Koko kuntayhtymä... 9 3.2 Opetustoiminta... 9 4 Tasapainotettu tuloskortti... 11 4.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille 2014-16... 11 4.2 Tulostavoitteet... 13 5 Investointisuunnitelma vuosille 2016 2019 (euromääräinen yhteenveto)... 14 5.1 Yhtymävaltuuston sitovuustaso... 14 5.2 Yhtymähallituksen sitovuustaso... 15 6 Talousarvion rahoitusosa... 21 7 Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella... 22 8 Toiminnan tuloksellisuus... 22 9 Talousarvio 2016... 23 10 Opiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa... 27 11 Pro Economica -raportit... 30 12 Osastot/kustannuspaikat... 51

Yhtymävaltuustolle Valtakunnan hallitusohjelmaan sisältyvä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi tulee merkittävällä tavalla muuttamaan ammatillista koulutusta. Reformilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkokoulutuskelpoisuus säilyttäen ja huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Pelkästään ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kohdistuvat noin 230 milj. euron leikkaukset edellyttävät koulutuksen rakenteiden uudistamista ja toteuttamistapojen muuttamista. Samalla koulutustarjonnan ja koulutuksen sisältöjen tulee entistä paremmin vastata työelämän tarpeita ja nuorten toiveita. Hallitus antaa Eduskunnalle ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä sekä rahoituslainsäädäntöä koskevan esityksen alkuvuodesta 2017. Lait tulevat voimaan 1.1.2018 ja ammatillisen koulutuksen reformi on toimeenpantu ja toteutettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Kuntayhtymälle koulutuksen järjestäjänä tilanne on ongelmallinen. Koulutuksen järjestämiseen olennaisesti vaikuttavat säästötoimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa. On vielä täysin epäselvää, kuinka säästöpäätökset toteutetaan ja millä kaikella tavalla se vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö kertonee säästöjen toteuttamistavasta vasta vuoden 2016 alussa. Vuonna 2017 valtio pienentää ammatillisen koulutuksen valtionosuuksia 190 milj. euroa. Tämä on noin 15 % vuoden 2015 rahoituksen tasosta. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä tämä tarkoittaa noin 2,4 2,5 milj. euroa rahoituksen vähenemistä. Opettajan virkoina tämä tarkoittaa 27 henkilötyövuotta. Opetusryhmissä vaikutus on 18 luokkaa ja opiskelijoissa noin 324 opiskelijaa. Jos valtionosuuden vähennykset kohdistuvat pääasiallisesti opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin, tulee entistä pienemmillä resursseilla opettaa suurempia opetusryhmiä. Vastuun koko ikäluokan kouluttamisesta edellyttää opiskelijamäärän pitämistä nykyisellä tasolla. Kuntayhtymäjohtaja on asettanut työryhmän laatimaan ehdotus säästöjen toteuttamiseksi. Työryhmän tulee tehdä ehdotus kuntayhtymäjohtajalle 15.12.2015 mennessä. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on varautunut tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla organisaatiota ja henkilöstön tehtävänkuvia. Yhtymävaltuuston 28.5.2015 hyväksymä hallintosäännön muutos mahdollisti kuntayhtymän kolmen oppilaitoksen sulauttamisen yhdeksi oppilaitokseksi ja yhdeksi tulosalueeksi. Kuntayhtymän ydintehtävänä on tarjota seutukuntien nuorille ja aikuisille sekä työelämälle laadukkaita, tehokkaasti ja taloudellisesti toteutettuja koulutuspalveluita. Ydintehtävän tukena ovat hallinnon ja talouden tukipalvelut. Uudistettu organisaatio on otettu henkilökunnan keskuudessa hyvin vastaan. - 1 -

Kuntayhtymän koulutustarjontaa on uudistettu vastaamaan työelämän sekä nuorten ja aikuisten toiveita. Uutena koulutuksena on 1.8.2015 aloitettu tekniikan ja liikenteen alaan kuuluva verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto sisustajan koulutusohjelmassa. Elokuussa 2016 aloitetaan sosiaali-, terveys ja liikunta-alaan kuuluva kauneudenhoitoalan perustutkinto kosmetologin koulutusohjelmassa ja hotelli-, ravintola- ja cateringalan opiskelija voi valita joko kokin koulutuksen tai uutena tarjoilijan koulutuksen. Suuren kysynnän vuoksi on jatkuvasti lisätty tekniikan ja liikenteen alaan kuuluvaa logistiikan perustutkinnon suorittavien määrää kuljetuspalveluiden koulutusohjelmassa. Maakunnalle tärkeän kone- ja metallialan koulutuksen vetovoimaa lisätään koulutuksen järjestäjien ja ELY-keskuksen rahoittaman mittavan yhteishankkeen avulla. Kuntayhtymässä ja Loimaan kaupungissa on jatkettu tammikuussa 2014 aloitettua työtä Loimaan lukion järjestämisluvan siirtämiseksi kaupungilta kuntayhtymälle. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhdistämistä koskeva työryhmän ensimmäinen raportti luovutettiin Loimaan kaupungille ja kuntayhtymälle 17.12.2014. Kaupunki ja kuntayhtymä asettivat uuden työryhmän jatkamaan yksityiskohtaisempaa valmistelua siirron toteuttamiseksi. Työryhmä saa työnsä valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että Loimaan lukio siirtyisi kuntayhtymän lukioksi 1.1.2017. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ja Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitukset ovat vuosien 2014-2015 aikana tavanneet kolme kertaa ja keskustelleet kuntayhtymien mahdollisesta yhdistämisestä tulevaisuudessa. Kuntayhtymien välinen etäisyys on noin 35 km ja koulutustarjonnassa ja hallinnon sekä opetuksen järjestämisessä on paljon päällekkäisyyksiä, joita purkamalla olisi mahdollista luoda entistä kilpailukykyisempi, toimivampi ja taloudellisempi kuntayhtymä. Mikäli kuntayhtymien fuusio toteutuu, voisi uusi kuntayhtymä aloittaa aikaisintaan 1.1.2018. Opetus ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen tukee yhdistymisajatusta. Loimaalla 8.10.2015 Antti Virtanen kuntayhtymäjohtaja - 2 -

1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syyskuussa ilmestyneen taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi valtiovarainministeriö ennustaa 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää kuluvana vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. - 3 -

Nordean talousennusteet ovat synkemmät kuin Valtiovarainministeriön. Syyskuun ennusteessaan Nordean ekonomistit ovat alentaneet Suomen talouden kasvuennusteita lähivuosille. Nordea arvioi kokonaistuotannon supistuvan 0,3 prosenttia vuonna 2015 ja yltävän vain vaatimattomaan 0,5 prosentin nousuun vuosina 2016 ja 2017 (aikaisemmat ennusteet kuluvalle ja ensi vuodelle olivat -0,2 ja 1,0 prosenttia). Suomen talouden supistuminen venyy näin neljän vuoden mittaiseksi. Myös sen jälkeen kasvu on huomattavasti hitaampaa kuin kilpailijamaissa. Tärkein syy kasvuennusteiden alentamiseen on se, että Nordea ei odota viennin merkittävää piristymistä. Osuuspankin ekonomistit arvioivat, että Suomen BKT supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja vuonna 2016 Suomen talous elpyy 0,8 prosentin kasvuun. Kasvu perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Pellervon taloustutkimuksen mukaan tänä vuonna Suomen talouskasvu jää 0,2 prosenttiin. Suomen viennissä on ollut tänä vuonna positiivinen vire. Kasvu on selvästi piristynyt keskeisissä euromaissa. Vuonna 2016 päästään 1,1 prosentin talouskasvuun, mutta talouden tunnelmat ovat kaksijakoiset Suomessa. Vienti kasvaa maailmantalouden imussa, mutta kotimainen kysyntä polkee paikoillaan ja työttömyys kasvaa edelleen. Ennusteet, volyymin muutos % 2014 2015e 2016e Bruttokansantuote -0,4 0,2 1,1 Tuonti 0,0-1,1 3,4 Vienti -0,7 1,0 3,7 Yksityinen kulutus 0,5 0,7 0,5 Julkinen kulutus -0,2-0,3-0,2 Investoinnit -3,3-2,8 2,5 e=ptt:n ennuste Valtiovarainministeriön ennusteet ovat positiivisemmat verrattuna muihin ennustelaitoksiin, joista tässä kolmen muun tiedot. - 4 -

1.2 Talousarvio Kunta-alan palkkakehitys Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Vuonna 2016 toteutetaan 1. helmikuuta KVTES:n tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistaminen 16 eurolla, kuitenkin vähintään 0,47 prosenttia. Kustannusvaikutus KVTES-alueella on keskimäärin 0,64 prosenttia KVTES-palkkasummasta. OVTES:n 0,4 prosentin yleiskorotus toteutetaan 1. tammikuuta 2016 lukien. Kustannusvaikutus keskimäärin 0,49 prosenttia. Teknisten sopimuksen yleiskorotus tulee 1.helmikuuta ja merkitsee tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamista 16 eurolla, kuitenkin vähintään 0,47 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan on ensi vuonna noin 30,18 prosenttia Kuntaliiton arvion mukaan. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat Vuoden 2015 keskimääräinen ammatillisen koulutuksen yksikköhintamme on 10 505,18 euroa per opiskelija. Yksikköhintoihin on vuodelle 2016 tehty talousarviossa -3 prosenttiyksikön vähennys verrattuna kuluvaan vuoteen. Vuodelle 2017 on arvioitu säästötarpeen olevan nykytasoon verrattuna noin -15 prosenttia, joka merkitsee kuntayhtymällemme noin 2,5 M :n valtionosuustulojen vähennystä. Ammatillista koulutusta koskeva uusi rahoituslaki tulee voimaan vuoden 2018 alusta lukien. Lain valmistelusta ei ole vielä saatu tietoa sen suhteen, kuinka paljon laki noudattaa keväällä hylättyä lakiesitystä ja mitä mahdollisia muutoksia tähän on tehty. Kuntayhtymän talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on säännösten mukaan hyväksyttävä kuntayhtymälle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolme vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, nyt vuosille 2016 2018. Kuntalain säännöksissä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnitelmakaudelle. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Kuntayhtymän tavoitteiden toteutumista seurataan tasapainotetun tuloskortin ja siinä esitettyjen mittareiden kautta. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja taloussuunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto kuntayhtymän ja opetustoiminnan vastuutasoilla, rahoituksesta yhtymähallituksen hyväksymällä tasolla ja investoinneista toimipaikkatasolla. - 5 -

Talousarvion sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden on ns. osasto 3-taso, joita ovat: - 11 Kuntayhtymäjohtaja - 12 Talous- ja hallintojohtaja - 51 Myllykyläntie - 52 Turuntie - 53 Liedon toimipaikka - 54 Ylistaronkatu - 55 Hämeentie - 56 Uudenkaupungin opetus - 57 Aikuiskoulutus - 58 Oppisopimustoimisto - 71 Opetuksen yhteiset - 72 Kiinteistöt - 73 Ruokapalvelut 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät 1.3.1 Rakenne ja tehtävät Uuden kuntalain 101 määrää talousarviosta ja -suunnitelmasta. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toiminnan ja investointien rahoitus osoitetaan tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. - kokonaistalouden ja rahoituksen näkökulma - tuloslaskelmaosa (tulorahoituksen riittävyys) - rahoitusosa (rahan lähteet ja käyttö) - toiminnan ohjauksen ja budjetoinnin näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan käyttötalous ja tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosa on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymän tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Tuloslaskelmaosan tunnuslukuja ovat toimintakateprosentti, vuosikateprosentti, tilikauden tulos ja taseen kertynyt yli- tai alijäämä. Muodollisesti tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. - 6 -

Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investoinneista tulisi selvittää, tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan yhteydessä esitetään lisäksi toiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Rahoitusosa tunnuslukuja ovat lainanhoitokate ja kassan riittävyys (pv). Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Yleisperiaatteena kuntayhtymän vuoden 2016 talousarviossa sekä suunnitelmissa lähdetään siitä, että kuntayhtymän menot sopeutetaan valtionrahoitukseen sekä kuntayhtymän omiin tuloihin. 1.4 Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2016 Yhtymähallitus hyväksyi kokouksessaan 18.8.2015 talousarvion 2016 laadintaan yleiset taloutta koskevat ohjeet, joiden mukaan valtionosuuksiin tehdään 3 %:n vähennys kuluvan vuoden tasoon verrattuna, palkkojen korotuksiin lasketaan enintään 0,5 prosenttia ellei paikallisista olosuhteista muuta johdu (ikälisät/vuosisidonnaiset lisät/pätevöitymiset ym.) ja muiden kustannusten nousuksi 0 prosenttia. Toimintoja kehittämällä pyritään löytämään säästö muualta, jos jotkut kustannukset nousevat. Sairausvakuutusmaksuksi ensi vuodelle on arvioitu 2,14 prosenttia, työttömyysvakuutusmaksuksi keskimäärin 3,02 prosenttia ja palkkaperusteiseksi kunnallisen työnantajan eläkemaksuksi (KuEL -maksuksi) 17,00 prosenttia KuEL-palkoista. Eläkemenoperusteinen maksu voidaan talousarvioihin arvioida palkanlaskennasta saatavan toteutumatiedon ja kertomalla tämä kuluvan vuoden luku 0,93:llä. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu voidaan arvioida kertomalla kuluvan vuoden kustannus 1,26:lla. - 7 -

2 Kuntayhtymän missio, visio, arvot ja strategiset painopistealueet Missio Luotsaamme sinut elämään. Visio Kasvatamme tulevaisuuteen suuntaavia, vastuullisia ja aktiivisia ammattiosaajia. Arvot Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luovuus ja yhteisöllisyys - 8 -

3 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 3.1 Koko kuntayhtymä Strategiset painopistealueet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Toiminnallinen tavoite ja mittari Henkilöstömäärän sopeuttaminen vaadittaviin säästöihin yhteistyössä henkilöstön ja heitä edustavien luottamusmiesten kanssa. Kuntayhtymän strategisten painopistealueiden jalkauttaminen koko henkilöstön tietoisuuteen. Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Kuntayhtymätasolla yhteistyökumppaneiden löytäminen (lukio, muu ammatillinen koulutuskuntayhtymä). Rakenteellisten uudistusten toimeenpano kaikissa toiminnoissa. Talouden sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen rakenteellisiin sekä valtionosuusuudistuksiin siten, että vuoden 2017 yksikköhinnan 15 %:n laskusta (noin 2,5 M ) huolimatta talous on ylijäämäinen. 3.2 Opetustoiminta Lounais-Suomen ammattiopisto Novidan toiminnalliset tavoitteet Strategiset painopistealueet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Toiminnallinen tavoite ja mittari Osaava Varsinais-Suomi -hankkeen kautta ammatillista osaamista opettajille. Osaava -hankkeen kautta lähiesimieskoulutusta. Työelämäjaksojen vakiinnuttaminen. Alakohtaiset kehittämispäivät. Uuden opiston käytänteiden luominen. OpsoDiili Länsi-Suomi -hankkeen kautta opettajien kouluttaminen ja oman osaamisen kehittäminen. Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Neuvottelukuntien osallisuuden lisääminen. Oppilaskunta- ja tutortoiminnan vakiinnuttaminen. Arvioijakoulutusten yhtenäistäminen ja osaamisen päivittäminen. Jokaisella opintoalalle tehdään suunnitelma aikuiskoulutuksen tavoitteista. NTM-tutkintojen suorittamisen lisääminen ja päivityksiin osallistuminen. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen. - 9 -

Oppisopimustoiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Kesätyöllä hankittavan osaamisen tunnustaminen osaksi tutkintoa. Rakennetaan sosiaalinen ja kulttuurinen osaamisen tutkinnon osaan verkkokurssina toteutettava osio. Tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus kv-polkuun Erasmus+ - hankkeen kautta. Opiston tarjonnan hyödyntäminen opetusryhmien kokoamisessa. Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Talouden edelleen sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen rakenteellisiin sekä valtionosuusuudistuksiin. Talouden sopeuttaminen rahoituksen supistumiseen. - 10 -

-11-4 Tasapainotettu tuloskortti 4.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille 2014-16 Näkökulmat Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Keskeiset strategiset tavoitteet 2014-16 - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky Ratkaisevat menestystekijät - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella Mittarit 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyn tulos 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain 7. asiakaspalautteen tulos 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 9. Neuvottelukuntatyö (kokoontumistiheys) UUSI 10. Oppisopimusopiskelijoiden volyymi (laskentapäivien keskiarvo) UUSI 9. koulutuksen vaikuttavuus 10. opiskelijapalautteen tulos 11. suhteellinen velkautuneisuus % 12. vuosikate % poistoista Toteutuma 2014 89 % 1,47 % 3,5 624 400 2 52,97 3 (** 56000 **) käytetty asteikko 1-4 292,5 19,9 3,8 23 % 188,1 % Tavoite 2015 85 % 3,5 % 3,5 500 000 3 > 55 % >3,5 60000 ei ollut, koska uusi >1,5 >3,5 10 % 150 % Toteutuma /arvio 2015 92 % 1,75 % 3,3 540 000 2 56 % ei tehty 30000 1 krt/v/ tmk 269,5-13,3 3,9 10 % 90,3 % Tavoite 2016 93 % 1,8 % 3,5 500 000 4 55 % 3,5 35000 2 krt/v/ tmk 254 0 3,9 8 % 80 %

-12 - MITTARISELOSTEET 1. päteviä opettajia % päätoimisista Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 7 %: Kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta työhönsä tilanteessa 31.12. edellisenä vuonna. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri 2. henkilöstökoulutus % palkoista Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 3 %: Kuvaa taloudellista panosta henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen ja ylläpitämiseen, mukana myös työelämäjaksot. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri mahdollisuuksien puitteissa. 3. henkilöstökyselyn tulos Henkilöstölle suoritetun kyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty keväällä 2015. Tavoite: keskiarvo ainakin 3,5. 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v Ulkopuolisen rahoituksen määrä kehittämishankkeissa, joita ovat esim. ESR-, EAKR- ja OPH:n hankkeet Tavoite: strategisten tavoitteiden mukaisten hankkeiden ulkopuolisen rahoituksen osuus mahdollisimman suuri, tarve arvioidaan vuosittain. 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi Kuntayhtymän oppilaitosten aloittamien uusien ops-perusteisten ja näyttötutkintojen (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) määrä vuodessa. 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain Uudenkaupungin ja Loimaan alueiden peruskoulun päättäneistä ammatillisen koulutuksen aloittaneiden osuus %:ina. Tavoite: pysyminen valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. 7. asiakaspalautteen tulos Asiakkaina olleille työnantajille suorittujen kyselyjen perusteella saatu vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty 2014, mutta ei vuonna 2015. Tavoite: tavoite vuodelle 2016 keskiarvo ainakin 3,5. 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä Aikuiskoulutuksena suoritettujen opintojen määrä opiskelijatyöpäivinä, 7 tuntia= 1 työpäivä. Tavoite: määrä kasvaa vuosittain. 9. koulutuksen vaikuttavuus Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 90 %: aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittarit on yhdistetty yhdeksi mittariksi. Tavoite: mahdollisimman suuri. 10. opiskelijapalautteen tulos Opiskelijoille suoritetun kyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty 2015. Tavoite: 3,5. 11. suhteellinen velkautuneisuus % Ilmaisee, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntayhtymien keskiarvo vuonna 2013 on noin 39,4 % ja ammatillisessa koulutuksessa noin 26,2 %. Tavoite: osuus pienenee 12. vuosikate % poistoista Ilmaisee, kuinka monta % vuosikate on poistojen määrästä. Kun osuus on 100 %, tulorahoitus on riittävä. Tavoite: osuus on ainakin 100 %. Ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 se on ollut 149,4 %.

4.2 Tulostavoitteet Keskeisimpien taloutta kuvaavien tunnuslukujen pysyttäminen nykyisessä tasossaan tai tunnusluvun parantaminen. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Talousarvio 2016 KS II 2015 Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 Vuosikate % poistonalaisista investoinneista 63,91 64,9 73,1 - Vuosikate/poistot, % 100 90,3 104,6 188,1 Investointien tulorahoitus % 93,83 90,5 106,6 277,5 Kassan riittävyys, pv - - - 56,2 Suhteellinen velkaantuneisuus % - - - 23,1 Lainanhoitokate 2,1 1,8 2,1 3,9 Omavaraisuusaste, % - - - 71,3 Henkilöstökulut kok.kuluista, % 67,2 67,2 67,9 66,6 Palveluiden ostot kokonaiskuluista, % 17,6 16,9 16,3 18,5 Aineet, tarvikkeet, tavarat kok.kuluista, % 12,2 12,9 13,0 12,2 Rahoituskulut kokonaiskuluista, % 0,1 0,1 0,1 0,1 Toimintakate % 5,0 3,5 4,7 8,0 (Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno määräytyy talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden, kuluvan talousarviovuoden ja laadittavan talousarvion- ja suunnitelman poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä) Ammatilliset koulutusky:t Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2012 Vuosikate % 9,6 9,4 Vuosikate/poistot, % 149,4 174,7 Investointien tulorahoitus % 90,4 82,6 Kassan riittävyys, pv 53,0 59,0 Suhteellinen velkaantuneisuus % 26,2 25,2 Lainanhoitokate Omavaraisuusaste, % 74,8 76,0 Henkilöstökulut kok.kuluista, % 62,1 62,7 Palveluiden ostot kokonaiskuluista, % 15,4 16,0 Aineet, tarvikkeet, tavarat kok.kuluista, % 10,4 10,4 Rahoituskulut kokonaiskuluista, % 0,3 0,3-13 -

5 Investointisuunnitelma vuosille 2016 2019 (euromääräinen yhteenveto) 5.1 Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuodet 2016 2017 2018 2019 Rakennusinvestoinnit, Lieto 80 000 70 000 0 0 Loimaa 280 000 1 025 000 2 530 000 4 120 000 Uusikaupunki 205 000 310 000 520 000 205 000 Rakennusinvestoinnit yhteensä 565 000 1 405 000 3 050 000 4 325 000 Irtaimistoinvestoinnit, Lieto 50 000 0 0 0 Loimaa 285 000 361 000 30 000 135 800 Uusikaupunki 142 000 147 000 80 000 80 000 Irtaimistoinvestoinnit yhteensä 477 000 508 000 110 000 215 800 Kaikki yhteensä 1 042 000 1 913 000 3 160 000 4 540 800-14 -

5.2 Yhtymähallituksen sitovuustaso Rakennusinvestoinnit, 2016 2017 2018 2019 Loimaan toimipaikka 280 000 1 025 000 2 530 000 4 120 000 Korvausinvestoinnit 250 000 495 000 1 100 000 3 120 000 Hämeentie: pohjaviemärin saneeras 50 000 50 000 Hämeentie; liitokset kunnall. viemärilaitokseen+ koulutilan viemäröinti 75 000 Hämeentie; päärak. saneerauksen suunnittelu ja rakentaminen 40 000 500 000 3 000 000 Myllykyläntie; Monitoimikenttä, rakennekerrokset 50 000 50 000 Myllykyläntie; etupihan sv- viem. ja valaistus 150 000 Myllykyläntie; Levyosaston poistoilman suodatus ja kohdepoistot 40 000 Myllykyläntie; kosmetologikoulutus 200 000 Turuntie; ilmanvaihtokoneen uusinta 0 160 000 Turuntie; auditorion saneeraus (AV-tekn, pinnat) 50 000 Turuntie; aulatilan saneeraus, tekn. uusinta 30 000 400 000 Ylistaronkatu; vesikaton uusinta, matala osa 0 120 000 Laajennus- ja uusinvestoinnit 30 000 530 000 1 430 000 1 000 000 Hämeentie; halli 2 300 000 500 000 Hämeentie; kalustokatos ajoneuvoille 0 100 000 Hämeentie; vanhan konehallin peruskorjaus 30 000 500 000 Hämeentie; tilaohjelman laadinta 10 000 Myllykyläntie; paloilmoitin järjestelmän laajent. työpajasiivessä 30 000 Myllykyläntie; päädyn laajennus- ja muutossuun. ja rakentaminen 20 000 400 000 1 100 000 Liedon toimipaikka 80 000 70 000 0 0 Laajennus- ja uusinvestoinnit 80 000 70 000 0 0 Lieto; työtila Pajakujalle 80 000 70 000 Uudenkaupungin toimipaikka 205 000 310 000 520 000 205 000 Korvausinvestoinnit 180 000 280 000 270 000 205 000 Viikaistenkatu; A-rak. (cat-osasto) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen 15 000 150 000 Viikaistenkatu; auto-os. pienkoneiden korjaamotilan toteuttaminen 20 000 Viikaistenkatu; F-rak.(säh-osasto) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen 70 000 Viikaistenkatu; C-rakennuksen (auto-osasto) ilmastoinnin uusiminen 70 000 Viikaistenkatu; A-rakennuksen peltikaton uusiminen 150 000 Viikaistenkatu; F-rakennuksen peltikaton uusiminen 155 000 Viikaistenkatu; tiiliseinien uusiminen: A-rakennus ( osittain) 80 000 Liljalaaksonkatu; tiiliseinien uusiminen: B-rakennus, eteläpääty 40 000 Viikaistenkatu; liikuntasalin lattian pinnoitus 50 000 Viikaistenkatu; D-rak. (metallios.) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen 10 000 50 000 Viikaistenkatu; F-rakennuksen (säh-osaston) ikkunoiden uusiminen 35 000 Viikaistenkatu; pohjaviemärien saneerausta / sujutusta 20 000 Viikaistenkatu; tilamuutokset huone A 315 20 000 Laajennus- ja uusinvestoinnit 25 000 30 000 250 000 0 Viikaistenkatu; ajoharjoitteluradan valaistuksen lisäys 25 000 0 Viikaistenkatu; D-rak. seinien korjaus 150 000 0 Viikaistenkatu; Logistiikan osaston kalustosuojan suunn. ja rak.(kylmä) 100 000 Viikaistenkatu; Logistiikan työskentely- ja sos.tilojen suunn. ja rak. 30 000 Rakennusinvestoinnit yhteensä 565 000 1 405 000 3 050 000 4 325 000-15 -

Rakennusinvestoinnit 2016 250 000 200 000 220 000 205 000 150 000 100 000 60 000 80 000 50 000 0 0 0 2016 Rakennusinvestointisuunnitelma 2016-2019 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 2016 2017 2018 2019 0 Hämeentie Myllykyläntie Turuntie Ylistaronkatu Lieto Uusikaupunki - 16 -

Irtaimistoinvestoinnit, Loimaan toimipaikka 335 000 361 000 30 000 135 800 Myllykyläntie 80 000 81 000 30 000 135 800 Sähköosasto 0 35 000 20 000 30 800 valokuitumittaus- ja tarkistuslaitteisto+ koulutus 15 900 automaation opetuslaitteisto + koulutus 14 900 kiinteistöautomaation opetusvälineistö 35 000 tietoliikennetekniikan mittauslaitteisto 20 000 Kone- ja metalliosasto 0 16 000 10 000 105 000 polttoleikkauskoneen ohjelmoinnin päivitys 16 000 kanttikoneet 10 000 virtuaalihitsauslaite 10 000 5-akselinen työstökeskus 80 000 manuaalisorvi 15 000 Hiusala 80 000 30 000 0 0 kosmetologikoulutus 80 000 30 000 Hämeentie 205 000 280 000 0 0 Logistiikka 170 000 210 000 0 0 kuorma-autojen uusiminen 0 90 000 perävaunu 40 000 trukin uusiminen 30 000 pyöräkuormaajan uusiminen 80 000 yleissimulaattori 80 000 kurottajan uusiminen 60 000 Luonnonvara-ala 35 000 70 000 0 0 etukuormaajatraktorin uusiminen 0 70 000 äes 20 000 ruoankuljetusauton hankinta 15 000 Liedon toimipaikka 50 000 0 0 0 kalustehankinnat 50 000 Uudenkaupungin toimipaikka 142 000 147 000 80 000 80 000 Auto-osasto 15 000 45 000 0 0 pakokaasun poistojärjestelmän päivitys (hallin katossa) 25 000 paineilmaputkiston saatt.ajantasalle, letkukelat seinille 15 000 autonostimen hankinta vanhan tilalle 10 000 induktiokuumennin ja auton pintapellin oikaisulaitteet 10 000 Sähköosasto 26 000 12 000 0 0 teollisuusrobotti 12 000 MPS-asema tai vastaava kokonaisuus 12 000 uuden asennustilan kalustaminen 14 000 Logistiikka 80 000 80 000 80 000 80 000 kuorma-auton hankinta 80 000 kappaletavaranosturin korvaushankinta 30 000 vaihtokuormatilan hankinta 20 000 traktorin vaihtolava perävaunu 30 000 kuorma-auton korvaushankinta 50000 puutavaranosturi 30000 pyöräkuormaajan korvaushankinta 50 000 ajoneuvotrukki 30 000 Catering 21 000 0 0 0 yhdistelmäuuni bankettikasetilla, hupulla ja alustalla 11 000 ruokasalin pöytälevyjen uusiminen, tuolien hankk. ja pääll. 10 000 Ruokapalvelut 0 10 000 0 0 ruokasalin tuolien kunnostaminen 10 000 Irtaimistoinvestoinnit yhteensä 477 000 508 000 110 000 215 800 Rakennus- ja irtaimistoinvestoinnit yhteensä 1 042 000 1 913 000 3 160 000 4 540 800-17 -

Irtamistoinvestoinnit 2016 250 000 200 000 205 000 142 000 150 000 100 000 50 000 80 000 50 000 0 Hämeentie Myllykyläntie Lieto Uusikaupunki 2016 Irtaimistoinvestointisuunnitelma 2016-2019 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2016 2017 2018 2019 Hämeentie Myllykyläntie Lieto Uusikaupunki - 18 -

Perustelut investoinneille: Rakennusinvestoinnit: Loimaan toimipaikka Hämeentien päärakennuksen saneerauksen suunnitteluraha on esitetty vuodelle 2017 ja saneeraustyön aloitus seuraavalle suunnitelmavuodelle. Vanhan konehallin peruskorjauksen suunnittelu alkaa vuonna 2018. Lisäksi Hämeentiellä on uudisrakennushankkeena hallin rakentaminen vuosilla 2018-2019. Koska Hämeentien toimipisteessä on useita suuria rakennusinvestointeja esitetyssä taloussuunnitelmassa, tehdään tilaohjelman muotoon laadittu tarvekartoitus toimipaikan tilatarpeista. Korvausinvestointeina on suunniteltu toteutettavaksi päärakennuksen pohjaviemärin uusintaa ja liitokset kunnalliseen viemärilaitokseen vuosina 2016-2017. Myllykyläntien toimipisteessä esitetään määrärahaa ensi vuodelle kosmetologikoulutuksen aloituksen vaatimiin rakennusteknisiin muutostöihin. Tilat on tarkoitus saneerata lähinnä tulopuolen parkkipaikkaa olevaan luokkasiipeen. Yhdistettäviin luokkatiloihin 102 103 sijoitetaan 8-10 hoitopaikkaa kasvo-, käsi-, jalka- ja kokovartalohoitojen opetusta palvelemaan. Tilan lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmää tulee tehostaa nykyisestä. Samoin vesi- ja viemäripisteet joudutaan rakentamaan hoitopaikkojen läheisyyteen. Myllykyläntien päärakennuksen pohjoispäädyn muutossuunnitelmalla uusitaan suurtalouskeittiön kylmätilat ja lisätään ruoan kuljetuksen sekä jakelun vaatimia tiloja. Turuntien vanhan osan ilmanvaihtokoneen uusinta on ohjelmassa siirretty vuodelle 2017. Turuntien aulatilan saneeraus sekä talotekniikan uusinta ajoittuvat suunnitelmavuosiin 2017-2018. Liedon toimipaikka Liedon ammatti- ja aikuisopiston Pajakujan tontille on suunnitelmissa toteuttaa opetukseen liittyvänä harjoitustyönä opetus- ja varastotilaa. Liedossa opetustoiminta on tällä hetkellä siirretty kokonaan pois Liedon kunnan omistamasta Opintien kiinteistöstä. Liedon kunta kuitenkin korjaa ja saneeraa Opintien tiloja ja kunta on varautunut vuokraamaan korjatut tilat ammatti- ja aikuisopiston käyttöön aikaisintaan vuoden 2016 alusta. Uudenkaupungin toimipaikka Auto-osaston ilmanvaihtolaitteet ovat alkuperäiset ja käyttöikänsä päässä. Suunnitelmat hallin ilmanvaihdon saneerauksesta ovat valmistumassa ja ilmanvaihdon saneeraustyö tehdään kesän 2016 aikana. Myös A-rakennuksen catering-osaston ilmastointikone on alkuperäinen ja vuodelta 1973. Ilmastointilaitteet piti uudistaa vuonna 2004 kohteen korjauksen yhteydessä, mutta uudistustyö ei toteutunut. Nykyisissä laitteissa ei ole lämmön talteen ottoa, joka on tarpeen energian säästämiseksi. Myös huoltokustannuksia saadaan pienemmäksi uudistuksen myötä. Suunnittelutyö tehdään ensi vuonna ja saneeraustyöt vuonna 2017. Ajoharjoitteluradan valaistuksen suunnitelmat ovat valmiina ja urakka kilpailutetaan ja toteutetaan urakoitsijoiden toimesta. Logistiikan opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ja lisätilaa logistiikan opiskelijoille on saneerattu metalliosaston käytöstä vapautuneeseen hallin osaan. Pienkoneiden ja perämoottoreiden korjaukseen tarkoitettu tila saneerataan autoosaston nykyisiin tiloihin. Tavoitteena on paikallisten palvelutarpeiden ja nuorten työllistämismahdollisuuksien lisäys. Sähköosaston ikkunoiden uusiminen ja cateringosaston pohjaviemärin uusinta ovat ensi vuoden korvausinvestointeja. - 19 -

Irtaimistoinvestoinnit: Loimaan toimipaikka Myllykyläntielle kosmetologikoulutuksen aloituksen vaatimiin hankintoihin on varattu 80 000 euroa. Hämeentien logistiikka-alan trukki, yleissimulaattori ja kurottaja ja luonnonvara-alan äes ovat opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen tarvitsemia työvälineitä ja -koneita. Opetuksen toteuttamien edellyttää toimivaa ja ajanmukaista kalustoa. Lisäksi ruoankuljetukseen Hämeentielle tarvitaan oma autonsa, jonka kustannukset kohdennetaan molempiin opetusaloihin. Liedon toimipaikka Takaisin muuttoon Opintien kiinteistöön ja siihen liittyviin kalustehankintoihin, sisäilman saastuttaman kaluston tilalle, on varattu 50 000. Uudenkaupungin toimipaikka: Sähkö- ja automaatiotekniikan jatkotutkintoa / kappaletavara-automaation tutkinnon osaa 30 osp, suorittaa vuosittain Uudenkaupungin toimipaikassa noin 14 opiskelijaa. Uuden teollisuusrobotin hankinta (12 000 ) lisää koneautomaation välineresurssia, sillä aikaisemmin hankitun robotin kapasiteetti opetuksessa ei ole riittävä. Sähköala saa käyttöönsä uuden opetustilan, jonka kalustamiseen tarvitaan peruslaitteistoa. Investoinnin arvo 14 000. Autoalan huolto- ja korjaustöissä opiskelijat käyttävät laajasti paineilmatoimisia työkaluja. Työsalitilan seinille eri työskentelykohteisiin asennettaan uudet letkukelat ja paineilmaverkostoa uudistetaan sekä saatetaan ajan tasalle. Logistiikan opiskelijamäärät ovat kasvaneet selkeästi viimeisten 5 vuoden aikana. Opiskelijaryhmien määrä on kasvanut yhdestä kahteen ja sisäänottoryhmien koko 16:sta 18:aan. Logistiikan ajoneuvokalustoa (kuorma-auto) on hankittava lisää, jotta opetuksen välineresurssit vastaavat opiskelijamäärän kasvuun. Lounaspaikassa on ollut käytössä kaksi yhdistelmäuunia. Toinen uuneista on hajonnut noin 3 vuotta sitten, eikä uunin korjaus ole enää kannattavaa. Uusi yhdistelmäuuni (11 000 ) tarvitaan rikkoutuneen uunin tilalle. Edelleen lounaspaikan asiakastilan kalusteet ovat kuluneita ja tuolit osittain rikkoutuneita. Asiakastilan kalusteita on vuosien aikana korvattu myös yksittäisillä pöydillä ja tuoleilla. Tästä johtuen yleisilme ei ole yhtenäinen. Kalusteiden korvaaminen uusilla edellyttää 10 000 :n investointia. - 20 -

6 Talousarvion rahoitusosa TP KS2 TA TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 1 811 239 843 405 977 700-1 233 100-1 233 100 Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot - -652 770-939 100-1 042 000-1 913 000-3 160 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 57 622 Toiminnan ja investointien rahavirta +/- 1 158 469-38 073-64 300-3 146 100-4 393 100 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset + Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -450 000-450 000-450 000-450 000-450 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen +/- 708 469-488 073-514 300-3 596 100-4 843 100 Rahavarat 31.12 3 398 039 Rahavarat 1.1 1 668 748 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta 1 158 469-38 073-64 300-3 146 100-4 393 100 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -279 212-102 373-3 387 239-7 539 200 Lainanhoitokate 3,8 1,8 2,1-2,6-2,6 Kassan riittävyys, pv 39,3 Rahoituslaskelman kaikkia lukuja ei voida esittää, koska ne tulevat vasta kyseisen vuoden taseesta. - 21 -

7 Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän henkilöstön määrä on vuoden 2015 lopussa arviolta 250 (ed.v. 285), näistä vakinaisia 190 (ed.v. 204) ja määräaikaisia 50 (ed.v.81). Lisäksi sivutoimisia opettajia on noin 10 (ed.v. 15). Valtionosuuksien leikkausten vuoksi henkilöstömäärää joudutaan jo talousarviovuonna hallitusti vähentämään. Eläkkeellesiirtymisten tai irtisanoutumisten yhteydessä henkilöstötarve arvioidaan aina uudelleen. Lähiopetustuntien lukumäärä ja ryhmäkoot, jotka eivät saa olla liian pieniä, ratkaisevat opettajatarpeen. Vuonna 2017 kuntayhtymän valtionosuuksiin kohdistuu noin 2,5 M :n leikkaus, joka merkitsee jopa 15-20 %:n vähennystä nykyiseen henkilöstömäärään. 8 Toiminnan tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaan tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä. Aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittari on vuonna 2011 tapahtuneen tuloksellisuusrahoituksen uudistamisen yhteydessä yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittariksi, jonka painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Näistä kolmesta muodostetaan tulosindeksi kullekin koulutuksen järjestäjille. Tulosindeksistä riippuu se, pääseekö koulutuksen järjestäjä niiden 4/5 joukkoon, jotka tulevat saamaan tulosrahoitusta. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tiedot vuosilta 2011-2016: Vuosi Tarkastelussa Vaikuttavuus- Kelpoisuus- Henkilöstön Tulos- olevat opiskelijat mittari, 90 % mittari, 7 % kehittämis- indeksi mittari, 3 % 2011 967 21,8 80 2,8 1026 2012 943 17,91 76 2,5 1019 2013 1 471 22,2 78,6 4 1026 2014 1 565 19,9 76,8 3,8 1019 2015 1 726-14 81,1 2,9 978 2016 1 396-43,7 88,6 2,3 929 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosmittariseloste ja raportit koulutuksen järjestäjäkohtaisista tulosmittareista, tulosindeksistä ja taustatiedoista löytyvät Opetushallituksen sivuilla http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/tulosr15/tulosr_15.html. - 22 -

9 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuuston hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) Menot Tulot Netto 1. Käyttötalousosa (sis.poistot) Vastuuyksikkö.10 Kuntayhtymä 805 800 805 800 0.50 Opetus yhteensä 23 401 700 23 417 200 15 500 Käyttötalous yhteensä 24 207 500 24 223 000 15 500.80 Rahoitus Korkotuotot 6 000 Muut rahoitustuotot Korkokulut 20 000 Muut rahoituskulut 1 500 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 21 500 6 000-15 500 Käyttötalous ja rahoitus yhteensä 24 229 000 24 229 000 0.90 Investoinnit Rakennusinvestoinnit 565 000-565 000 Irtaimistoinvestoinnit 477 000-477 000 Yhteensä 1 042 000 0-1 042 000-23 -

Yhtymähallituksen hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) 1. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto (sis.poistot) Vastuuyksikkö..11 Kuntayhtymäjohtaja (Virtanen) 321 000 321 000 0..12 Talous- ja hallintojohtaja (Suonkanta) 484 800 484 800 0.10 Kuntayhtymä yhteensä 805 800 805 800 0..51 Myllykyläntie (Tevasaari) 3 776 600 3 612 100-164 500..52 Turuntie (Tevasaari) 1 782 300 2 072 400 290 100..53 Liedon toimipaikka (Asula) 2 045 000 1 821 600-223 400..54 Ylistaronkatu (Asula) 913 100 799 600-113 500..55 Hämeentie (Asula) 2 567 300 2 796 000 228 700..56 Uudenkaupungin opetus (Jokinen) 5 460 800 5 200 200-260 600..57 Aikuiskoulutus (Lähde) 945 100 1 227 400 282 300..58 Oppisopimustoimisto (Lähde) 1 147 100 1 152 300 5 200..71 Opetuksen yhteiset (Lähde) 1 333 300 1 304 500-28 800..72 Kiinteistöt (Suonkanta) 2 221 000 2 221 000 0..73 Ruokapalvelut (Suonkanta) 1 210 100 1 210 100 0.50 Opetus yhteensä 23 401 700 23 417 200 15 500 Käyttötalous yhteensä 24 207 500 24 223 000 15 500 Kiinteistöjen ja ruokapalveluiden poistot on vyörytetty sisäisiksi poistomenoiksi opetusaloille ja vastaavasti sisäisiksi poistotuloiksi kiinteistöihin ja ruokapalveluihin. Kiinteistöt (Suonkanta) 501 200 501 200 0 Ruokapalvelut (Suonkanta) 515 900 515 900 0 1 017 100 1 017 100 0.80 Rahoitus Korkotuotot Muut rahoitustuotot 6 000 Korkokulut 20 000 Muut rahoituskulut 1 500 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 21 500 6 000-15 500 Käyttötalous ja rahoitus yhteensä 24 229 000 24 229 000 0.90 Investoinnit Rakennusinvestoinnit 565 000 0-565 000 Irtaimistoinvestoinnit 477 000 0-477 000 Yhteensä 1 042 000 0-1 042 000-24 -

Talousarvion 2016 kokonaismenot (ulkoiset) % Käyttötalousmenot 19 693 000 94,9 Investoinnit 1 042 000 5,0 Rahoituskulut 21 500 0,1 yhteensä 20 756 500 100,0 25 000 000 20 000 000 19 693 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 1 042 000 94,9 % 5,0 % 21 500 0,1 % Käyttötalousmenot Investoinnit Rahoituskulut Toimintakulujen (ulkoiset) jakaumaa v. 2016 % Kuntayhtymän yhteiset 779 900 4,2 Kiinteistömenot 2 213 900 11,8 Ruokailu 1 082 100 5,8 Opetus 13 306 100 71,1 Opetuksen yhteiset hankkeet 151 450 0,8 Muut opetuksen yhteiset 1 181 850 6,3 Yhteensä 18 715 300 100,0 71,1 %; Opetus 0,8 %; Opetuksen yhteiset hankkeet 5,8 %; Ruokailu 11,8 %; Kiinteistömenot 4,2 %; Kuntayhtymän yhteiset 6,3 %; Muut opetuksen yhteiset - 25 -

Toiminnan kokonaisrahoitus v. 2016 (ulkoiset) % Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus 17 172 600 87,13 Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus 653 400 3,32 Oppisopimuskoulutus, valtionosuus 733 700 3,72 Muut myyntitulot 778 000 3,95 Maksutuotot 16 000 0,08 Tuet ja avustukset 231 900 1,18 Muut toimintatuotot 122 900 0,62 Yhteensä 19 708 500 100,00 Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus 87,1 % Muut toimintatuotot 0,6 % Tuet ja avustukset 1,2 % Maksutuotot 0,1 % Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus 3,3 % Oppisopimuskoulutus, valtionosuus Muut myyntitulot 3,7 % 3,9 % Talousarvion 2016 menot menolajeittain (ulkoiset) % Henkilöstökulut 12 573 400 67,18 % Palvelujen ostot 3 297 000 17,62 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 286 300 12,22 % Avustukset 9 300 0,05 % Muut toimintakulut 549 300 2,94 % yhteensä 18 715 300 100,00 % Henkilöstökulut 67,18% Muut toimintakulut 2,94% Avustukset 0,05% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12,22% Palvelujen ostot 17,62% - 26 -

10 Opiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa TA 2016 laadinnassa käytetyt opiskelijamäärät Vuoden 2015 painotettu opiskelijamäärä aloittain Koulutusala / osasto Toimipaikka Toimipiste Luonnonvara- ja ympäristöala 58 64 Loimaa Hämeentie 58 64 Tekniikan ja liikenteen ala 802 782 Autoala 93 96 Loimaa Myllykyläntie 50 52 Uusikaupunki 43 44 Kone- ja metalliala 57 53 Loimaa Myllykyläntie 25 24 Uusikaupunki 32 29 Rakennusala 132 133 Lieto 26 31 Loimaa Myllykyläntie 55 49 Uusikaupunki 51 53 Sähkö- ja automaatiotekniikan ala 196 194 Lieto 39 32 Loimaa Myllykyläntie 100 107 Uusikaupunki 57 55 Prosessiteollisuuden ala 34 35 Uusikaupunki 34 35 Talotekniikan ala 68 58 Lieto 28 20 Loimaa Myllykyläntie 40 38 Verhoilu- ja sisustusala 14 5 Loimaa Ylistaronkatu 14 5 Logistiikka 208 208 Loimaa Hämeentie 130 136 Uusikaupunki 78 72 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 227 244 Lieto 52 66 Loimaa Turuntie 75 77 Uusikaupunki 100 101 Luonnontieteiden ala 44 43 Lieto 44 43 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 78 90 Loimaa Myllykyläntie 40 52 Uusikaupunki 38 38 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 339 314 Kauneudenhoitoala 60 55 Loimaa Myllykyläntie 60 55 Sosiaali- ja terveysala 279 259 Lieto 44 42 Loimaa Turuntie 137 121 Uusikaupunki 98 96 Kulttuuriala 115 116 Käsi- ja taideteollisuuden ala 71 71 Loimaa Ylistaronkatu 71 71 Audiovisuaalisen viestinnän ala 44 45 Loimaa Turuntie 44 45 Valma 0 0 Lieto 0 0 Loimaa 0 0 Uusikaupunki 0 0 Kaikki yhteensä 1 663 1 653 tästä Lieto 233 234 Loimaa 899 896 Uusikaupunki 531 523 Nao (valtionavustus) 4,5 opiskelijaa 2015 (arit.ka) - 27 -

- 28 - aritmeettinen keskiarvo Opiskelijamäärät oppisopimuksessa PT 2015 2014 aritmeettinen aritmeettinen keskiarvo keskiarvo PT Loimaa 68,0 75,5 PT Uusikaupunki 40,0 49,5 AT PT-yhteensä 108,0 125,0 AT Loimaa 28,0 33,0 AT Uusikaupunki 37,0 30,5 EAT EAT Loimaa 32,0 26,5 EAT Uusikaupunki 49,0 47,5 at-eat yhteensä: Loimaa 60,0 59,5 Uusikaupunki 86,0 78,0 at-eat yhteensä 146,0 137,5 ei-tutkinto tavoitteinen Loimaa 1,0 15,0 ei-tk.tav. Uusikaupunki 11,5 12,5 at-tutkinnonosa ei-tutk.tav. yhteensä 12,5 27,5 Loimaa 2,5 1,5 Uusikaupunki 0,5 1,0 at-tutkinnonosa yhteensä 3,0 2,5 lisäkoulutus yhteensä (AT+EAT+ei-tutk.tav.) lisäk.yht. Loimaa 63,5 76,0 lsäk.yht. Uusikaupunki 98,0 91,5 Yhteensä lisäk.yhteensä 161,5 167,5 Loimaa 131,5 151,5 Uusikaupunki 138,0 141,0 Oppisopimus ja ammatillinen lisäkoulutus 2015 at-eat yhteensä 54 % ei-tutk.tav. yhteensä 5 % Tulosalueet yhteensä 269,5 292,5 PT (perustutkinto), AT (ammattitutkinto), EAT (erikoisammattitutkinto) 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 at-tutkinnonosa yhteensä 1 % Vuosien 2014 ja 2015 vertailu PT-yhteensä 40 % 2015 Arit.ka 2014 Arit.ka

Opiskelijamäärät ammatillisessa lisäkoulutuksessa Opiskelijatyövuodet Toteutuma Toteutuma/arvio Vuosien 2014-2015 2014 2015 keskiarvo Uusikaupunki Omaehtoinen koulutus 12,0 16,1 14,1 Henkilöstökoulutus 1,7 2,0 1,9 yht. 13,7 18,1 15,9 Loimaa Omaehtoinen koulutus 91,5 31,7 61,6 Henkilöstökoulutus 13,3 3,7 8,5 yht. 104,8 35,4 70,1 Lieto Omaehtoinen koulutus 0,0 0,0 0,0 Henkilöstökoulutus 0,0 0,0 0,0 yht. 0,0 0,0 0,0 Yhteensä Omaehtoinen koulutus 103,5 47,8 75,7 Henkilöstökoulutus 15,0 5,7 10,4 yht. 118,5 53,5 86,0 Työvoimakoulutus Loimaa 107,6 63,5 86,1 Lieto 0 0 0 Uusikaupunki 25,3 12,5 18,9 yht. 132,9 76 105 Nao, Loimaa 0,6 0 0,3-29 -

- 30-11 Pro Economica -raportit Tuloslaskelma LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Talousarvio ja suunnitelma Sivu 1 Virallinen raportti 108 5.11.2015 Ulkoinen 01.01.2016-31.12.2016 13:11:41 EUR Tilinpäät. Talousarvio Kayttös.2 Talousarvio TS2 tuh. TS3 tuh. 2014 2015 2015 2016 2017 2018 00000001 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 00000002 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 0003 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 21.891.210,40 20.851.330 20.415.370 19.337.700 17.127 17.127 3200 Maksutuotot 68.072,12 62.540 50.540 16.000 16 16 3300 Tuet ja avustukset 658.263,16 275.386 249.795 231.900 232 232 3400 Muut toimintatuotot 135.095,20 122.800 122.800 122.900 123 123 3000 TOIMINTATUOTOT 22.752.640,88 21.312.056 20.838.505 19.708.500 17.498 17.498 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut -13.933.909,32-13.793.260-13.510.030-12.573.400-12.573-12.573 4300 Palvelujen ostot -3.868.153,55-3.315.385-3.396.330-3.297.000-3.297-3.297 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2.560.221,38-2.635.590-2.595.725-2.286.300-2.286-2.286 4700 Avustukset -7.643,99-6.040-7.600-9.300-9 -9 4800 Muut toimintakulut -559.452,50-561.160-596.515-549.300-549 -549 4000 TOIMINTAKULUT -20.929.380,74-20.311.435-20.106.200-18.715.300-18.715-18.715 4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 1.823.260,14 1.000.621 732.305 993.200-1.218-1.218 6000 Rahoitustuotot ja -kulut 6001 Korkotuotot 13.042,56 4.000 4.000 4.000 4 4 6100 Muut rahoitustuotot 1.634,73 2.000 133.800 2.000 2 2 6200 Korkokulut -25.312,87-25.000-25.000-20.000-20 -20 6300 Muut rahoituskulut -1.385,12-1.500-1.700-1.500-2 -2 6000 Rahoitustuotot ja -kulut -12.020,70-20.500 111.100-15.500-16 -16 6999 VUOSIKATE 1.811.239,44 980.121 843.405 977.700-1.233-1.233 7000 Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poistot -962.788,37-937.354-933.874-977.700-957 -945 7000 Poistot ja arvonalentumiset -962.788,37-937.354-933.874-977.700-957 -945 8499 TILIKAUDEN TULOS 848.451,07 42.767-90.469 0-2.190-2.179 8800 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 848.451,07 42.767-90.469 0-2.190-2.179