RUOVEDEN KUNTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2018 Tuloslaskelma osoittaa osavuosikatsauksen ajanjaksolla 1.1.-31.8.2018 alijäämää -288 807 euroa. Huomioita toteumatilanteesta: Toimintatuotot olivat tammi-elokuussa 2018 vuonna 3 386 000 (vuoden 2017 vastaavalla ajanjaksolla 3 520 000 ). Toimintakulut olivat tammi-elokuussa 2018 yhteensä -23 090 000 (vuoden 2017 vastaavalla ajanjaksolla - 22 278 000 ). Näin ollen toimintakatteeksi muodostui -19 704 000 (18 758 000 ). Poistojen ja arvonalentumisten vähentämisen sekä poistoeron muutoksen jälkeen tammi-elokuun 2018 alijäämäksi muodostui -288 807 (vuonna 2017 vastaavana ajankohtana ylijäämää oli 1 011 700 ). Verotuloja kertyi elokuun loppuun mennessä yhteensä 10 990 962 (vuonna 2017 vastaavana ajankohtana 10 990 710 ), josta kunnan tuloverojen osuus oli 9 878 982 (vuonna 2017 vastaavana ajankohtana 9 720 565 ). Kiinteistöveron osuus elokuun lopussa 2018 oli 4 916 (vuonna 2017 elokuun lopussa 58 000 ). Yhteisöveron tuotto vuonna 2018 elokuussa oli 1 107 063 (vuonna 2017 vastaavana ajankohtana 1 200 000 ). Valtionosuuksia oli kertynyt elokuun 2018 loppuun mennessä yhteensä 9 070 593 (vuonna 2017 vastaavana ajankohtana 9 487 000 ), josta kunnan peruspalvelujen valtionosuus oli 9 667 913 (vuoden 2017 vertailuajankohtana 9 785 000 ), opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet olivat elokuun lopussa vuonna 2018 yhteensä -597 320 (vastaavana ajankohtana 2017 vuonna -298 000 ). Mikäli väestömäärän odotetaan pysyvän likimain ennallaan vuoden 2017 tasolla (4 459 asukasta vuoden lopussa), toimintakate asukasta kohden laskettuna elokuun lopussa oli -4 387. 1
Hallinto-ja talousosaston osalta toimintakatteen arvioidaan toteutuvan noin -24 000 euroa heikompana kuin talousarviossa. Tämä selittyy pääasiassa sote-muutosprosessin kustannuksilla, joita ei kokonaisuudessaan todennäköisesti onnistuta kattamaan osaston sisältä. Sivistysosaston osalta toimintakatteen arvioidaan toteutuvan noin 103 000 euroa heikompana kuin talousarviossa. Tämä selittyy pääasiassa varhaiskasvatuksen matalampina toimintatuloina asiakasmaksuihin tulleiden alennusten myötä ja merkittävästi ennakoitua korkeammilla ateriakustannuksilla. Teknisen osaston osalta toimintakatteen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta talousarvio tulee erikoissairaanhoidon osalta merkittävästi ylittymään. Kokonaisuutena sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tulee varautua toimintakulujen ylittymiseen. Talousarvion mukaisia investointimenoja oli elokuun loppuun mennessä kirjautunut yhteensä -721 783, joista kunnan investointimenoja -597 991 ja vesihuoltolaitoksen -123 208. Investointituloja oli elokuun 2018 loppuun mennessä yhteensä 9 880, josta kunnan investointituloja 9 880 ja vesihuoltolaitoksen 0. Ruoveden kunnan nettoinvestoinnit olivat elokuun loppuun mennessä -588 110 ja vesihuoltolaitoksen -123 791. Nettoinvestointeihin on budjetoitu -1 866 000, josta vesihuoltolaitoksen nettoinvestointien osuus on -182 000. Valtionosuuksien arvioidaan vuoden lopulla jäävän budjetoidusta noin 200 000 euroa. Verotulojen arvioidaan toteutuvan budjetoidun mukaisena. Edellä mainituista seikoista johtuen taloudellinen toteuma vuoden lopulla tulee olemaan heikompi kuin budjetoitu -717 187 euroa. 2
HALLINTO- JA TALOUSOSASTO VAALILAUTAKUNTA Presidentinvaalit sekä maakuntavaalit järjestetään vuonna 2018. Talousarvion arvioidaan alittuvan. Vuonna 2018 on järjestetty presidentinvaalit. Maakuntavaalien aikataulu on muuttunut ja vaalit järjestetään vuonna 2019. Toimintatulot 54 16 368 16 368 8 252 8 252 Toimintamenot -21 299-28 783-28 783-9 979-9 979 Toimintakate -21 245-12 415-12 415-1 726-1 726 Tilikauden ylij./alij. -21 245-12 415-12 415-1 726-1 726 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestäminen. Sen tehtäviin kuuluu myös arvioida ovatko talousarviossa esitetyt taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet valtuuston päättämällä tavalla. Tarkastuslautakunnan alaisiin menoihin kuuluvat lisäksi JHTT-tilintarkastajan ostopalvelukustannukset. Tarkastuslautakunnan työ perustuu ohjeelliseen arviointisuunnitelmaan, joka tarkistetaan vuosittain. Tarkastuslautakunnan kustannukset ennustetaan pysyvän budjetoidussa. Arvioon vaikuttaa se, miten monta päivää avustava tilintarkastaja tulee kunnassa työskentelemään vuoden aikana. Tällä tavalla voidaan varmistaa tietojen siirtyminen tilintarkastajan seuraajalle. Tilinp. 2017 TA 2018 TA muutos TA muut. Toimintatulot Toimintamenot -13 439-15 293-15 293-6 515-15 293 Toimintakate -13 439-15 293-15 293-6 515-15 293 Tilikauden ylij./alij. -13 439-15 293-15 293-6 515-15 293 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Luottamushenkilöhallintoon sisältyvät kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokouksista aiheutuvat kustannukset. Talousarvion arvioidaan hieman ylittyvän johtuen kaksipäiväisen valtuustoseminaarin järjestämisestä, johon ei kokonaisuudessaan ole talousarviossa varauduttu. 3
Toimintatulot 2 000 2 000 Toimintamenot -92 620-95 159-95 159-60 644-103 159 Toimintakate -92 620-95 159-95 159-58 644-101 159 Tilikauden ylij./alij. -92 620-95 159-95 159-58 644-101 159 YLEISHALLINTO Yleishallinnon tulosyksikköön sisältyvät yleisjohdon, kirjanpito- ja laskentatoimen, tietojenkäsittelyn, arkistonhoidon, puhelinvaihteen, monistamon, palkanlaskennan, isännöinnin ja yleishallinnon yhteiset menot. Talousarvio tulee ylittymään, koska yleisjohdon osalle kirjataan sote-muutosprosessin vuodelle 2018 kohdistuvat kustannukset. Kustannuksiin ei ole voinut talousarviossa varautua. Toimintatulot 75 825 350 295 350 295 234 273 350 295 Toimintamenot -620 823-733 098-733 098-496 865-783 098 Toimintakate -544 998-382 803-382 803-262 591-432 803 Tilikauden ylij./alij. -547 928-405 302-405 302-279 777-455 302 MUU YLEISHALLINTO Muu yleishallinto koostuu mm. suhdetoiminnasta, verotuksen ja joukkoliikenteen menoista, kuntasuunnittelusta sekä oikeustoimen kustannuksista. Toteutunee budjetoidusti. Suhdetoiminnan avulla tehdään kuntaa tunnetuksi. Verotuksen kustannuksiin on varattu 110 000. Joukkoliikenteen ostamiseen 51 000. Joukkoliikenteen ostamisella taataan kuntalaisille kuljetuksia kunnan keskustaajamaan sekä tuetaan seutulippuliikennettä. Kuntasuunnitteluun on varattu 30 000, joka koostuu pääosin Pirkanmaan liiton maksuosuudesta. Muuhun yleishallintoon sisältyvät lisäksi 20 000 määrärahat kunnan maksamiin yleisavustuksiin. Oikeustoimen kustannuksiin sisältyvät velkaneuvonnan ostopalvelukustannukset Oriveden kaupungilta. 4
Toimintatulot 25 354 6 000 6 000 3 094 6 000 Toimintamenot -287 670-311 008-311 008-176 984-311 008 Toimintakate -262 316-305 008-305 008-173 890-305 008 Tilikauden ylij./alij. -262 316-305 008-305 008-173 890-305 008 PALO- JA PELASTUSTOIMI Palo- ja pelastustoimen menot ovat ostopalvelukustannuksia Tampereen kaupungin pelastuslaitokselle. Toteutunee budjetoidusti. Toimintatulot Toimintamenot -329 555-328 300-328 300-218 716-328 300 Toimintakate -329 555-328 300-328 300-218 716-328 300 Tilikauden ylij./alij. -329 555-328 300-328 300-218 716-328 300 YHTEINEN HENKILÖSTÖHALLINTO Yhteinen henkilöstöhallinto koostuu yhteistoiminnasta ja työsuojelusta, työpaikkaruokailusta, työkunnon ylläpitämisestä ja henkilöstön virkistyksestä, henkilöstön muistamisista sekä koulutuksesta. Toteutunee budjetoidusti. Työpaikkaruokailun tukeen on varattu 3 000 euroa. Tuen tavoitteena on taata työpaikkaruokailun ulkopuolella oleville mahdollisuus lämpimään ateriaan päivittäin. Työkunnon ylläpitämisen ja henkilöstön virkistyksen tavoitteena on henkilökunnan työkyvyn ylläpitäminen ja työkunnon kohottaminen. Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisellä pyritään auttamaan työssä jaksamista ja nostamaan työn tuottavuutta. 5
Toimintatulot 518 Toimintamenot -37 825-59 054-59 054-32 651-59 054 Toimintakate -37 308-59 054-59 054-32 651-59 054 Tilikauden ylij./alij. -37 308-59 054-59 054-32 651-59 054 TYÖLLISYYDENHOITO Työllisyydenhoito koostuu työllistämistuen kuntaosuuteen varatusta määrärahasta, työpajatoiminnasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Palkkatukea haetaan noin 20 henkilölle osa-aikaiseen (85 % työajasta) työsuhteeseen 6 kk:n jaksoissa läpi vuoden, sekä palkataan kaikki kunnalle työllistämisvelvoitteen perusteella osoitetut. Nuorten työpajatoimintaan haetaan valtion avustusta 35 000 vuodelle 2018. Työpajatoiminnassa on eri osa-alueita: Työpaja Amanda (ompelu-, käsi-, askartelu- ja siivousyöt, sekä kierrätysmyymälä ja kauppa-asiointipalvelu), Työpaja Akseli (puu- ja metalli- ja ympäristönhoitotyöt sekä ruoankuljetuspalvelut). Työpajatoiminnassa on 2 vakituista työnohjaajaa. Työmarkkinatuen maksuosuus valtion ja kunnan välillä muuttui 1.1.2015 alkaen ja siten kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta on kasvanut. Kuntouttavaa työtoimintaa ohjaa yksi vakituinen ohjaaja. Toimijoita on noin 54 74 henkilöä/kk. Palkkatuella työllistämään ei ole päästy suunnitellusti. Pajatyöhön sopivia ja tukeen oikeutettuja henkilöitä on ollut vaikea löytää. Palkkatuetussa työssä on ollut touko-elokuun aikana vain16 18 henkilöä kuukaudessa, joista osa on velvoitetyöllistettäviä. Valtion avustusta saatiin 30 000 vuodelle 2018. Työmarkkinatuen määrä on toteutunut arvioitua pienempänä. Yhteispalvelusta on kunnalla ollut sopimus Kelan ja TEtoimiston kanssa vuodesta 2013 asti. Sopimukset uusitaan vuosittain. Yhteispalvelupiste tarjoaa avustavaa asiakaspalvelua. Kelan etäpalvelu on alkanut kokeiluna 1.12.2016 alkaen. Tavoitteena on työllisyyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja elämänhallinnan tukeminen. Työllistäminen tapahtuu kunnallisen ja valtiollisen työllistämistuen turvin. Näissä tavoitteissa onnistumiseksi työpajatoiminnan, kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalitoimen, Kelan ja työvoimahallinnon yhteistyötä on tiivistetty 1.10.2013 voimaan tulleen TYP-sopimuksen mukaisesti. TYP 6
alueeseen kuuluvat Ruoveden lisäksi Mänttä-Vilppulan kaupunki, Virtain kaupunki ja Juupajoen kunta, sekä Pirkanmaan TE-toimisto ja kansaneläkelaitos. Sitovat tavoitteet: Työllistää tai järjestää kuntouttavaa työtoimintaa henkilöille, jotka ovat työttömänä tai joiden työllistyminen on pitkittynyt tai jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Muut tavoitteet: Työllisyysjakson jälkeen on tavoitteena sijoittua työelämään tai koulutukseen. Työpajoilla toiminnan seurannassa on käytössä PARTY-järjestelmä, sekä pajatyön vaikuttavuutta seurataan Sorvari sosiaalisen vahvistumisen mittarilla. Oppisopimuskoulutuksen avulla parannetaan ilman ammatillista koulutusta olevien työttömien ammattitaitoa ja sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Työpaja tuottaa palveluita kuntalaisille ja kunnan organisaatiolle. Talousarvion toimintatulojen arvioidaan hieman kasvavan ja toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarviota alemmalla tasolla. Toimintamenoja vähentävät palkkatuen pienempi määrä ja velvoitetyöllistettävien pienempi määrä. Toimintatulot 383 305 380 200 380 200 271 173 390 200 Toimintamenot -722 685-867 608-867 608-535 284-847 608 Toimintakate -339 379-487 408-487 408-264 111-457 408 Tilikauden ylij./alij. -339 379-487 408-487 408-264 111-457 408 ELINKEINOTOIMEN HALLINTO Elinkeinotoimen hallinnon tavoitteena on turvata elinkeino- ja maaseutupalvelujen asianmukainen tarjonta. Hallinto sisältää maaseutupalvelujen ja muun elinkeinotoimen hallinnon menot. Maaseutu- ja elinkeinotoimen hallinnon menot. PoKo ry:n kuntaosuus, nettisivu-uudistus, ostopalveluna suoritettava aloittavien yrittäjien neuvonta sekä tapahtumasihteerin palkasta osa. Kiinteistöyhtiön selvityskustannukset voivat nostaa kuluja. Toimintatulot 997 86 86 Toimintamenot -157 432-203 174-203 174-135 663-210 000 Toimintakate -156 435-203 174-203 174-135 577-209 914 Tilikauden ylij./alij. -156 435-203 174-203 174-135 577-209 914 7
VARSINAINEN ELINKEINOTOIMI Varsinainen elinkeinotoimi vastaa kuntamarkkinoinnista, elinkeinotoiminnan ja matkailupalvelujen kehittämisestä sekä tukemisesta, yhteistyöstä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä avusta investointien ja avustusten hankkimisessa. Varsinaisen elinkeinotoiminnan tavoitteet: tarjota neuvontaa aloittaville yrittäjille ja kunnassa jo toimiville yrityksille avustaa tukien hankinnassa huolehtia kunnan teollisuustilojen korkeasta käyttöasteesta houkutella kuntaan uusia investointeja ja yrityksiä kehittää kunnan ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta parantaa kunnan yrittäjyysilmapiiriä ja imagoa kehittää edelleen yhteistyötä elinkeinotoimijoiden ja lähikuntien kanssa markkinoida kuntaa muuttokohteena uusille asukkaille kehittää kunnan elinkeinotoimen kehittämiseen tähtääviä toimia kuntastrategian mukaisesti. vaikuttaa joukkoliikennepalveluiden toimivuuteen vastata tarkoituksenmukaisesta vuokraasuntotoiminnasta Kuntamarkkinointia on tehty sosiaalisen media-, radio- ja lehtimainonnan kautta. Radiomainonnassa käytetty uutta Kormus-yhtyeen tekemää Tää on Ruovesi laulua. Tulossa myös videot Studio Ruovedestä. Matkailupalveluissa kesäksi avataan Rantamakasiini laivarantaan. Yrityskäyntejä on suoritettu aktiivisesti niin aloittaviin yrityksiin, kuin toimiviin yrityksiin. yritysneuvonnassa on käytettävissä resursseina kehityspäällikkö sekä ostopalveluna yritysneuvoja uusia yrityksiä on perustettu ajalla 1-5/2018 7kpl teollisuustiloissa on yksi vapaa tila suunnitteilla olevaa teollisuushallia on markkinoitu netissä, radiossa sekä lehdissä yrittäjien aamukahvit on järjestetty helmikuussa. Maaliskuussa ja huhtikuussa järjestettiin yritysten kehittämisklubeja. Lisäksi muita tilaisuuksia yrittäjille on ollut yhteensä 9kpl. Naapurikuntien elinkeinotoimijoiden kanssa on kokoonnuttu säännöllisesti noin joka toinen kuukausi. Kuntamarkkinoinnin tapahtumissa kuntajuhlat ja AS- TA-messuilta aktivoitu tonttipäivä. Yrittäjien kanssa on rakennettu Yhdessä olemme enemmän imagoa sekä kuntastrategian myötä saimme uuden ilmeen Tää on Ruovesi. Budjetista on jaettu Yhteisöllinen Ruovesi-rahasto sekä kyläavustukset Hankebudjetista käytetty hankkeisiin: Elinvoimaa lähiruuasta sekä TAMK yhteistyö. Tulossa Kasvua viennistä Pohjois-Pirkanmaalle, yritysjohdon koulutushanke, Yhdistykset kuntien kumppaneina Ylä- Pirkanmaalla sekä kunnan oma matkailun kehittämishanke. Elinvoimalautakunta on kokoontunut 7 kertaa Toiminta elinkeinopuolella ja kunnan kehittämisessä on aktiivista. Meillä on paljon tapahtumia ja vireillä olevia uusia asioita. Jotta hyvästä vireestä pystyttäisiin ottamaan kaikki irti, tarvittaneen ensi vuodelle lisäresurssia. Budjetin ylittymisessä on varauduttu kuntamarkkinoinnista syntyneisiin kuluihin. 8
Toimintatulot 2 286 1 291 2000 Toimintamenot -188 390-258 050-258 050-186 136-288 000 Toimintakate -186 105-258 050-258 050-184 845-286 000 Tilikauden ylij./alij. -186 105-258 050-258 050-184 845-286 000 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUYKSIKKÖ Yksikkö vastaa kunnan ruoka- ja siivouspalveluiden järjestämisestä. Ruokapalveluiden asiakkaiden hyvinvoinnista huolehditaan tarjoamalla täysipainoisia aterioita noudattamalla voimassa olevia suosituksia. ruokapalveluiden tuottaminen painottuu omaan tuotantoon. Ruokapalveluiden ateriahinnat on laskettu tuotekohtaista kustannuslaskentaa käyttäen. Hinnat tulevat nousemaan jokaisessa pisteessä. Nousuun vaikuttavat ateriamäärien pieneneminen ja vastaavasti kiinteiden kustannusten nousu. Uusi kustannuserä on kunnan sisäisten hallintomenojen (tietohallinto, kirjanpito, palkanlaskenta) jako hallintokunnille (vaikutus tukipalveluyksikköön 21 327 ). Henkilöstökuluissa on varauduttu sijaistarpeen suurentumiseen. Toimintatuotot terveyskeskuksen ja vanhainkodin osalta näyttävät toteutuvan pienempinä budjetoituun nähden. Koska potilasmäärät ovat olleet pienempiä kuin ruokapalvelut on arvioinut. Toimintakuluissa on pysytty budjetissa. Tällä hetkellä on henkilöstökuluissa tehty pientä säästöä. Hankintoja on ajoitettu vasta loppu vuoteen koska varaudutaan ennalta arvaamattomiin kustannuksiin esim. koneiden rikkoutumisiin. Siivouspalvelujen kustannukset laskutetaan budjetoinnin mukaisesti tilakeskukselta sisäisenä laskutuksena. Siivouspalveluiden laskutus tasataan toteutuneiden kustannusten mukaisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Siivouspalvelut luovat osaltaan toimintaedellytykset kunnan tiloissa toimiville ylläpitämällä ja parantamalla tilojen puhtaus- ja hygieniatasoa. Perustoiminnot toteutetaan omana työnä, jota täydennetään sisäisellä ostopalvelulla. Siivouspalveluissa vuonna 2018 keskitytään palvelunkuvauksien tarkentamiseen yhdessä tilaajan kanssa. Tarkennuksissa haetaan sovittujen tilojen siivottavuuden parantamista. Pyritään huomioimaan lähiruoka mahdollisuuksien mukaan. Toimintatulot 1 358 896 1 422 006 1 422 006 904 279 1 356 419 Toimintamenot -1 308 769-1 411 283-1 411 283-870 838-1 323 006 Toimintakate 50 127 10 723 10 723 33 441 33 413 Tilikauden ylij./alij. 30 396 0 0 26 030 26 002 9
Osasto HALLINTO- JA TALOUSOSASTO YHTEENSÄ Toimintatulot 1 847 234 2 174 869 2 174 869 1 424 448 2 115 252 Toimintamenot -3 780 508-4 310 810-4 310 810-2 730 273-4 278 505 Toimintakate -1 933 273-2 135 941-2 135 941-1 305 825-2 163 253 Tilikauden ylij./alij. -1 955 934-2 169 163-2 169 163-1 330 422-2 193 162 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT Toiminta Ruovedellä Tämä jyvitetty tulosalueiden kustannuksiin. Muutoksena aiempien vuosien talousarvioihin Virtain kaupunki on jyvittänyt terveyspalveluiden tukitoimintojen kustannukset sosiaali- ja terveyspalveluiden tulosalueiden kustannuksiin selkeyttääkseen raportointia. Tilinp. 2017 TA 2018 TA muutos TA muut. Toimintatulot Toimintamenot -568 611 Toimintakate -568 611 Tilikauden ylij./alij. -568 611 PERUSTERVEYDENHUOLTO Toiminta Ruovedellä Virtain kaupunki ulkoisti työterveyshuollon 1.12.2017 alkaen Attendo Terveyspalvelut Oy:lle. Fysioterapia jatkaa toimintaansa Honkalalta vuokratuissa tiloissa. Kuntoutustoiminnan kehittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi yhteistoiminta-alueella jatkuu. Neuvolatoiminnoissa ja kouluterveydenhuollossa toimintoja kehitetään lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE kärkihankkeen mukaisesti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudistetaan asiakaslähtöisesti integroiduksi palveluiden ko- Toiminta toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Fysioterapeuttien yhteistyö tiivistynyt ja synergia toteutunut yhteistoiminta-alueella. Lokakuulla fysioterapeutti ja lääkäri aloittavat TEKE (kehittäjäosaamisen koulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa alueen terveyskeskusten arjessa tapahtuvaa kehittämistä tarjoamalla koulutusta kehittämistyön osaamiseen. Neuvoloihin yhteistoiminta-alueelle on saatu alueen hyvin tunteva neuvolalääkäri, joka tuntee alueen asiakaskunnan ja erityispiirteet hyvin. Lakisääteinen palvelu on saatu to- 10
konaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. Muutosohjelmassa palveluiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Terveyskeskuksen toimintaa kehitetään niin, että väestö saa tarvittavat perusterveydenhuollon palvelut omasta terveyskeskuksesta. Toimintatapana on asiakaslähtöisyys ja asiantuntijaverkostojen yhteistyö, kehittäminen ja ylläpitäminen. PSHP:n perusterveydenhuollon kehittämisyksikön linjausten mukaisesti. Ruovedellä hammashuollon toiminta jatkuu terveyskeskuksen tiloissa Virtain kaupungin toimintana. Ruovedellä on kaksi hammaslääkäriä, joiden työpanos ostetaan Keiturin Sote Oy:ltä. teutettua hyvin, lasten määräaikaistarkastukset ovat toteutuneet. Koululla on terveydenhoitajan työpanos vakio. Perhekeskussuunnitelma on valmis ja tilat on suunniteltu Ruoveden terveyskeskuksen yläkertaan erillisen suunnitelman mukaisesti, joka esitetään Ruoveden kunnan edustajille lokakuussa 2018. Perhekeskus on verkostoitumista eri toimijoiden, ammattilaisten, kolmannen sektorin, vapaaehtoistyön kesken. Sen tarkoitus on tukea ja toteuttaa ennaltaehkäisevästi erilaisten ongelmatilanteiden estämiseksi, korjaamiseksi ja takuuksi siitä, että perheet saavat ongelmiinsa apua moniammatillisen tiimin voimin matalan kynnyksen periaatteella. Perusterveydenhuollonpalvelut on saatu oman kunnan terveyskeskuksesta. Kiireettömään hoitoon pääsyn tavoitteet ovat toteutuneet. Vastaanottopalvelut ostetaan Attendolta. Geriatri- ja kotisairaanhoito on toteutettu osittain etälääkäritoiminnan avulla. Kokeilu on todettu toimivaksi. Omalle paikkakunnalle /yhteistoiminta-alueelle toivotaan kuitenkin omaa geriatria. Koulutusterveyskeskuspalvelusopimus on tekeillä, tällä pyritään samaan pysyviä ja pitkäaikaisia lääkäreitä yhteistoiminta-alueelle. Koulutuslääkärinä tulee toimimaan Ruoveden kunnan alueella vastuulääkärinä toimiva lääkäri. Hoitoketjujen kehittäminen Ruovedellä ja yhteistoimintaalueella on aloitettu terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti. Suuntiman käyttöä ollaan ottamassa käyttöön. Raportointia on kehitetty Keiturin Sotessa eri tulosyksiköissä. Effican päivitys Lifecareen on tuottanut lisäkustannuksia ja asiakasmaksujenmaksujen viivästymistä. Suun terveydenhuolto siirtyy kokonaisuudessaan Keiturin Soten vastuulle vuoden 2019 alusta, kun sopimus Attendo terveyspalveluiden kanssa loppuun vuoden 2018 lopussa. Virtain kaupungin henkilöstö, joita ovat hammashoitajat, siirtyvät myös Keiturin Sotelle. Keiturin Sote vastaa myös oikomishoidon toteutumisesta jatkossa. Toimintatulot Toimintamenot -4 504 897-4 738 700-4 738 700-3 159 133-4 241 921 Toimintakate -4 504 897-4 738 700-4 738 700-3 159 133-4 241 921 Tilikauden ylij./alij. -4 504 897-4 738 700-4 738 700-3 159 133-4 241 921 11
ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan PSHP:lta. Erikoissairaanhoidon tulosalueeseen kuuluvat myös kustannuspaikat: psykiatriset sairaalat, muut sairaalat, mielenterveystoimisto ja päivätoiminta Sateenkaari. Mielenterveyspalveluita kehitetään vastaamaan maakunnallisia tavoitteita, asiakaslähtöiseen, matalankynnyksen toimintaan. Kuntouttavan päivätoiminnan ja mielenterveystoimiston palvelut siirtyvät samoihin tiloihin. Erikoissairaanhoidon kulut ylittyvät Ruoveden kunnan osalta ja koko yhteistoiminta-alueella. Lähetekäytännöt ja syyt kustannusten kehitykseen on analysoitu. Analyysin mukaan lähetekäytännöt ja kulut eivät korreloi. Syy on pitkälti yksittäisissä raskaissa ja kalliissa hoidoissa. Ruovedellä suurimmat ylitykset tilaukseen verrattuna tulevat sisätautien, sydänkeskusostopalveluiden, syöpähoitojen, gastroenterologian ja aikuispsykiatrian vastuualueella. Jotta kustannuksia voitaisiin ennustaa paremmin, tarvitaan n. 70 000 asukkaan väestöpohja ja sattuman vähentämiseksi väestömäärän on oltava jo yli 400 000. Mielenterveyspalveluissa on henkilöstön rekrytointi ollut ongelmallista ja tämän hetken tilanteen mukaan myös mielenterveyspalveluiden ja sosiaalityön yhteistyö tulee jatkua tiiviinä. Tästä syystä suunnitelma mielenterveyspalveluiden keskittäminen päivätoiminnan, vastaanoton ja sosiaalityön osalta on valmiina. Tavoitteena on saada palvelut Hyvän mielen taloon ja tällöin synergia, turvallisuus, yhteistyö kasvavat. Ennaltaehkäisevän toiminnan ja avun saaminen nopeasti ovat tavoitteiden mukaan erityishuomion vaativa. Perheiden moniongelmaisuus kasvaa, joten myös yhteistyön on oltava kehittyvää. Hoitoketjut ja Suuntima työkalu on otettu käyttöön. Erikoissairaanhoidon kustannuksia on syytä seurata ja on panostettava ennaltaehkäisyyn, terveysneuvontaan ja yhteistyöhön laaja-alaisesti. Digitalisaatiota ja etälääkäritoimintaa on syytä kehittää edelleen myös erikoissairaanhoidossa. Tilinp. 2017 TA 2018 TA muutos TA muut. Toimintatulot Toimintamenot -6 413 311-6 543 476-6 543 476-4 362 317-7 182 066 Toimintakate -6 413 311-6 543 476-6 543 476-4 362 317-7 182 066 Tilikauden ylij./alij. -6 413 311-6 543 476-6 543 476-4 362 317-7 182 066 12
SOSIAALITYÖ Toiminta Ruovedellä Ruoveden sosiaalitoimistossa on kaksi sosiaalityöntekijän virkaa, joiden täyttäminen on ollut haasteellista. Lisäksi sosiaalitoimiston työntekijöihin kuuluvat perhetyöntekijä ja toimistosihteeri. Ruoveden työvoimavajetta täydennetään Virtain sosiaalityöntekijöiden työpanoksella. Tarvittaessa siirretään henkilöstöä ja asioiden käsittelyä yhteistoiminta-alueen toimistojen välillä. Lapsiperheiden hyvinvointia pyritään tukemaan ennaltaehkäisevästi perhetyöntekijöiden ja lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden avulla ja ohjauksella. Myös kasvatus- ja perheneuvolalla on merkittävä rooli tuen antajana. Lapsiperheiden palveluja kehitetään yhteistoiminta-alueen eri toimijoiden (mm. sosiaalityö, sivistystoimi) kesken Lape-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda alueelle perhekeskusmalli. Toimeentulotuki siirtyi Kelalle vuoden 2017 alussa. Kunnalle jäi ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki. Aikuissosiaalityöhön kuuluu mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tukeminen ja mm. työttömien aktivoiminen. Sosiaalityöllä on myös roolinsa ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä osallistuu kotihoidon kanssa asiakkaan tilanteen selvittelyyn ja palvelutarpeen arviointiin. Ruoveden sosiaalitoimistossa työskentelee sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä ja toimistosihteeri. Vammaispalveluiden viranomaistehtäviä hoitaa keskitetysti yhteistoiminta yksi sosiaalityöntekijä. Kehitysvammahuollon viranomaistehtävistä vastaa yksi osaaikaisesti Ruovedellä työskentelevä työntekijä. Ruovedeltä käsin hoidetaan myös alueen lastenvalvojan tehtäviä. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja psykologi ottavat säännöllisesti asiakkaita vastaan Ruovedellä. Lape-hanke päättyy syksyn 2018 aikana ja hankkeen toimintamallien ylläpito jatkuu edelleen omana toimintana. Yhteistyötä myös maakunnallisella tasolla pyritään pitämään yllä siihen asti kunnes sote-uudistus astuu voimaan mahdollisesti vuoden 2021 alusta. Perusturvalauta on päättänyt ottaa käyttöön 5.6.2018 Lapset puheeksi toimintamallin. kevään 2018 aikana. Kaksi alueen sosiaalityöntekijää on valmistunut lapset-puheeksi kouluttajaksi ja koulutusta on tarjottu heidän toimestaan muulle sosiaalitoimen henkilöstölle ja tavoitteena on kouluttaa mm terveydenhuollon ja oppilashuollon henkilöstöä yt-alueella syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen menot ovat kasvaneet huolimatta perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelalle. Lakisääteisiä vammaispalveluja hoidetaan yhteistoimintaalueella yhden sosiaalityöntekijän toimesta. Vuoden 2018 alusta vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut siirtyvät Tuomilogistiikan kuljetustenohjauskeskuksen hoidettavaksi. Alueen taksiautoilijat ovat suurelta osalta menossa mukaan toimintaan. Etuna Tuomilogistiikassa on selkeä raportointijärjestelmä. Kuljetusraportit ovat pohjana tiedolla johtamiseen ja mahdollisen henkilökohtaisen budjetin käyttöön uudistuvan vammaispalvelulain myötä. Tilinp. 2017 TA 2018 TA muutos TA muut. Toimintatulot Toimintamenot -1 737 739-1 759 835-1 759 835-1 173 223-1 666 234 Toimintakate -1 737 739-1 759 835-1 759 835-1 173 223-1 666 234 Tilikauden ylij./alij. -1 737 739-1 759 835-1 759 835-1 173 223-1 666 234 13
KEHITYSVAMMAHUOLTO Toiminta Ruovedellä Ruovedellä kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa tehostetaan ja osa toiminnasta siirtyy Virroille kehitysvammaisten toimintakeskus Ahjoon. Osa toiminnasta ostetaan edelleen Honkalakodilta kuten myös asumisen tukipalvelut keskustassa. Ruhalan kodissa (Honkalan tiloissa) toteutetaan autettua asumista ja palveluja myydään edelleen myös vieraskuntalaisille. Ostopalvelumenoja aiheutuu kehitysvammaisten asumispalveluiden ostoista Mänttä-Vilppulasta, Autismisäätiöltä ja Esperiltä. Toimintaa kehitetään vastaamaan valtakunnallisia linjauksia ja tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle kehitysvammaiselle tarpeiden ja toiveiden mukainen asunto, johon lähipalveluilla turvataan tarvittavat palvelut. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta toteutetaan edelleen Honkalakodista tuotettuna. Ostopalveluiden osuus on pysynyt samana vuoden 2018 alkupuoliskolla. Kehitysvammahuollossa ei ole Ruoveden osalta tapahtunut mainittavia muutoksia. Tavoitteena on kehittää valvontaa ostopalvelupaikkojen suhteen, palveluntuottajien on toimitettava asiakaskohtaisesti palvelusuunnitelmat ja asiakaskohtaiset valvontakäynnit on tehtävä vähintään kerran vuodessa varmistaaksemme palvelujen laadun myös palveluostoissa. Tilinp. 2017 TA 2018 TA muutos TA muut. Toimintatulot Toimintamenot -941 485-1 200 849-1 200 849-800 566-971 950 Toimintakate -941 485-1 200 849-1 200 849-800 566-971 950 Tilikauden ylij./alij. -941 485-1 200 849-1 200 849-800 566-971 950 KOTI- JA VANHUSTYÖ Toiminta Ruovedellä Ruovedellä tulosalueeseen kuuluu kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettynä) ja siihen sisältyvät Mäntylän palveluasunnot sekä tukipalveluina ateria-, asiointi-, kylvetys- ja turva-puhelinpalvelua. Lisäksi tulosalue sisältää Kotirannan Koivukodin laitoshoidon sekä Kuusikodin ja Mäntykodin tehostetun palveluasumisen yksiköt, Honkalassa toimivan Majakan muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikön ja Honkalalta ostetun kuntouttavan päivätoiminnan sekä Harjukodin Toivolan laitoshoidon ja Tyynelän tehostetun palveluasumisen yksiköt. Tulosalueeseen kuuluvat myös yli 65-vuotiaiden sekä sotainvalidien omaishoito. Ikäihmisten palveluita annetaan oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti: painopisteenä Kotihoidon palveluiden kustannukset ovat yli budjetoidun, kotihoidossa henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen on ollut huolestuttavalla tasolla. Kotihoitoon on valittu uusi esimies, aloitettu työnohjaus. Kotihoitoon on suunniteltu erillinen kehittämisohjelma, pilotti, johon osallistuu myös TAMK. Hankerahoitusta haetaan loppuvuoden 2018 aikana. Hyvällä johtamisella odotetaan saavutettavan parempia tuloksia. Digitalisaatio ja palveluiden osa-ostaminen kolmannelta sektorilta on suunnitelmista vertailtavuuden parantatamiseksi. Mäntylän toiminta on lopetettu kustannus- ja tehokkuussyistä. Asiakasmäärät laskivat koko alkuvuoden aikana ja henkilöstökustannuksia ei saatu laskuun. Sairaansijojen käyttöaste laski ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen keskiarvollisesti 14,5 potilaaseen/ 18 14
on kotona asumisen tukemisen kehittäminen. Mikäli kotihoidon tukitoimet eivät riitä ikääntyneille, hoito turvataan palveluasumisella ja laitoshoidolla. Ikäihmisten asumispalveluiden tarpeeseen vastaamiseen on varauduttu myös ostopalveluin. Kotihoidon optimointi ja mobiiliohjelmat on otettu käyttöön 2017 ja niiden toimintaa kehitetään. Virrat-Ruovesi yhteistoiminta-alue on mukana hallituksen Ikäneuvo-kärkihankkeessa (2016-2018), jossa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Tavoitteena on uudistaa ikäihmisten palvelujärjestelmää. Ikäihmisten määrän ennustetaan kasvavan suunnitelmakaudella. Yli 65 vuotta täyttäneitä Ruovedellä on vuosina 2014, 2015 ja 2020 väestöennusteen mukaan 1540, 1561 ja 1630. Tulevaisuudessa palveluissa painottuu kotiasumisen ensisijaisuus. vuodeosastolla. Budjetissa on silti pysytty. Keinoina on ollut aktiivinen myynti Acutan kautta muille kunnille. Honkalan toiminta on tukenut kevyen hoidon kehittymistä alueella, joka näkyy jonojen pienenemisenä Ruovedellä. Kotihoidon optimointi-järjestelmä ei ole kokonaisuudessaan vakuuttanut ja sen toimivuutta on syytä arvioida jatkossa. Ikäneuvo-hankkeen aikana asiakasohjaus on kehittynyt maakunnallisen mallin mukaisesti, mutta kehittämistä vaativat matalan kynnyksen palvelut kuten lähitori ja kyläkuntiin vietävät liikkuvat palvelut. Väestömäärän ollessa suhteellisen pieni kohtaamispaikkatoiminta, joka kokoaa yhteen kaikki kärkihankkeet ja tilojen synergian käyttö lienee perusteltu. Projektin suhteen palaveri kunnan kanssa toteutetaan lokakuussa 2018. Harjukodin ja Kotirannan toiminnassa ei ole muutoksia vuoden 2017 aikana. Ikäihmisten palveluiden ollessa kasvava osuus palveluista on tulevaisuuden suunnittelu tärkeää. Vallitseva ristiriitatilanne yhteistoiminta-alueella on omiaan lisäämään kehityksen eteenpäin menemistä. Tavoitteena täytyy olla kuntoutuksellisuuden lisääminen ja ihmisten pärjääminen omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Ostopalveluita ei Ruovedellä oman kunnan ulkopuolella ei juurikaan ole. Omaishoidon tuen määrärahat ovat riittäneet hyvin Ruovedellä. Ruoveden kunnan toiveena onkin siirtää määrärahoja omaishoitajien virkistykseen tulevana vuonna. Ikäneuvo hankkeen avulla on luotu yhteisiä toimintamalleja. Toiminnalla on pyritty siihen että asiakkaat saisivat yhdenvertaisen kohtelun koko maakunnassa. Tilinp. 2017 TA 2018 TA muutos TA muut. Toimintatulot Toimintamenot -5 897 594-6 102 210-6 102 210-4 034 807-6 324 840 Toimintakate -5 897 594-6 102 210-6 102 210-4 034 807-6 324 840 Tilikauden ylij./alij. -5 897 594-6 102 210-6 102 210-4 034 807-6 324 840 15
MUU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Toiminta Ruovedellä Muu sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää ympäristöterveydenhuollon ostopalvelut Keuruun kaupungilta sekä sosiaali- ja terveysosaston KuEL-perusteiset maksut. Aiemmin mainitut erät ovat sisältyneet muihin osaston alaisiin kustannuspaikkoihin, mutta ne on vertailukelpoisuuden parantamiseksi eriytetty omaksi talousarviokohdakseen. Toteutunee talousarvion mukaisesti. Tilinp. 2017 TA 2018 TA muutos TA muut. Toimintatulot Toimintamenot -533 908-518 670-518 670-329 002-518 670 Toimintakate -533 908-518 670-518 670-329 002-518 670 Tilikauden ylij./alij. -538 854-523 612-523 612-332 296-523 612 Osasto SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ Tilinp. 2017 TA 2018 TA muutos TA muut. Toimintatulot Toimintamenot -20 597 545-20 863 740-20 863 740-13 859 048-20 905 681 Toimintakate -20 597 545-20 863 740-20 863 740-13 859 048-20 905 681 Tilikauden ylij./alij. -20 602 491-20 868 682-20 868 682-13 862 343-20 910 623 SIVISTYSOSASTO Sivistyslautakunnan alainen toiminta OPETUSTOIMINNAN HALLINTO Sivistyslautakunnan tehtävänä on kasvatuksen ja koulutuksen peruspalvelujen ja niiden vaatimien tukipalveluiden järjestäminen kuntalaisille varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä vapaa-ajan toiminnan osalta. Palvelujen tuottajina ovat ryhmäperhepäivähoito, päiväkodit, koulut ja oppilaitokset sekä toimiva hallinto. Vapaan sivistystyön osalta yhteistyötä tehdään Autere-opiston ja Merikanto - opiston kanssa. Lukiokoulutusta hallinnoi Sastamalan Toiminta toteutuu suunnitelman mukaisesti. Yhteistyötä Saskyn kanssa on lisätty ja yhteistyö on toiminut hyvin. 16
koulutuskuntayhtymä (Sasky). Toiminnan päätavoitteet: 1. Laadukkaiden ja monipuolisten kasvatus-, opetussekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden sekä kirjastopalveluiden järjestäminen kuntalaisille. Toteutuu suunnitellusti. 2. Palveluiden taloudellinen, tehokas ja vaikuttava järjestäminen. Toteutumista mitataan osavuosi- ja tilinpäätöstietojen avulla. 3. Ruoveden Opiston ja Autere-opiston välistä yhteistyötä tiivistetään. Ostopalvelusopimus uusitaan vuoden 2018 osalta. Merikanto-opiston kanssa tehtävää yhteistyötä jatketaan. Opetussuunnitelmatyö jatkuu 9. luokkien ja arvioinnin osalta. Hallinnon tavoitteet: 1. Suunnitelmakauden aikana jatketaan opetussuunnitelman uudistamista. Luokkien 8-9 osalta opetussuunnitelmatyö jatkuu niin, että elokuussa 2019 otetaan 9.luokkien opetussuunnitelma käyttöön. 2. Koulujen pedagoginen kehittäminen uuden opetussuunnitelman hengessä. 3. Oppilaiden ja vanhempien osallistaminen opetussuunnitelmaprosessiin ja oppilashuollon kehittämiseen. 4. Perusopetuksen opettajien virkojen sekä avustajien toimenkuvien tarkastelu oppilasmäärää vastaavaksi; lukumäärä ja rakenne. Varaudutaan mahdollisiin oppilasmäärien muutoksiin. Pedagogista kehittämistä toteutetaan tiimityön ja koulutuksen sekä strategiatyön avulla. Osallisuutta vahvistetaan yhteisöllisyyttä lisäämällä, vanhempainilloilla ja yhteisillä tapahtumilla. Olemassa olevia resursseja kohdennetaan niin, että taataan mahdollisimman hyvä opetuksen laatu ja oppimisen tuki. Kustannuksia seurattu tarkasti ja toimintoja sopeutettu muutostilanteissa. 5. Kustannusten tarkka suunnittelu ja seuraaminen. Nopea reagointi muutostarpeeseen. Keskiössä erityisesti henkilöstö- ja koulukuljetusmenot. Toimintatulot 10 931 13 500 13 500 94 004 94 004 Toimintamenot -148 919-169 594-169 594-115 836-250 098 Toimintakate -137 988-156 094-156 094-21 831-156 094 Tilikauden ylij./alij. -137 988-156 094-156 094-21 831-156 094 17
VARHAISKASVATUS Tavoitteena on tuottaa kuntalaisille tarkoituksenmukaisia ja laadukkaita varhaiskasvatuksen palveluja. Varhaiskasvatus, esiopetus ja koululaisten iltapäivä-hoito on ollut vuodesta 2010 lähtien sivistysosaston alaisuudessa. Keskeiset tavoitteet: Päivitetyn esiopetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen sekä vanhempien kanssa yhteisesti laaditun lapsen VASU:n (varhaiskasvatussuunnitelma) toteutumisen seuranta ja arviointi sekä niiden pohjalta toiminnan kehittäminen. Tarvetta vastaava henkilöstön määrä. Tarvittaessa liikutellaan henkilöstöä eri varhaiskasvatusyksiköiden välillä (esim. sijaisuudet). Varhaiskasvatuksen kustannuskehitystä seurataan laskemalla yksikköhinnat (kustannukset/lapsi). Varaudutaan varhaiskasvatuksen tarpeen muutoksiin, koska lapset tulevat hoitoon yhä nuorempina: paineita tulee olemaan Kirkonkylän alueella. Kunnassa päiväkoti, 3 ryhmistä, joista 1 vuororyhmis ja 5 perhepäivähoitajaa. Tarjonta on vastannut kysyntää. Lapsia varhaiskasvatuksessa nyt n.120. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin on tullut alennuksia 1.1.2018. Tämä on vaikuttanut alentavasti maksutuottoihin. Maksut ovat alentuneet uudestaan 1.8.2018 alkaen. Lasten ateriakustannukset ovat reilusti budjetoitua suuremmat. Esiops uudelle toimintakaudelle suunniteltu ja tehty. Varhaiskasvatuksessa: Lasten vasu-keskustelut käynnistyvät syksyllä. Toimintasuunnitelmat tehty uudelle toimintakaudelle joka yksikössä. Henkilöstön määrä on vastannut tarvetta. Henkilöstöä on liikutettu mahdollisuuksien mukaan yksiköiden välillä. Sijaiskustannukset ovat nousseet. Yleiskorotus varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoihin 1.5.2018 on lisännyt palkkakustannuksia. Syksyllä-18 varhaiskasvatuspaikat täynnä. Myös sivukylien ryhmikset ovat täynnä. Asiakkaat ovat tyytyväisiä osa-aikaiseen varhaiskasvatuspalveluun. (30%, 60% ja 80%) Oikea-aikaisten palvelujen saatavuus - säilytetään 30 %, 60 % ja 80 %:n palvelu. 1.8.2016 lähtien hoitotunnit lasketaan/viikko. Toteutunut. Kotihoidontukea maksetaan n.17 500e/kk Suoritetaan varhaiskasvatuksen vaihtoehtona lasten kotihoidontukea n. 40 ruovesiläiselle lapselle. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi: Varmistetaan pysyvän työvoiman saatavuus: mitataan ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyydellä. Mahdollistetaan henkilöstön osaamisen kehittyminen ja hyvinvointi täydennyskoulutusta tarjoamalla sekä keskinäistä yhteistyötä lisäämällä. Käydään vuosittain kehityskeskustelut henkilöstön ja esimiehen välillä. Yhteistyö: Tehdään laadukasta yhteistyötä perheiden kanssa. Luodaan toimivat suhteet lasten huoltajiin. Osallistetaan lapset ja aikuiset toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen pitämällä yhteisiä tilaisuuksia sekä toteuttamalla kyselyitä. Arvioidaan saatua palautetta ja kehitetään toimintaa. Henkilöstö on pysyvää ja ammattitaitoista. Osittain ikääntyvä henkilöstö tuo omat haasteensa. Täydennyskoulutusta on järjestetty koko henkilöstölle. Kauden 18-19 kehityskeskustelut käydään syksyn-18 ja kevään-19 aikana. Henkilöstön TYKY-toimintaa kehitettävä. Henkilöstön omia toiveita kuullaan. Hyvää yhteistyötä vanhempien kanssa tehdään mm. lapsen vasun myötä ja järjestämällä erilaisia tilaisuuksia. Palautetta arvioidaan ja toimintaa kehitetään. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on luontevaa. Varsinkin sotepuolelle tiivis yhteistyö. Tehdään hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa, mm. koulut, vanhuspuoli, Honkala, kirjasto, liikuntatoimi. Varhaiskasvatus on edustettuna Laku-ryhmässä. 18
Tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhoidon ja kasvatus- ja perheneuvolan kanssa. Toimitaan yhteistyössä kunnan eri sektoreiden kanssa esim. koulut, vanhuspalvelut, kulttuuri, vapaa-aika, liikuntatoimi. Osallistutaan kunnan Laku-ryhmään (lastenkulttuuri). Toimintatulot 148 666 133 550 133 550 76 406 120 000 Toimintamenot -1 464 597-1 459 791-1 459 791-1 032 428-1 548 842 Toimintakate -1 315 931-1 326 241-1 326 241-956 023-1 428 642 Tilikauden ylij./alij. -1 317 408-1 326 241-1 326 241-958 977-1 431 596 PERUSOPETUS (0-9 luokat, yhtenäiskoulu, Pekkala, Visuvesi) Laadulliset tavoitteet: OPS2016 mukaisen oppimiskäsityksen omaksuminen, opetuksen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen mm. opetushenkilöstön keskinäistä yhteistyötä lisäämällä, uusien opetusjärjestelyiden vakiinnuttaminen sekä opetussuunnitelmatyön jatkaminen 8 9-luokille. Oppilaiden osallisuuden lisääminen koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. Arviointikäytäntöjen kehittäminen oppimiseen ja kouluyhteisöjen toimintaan liittyen. Erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa toteuttaen, sen toteutumista arvioiden ja toimintaa kehittäen. Erityisoppilaiden joustava integrointi yleisopetuksen ryhmiin riittävän avustajahenkilökunnan avulla. Kolmiportaisen tuen käytänteiden edelleen kehittäminen kouluilla. Toimivan oppilashuollon järjestäminen; riittävien kuraattori- ja terveydenhoitopalvelujen säilyttäminen, oppilashuoltosuunnitelmien mukaisen toiminnan arviointi ja kehittäminen. Koulujen liikunnallisuuden lisääminen monipuolisia opetusmenetelmiä ja koulun ulkopuolista opetusta hyödyntäen. Kaikkien koulujen rekisteröityminen Liikkuviksi kouluiksi. Liikunnallisen välituntitoiminnan kehittäminen. Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen, esim. vanhempaintoimikuntien toiminnan tukeminen. Kodin ja Toteutunut suunnitellusti. Pedagogista kehittämistyötä tehdään tiimeissä ja koulutuksen avulla. Opetussuunnitelmatyö jatkunut 8. luokan ja arvioinnin osalta. Erityisopetuksen järjestämistä arvioitu ja suunnitelmaa päivitetty. Kolmiportainen tuki ja joustavat opetusjärjestelyt käytössä. Toiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä. Toteutunut suunnitellusti. Toteutunut osittain. Kaikki koulut Liikkuvia kouluja. Liikunnallista välituntitoimintaa kehitettävä edelleen. Vanhempaintoimikunnat toimineet aktiivisesti. Kodin ja koulun yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Toteutunut. Yhteistyötä kehitettävä ja lisättävä edelleen. 19
koulun välisen viestinnän kehittäminen (Wilma). Yhteistyön edelleen kehittäminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä (esim. nivelkohdat, henkilöstön yhteistyö, iltapäivätoiminta jne.) Yhteistyön lisääminen 3. sektorin toimijoiden kanssa. Toteutunut. Kerhoja järjestetty myös nuorisotiloissa. Toteutunut. Kerhotoiminnan järjestäminen kouluilla opetushallituksen avustuksen turvin. Määrälliset tavoitteet: Varmistetaan, että opetusryhmät ovat pedagogisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Opetusryhmän koko luokilla 1 2 pääsääntöisesti enintään 20, luokilla 3 6 enintään 30. Perusopetuksen kustannuskehitystä seurataan laskemalla yksikköhinnat (kustannukset/oppilas). Koulun yhdysluokat ryhmitellään luokkakokojen mukaan tarkoituksenmukaisesti niin kauan, kun erityisen pieniä luokkaryhmiä koululla on. Varmistetaan riittävät ja tarkoituksenmukaiset koulunkäynninohjaajien resurssit. Esiopetusjärjestelyt kyläkouluilla toteutetaan yhdessä 1 2-luokkien opetuksen kanssa. Järjestetään lasten iltapäivätoiminta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Lähiruoka-periaatteen tuominen kouluruokailuun ja ruokahävikin pienentäminen. Jätteiden monipuolinen ja tehokkaampi kierrätys koulun jätehuollon periaatteeksi. Arviointijärjestelmän kehittäminen: opetustoiminnan laadun seuranta (mm. kyselyt), perusopetuksen laatukriteerien käyttö vuosittaisessa arvioinnissa, lukuvuosisuunnitelmien toteutumisen arviointi opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen (kehityskeskustelut, täydennyskoulutus, sisäinen koulutus) työyhteisöjen työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen, mitataan tekemällä työhyvinvointikartoitus. Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut osittain. Kestävän kehityksen edellyttämiä käytäntöjä kehitettävä edelleen. Toteutunut osittain. Laadun seurantatapoja kehitettävä edelleen; mm. koulun hyvinvointiprofiilin käyttöönotto kaikille kouluille. Kehityskeskustelut käyty. Järjestetty täydennyskoulutusta sekä sisäistä koulutusta. Tyky-toimintaa kehitettävä ja yhteisöllisyyttä tuettava. Työhyvinvointikysely tehty. Toimintatulot 142 146 85 850 85 850 62 125 85 850 Toimintamenot -3 806 462-3 860 843-3 860 843-2 519 770-3 860 843 Toimintakate -3 664 316-3 774 993-3 774 993-2 457 645-3 774 993 Tilikauden ylij./alij. -3 664 351-3 775 021-3 775 021-2 457 663-3 775 021 20
RUOVEDEN LUKIO (hallinto, opetustoim.kv.toiminta) Tavoitteena on säilyttää vetovoimainen lukiokoulutus Ruovedellä markkinointia ja toiminnan sisältöjä kehittämällä yhteistyössä Saskyn kanssa. Lukiossa on mahdollista opiskella ratsastusta sekä harjoitella tavoitteellisesti esim. jääkiekkoa ja pesäpalloa. Koulutuksen määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sovitaan tarkemmin Sasky koulutuskuntayhtymän ja Ruoveden kunnan välillä vuosittain tehtävässä sopimuksessa. Lukion kehittämistä jatkettu Saskyn kanssa yhteistyössä ja panostettu erityisesti markkinointiin. Keväällä järjestettiin opaskurssi. Uudet painotuslinjat (eläinlääketiede ja e-sports) alkoivat syksyllä. Saskyn ja Ruoveden kunnan välisiä kehittämispalavereja pidetty säännöllisesti. Toimintatulot 112 108 80 500 80 500 45 058 67 500 Toimintamenot -463 122-371 673-371 673-203 367-358 673 Toimintakate -351 013-291 173-291 173-158 308-291 173 Tilikauden ylij./alij. -351 013-291 173-291 173-158 308-291 173 MUUT OPPILAITOKSET Merikanto-opisto tuottaa Ruovedellä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaiset palvelut musiikin ja tanssin taiteenaloilla. Lisäksi järjestetään varhaisiän musiikkikasvatusta eli muskariopetusta sekä tanssin opetusta. Toteutunut suunnitelman mukaan. Toimintatulot Toimintamenot -56 078-56 760-56 760-38 875-56 760 Toimintakate -56 078-56 760-56 760-38 875-56 760 Tilikauden ylij./alij. -56 078-56 760-56 760-38 875-56 760 RUOVEDEN OPISTO Aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö/ruoveden Opisto: Opiston opetustuntimäärän sopeuttaminen tarpeeseen. Opiston toiminnassa yhteistyön jatkaminen Mänttä- Vilppulan Autere -Opiston kanssa. Opistossa tarjotaan uusia kursseja. Pyritään lisäämään yhteistyötä avoimen Toteutunut suunnitelman mukaan. 21
yliopiston kanssa, esim. tarjoamalla luentoja. Palvelun parantaminen asiakasystävällisemmäksi. Toimintatulot 14 103 12 400 12 400 7 547 12 400 Toimintamenot -127 392-157 308-157 308-84 136-157 308 Toimintakate -113 289-144 908-144 908-76 589-144 908 Tilikauden ylij./alij. -113 289-144 908-144 908-76 589-144 908 22
KIRJASTOPALVELUT Kirjaston tehtävänä on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; edistää lukemista ja kirjallisuutta; tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua (Kirjastolaki 6 ). Toiminnallaan kirjasto edistää sivistyksellisiä perusoikeuksia, lukutaitoa ja elinikäistä oppimista. Palveluillaan kirjasto tarjoaa myös virkistystä ja tuottaa hyvinvointia kaikenikäisille. Sitovat tavoitteet: - Palvelujen aktiivinen käyttö: tavoitteena 75 000 lainaa, 50 000 käyntiä ja 20 000 verkkokäyntiä - Saavutettavuuden turvaaminen: pääkirjasto avoinna 36 h/vko talvikausi ja 32 h/vko kesäkausi; kirjastoautossa reitistön ja palvelupisteiden määrän ylläpito, n. 40 pysäkkiä/aikataulujakso Muut tavoitteet: Uusiutuva ja ajankohtainen aineistokokoelma Hyvä kohtaamispaikka ja oppimisympäristö Osaava henkilökunta Lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen, painopisteenä kouluyhteistyö Lukuharrastuksen edistäminen ja tukeminen Seniorityön kehittäminen PIKI-yhteistyö yhteistoimintasopimuksen ja toimintaohjelman mukaan Kirjakolahduksia koululaisille hankkeen jatkaminen yhteistyössä Mänttä-Vilppulan kirjaston kanssa Kirjastojärjestelmän mukaisia lainoja pääkirjastossa ja kirjastoautossa 31.8. mennessä yht. 43 596. Kävijätilastointi valmistuu vuoden päätyttyä. Toteutunut suunnitelman mukaan. Muiden tavoitteiden osalta edetty toimintasuunnitelman mukaan. Kokoelmaa ja kokoelmien sijoittelua kehitetty. Kirjastotila tarjoaa monia mahdollisuuksia käyttäjille. Osallistuttu aktiivisesti koulutuksiin. Hyvää yhteistyötä jatkettu monin toimintamuodoin koulujen, varhaiskasvatuksen ja lastenkulttuurityöryhmän kanssa. Mm. kolme lukupiiriä toiminnassa. Mm. digiopastuksia pidetty ja vapaaehtoislukijaryhmän toimintaa edelleen tuettu. Toteutunut suunnitelman mukaan. Hankevaroin toteutettu nukketeatteriesitykset ja kirjailijavierailut molemmissa kunnissa. Ruovesi hallinnoi hanketta. Päättyy vuoden lopussa. Toimintatulot 10 131 7 610 7 610 9 458 9 458 Toimintamenot -295 555-324 044-324 044-214 997-322 945 Toimintakate -285 424-316 434-316 434-205 539-313 038 Tilikauden ylij./alij. -286 931-316 434-316 434-205 539-313 038 23
LIIKUNTAPALVELUT Tavoitteena on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallisia ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, fyysistä aktiivisuutta, liikuntaharrastusta sekä vahvistaa liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuutta paikallistasolla. Muut tavoitteet: Luoda ja kehittää erilaisia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia kunnassa. Kuntalaisten omaehtoista liikkumista tuetaan ja kannustetaan eri teemoin ja tapahtumin. Kunnan ja seuraväen sekä alueellisten toimijoiden yhteistyö liikuntapalveluiden järjestämisessä. Kunta vuokrasi Honkalan allastilat vuoden alusta alkaen käyttöönsä. Viikoittaisia käyttäjiä 22 ryhmää. Haettiin ja saatiin avustus Ruovesi rullaa! Liikuntaneuvontahankkeelle. Aktivoidaan liikunnan pariin vähän liikkuvia työ- ja ikäihmisiä. Toteutetaan yhteistyössä liikunnallisia tapahtumia ja tempauksia muiden toimijoiden kanssa. mm urheiluseurojen, koulujen, vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen kanssa. Seura-avustusten taso edellisvuoden tasolla. Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä ja avustuspäätökset toukokuussa. Avustuksia jaettiin kahdeksalle urheiluseuralle, yhteensä 18.400 euroa. Seura-avustukset jaetaan hyväksytyin perustein. Aktivoinnin painopisteet: Työ- ja ikäihmisten terveysliikuntaan sekä liikkumattomien lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Liikuntatoimi huolehtii Urheilukeskuksen ja siihen liittyvien liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja kunnostuksesta. Ylläpidetään lähiliikuntapaikka jokaisen kyläkoulun yhteydessä. Allastoiminta käynnistyi vuoden alusta jatkuen viikolle 20 asti. Viikoittaisia säännöllisiä ryhmiä 22, muutamia yksittäisiä käyttäjiä. Altaan kustannukset tarkastelujaksolta sisältyy, tulot näkyvät seuraavalla tarkastelujaksolla. Liikuntatoimi vuokraa Honkalan allasta ruovesiläisille ryhmille. Toimintatulot 26 718 17 000 17 000 42 625 35 000 Toimintamenot -208 168-255 579-255 579-179 189-268 783 Toimintakate -181 451-238 579-238 579-136 564-233 783 Tilikauden ylij./alij. -195 814-249 777-249 777-144 030-233 783 24