Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 Tulosohjaus 2005 Sisäisiä julkaisuja 7/2005

Julkaisun nimi 1 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 Tulosohjaus 2005 Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 7/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

2 Julkaisun nimi Kansikuva: Olli Penttinen ISSN 1457-991X TIEH 4000446 W:\_Prosessit\Ohjaus\Tulosyksikot\Kh\Tulosohjaus\Muuta\Toimintakertomus_2004_viimeistely.doc ISSN 1458-1561 TIEH 4000446-v Edita Prima Oy Helsinki 2005 Julkaistu 31.3.2005 TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Ohjaus Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 11

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 3 Sisältö 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 5 2 TOIMINTA JA RESURSSIT 10 2.1 Tiehallinnon toiminta 10 2.2 Kansainvälinen toiminta 11 2.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 12 2.4 Resurssit 13 3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 17 3.1 Tienpidon strategian toteutuminen 17 3.2 LVM:n asettamien tulostavoitteiden saavuttaminen 18 3.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 18 3.2.2 Asiakaslähtöisyys 20 3.2.3 Toiminnallinen tehokkuus 20 3.2.4 Kyvykkyys 21 3.3 Tiehallinnon sisäiset tulostavoitteet ja tunnusluvut 21 3.4 Prosessin suorituskyvyn mittarit 23 3.5 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 24 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU 27 4.1 Rahoituksen rakenne 27 4.2 Talousarvion toteutumalaskelma 27 4.3 Tuotto- ja kululaskelma 28 4.3.1 Toiminnan tuotot 28 4.3.2 Toiminnan kulut 28 4.4 Tase 30 4.4.1 Käyttöomaisuus 30 4.4.2 Vaihto- ja rahoitusomaisuus 33 4.4.3 Oma ja vieras pääoma 34 5 SISÄINEN VALVONTA 2004 37 6 ALLEKIRJOITUKSET 39 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITETIEDOT 40

4 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 5 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Tiehallinto saavutti hyvän tuloksen, LVM:n asettamat tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan hyvin. Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys kyettiin varmistamaan riittävin hoidon ja ylläpidon toimenpitein ja tienkäyttäjät olivat suhteellisen tyytyväisiä pääteiden palvelutasoon. Tiehallinnon toteutti liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä huomattavasti asettua tavoitetta enemmän. mutta tienpidon rahoitustaso on riittämätön Tienpidon rahoitus riitti tieverkon hoidon ja ylläpidon palvelutason säilyttämiseen, mutta välttämättömien laajennus- ja uusinvestointien rahoitustaso on matala. Alueiden kehitystä ei voitu paljoakaan tukea, elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus heikkeni ja liikenneturvallisuutta edistettiin entistä enemmän alentamalla nopeusrajoituksia. Vaikka tieverkon rakenteellinen kunto säilyi pääosin nykytasolla, heikkeni siltojen kunto selvästi. Tienkäyttäjät odottavat parempaa palvelutasoa Tienkäyttäjät odottavat alemmalla tieverkolla parempaa hoitotasoa. Tämä edellyttäisi kuitenkin nykyisen rahoitustason tuntuvaa korottamista, johon suunnittelukauden rahoituskehys ei myöskään lähivuosina näytä riittävän. Kustannustasossa lievää nousua Maarakennusalan kustannukset nousivat kertomusvuonna keskimäärin 3,6 % (2,2 % v. 2003) sekä hoidon ja kunnossapidon osalta 4,7 % (2,1 %). Bitumin hinta aleni edelleen 3,9 % (-3,3 %) edellisestä vuodesta. Kilpailu ja uusi hankintastrategia toivat säästöjä Maarakennusalan kustannustason noususta huolimatta kilpailu johti Tiehallinnon kustannusarvioiden alittumiseen. Vuosi 2004 oli hoidon kilpailuttamisessa siirtymäkauden neljäs vuosi, jolloin kilpailutettiin 38 alueurakkaa. Kilpailulle on nyt avattu tavoitteen mukaisesti kaikki alueurakat. Kilpailutetut hoidon urakat ovat 41,8 milj. euroa (21,7 %) edullisemmat kuin vastaavat urakkahinnat ennen ajankohtaa, jolloin hoito hankittiin kokonaisuutena neuvottelumenettelyllä Tieliikelaitokselta. Myös rakentamisen ja ylläpidon suunnittelun urakat saatiin kireästä kilpailusta johtuen edullisesti. Tielaitosuudistuksen siirtymäkausi päättyi Tienpidon markkinoilla ei vuonna 2004 enää tehty Tieliikelaitoksen kanssa uusia neuvottelu-urakoita hoidon, suunnittelun eikä rakentamisen ja ylläpidon hankkeista. Vain lauttaliikenteen palveluista hankittiin neuvotteluurakkana Tieliikelaitoksen lauttavarustamon kanssa. Lauttaliikenteen kilpailuttaminen käynnistyy vuonna 2005. Kilpailuttamista on tarkoitus jatkaa vuosittain siten, että vuonna 2008 kaikki lauttapaikat on avattu avoimelle kilpailulle. Tieliikelaitoksen henkilöstön muutosturvasta huolehdittiin siirtymäkaudella ns. palveluprojektein (menot vuonna 2004 noin 7,8 milj. euroa) ja aktiivisin sopeuttamistoimin (9,2 milj. euroa). Neuvottelu-urakoiden laskutus oli vuonna 2004 vielä noin 70 milj. euroa. Neuvottelu-urakoissa ja kilpailutetuissa urakoissa havaitut kate-erot on tasattu vuosittain menonoikaisuin.

6 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Tiehallinto isännöi 78 000 km yleisiä teitä Yleisten teiden pituus oli vuoden 2004 lopussa 78 168 kilometriä, josta päällystettyjä teitä oli 50 616 kilometriä (65 %). Lisäksi yleisiin teihin luetaan 933 kilometriä ramppeja ja 49 kilometriä lauttavälejä. Moottoriteitä tieverkosta oli yhteensä 653 kilometriä ja moottoriliikenneteitä 146 kilometriä. Isoista kehittämishankkeista valmistuivat Vt 8 Raision kohta ja vt 6 Koskenkylä Kouvola. Hankkeella kt 50 Kehä III Lentoasemantie - Tikkurila liikenne voitiin siirtää jo syksyllä 2004 käytössä olleilta kiertoteiltä lopulliselle paikalleen. Yleisillä teillä oli vuoden 2004 lopussa 14 176 siltaa. Hankkeen Orivesi-Muurame sopimusvaltuus ylittyi Hankkeen vt 9 Orivesi - Muurame sopimusvaltuus ylittyi 3,8 milj. euroa, vaikka tieosuus otettiin kokonaan liikenteelle jo syksyllä 2003. Hankkeen ennakoimattomat lisätyöt ja projektinhallinnassa tehdyt virhearvioinnit johtivat tilanteeseen, jossa hankkeelle jouduttiin myöntämään vuoden 2004 kolmannessa lisätalousarviossa 3,8 milj. euron lisärahoitus. Tiehallinto on laatinut erillisen raportin kustannusarvion ylittymiseen johtaneista syistä. Tienpidossa hoidon ja ylläpidon vuosi investointeja siirrettiin Tienpidon tuotteiden ostoihin käytettiin 766 milj. euroa. Hoidon ja ylläpidon menot olivat 414 milj. euroa. Menot olivat edellisvuosien tasoa. Hoidon tasoa korotettiin hieman 1.10.2004 alkavissa alueurakoissa. Ylläpidossa päällysteitä uusittiin noin 4 100 km ja samalla peruskorjattiin päällysteen alapuolisia rakenteita 1 100 km matkalla. Vuonna 2004 peruskorjattiin 112 siltaa (135 vuonna 2003). Siltojen korjaustoimista huolimatta siltojen kunto heikkeni. Vuotuinen korjaustarve olisi 350 siltaa. Perustienpidon rahoituksella voitiin investoida vain 71 milj. euroa liikenneturvallisuuden parantamiskohteisiin ja alueellista kehitystä tukeviin kohteisiin eli huomattavasti tarvetta vähemmän. Tieverkon kehittämisen rahoitustaso on pysähtynyt n. 150 milj. euroa vuositasolle. Vuoden 2004 rahoituksen lisäys aiheutuu Vuosaaren sataman liikenneväylien rakennustöistä, joista Helsingin kaupunki rahoittaa 50 %. Tieverkon kehittämisen riittämätön rahoitustaso johtaa siihen, että elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus heikkenee ja liikenneturvallisuutta edistetään entistä enemmän alentamalla nopeusrajoituksia. Viiden ministerin infratyöryhmä päätti laajasta vuosille 2004 2013 ulottuvasta liikenneväylien investointiohjelmasta, jossa priorisoitiin lähivuosien investointikohteet.

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 7 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Taulukko 1. Tienpidon tuotteiden ostot vuosina 2001 2004 milj. euroa Tienpidon tuotteet 2001 2002 2003 2004 Talvihoito 95 95 94 93 Liikenneympäristön hoito 47 50 49 38 Rakenteiden ja laitteiden hoito 13 15 14 14 Sorateiden hoito 30 30 32 29 Lauttaliikenne 21 22 23 24 Hoito yhteensä 206 212 212 198 Päällysteiden ylläpito 63 79 70 83 Rakenteiden ja laitteiden ylläpito 14 19 21 18 Korvausinvestoinnit 57 98 113 115 Ylläpito ja korvausinvestoinnit yhteensä 134 196 204 216 Perustienpidon laajennusinvestoinnit 74 92 84 59 Perustienpidon uusinvestoinnit 24 21 16 12 Kehittämisinvestoinnit (sis. Vuosaari) 135 133 153 213 Tieinvestoinnit yhteensä 233 246 253 284 Esi- ja yleissuunnittelu 11 12 15 10 Tie- ja rakennussuunnitelmat 14 15 12 15 Suunnittelu yhteensä 25 27 27 25 Liikenteen hallinta 6 6 8 10 Maa-alueiden hankinta- ja hoitomenot 21 21 22 25 Palveluprojektit 19 21 21 8 Yhteensä 644 729 747 766 Vakavat liikenneonnettomuudet vähenivät 6 % Liikenneturvallisuuskehitys oli kokonaisuudessaan myönteistä Konginkankaan maaliskuun suuronnettomuudesta huolimatta, jossa menehtyi 23 ihmistä. Henkilövahinkoon johtaneita vakavia liikenneonnettomuuksia sattui ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 yleisillä teillä 3 484 kpl, joka oli 6 % vähemmän kuin vuonna 2003. Onnettomuuksissa kuoli 290 ihmistä. 450 189 371 369 300 296 229 238 300 320 299 308 263 302 150 0 Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 1. Henkilövahinko-onnettomuudet yleisillä teillä

8 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Tieliikenteessä 3,9 %:n kasvu Yleisten teiden liikennesuorite oli vuonna 2004 kaikkiaan 33,9 Mrd. autokilometriä, missä on lisäystä 3,9 % edellisestä vuodesta. Raskaan liikenteen suorite lisääntyi 2,6 % ja oli 2 935 milj. autokilometriä. Liikenteen lisääntyi erityisesti päätieverkolla. Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen evaluointi Liikenne- ja viestintäministeriö teetti yhdessä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kanssa virastojen toimintaa, erityisesti niiden strategista ohjausta sekä tulos- ja talousohjausta koskevan arvioinnin. Arvioinnissa ehdotettiin mm. liikennejärjestelmän tavoitetilan määrittämistä sekä ministeriön strategisen ohjauksen ja väylälaitosyhteistyön kehittämistä. Ministeriössä tehdyn jatkovalmistelun perusteella on alkuvuodesta 2005 päätetty tavoitetilan määrittelyn käynnistämisestä, ministeriön organisaation uudelleenjärjestelyistä ja väylälaitosten ohjauksesta sekä niiden kanssa toteutettavasta säännöllisestä yhteistyöstä. Keskushallinto organisoitiin pääkonttoriin ja asiantuntijapalveluihin Tiehallinnon organisaatiorakenteita kehitettiin siten, että keskushallinto jaettiin suppeaan pääkonttorin ja tulosyksikkönä toimivaan Asiantuntijapalvelut yksikköön. Organisatorisesti keskushallintoon kuuluu myös Liikennekeskus, jolla on toimintapisteet neljällä paikkakunnalla. Alueellistamista jatkettiin keskittämällä tiepiirien vastuulle, eräitä valtakunnallisia tehtäviä. Myös tiepiirien alueellinen yhteistyö tiivistyi ja tuotti hyviä tuloksia. Hankintamenettelyjä kehitettiin Tiehallinnon hankintakäytäntöjä kehitettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa useissa yhteisrahoitteisissa tutkimusohjelmissa. Elinkaarivastuumallin soveltamista työstettiin E18 Muurla-Lohja hankkeen kilpailuttamisen yhteydessä. Hoidon ja ylläpidon urakoiden sisältöä ja kestoa laajennettiin sekä urakkamenettelyjä kehitettiin mm. sähköisen kaupankäynnin keinoja hyödyntäen. Tienpidon hankintamenettelyt ovat toimineet suunnitellun mukaisesti ja hallitusti. Tiehallinto on saanut maarakennusalalta tunnustusta sovelletun hankintastrategian toteuttamisesta. Myös Tiehallinnon teettämien innovaatiomittauksen ja sidosryhmäselvityksen mukaan urakoitsijat ovat suhteellisen tyytyväisiä Tiehallinnon rooliin tilaajana ja infra-alan kehittäjänä. Osaamisen kehittämisohjelmia valmisteltiin yhdessä väylävirastojen kanssa ja osana TEKESin Infraohjelmaa. Tiehallinto osallistui yhdessä infra-alan kanssa Infra 2010 -hankkeen esiselvitykseen. Asiakkuusstrategian käyttöönottoa kehitettiin systematisoimalla sidosryhmäsuhteiden hoitoa ja tekemällä sidosryhmätutkimuksia. T&K hankkeita teetettiin 4,5 milj. euroa arvosta. Painopiste oli väyläomaisuuden hallinnan ja vähäliikenteisten teiden ylläpidon tutkimusohjelmissa. Digiroad -projekti saatiin pääosin päätökseen, mutta sen käyttöön otto viivästyi vuodelle 2005.

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 9 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Hallinnon menot vähenivät, tietojärjestelmäinvestointeihin panostettiin Vuonna 2004 oman toiminnan menot olivat yhteensä 75,3 milj. euroa, joka on 1 % vähemmän kuin vuonna 2003. Suurimmat menoerät olivat henkilöstömenot (67 %), asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden ostot (12 %) sekä muiden palveluiden ostot (10 %). Tuottavuusohjelma ja tuottavuuden mittaaminen Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli väylälaitosten kanssa hallinnonalan tuottavuusohjelman osaksi koko valtionhallinnon tuottavuuden kehittämistä. Sen osana ministeriö käynnisti yhteistoiminnassa Tilastokeskuksen ja väylälaitosten kanssa yhteisen tuottavuusmittareiden kehittämiseen tähtäävän projektin.

10 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TOIMINTA JA RESURSSIT 2 TOIMINTA JA RESURSSIT 2.1 Tiehallinnon toiminta Strategioiden toteuttaminen Tiehallinnon toiminta perustui vuonna 2004 sen strategioiden toteuttamiseen. Strategiat, kriittiset menestystekijät ja TTS-kauden tavoitteet vahvistettiin strategisessa tuloskortissa. Toiminnan ohjauksessa sovellettiin BSC:n käyttöön perustuvaa tulosprismaa. Tienpidon strategian mukaisesti keskityttiin hoitoon ja ylläpitoon päivittäisen liikennöitävyyden ja teiden kunnon ylläpitämiseksi. Riittämättömän rahoitustason seurauksena tieverkon kehittämisinvestointeja ei käynnistetty ollenkaan. Alueellisten investointien rahoitus jäi 60 milj. euroon. Tienpidon kehittäminen perustui hankintastrategian toteuttamiseen. Tienpidon suunnitelmat ja hankesuunnittelu perustettiin ministerityöryhmän esitykseen. Omassa toiminnassaan Tiehallinto keskittyi T&K-, asiakkuus-, henkilöstö- ja tiedonhallintastrategioidensa toteuttamiseen. Hallinnon kehittämistä tiivistettiin loppuvuonna osana vuodelle 2005 suunniteltua kehittämisen haltuunottoa. Asiakkuusstrategiaa toteutettiin syventämällä sidosryhmävuorovaikutusta ja käynnistämällä sidosryhmätyytyväisyyden mittaus. Tulosten mukaan Tiehallinnon sidosryhmien tyytyväisyys vuorovaikutukseen on ollut hyvä tai erittäin hyvä. Henkilöstöstrategian toteuttaminen perustui henkilöstösuunnitelman 2007 mukaiseen resursointiin ja rekrytointisuunnitelmiin sekä henkilöstön osaamisen kehittämisohjelman käynnistämiseen. Tiedonhallinnassa jatkui mittava vuoteen 2006 ulottuva tietoarkkitehtuurin ja tietojärjestelmien toiminnallinen ja rakenteellinen uudistaminen. Tiehallinnossa otettiin käyttöön toimintajärjestelmä, uusi dokumenttien hallintajärjestelmä ja uudistetut ulkoiset www-sivut. Tienpidon tietojärjestelmähankkeiden käynnistämistä kuitenkin lykättiin. Tiehallinto arvioi toimintaansa Euroopan laatupalkintoarvioinnin (EFQM) kriteerein ja osallistui Suomen laatupalkintoarviointiin. Laatupalkintokilpailun tulos oli tavoitteen mukaisesti 400 450 ja Tiehallinnolle myönnettiin kunniamaininta. Tiehallinto saavutti myös tulostavoitteensa, jonka johdosta henkilöstölle maksettiin 1,134 milj. euron tulospalkkiot. Keskittyminen ydintoimintaan jatkui Tiehallinto keskittyi edelleen ydintoimintaansa ja kilpailutti aiemmin omana työnä hoidettuja palveluja. Tieverkon telematiikka- ja muiden laitteiden hallinta- ja valvontapalveluista tehtiin WM-datan kanssa vuoteen 2007 ulottuvana sopimus. Painatus- ja julkaisupalvelut siirrettiin Editalle ja viestintäpalvelut kilpailutettiin. Tiestö- ja liikennetiedon hankinta ja tietopalvelut valmisteltiin avattavaksi kilpailulle aiempaa laajempina kokonaisuuksina vuosina 2005 2007. Tiehallinto neuvotteli hallinnassaan olevien tukikohtien luovuttamisesta Senaatti-kiinteistöille. Tiehallinnolla on edelleen noin 350 eritasoista kiinteistöä, joiden tarve on vähentynyt, kun tienpito on voitu avata kilpailulle. Laiva- ja uittojohteet siirrettiin Merenkulkulaitokselle 1.1.2005.

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 11 TOIMINTA JA RESURSSIT Keskushallintoa uudistettiin Tiehallinnon keskushallintoa uudistettiin jakamalla se 1.1.2005 alkaen pieneen noin 45 hengen pääkonttoriin ja tulosyksiköinä toimiviin asiantuntijapalveluihin ja liikennekeskukseen. Asiantuntijapalveluiden henkilöstömäärä on noin 200 ja liikennekeskuksen 45. Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rakentaminen ja E 18-tien toteuttaminen jatkuivat projektiorganisaatioiden vastuulla. Tiehallinto jatkoi toimintaansa matriisiorganisaationa. Prosessikartta uudistettiin ja uusiksi ydinprosesseiksi määriteltiin 1.1.2005 alkaen suunnittelu-, hankinta- ja asiakaspalvelut- sekä ohjaus- ja tukiprosesseiksi ohjaus-, asiakkuus-, talous-, henkilöstö- ja tietoprosessit. Samalla otettiin käyttöön uusi työjärjestys, taloussääntö ja sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Alueellistamista jatkettiin keskittämällä loput operatiivisen taloushallinnon tehtävät Vaasan tiepiiriin, laajentamalla henkilöstöhallinnon tehtäviä Lapin tiepiirissä sekä siirtämällä lauttaliikenteen hankinnan tehtävä kokonaisuudessaan Turun tiepiiriin. Viranomaispalveluiden keskittämisestä ei tehty päätöstä, mutta vastuuta niihin liittyvistä operatiivisista tehtävistä keskitettiin nimettyihin tiepiireihin. Samalla laajennettiin ja tiivistettiin tiepiirien alueellista yhteistyötä. Tielaitosuudistuksen velvoitteet päätökseen Tielaitosuudistuksen siirtymäaika päättyi vuoden 2004 loppuun. Koko tienpito saatiin siirtymäaikana kilpailutettua lukuun ottamatta lauttaliikennettä, joka avataan kilpailulle vuosina 2005 2008. Lisäksi päättyivät palveluprojektien teettäminen ja Tieliikelaitoksen henkilöstön aktiivinen sopeuttaminen. Infra-alan ja hallinnonalan kehittäminen Tiehallinto osallistui laajasti alan kehittämiseen rahoittamalla useita Tekesin Infra - Rakentaminen ja palvelut -teknologiaohjelman hankkeita. Lisäksi Tiehallinto osallistui Infra 2010 -hankkeen esiselvitykseen ja alan osaamisen kehittämiseen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Hallinnonalan kehittämisessä Tiehallinto osallistui sekä liikenne- ja väylähallinnon kehittämiseen että Ratahallinnon ja Tiehallinnon evaluointiin. 2.2 Kansainvälinen toiminta Tiehallinnon kansainväliset yhteydet ovat edelleen lisääntyneet toimintavuoden aikana. Huomion kohteena ovat olleet Tiehallinnon uusi hankintastrategia ja toimintamalli, joita on esitelty useissa kansainvälisissä seminaareissa sekä Tiehallintoon suuntautuneiden asiantuntijavierailujen yhteydessä. Tiehallinto on järjestänyt ns. elinkaarimallista seminaarit Venäjän ja Baltian maiden tierahoituksen asiantuntijoille ja päättäjille. Lisäksi on seurattu hankintakäytäntöjen kehittymistä kansainvälisesti. Pohjoismaiden tiehallintojen kanssa on aktiivisesti tehty työtä yhteispohjoismaisten väylänpidon markkinoiden kehittämiseksi. Tämä kehitystyö käynnistyi Pohjoismaiden Neuvoston aloitteesta ja jatkuu projekteina pohjoismaisten väylävirastojen kesken. Tiehallinnon vastuulla on näistä projekteista Poh-

12 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TOIMINTA JA RESURSSIT joismaisen hankintasanaston kehittäminen ja luoda yhteinen näkemys pohjoismaisesta hankintastrategiasta. Lähialueyhteistyö toteutui Venäjällä ja Baltian maissa teknisenä asiantuntijaapuna ja koulutuksena. Venäjällä yhteistyö kohdistui tieyhteyksien, teiden kunnossapidon ja Suomen ja Venäjän välisen liikenteen toimintaedellytysten kehittämiseen. Baltiassa asiantuntija-avun kohteena olivat EU:n ja Maailmanpankin rahoitusta saavien tiehankkeiden suunnitteluun ja toteuttamisen valvontaan liittyvät asiat. Lähialueyhteistyö Baltian maiden kanssa päättyi, niiden liityttyä Euroopan Unioniin. Lähialueyhteistyöhön Tiehallinto käytti yhteensä 0,34 milj. euroa. Toimintavuoden aikana Tiehallinnolle siirtyi Pohjoismaisen Tieteknillisen liiton (PTL) puheenjohtajuus ja samalla tehtävä edustaa Pohjoismaiden tiehallintoja Maailman Tieliiton (PIARC) hallituksessa. Kyseiset tehtävät merkitsevät lisääntynyttä panostusta näissä järjestöissä tapahtuvaan työhön, mutta samalla mahdollisuutta vaikuttaa niiden toimintaan. Muu merkittävä järjestöyhteistyö tapahtui OECD:ssä sekä Euroopan tiehallintojen johdon perustamassa CEDR yhteisössä, jossa on vaikutettu erityisesti tienpitoa koskevan EU-lainsäädännön harmonisointiin sekä yhteisen tutkimusyhteistyöohjelman käynnistämiseen. 2.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tiehallinnon johtokunta hyväksyi vuonna 2002 tutkimus- ja kehitysstrategian vuosille 2002 2007. Strategian keskeisinä lähtökohtina ovat Tiehallinnon toiminta-ajatus ja visio. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on luoda uutta tietoa ja osaamista, jotta Suomen koko tieliikennejärjestelmä toimisi paremmin, turvallisemmin ja kilpailukykyisemmin kestävällä tavalla. T&Ktoiminta priorisoidaan seuraaville alueille: Asiakasryhmien tarpeet Tienpidon ja liikenteen vaikutukset Väyläomaisuuden hallinta Toimivat ja terveet tienpidon markkinat Liikenne toimivaksi liikenteen hallinnan keinoin Tiedon hallinta. Koska Tiehallinnolla on myös yleisiä teitä koskevien tuotteiden ja palveluiden osalta vastuuta sektoritehtävistä, toimintaa suunnataan osin myös näihin. T&K -ohjelman vuoden 2004 budjetti oli 4,75 milj. euroa, josta toteutui 4,57 milj. euroa. Vuoden lopun tilauskanta oli 9,7 milj. euroa, josta 50 % ulottui useammalle vuodelle. Myös yhteistyöhankkeiden osuus on lisääntynyt. Tiehallinto oli vuonna 2004 osallisena 55 60 hankkeessa, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio oli noin 11 milj. euroa. Tiehallinnon rahoituksen osuus näistä oli noin 2,3 milj. euroa. Vuonna 2004 hyväksyttiin kolmen uuden teeman tutkimussuunnitelmat (markkinat, asiakasryhmien tarpeet ja liikenteen hallinta)

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 13 TOIMINTA JA RESURSSIT 2.4 Resurssit Rahoitus Eduskunta päättää tienpidon rahoituksesta valtion talousarvion ja lisätalousarvioiden käsittelyn yhteydessä. Tienpidon määrärahat on budjetoitu pääosin talousarvion luvussa 31.24. Tiehallinto. Lisäksi Tiehallinnolla oli v. 2004 käytettävissä mm. EU-ohjelmien rahoitusta, Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisen rahoitusta sekä yksityisteitä pitäville tiekunnille kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettuja valtionapuja. Rahoituksen käyttö Tienpitoon käytettiin vuonna 2004 yhteensä 830,2 milj. euroa. Saldoja vuodelle 2005 siirtyi noin 33,5 milj. euroa. Lisäksi arvonlisäveromenoja maksettiin 164,5 milj. euroa. Perustienpidon menoja kertyi 587,2 milj. euroa, joka on 6,3 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Tieverkon kehittämiseen käytettiin 186,7 milj. euroa (130,0 milj. euroa vuonna 2003). Yksityisteiden valtionapuja maksettiin 10,3 milj. euroa eli hieman vuotta 2003 enemmän. Taulukko 2. Tiehallinnon käytettävissä ollut rahoitus v. 2003 ja 2004 (milj. euroa) LVM:n hallinnonalan muuta rahoitusta käytettiin yhteensä muilta momenteilta 43,6 milj. euroa (13,9 milj. euroa vuonna 2003). Tämä lisäys aiheutui Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisesta, johon kaupunki osallistuu 50 % rahoitusosuudella. EU:n rakennerahastojen ohjelmiin ja työllisyyshankkeisiin käytettiin 2,4 milj. euroa (5,0 milj. euroa).

14 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TOIMINTA JA RESURSSIT Henkilöstö ja osaaminen Tiehallinnon vakinaisen oman henkilöstön määrä oli vuoden 2004 lopussa 992. Kokonaisvähenemä oli 30 henkilöä. Tiehallinnosta poistui kaikkiaan 63 henkilöä ja tilalle rekrytoitiin 33. Yleisin poistuman syy oli vanhuus- tai varhennettu vanhuusseläke (38 %). Tiehallinnon vahvistaman henkilöstösuunnitelman 2007 mukaan Tiehallinnossa työskentelee vuoden 2008 lopussa 850 vakinaista henkilöä. Vuonna 2004 suunniteltiin ja osittain käynnistettiin laaja osaamisen kehittämisen ohjelma. Vuoteen 2006 ulottuva ohjelma käsittää liikennejärjestelmä-, hankinta-, asiakkuus-, tiedonhallinta-, projektinhallinta- ja esimiestyön osaamisalueet. Alan osaamisen kehittämiseksi on suunniteltu yhteisiä hankkeita Tekesin Infra-teknologiaohjelman Osaamisklubissa sekä kokeillaan LVM:n hallinnonalan virastojen yhteistyönä asiantuntijoiden koulutusohjelmaa. Tiehallinnon keski-ikä oli vuonna 2004 tasan 51 vuotta, mikä on poikkeuksellisen korkea. Lähivuosien nopeaa poistumaa on ennakoitu suuntaamalla rekrytoinnit ensisijaisesti asiantuntijatehtäviin sekä pääasiassa nuorempiin henkilöihin. Osaamisen kehittämisohjelman lisäksi valmisteltiin Työ maistuu - vaikuttamisohjelma, jonka teemoina ovat ikärakenteen haltuunotto, toiminnan selkeyttäminen, henkilöstöjohtamisen kehittäminen ja työssä jaksaminen. Ikä 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 0 50 100 150 200 250 300 Henkilöä Diplomi-insinööri 20 % Insinööri 15 % Rakennusmest. tai teknikko 18 % Korkeakoulu 6 % Muu 40 % Kuva 2. Henkilöstön ikä- ja koulutusjakauma Vuosittaisen työtyytyväisyystutkimuksen keskiarvo oli vuonna 2004 (asteikolla 1-5) 3,3. Tulos on valtioon ja BESTIS -vertailuryhmään nähden keskitasoa. Tiehallinnon vahvoiksi tekijöiksi (3,5-4,0) koettiin hyvät työtilat ja työvälineet, työn haastavuus, itsenäisyys sekä mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, se ettei organisaatiossa esiinny työpaikkakiusausta ja että työtoverit kohtelevat toisiaan oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti.

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 15 TOIMINTA JA RESURSSIT Kehittämiskohteita (2,7-3,1) olivat palkkaukseen, toiminnan selkiinnyttämiseen sekä arvojen toteutumiseen liittyvät tekijät. Sekä tiimi- että esimiestyössä on arviointien perusteella tapahtunut parannusta. Myös esimiestyön laatu on parantunut. Vuonna 2002 tehtyjä esimiesarviointeja (144 esimiestä) ja vuonna 2003 sekä osittain vuoden 2004 puolella tehtyjä uusinta-arviointeja (62 esimiestä) on verrattu vastaaviin valtakunnallisiin vertailuaineistoihin. Esimiesarvioinnin yhteydessä laadittiin myös henkilökohtaiset ja tulosyksikkötasoiset esimiestyön kehittämistavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteutuminen raportoitiin seuranta-arviointien yhteydessä. Esimiestyön paraneminen ollut selkeintä kehittämistavoitteeksi asetetuilla alueilla. Henkilöstön työkyky on säilynyt hyvällä tasolla, mutta työtyytyväisyystutkimusten tulosten mukaan työn kuormitus on noussut erityisesti esimiehillä. Sairauspäivien lukumäärä Tiehallinnossa henkilötyövuotta on hieman kasvanut, joskin se vielä on selvästi alle valtionhallinnon keskiarvon (8,8 työpäivää/htv). Ennen vuodenvaihteen tulos- ja kehityskeskusteluja käytiin kaikissa tulosyksiköissä johtoryhmän kanssa keskustelut työnantajatoiminnan sisällöstä ja esimiesten tehtävistä. Työmarkkinajärjestöjen kanssa jatkui hyvä yhteistyö palkkausjärjestelmän soveltamisessa ja kehittämisessä. Palkkauksen kilpailukykyä selvitettiin VM:n VPL- palkka-analyysien ohella LVM:n hallinnonalan virastojen kanssa tehdyllä palkkavertailulla sekä osallistuttiin ylimmän johdon palkkavertailuun. Tiehallinnon palkkataso ja sen kehitys on pystytty edelleen säilyttämään hyvänä sekä valtiolla ja muihin vertailuryhmiin nähden, varsinkin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Toimitila- ja kiinteistöresurssit Tiehallinnon kiinteistöjä koskevat tiedot on päivitetty Tiehallinnon kiinteistötietorekisterin mukaisiksi. Tiehallinnolla on hallinnassaan 928 rakennusta (1,3 milj. m 3 ). Rakennukset ovat pääasiassa tienhoidon varikoita. Niistä muodostuu 62 tienhoitotukikohtaa, 43 lähtöpistettä ja 140 varastopistettä. Vuokralle otettuja toimitiloja on noin 40 000 m 2. Tiehallinnon omistusoikeudella hallitsemat rakentamattomat kiinteistöt (330 kpl) ovat pääasiassa maa-ainesalueita. Lisäksi tieoikeudella hallittavia maa-ainesalueita on 280 kappaletta. Vuokra- tai muulla käyttöoikeudella hallittavia alueita on 198. Kiinteistötietoja on tarkistettu vuonna 2004 ja työ jatkuu edelleen. Erityisesti muussa kuin maa-ainesaluekäytössä olevia kiinteistöjä puuttuu Tiehallinnon ja Maanmittauslaitoksen rekistereistä. Tiehallinto jatkaa rekisterien täydentämistä tältä osin yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Tiehallinto on vuoden 2004 aikana luovuttanut 210 kiinteistöä yhteisarvoltaan rakennuksineen noin 2,61 milj. euroa. Pääosa siirretyistä on mennyt valtiovarainministeriölle. Kiinteistöistä 52 on siirretty edelleen Metsähallitukselle

16 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TOIMINTA JA RESURSSIT Tiehallinto antaa tienhoitourakoitsijalle vuokralle tienhoidon alueurakassa tarvittavia kiinteistöjä. Vuokralle tarjottavat kiinteistöt on lueteltu tienhoidon alueurakkakyselyssä. Alueurakoitsijalla on mahdollisuus vuokrata vapaaehtoisesti varikoita eli tukikohtia, lähtöpisteitä ja varastopisteitä. Tiehallinto on laatinut maanhankintaa ja kiinteistönpitoa koskevat toimintaperiaatteet aina vuoteen 2007 asti. Omaisuus Merkittävimmät omaisuuserät olivat maa- ja vesialueet 5 milj. euroa, rakennusmaa- ja vesialueet 568 milj. euroa, rakennukset 16 milj. euroa, tierakenteet 14 088 milj. euroa, keskeneräiset hankinnat 357 milj. euroa sekä myyntisaamiset 18 milj. euroa. Tiehallinnon taseen loppusumma oli 15 078,7 milj. euroa, josta 99,9 % oli tieomaisuutta ja 0,01 % muuta käyttöomaisuutta sekä vaihto- ja rahoitusomaisuutta. Tiehallinnon kirjanpidollinen omaisuus lisääntyi 70,3 milj. euroa edellisestä vuodesta, mutta muutos aiheutui 149,1 M päällysteiden kertaluonteista oikaisukirjauksesta eli todellisuudessa omaisuus väheni. Käyttöomaisuus Tieomaisuus muodostuu tierakenteista, tiepohjista ja keskeneräisistä tierakenteista. Tieomaisuuden arvo kasvoi viime vuodesta 72,5 milj. eurolla. Lisäys johtuu kertaluonteisesta päällysteiden oikaisusta sekä siltojen ja muiden tierakenteiden lisäyksestä. Kertaluonteisena korjauseränä kirjattiin taseeseen 149,1 milj. euroa päällystämisen menoja vuosilta 1998-2001. Ilman oikaisua tieomaisuus olisi vähentynyt 54 milj. eurolla vuodesta 2003. Yleisiä teitä valmistui vuonna 2004 yhteensä 78 kilometriä. Poistoja kirjattiin yhteensä 563,7 milj. euroa. Muut tierakenteet Sillat Päällysrakenteeet Alusrakenteet Tierakenteet yhteensä Milj. euroa 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 3. Tierakenteet tilinpäätöksissä 1998 2004 Vaihto-omaisuus Tiehallinnon vaihto-omaisuus koostuu varastoiduista maa-aines- sekä kiviainesjalosteista. Vaihto-omaisuuden tasearvo oli v. 2004 lopussa 1,2 M.

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 17 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3.1 Tienpidon strategian toteutuminen Tienpito perustui seuraaviin strategisiin linjauksiin: Kunnossapidon (hoito ja ylläpito) toimin varmistetaan nykyisen tiestön liikennekelpoisuus ja säilytetään sen nykyinen kunto. Rahoitusta varataan tiestön kunnossapitoon 400 milj. euroa vuodessa. Talvihoidon taso pidetään nykyisellään. Talviajan liikenteen hyvä toimivuus varmistetaan pääteillä, muilla teillä hoidon taso on tyydyttävä tai välttävä tien merkityksestä riippuen. Kesäajan hoidon taso sekä tieympäristön muu laatutaso säilytetään pääosin nykyisellä tasolla. Liikenteen hallinnan peruspalvelut (liikenteen ohjaus ja tiedottaminen) ylläpidetään nykyisessä laajuudessaan. Päällystetyn tiestön rakenteellinen kunto säilytetään pääosin nykyisellä tasolla. Soratiet pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Kelirikkohaittaa poistetaan perustuotannon keskeisillä reiteillä. Siltojen peruskorjausta sekä varusteiden ja laitteiden kunnostusta lisätään. Liikenneturvallisuuden parantamisessa korostuvat pienet tieympäristön parantamistoimet, nopeusrajoitukset, valvonnan tukeminen ja liikenneturvallisuusyhteistyö. Liikenneturvallisuutta ja liikenteen toimivuutta parantavia pienehköjä toimenpiteitä on mahdollista tehdä vain vähäisessä määrin. Ympäristöhaittojen vähentämisessä saatetaan loppuun käynnissä oleva pohjavesien suojausohjelma. Strategia toteutui seuraavasti: Päivittäinen liikennöitävyys säilyi hyvällä tasolla, vaikka huonojen ajoolosuhteiden osuus lisääntyi hieman vuodesta 2003. Myös tienkäyttäjien tyytyväisyys palvelutasoon on pysynyt hyvällä tasolla. Vain alemmalla tieverkolla tienkäyttäjät haluaisivat saada parempaa palvelutasoa. Kunnossapitoon rahoitusta käytettiin sovitun mukaisesti. Talvihoidon tasoa nostettiin Konginkankaan suuronnettomuuden jälkeen etenkin pääteiden yöajan laatuvaatimusten osalta. Tieverkon rakenteellisen kunnon heikkeneminen estettiin päällystettyjen teiden ja sorateiden osalta. Siltojen rakenteellinen kunto heikkeni edelleen lisäpanostuksista huolimatta. Liikenneturvallisuutta parannettiin asetettuja tavoitteita enemmän, mutta liikennekuolemien määrä lisääntyi vuodesta 2003. Merkittävä osuus tuloksesta saatiin kiristyneellä nopeusrajoituspolitiikalla ja suuntaamalla vähäiset perustienpidon investoinnit ensisijaisesti pieniin tehokkaisiin liikenneturvallisuushankkeisiin.

18 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3.2 LVM:n asettamien tulostavoitteiden saavuttaminen 3.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyy nykyisellään. Palvelutaso toteutui talvikaudella 2003 2004 tavoitteen mukaisesti. Huonoja ajo-olosuhteiden (liukkaus, lumisuus) osuus oli pääteillä 7,9 % ja muilla teillä 9,3 %. Huonojen ajo-olosuhteiden osuus kuitenkin lisääntyi sekä päätiestöllä että alemmalla tieverkolla. Talvikunnossapidon palvelutasoa on nostettu uusiin 1.10.2004 alkaviin alueurakoihin sekä päätiestöllä että alemmalla tieverkolla. Sorateillä kesäkauden palvelutaso parani siten, että huonoja ajoolosuhteita (tasaisuus, kiinteys, pölyävyys) oli 1,8 % (vuonna 2003 5,4 %). Myös sorateiden palvelutasomittaukset tukevat käsitystä, että palvelutaso on selvästi parantunut. Rahoitusta suunnataan siten, että tierakenteet voidaan pitkällä aikavälillä pitää kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Pääteiden rakenteellinen kunto ei heikkene. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä rajoitetaan enintään 5 700 kilometriin. Rahoitusta ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on tienpidon strategian mukaisesti lisätty ja se oli toimintavuonna 216 milj. euroa. Tierakenteet voidaan pitää nykykunnossa, mutta aikaisempina vuosina syntynyttä kuntovajetta ei pystytä kuromaan kiinni. Pääteiden rakenteellinen kunto säilyy suunnilleen ennallaan. Päällysteitä uusittiin 4 081 km, josta pääteillä 1 563 km. Päällystämisen yhteydessä tehtiin rakenteen parantamistöitä 1 089 km. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä jäi 5 609 kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että siltojen kuntoa kuvaava vauriopistesumma vähenee 11 %. Tavoite saavutettiin, mutta siltojen kunto heikkeni. Siltojen vaurioita korjattiin tavoitteen mukaisesti ja vauriopistesumma pieneni 11,9 % vuoden alun lähtökohtatilanteesta. Kuitenkin siltojen kuntotarkastuksissa on havaittu uusia vaurioita ja vuoden aikana vauriot ovatkin lisääntyneet 10 % tehdyistä siltakorjauksista huolimatta. Huonokuntoisten siltoja oli yhteensä vuoden 2004 lopussa 777 kpl (724 kpl vuonna 2003) Siltojen peruskorjauksien määrä on riittämätön, vaikka niiden rahoitusosuutta ylläpidon ja peruskorjausten rahoituksesta lisättiin jopa yli tienpidon TTS:n rahoituskehyksen. Tarve lisäpanostukseen lisääntyy edelleen lähivuosina.

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 19 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Sorateiden kelirikon liikenteelle aiheuttamaa haittaa vähennetään 8 %. Haittaa liikenteelle voitiin vähentää 11,9 %. Kevään kelirikko jäi viime vuoden tapaan aikaisempia vuosia lievemmäksi. Vaikka runkokelirikkokohteita korjataan, uutta syntyy lisää joka vuosi. Tiehallinto asetti painorajoituksia 860 kilometrille kelirikkoisten sorateiden rakenteiden suojelemiseksi. Liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta parannetaan toteuttamalla tätä palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Liikenteen seurantajärjestelmää täydennettiin suurilla kaupunkiseuduilla (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu). Kelin seurannassa investoinneilla korvattiin vanhentuvaa laitekantaa. Liikenteen hallinnan investointitarpeet lisääntyvät merkittävästi. Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 45 ja kehittämisinvestoinneilla saavutetaan lisäksi 10 laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä. Tiehallinto edistää eri osapuolten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä toteuttaa Tiehallinnon liikenneturvallisuussuunnitelman vuoden 2004 tehostetut toimenpiteet. Tiehallinnon liikenneturvallisuustoimenpiteiden tuloksena saavutettiin 54,5 laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden vuosittainen vähenemä (heva) perustienpidossa. Eduskunnan päättämillä, vuonna 2004 liikenteelle avatuilla isoilla kehittämisinvestoinneilla saavutettiin 10,1 henkilövahinko-onnettomuuden laskennallinen vähenemä. Merkittävä osuus tuloksesta saatiin kiristyneellä nopeusrajoituspolitiikalla. Perustienpidon investointirahat on suunnattu ensisijaisesti pieniin tehokkaisiin liikenneturvallisuushankkeisiin. Maakunnallisia ja seudullisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia on laadittu alueellisten toimijoiden yhteistyönä. Muita liikenneturvallisuutta edistäviä yhteistyömuotoja ovat olleet: tutkijalautakuntatyö, kampanjat, kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen sekä automaattisen liikennevalvonnan suunnittelu poliisin kanssa. Pohjavesien ympäristövaikutuksia vähennetään pienentämällä suolan käyttöä. Vuonna 2004 ei toteuteta uusia pohjaveden suojauskohteita. Talvikaudella 2003 2004 liukkaudentorjuntaan käytettiin 88 000 tonnia suolaa, joka on samalla tasolla kuin viiden viimeisen vuoden keskimääräinen suolan kulutus. Liikenneturvallisuusperusteisista hoitoluokan tarkistuksista aiheutuu noin 5 % lisäys suolankäyttöön ensi talvikautena 2004 2005.

20 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3.2.2 Asiakaslähtöisyys Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys yleisten teiden palvelutasoon säilyy tasolla 3,4. Yksityishenkilöiden tyytyväisyys (asteikolla 1 5) oli talven ja kesän mittausten mukaan keskimäärin 3,46 pistettä ja parani hieman vuodesta 2003. Alemmalla tieverkolla tyytyväisyys on selvästi alhaisempi eli 2,8 pistettä. Tiehallinto ottaa käyttöön systemaattisen menettelyn toimeksiantajiensa, yhteistyökumppaneidensa ja palvelujensa toimittajien ja tuottajien tyytyväisyyden mittaamiseksi. Tiehallinto teki joulukuussa 2004 laajan sidosryhmäkyselyn. Urakoitsijoille suunnatussa eri kyselyssä selvitettiin lisäksi urakoitsijoiden käsityksiä Tiehallinnon innovaatiokyvystä. Yhteistyösuhde on viime vuosina kaikkien sidosryhmien mielestä parantunut ja on erittäin korkealla tasolla. Henkilöstön asiantuntemus ja henkilösuhteiden toimivuus koettiin Tiehallinnon selvänä vahvuutena. Tiehallinnon arvot koettiin yhteisiksi. Innovaatiomittauksessa Tiehallinto sai 59 pistettä (max. 100), mikä vastaa hyvää tasoa. Hankintastrategian toimeenpanossa on kuitenkin vielä kehitettävää parhaiden yritysten tason saavuttamiseksi. 3.2.3 Toiminnallinen tehokkuus Perustienpidon yksikkömenot ovat laajennus- ja uusinvestoinnit sekä suunnittelu pois lukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään 6 500 euroa/tiekilometri. Tavoite saavutettaneen. Bruttomenoista laskettuna tavoitteessa määritetyt yksikkömenot ovat 6 497 euroa / tiekilometri. Palvelutason muutoksen vaikutus oli 83 /tiekm. Yksikkömenojen kehittymiseen vaikuttaa korottavasti strategian mukainen panostaminen ylläpitoon uus- ja laajennusinvestointien kustannuksella. Hoidon kilpailuttamisen säästöt ovat alentaneet yksikkömenoja, kuitenkin säästöjä on käytetty hoidon palvelutason korottamiseen ja peruskorjausten rahoitukseen. Tieverkon laajuuden säilyessä muuttumattomana tavoite mittaa hoidon, ylläpidon ja oman toiminnan volyymiä. Toiminnan tehokkuuden mittariksi tavoite sopii huonosti. Tiehallinnon hallintomenot (ei sisällä mm. T&K menoja eikä tietojärjestelmäinvestointeja) ovat enintään 71 milj. euroa. Tiehallinnon hallintomenot olivat 69 milj. euroa. Tiehallinnon prosessien suorituskyvyn paraneminen kyetään osoittamaan mittarein.

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 21 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Prosessien mittarit osoittivat pääosin hyvää suorituskykyä (palvelujen suunnittelu, liikenteen palvelut, ohjaus, talous ja tieto) sekä erittäin hyvää (asiakkuus ja palvelujen hankinta) ja tyydyttävää (tekniset palvelut ja henkilöstö). Tieverkon hoidon reaaliset kustannukset alenevat kilpailuttamisen seurauksena 34 milj. eurolla (15 %) vuoden 2004 loppuun mennessä. Täysin kilpailutettujen hoidon alueurakoiden arvioidut kustannukset ovat kaudella 1.10.2004 30.9.2005 reaalihinnoin 41,8 milj. euroa eli 21,7 % edullisemmat kuin mitä vastaavan palvelutason tuottaminen maksoi neuvottelumenettelyllä sopimuskaudella 1.10.2000 30.9.2001. 3.2.4 Kyvykkyys Henkisten voimavarojen hallinnalle LVM asetti seuraavat tavoitteet: Tiehallinto saavuttaa Euroopan laatupalkintoarvioinnissa (EFQM) 450 pistettä. Laatupalkintokilpailussa saavutettiin tavoitteen mukainen tulos 400-450 pistettä. Tiehallinnolle myönnettiin kunniamaininta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on systematisoitu. Infra-alan kanssa sovittiin tie- ja liikennealan teknisen osaamisen kehittämisen työnjako. Valtakunnallisista koulutusohjelmista hankinnan koulutusohjelmaa jatkettiin, asiakkuusosaamisen ohjelma aloitettiin sekä järjestettiin laajasti tietojärjestelmien käyttöönottoa tukevaa koulutusta. Moniosaajien valmennusohjelman linjaukset hyväksyttiin. LVM:n vetämänä, toisten väylävirastojen sekä alan toimijoiden kanssa aloitettiin Liikennejärjestelmäosaamisen ohjelman valmistelu. Ikärakenteen haltuunottoon tähtäävä TyöMaistuu ohjelma aloitettiin. Johtamisen erikoistumistutkinto (JET) alkoi helmikuussa yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa. Tulosyksiköt ovat laatineet valtakunnallisiin linjauksiin perustuvat osaamisen kehittämissuunnitelmat. Niitä on käytetty hyväksi tulos- ja kehityskeskusteluissa henkilökohtaisten tavoitteiden sopimisessa. Henkilöstön työtyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla. 3.3 Tiehallinnon sisäiset tulostavoitteet ja tunnusluvut Tiehallinto täydensi LVM:n asettamia tulostavoitteita sisäisessä ohjauksessaan asettamalla tulosyksiköille hankintojen tehostamiselle ja kustannusten hallinnalle sekä Oulun tiepiirille tavoitteen Kainuun maakunnan hallintokokeilulle. Lisäksi prosessien kehittämiselle asetettiin tulostavoitteet. Tulosyksiköt onnistuivat saavuttamaan tavoitteen erittäin hyvin, osin erinomaisesti. Hyvästä tuloksesta maksettiin tulospalkkioita Tiehallinnon henkilökunnalle kaikkiaan 1,134 milj. euroa. Tiehallinnon johdon, prosessinomistajien ja prosessivastaavien onnistumista arvioitiin osin henkilökohtaisten tulostavoitteiden kautta.

22 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Tiehallinnon toimintaa seurataan lukuisilla tunnusluvuilla ja mittareilla, joista keskeiset on koottu oheiseen yhteenvetotaulukkoon. Viimeisen sarakkeen luvut kuvaavat Tiehallinnon asiantuntijoiden näkemystä pitemmän aikavälin tavoitetasosta, johon nykyrahoituksella ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia. Taulukko 3. Tiehallinnon tulostavoitteet ja tunnusluvut

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 23 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3.4 Prosessin suorituskyvyn mittarit Prosessien suorituskykymittarit osoittavat kehitystä tapahtuneen kohti toivottua suuntaa. Taulukko 4. Tiehallinnon prosessien suorituskyvyn mittarit

24 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3.5 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus Julkisoikeudelliset suoritteet Tiehallinnon vuoden 2004 julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot olivat 1,24 milj. euroa (1,167 milj. euroa vuonna 2003). Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot kertyivät myönnetyistä erikoiskuljetuslupamaksuista ja muista yleisiä teitä koskevien lupien maksuista. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli tappiollinen 0,35 milj. euroa (-0,19 milj. euroa vuonna 2003). Kustannusten kasvu verrattuna vuoteen 2003 johtui lähinnä henkilöstökustannusten lisääntymisestä. Koska julkisoikeudellisten suoritteiden tuottaminen on ollut alijäämäistä usean vuoden ajan, Tiehallinto esitti syksyllä 2004 liikenne- ja viestintäministeriölle lupahintojen korottamista keskimäärin 7 %:lla. Uusi maksuasetus tuli voimaan 1.1.2005 lukien. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuden laskennan ohjetta tarkennettiin vuoden 2004 osalta. Tästä johtuen kustannuserien välillä on tapahtunut muutoksia vuoteen 2003 verrattuna. Esimerkiksi osa kustannuksista, jotka sisältyivät vuonna 2003 tukitoimintojen kustannuksiin, otettiin vuoden 2004 laskelmassa huomioon erilliskustannuksissa henkilöstökustannuksina, ja vuoden 2003 palvelujen ostoihin sisältyi kustannuksia, jotka vuoden 2004 laskelmassa otettiin mukaan vuokriin sekä aineisiin ja tarvikkeisiin. Taulukko 5. Tiehallinnon julkisoikeudelliset suoritteet

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 25 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Liiketaloudelliset suoritteet Tiehallinnon liiketaloudellisten suoritteiden tuotot vuonna 2004 olivat 1,32 milj. euroa (0,84 milj. euroa vuonna 2003). Tuottojen kasvu verrattuna edelliseen vuoteen johtui lähinnä kirjausperusteiden muutoksesta. Aikaisemmin osa liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista vuokratuotoista kirjattiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuloksi momentille 12.31.24 Tiehallinnon tulot ja osa tuloksi Tiehallinnon nettobudjetoidulle momentille 31.24.21 Perustienpito. Vuokratuotoista vain perustienpidon tuloksi kirjattu osuus otetaan mukaan liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmaan. Vuodesta 2004 alkaen vuokratuotot on kirjattu kokonaan perustienpidon tulomomentille, ja täten ulkopuolisilta saadut vuokratuotot sisältyvät kokonaisuudessaan vuoden 2004 liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelmaan. Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot koostuivat suurimmaksi osaksi ulkopuolisilta saaduista levähdysalueiden ja kiinteistöjen vuokratuotoista. Muita liiketaloudellisia tuottoja oli esim. julkaisujen myynti. Kustannusrakenteen muutokset johtuivat esim. siitä, että osa liiketaloudellisiin suoritteisiin kohdistuvista töistä ulkoistettiin vuoden 2004 aikana. Siksi henkilöstökustannuksia oli vähemmän vuonna 2004 verrattuna vuoteen 2003 ja vastaavasti palvelujen ostoja enemmän vuonna 2004 kuin vuonna 2003. Vuonna 2004 ulkopuolisille vuokrattuja kiinteistöjä oli enemmän kuin vuonna 2003, mistä johtuen myös poistoja ja korkoja oli enemmän vuonna 2004 kuin vuonna 2003.

26 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Taulukko 6. Tiehallinnon liiketaloudelliset suoritteet

Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 27 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU 4.1 Rahoituksen rakenne Tiehallinnolle oli myönnetty talousarvion pääluokassa 31 ja merkitty tilijaottelussa käyttöön yhteensä 808,6 milj. euroa. Tästä valtionapuja oli 11,1 milj. euroa. Lisäksi muiden hallinnonalojen määrärahoja oli käytettävissä 2,6 milj. euroa ja virastoilta laskutettiin investointiavustuksiin ja työllisyystyöohjelman toteuttamiseen tarkoitettuja määrärahoja 8,6 milj. euroa. EU-rahoitusta oli käytettävissä yhteensä 6,8 M. Ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin perustienpidon määrärahaan 5,0 milj. euron lisäys sekä tieverkon jälki- ja kokonaisrahoitushankkeen E18 Muurla Lohja määrärahaan 2,0 milj. euron lisäys. Kolmannessa lisätalousarviossa määrärahoja tarkistettiin seuraavasti: 31.24.21 Perustienpito + 1,378 M 31.24.76 Tienlain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset + 1,000 M 31.24.78 Eräät tiehankkeet 10,279 M 31.24.79 Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet + 3,764 M 31.99.78 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen - 7,400 M Yhteensä 11,537 M Vt 9 Orivesi Muurame määrärahan (mom. 31.24.79) lisäystarpeen aiheutti hankkeen sopimusvaltuuden ylittäminen. Edelliseltä vuodelta siirtyneitä saldoja oli käytössä 58,2 milj. euroa. Saldoista käytettiin 55,9 milj. euroa, vuodelle 2005 siirtyi edelleen 1,5 milj. euroa ja siirtyneitä määrärahoja peruutettiin 0,7 milj. euroa. Valtuuksia oli vuonna 2004 käytettävissä momentilla 31.24.78 Eräät tiehankkeet yhteensä 70,5 milj. euroa, momentilla 31.24.79 Tieverkon jälkirahoitusja kokonaisrahoitushankkeet 707,1 milj. euroa sekä momentilla 31.99.78 Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen 158,4 milj. euroa. Kolmannessa lisätalousarviossa momentin 31.24.79 (vt 5 Joroinen - Varkaus) sopimusvaltuuteen myönnettiin 1,0 milj. euron lisäys. Tiehallinto on talousarviossa oikeutettu käyttämään näille momenteille myönnettyjä valtuuksia seuraavana vuonna siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. Valtuuksia siirtyi seuraavalle vuodelle 791,5 milj. euroa. 4.2 Talousarvion toteutumalaskelma Talousarvion tulotilien kertymä oli 29,0 milj. euroa. Tuloista 23,7 M oli Helsingin kaupungilta laskutettua rahoitusosuutta Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamishankkeen kustannuksista. Suorituksia oli 2,8 M vähemmän kuin talousarvioon oli merkitty. Tiehallinnon sekalaisia tuloja oli 3,6 milj. euroa mikä oli 2,6 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli esitetty. Ero aiheutui pääosin satunnaisten myyntivoittojen lisääntymisestä ja kuntien rahoitusosuuksien arvonlisäverojen kirjaamisesta momentille 12.31.24.

28 Tiehallinnon toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2004 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöksen mukainen määrärahojen käyttö oli yhteensä 970,8 milj. euroa, joista arvonlisäveromenoja oli 164,5 milj. euroa. Vuodelle 2005 siirtyi perustienpidon määrärahasta 17,8 milj. euroa ja muista määrärahoista 15,7 milj. euroa. Arviomäärärahoja jäi käyttämättä 5,0 milj. euroa. Talousarvion toteutumalaskelman alijäämä oli 941,8 milj. euroa. 4.3 Tuotto- ja kululaskelma 4.3.1 Toiminnan tuotot Tiehallinnon toiminnan tuotot olivat 16,8 milj. euroa. Tuotoissa ei ollut olennaista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Maksullisen toiminnan osuus tuotoista oli edelleen 8 %. Maksullisen toiminnan tuotot muodostuvat lupamaksuista ja mm. julkaisumyynnistä. 4.3.2 Toiminnan kulut Tiehallinnon kulurakenne oli lähes sama kuin vuonna 2003. Palvelujen ostojen osuus kuluista oli yli 90 %. Toiminnan varsinaiset kulut olivat 853,2 milj. euroa. Kulut vähenivät 19,4 milj. euroa edellisestä vuodesta. Tilikauden kulujäämä oli 867,9 milj. euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 197,7 milj. euroa. Kun varsinaisen toiminnan kuluja tarkastellaan ilman poistoja ja valmistusta omaan käyttöön, kulut olivat yhteensä 767,6 milj. euroa. Edellisestä vuodesta toiminnan kulut yhteensä vähenivät 21,7 milj. euroa. Vähennys kohdistui suurimmaksi osaksi palvelujen ostoihin. Taulukko 7. Tiehallinnon kulurakenne 2003 ja 2004 Kuluerä Tilinpäätös 2004 Tilinpäätös 2003 Muutos 2004/2003 milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa Toiminnan kulut Aineet ja tarvikkeet 9,8 1,3 10,4 1,3-0,7 Henkilöstökulut 47,7 6,2 46,7 5,9 1,0 Vuokrat 6,9 0,9 6,8 0,9 0,2 Palvelujen ostot 698,5 91,0 720,5 91,3-21,2 Muut kulut 4,7 0,6 4,9 0,6-0,2 Yhteensä 767,6 100,0 789,3 100,0-21,7 Taulukko 8. Tiehallinnon kulujen muutokset 2003-2004 Kuluerä Tilinpäätös (milj. euroa) Muutos 2004 2003 (milj. euroa) % Aineet ja tarvikkeet 9,8 10,4 0,6 6,5 Henkilöstökulut 47,7 46,7 1,0 2,0 Vuokrat 6,9 6,8 0,1 2,6 Palvelujen ostot 698,5 720,5 21,9 3,0 Muut kulut 4,7 4,9 0,2 4,5 Yhteensä 767,6 789,3 21,7 2,8 Valmistus omaan käyttöön 478,1 432,7 45,4*) 10,5 Poistot 563,7 515,9 47,8 9,3 Yhteensä 853,2 872,5 19,3 2,2 *) Valmistus omaan käyttöön sisältää ulkopuolisista rahoitusosuuksista johtuvan ylimääräisen 23,7 milj. euron erän. Todellinen muutos on 21,7 milj. euroa.