Viestintä Viestistä vuorovaikutukseen Suomen hiihdonopettajat ry / Vuokatin Urheiluopisto 2013 Nimilista Versio 1.0 / 22.3.2013
Sisällysluettelo 1. Viestistä vuorovaikutukseen 2. Ensivaikutelma 3 Vastaanottaja 4. Kuunteleminen > 4.1 Eläytyvä kuuntelu 5. Vastuu vuorovaikutuksesta 6. Avoimuus 7. Samalla aaltopituudella 8. Vuorovaikutuksen vaikutus Suomen hiihdonopettajat ry / Vuokatin Urheiluopisto 2012 Tuomas Immonen, Jussi Hynninen, Markus Soini, Jussi Räsänen, Michael Holler, Petteri Vihmalo, Ville Vihola, Mervi Nevala ja Santtu Harjulehto
1. Viestistä vuorovaikutukseen Hiihdonopettajan työ on asiakkaan kohtaamista sekä vastuullista läsnäoloa. Yhdessä kulkemista, jossa asiakas ansaitsee tulla nähdyksi. Kuunteleva, keskusteleva sekä luottamusta herättävä työote synnyttävät asiakkaan ja opettajan välille positiivisen siteen. Hyvät vuorovaikutustaidot luovat oppilaalle ja opettajalle yhteisen työalustan positiivisen tartuntapinnan, jossa motorista suoritusta voidaan vuorovaikutuksen keinoin tarkastella ja edistää itse oppimista. Näin oppilaalle avautuu mahdollisuus tutkia ja pohtia omaa oppimistaan tasavertaisesti opettajan kanssa. Perinteinen opettaja oppilas asetelma saa väistyä. Parhaimmillaan oppilas omien kokemustensa kautta kokee oivalluksen, joka johtaa oppimiseen. Oppilaalle syntyy halu ja tahto vaikuttaa itse oppimiseensa. Oppilaan sisäinen motivaatio vahvistuu! Onnistunut vuorovaikutus voi sytyttää oppimisen liekin oppilaan sydämessä! Kun tapaamme toisemme välillemme syntyy viestintää: et voi tavata ketään viestimättä itse tai ottamatta toiselta vastaan viestejä. Kahden ihmisen välinen vuorovaikutus on viestinnän perustapahtuma. Vuorovaikutukseen sisältyy kielen lisäksi myös sanaton viestintä. Se voi ratkaisevasti muuttaa sanojen merkitystä. Aidoimmillaan vuorovaikutus on enemmän kuin sanoma ja siihen reagoiva palaute. Parhaimmillaan siihen kuuluu valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuus, jossa osapuolet ovat vuorotellen -tasapuolisesti ja tasavertaisesti - viestinnän lähettäjä ja vastaanottaja. Hyvällä keskustelijalla on puhetaidon lisäksi valmius kuunnella ja havainnoida herkästi keskustelukumppaniaan.
2. Ensivaikutelma Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran Kohdatessasi asiakkaan ensivaikutelma muodostuu pääasiassa eleistä, ulkoisesta olemuksesta sekä äänen sävystä. Sanojen vaikutus on alle 10 %. Jos oheisviestinnän sisältö on eri kuin sanojen, mielikuva tilanteesta rakentuu oheisviestinnän perusteella. Sanoihin luotetaan myös vähemmän kuin non - verbaaliseen viestintään. Aina kun tapaamme uuden ihmisen luomme hänestä käsityksen heti ensi sekunnilla. Ensivaikutelman syntymiseen vaikuttaa ensisijaisesti henkilön ulkoinen olemus: ryhti, kehon asennot, ilmeet ja eleet, siisteys ja raikkaus, sekä vaatetus ja käyttäytyminen. Ulkoisesta olemuksesta heijastuvat myös itsetunto ja itsekunnioitus. Oma mielikuvamme itsestämme voi myös olla toisenlainen kuin miltä näytämme toisten silmin. Meillä voi olla monia tiedostamattomia tapoja ja tottumuksia, joita emme itse huomaa mutta jotka saattavat kiinnittää toisten huomion, esim. ruma kielenkäyttö. Toisaalta voi olla myös niin, ettemme havaitse itsessämme piirteitä tai ominaisuuksia, joita muut pitävät positiivisina asioina, esim. iloinen olemus tai avoimuus uusille ihmisille. Tuttuja ihmisiä kannattaakin käyttää peilinä ja pyytää kertomaan miltä näytämme muiden ihmisten silmin. Äänenkäyttöön kannattaa kiinnittää myös huomiota. Siitä voi tunnistaa mm. henkilön tunteita, mielialoja ja vireystilaa. Olemme herkkiä aistimaan pelkän äänensävyn perusteella lausumattomia ajatuksia. Onkohan hän suuttunut jostain, kun ääni on noin kireä? Eipä taida minun asiani kovin kiinnostaa kun hän kuulostaa niin poissaolevalta. Puhetyylin perusteella luodaan myös vaikutelma henkilön luonteenpiirteestä. Nopeaa puhetta saatetaan pitää tehokkaana ja hidasta puhujaa saamattomana, vaikka asia ei suinkaan ole näin yksioikoinen. Puhuminen ei ole pelkästään kurkunpäässä tapahtuvaa toimintaa vaan ilmaisu, johon koko keho osallistuu. Kaikki puhuminen tapahtuu koko vartalolla, päästä varpaisiin. Eleillä ja ilmeillä puhuja saa äänensä sävyjä ja vivahteita, jotka tekevät puheesta mielenkiintoista ja miellyttävää kuulijoille. ENO Ennakoiva ohjaus työelämässä: Työelämän sosiaaliset- ja vuorovaikutustaido Kun kohtaat toisen ihmisen, hän luo sinusta mielikuvan ulkonäön lisäksi myös katsekontaktin ja äänenkäytön perusteella. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu silmiin katsominen. Alaspäin suuntautunut katse viestii omiin ajatuksiinsa vaipuneesta henkilöstä, joka tuskin välittää kuunnella keskustelukumppaneitaan. Harhaileva ja pälyilevä katse antaa taas helposti epäluotettavan kuvan. Näyttää kuin henkilöllä olisi jotain salattavaa, eikä hän uskalla sen vuoksi kohdata toisen katsetta.
3. Vastaanottaja Vastaanottajan merkitys viestinnässä Vuorovaikutus ei ole vain viestien teknistä siirtämistä ihmiseltä toiselle. On hyvä muistaa, että viesti saa todellisen merkityksensä vasta kuulijan käsittelyssä. Et voi itse päättää, miten toinen sanomasi ymmärtää tai miten hän siihen suhtautuu. Opetettaessa asioita on tärkeää säätää lähetin oikealle pituudella. Tämä aallonpituus löytyy keskustelemalla ja kuuntelemalla oppilasta. Saat sanomasi tehokkaammin perille, kun asetat vastaanottajan keskipisteeseen: mene viestinnässä yli puolivälin vastaan varmista, tee havaintoja käytä yhteistä kieltä osoita yhteinen tavoite ja yhteinen etu - tarjoa samaistumisen mahdollisuus arvosta, ole myönteisen kiinnostunut ota selkeästi kantaa suosi mutkatonta arkikeskustelua ota vastuu viestinnän onnistumisesta hiihdonopetuksen ammattilainen ei käyttäydy huonosti luo myönteinen ilmapiiri, näin viesti menee perille
4. kuunteleminen Kuuntelemisen tahto ja taito Kuuntelu on paljon enemmän kuin viestin vastaanottamista. Kuuntelemalla voi osoittaa empatiaa, kunnioitusta ja aitoutta puhujaa kohtaan. Tasapuolinen vuorovaikutus syntyy vain silloin kun osapuolilla on kykyä todella kuulla toisiaan. Aito aktiivinen kuuntelu on vaikuttamista tehokkaimmillaan. Kuuntelu sisältää viestinnän suopean ilmapiirin kannalta olennaisen tärkeän sanoman: Olen kiinnostunut sinusta. Otan huomioon mitä ajattelet ja tunnet. Kyky ja halu kuulla ja nähdä on yli puolet keskustelun ja vaikuttamisen taidosta. Vahvimmat vaikuttajat ja osaajat ovat aina hyviä kuuntelijoita. Avaudu! keskity toisen puhuessa kuunteluun älä oman puheenvuorosi valmisteluun ilmaise kehon kielellä avointa, suopeaa asennetta Arvosta! etsi toisen puheesta yhteisiä näkemyksiä - älä tarjoa aina vain omiasi.. anna toisen sanoa sanottavansa loppuun muista, että on epäkohteliasta puhua päälle tai kuiskutella vastaa katseeseen, kun puhuja katsoo sinuun Keskity! kun keskityt kuunteluun, et ehdi ihailla maisemia, säätää siteitä, tai räplätä hissilippua. luota, että muistat olennaisen puheenvuoroista Vastaa! jatka toisen aiheita tai ajatuksenkulkuja esitä kysymyksiä esitä eriävät mielipiteesi vaihtoehtoina
4. kuunteleminen Eläytyvä kuuntelu Eläytyvä kuuntelu on käyttökelpoinen menetelmä kun halutaan esimerkiksi johdattaa oppilasta itse oivaltamaan omaa käyttäytymistään ja oppimistaan. Eläytyvässä kuuntelussa vastaanotettu viesti lähetetään omin sanoin takaisin viestin lähettäjälle vahvistettavaksi tai korjattavaksi. Kuullun asian lisäksi palautetaan puhujalle harkiten myös viestistä välittyvä tunne. Kuultua voidaan selventää esittämällä puhujalle lisäkysymyksiä. Koska kommunikaatiossa kehonkieli on tärkeää, on eläytyvästi kuunnellessa kiinnitettävä huomiota puheen lisäksi puhujan sanattomiin viesteihin, kuten ilmaisutapaan, eleisiin, esiintymiseen ja katsekontaktiin. Niiden avulla saadaan puhujan olotilasta enemmän tietoa kuin mitä hän pystyy tai haluaa pukea sanoiksi. Eläytyvän kuuntelun seurauksena puhuja kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Eläytyvä kuuntelu auttaa viestin lähettäjää selventämään omia tunteitaan ja ajatuksiaan ja ratkomaan ongelmiaan. Kuulluksi tulemisen kokemuksessa ihmisten välille muodostuu yhteys, jossa koetaan hyväksyntää. Tämä yhteys helpottaa itsensä löytämistä ja hahmottaa ja kehittää itsetuntemusta. Kun tulee kuulluksi, alkaa ymmärtää itseään paremmin ja on halukkaampi muuttamaan omaa käyttäytymistään. Kuuntelija joutuu tulkitsemaan omia kokemuksiaan uudelleen toisen ihmisen avoimen kokemisen seurauksena. Siksi eläytyvä kuuntelu vaikuttaa myös kuuntelijaan. Oppilas: Ope: Oppilas: Ope: Mä en saa millään suksea leikkaamaan ja treenaaminenkin on tosi vaikeaa kun mun selkä on ihan jumissa! Onks sulla selkä ihan jumissa? Joo, on tullu treenattua ihan sikana. Koita ottaa varovaisesti. Eläytyvän kuuntelun kautta opetuksen ilmapiiri parantuu. Oppilaan kuunteleminen ja hänen tuntemuksiensa hyväksyminen voimat ja taidot loppuvat -tilanteessa antaa oppilaalle lisämotivaatiota ja potkua suoritukseen. Oppilaat alkavat myös aiempaa avoimemmin puhua omasta voinnistaan ja tuntemuksistaan. Lintunen, Kuusela, Klemola, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos: Eläytyvä kuuntelu
5. Vastuu vuorovaikutuksesta Vastuu vuorovaikutuksesta on aina vuorovaikutuksen ammattilaisella. Se tarkoittaa aktiivista huolenpitoa omasta toiminnasta. Kun hankaluuksia tulee, on tärkeää pitää pää kylmänä ja koettaa ratakaista asiat ammattimaisesti. Se voi tosin joskus olla hankala, koska opetustyössä saatu kritiikki koetaan helposti moitteiksi omaa persoonaa kohtaan - silloin täytyy muistaa ammattimainen vastuu omista tunteista ja teoista. Hiihdonopettaja palvelee maksavia asiakkaita, jolloin sanallisiin hyökkäyksiin ei voi vastata samalla mitalla. Korkeaan ammattietiikkaan kuuluu yleisesti hyväksytty ja sisäistetty ajatus ihmisen arvosta ihmisenä ja oikeudesta tulla aina kunnioittavasti kohdelluksi ammatti-ihmisten taholta. Sitä ei tarvitse erityisesti ansaita, eikä kenenkään tarvitse miettiä, että olenko ollut juuri tuon ammattilaisen silmissä riittävän hyvä ansaitakseni hänen kunnioituksensa. Onnistuneessa vuorovaikutuksessa on hyvää tahtoa - välittämistä, joka näkyy aktiivisena pyrkimyksenä kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Välittämistä on, että on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä ja jaksaa vaikeuksistakin huolimatta yrittää hoitaa vuorovaikutusta siten, että tavoitteet saavutetaan. Se, että tavoitteita ei yrityksistä huolimatta aina saavuteta, ei saa vaikuttaa yrittämiseen. Rehellisyys on vuorovaikutuksen kulmakiviä. Se ei kuitenkaan tarkoita sellaista suoruutta, jota voidaan käyttää omassa porukassa. Täytyy muistaa, että on olemassa, myös hienotunteisuuden ihanne, joka on yhtä tärkeää kuin suoruus. Todellisuudessa viisas on se, joka osaa toimia noudattaen molempia periaatteita. Useimmiten asiasta voi sanoa hienotunteisesti suoraan.
6. Avoimuus Avoimuutta puolin ja toisin Aidosti avoimeen viestintään kuuluu siis asioiden avoin kertominen, tahto ja taito keskustella ja kuunnella, mitä toinen kertoo. Tärkeää on myös keskustelun ylläpitäminen ja kehittäminen palautteen avulla. Palaute tarkoittaa vastaanottajan reagointia sanomaan, kommentteja ja moitteitakin. Avoin keskustelu sisältää siis paljon palautetta, kun sen vain oikein oivaltaa: Palaute ei ole poikkeus vaan olennainen osa viestintää. Edistyt vain palautteen avulla. Huomaa sanaton ja epäsuora palaute. Hyväksy, ettei palaute aina tule suoraan sinulle. Ota myönteisesti vastaan myös kielteinenkin palaute. Kritiikki ei kerro katastrofista. Älä selittele, kokeile uutta. Sinä päätät, miten otat palautteen huomioon. Negatiivisella palautteella voit vaikuttaa toimintoon, mutta positiivisella palautteella itse toimintaan.
7. Samalla aaltopituudella Hyvä vuorovaikutus on mahdollista silloin kun oivalletaan, että on olemassa ero maailman ja ihmisten maailmankuvan välillä. Maasto ja kartta ovat eriasia. Emme reagoi suoraan todellisuuteen, vaan jokaisella on oma tapansa muokata ympäröivää maailmaa maailmankuvaksi. Piirrämme yksilöllisen kartan maailman maastosta. Kartta pitää sisällään sanojen ja kokemusten merkitykset, mikä on mahdollista ja mikä ei, mikä on tärkeää ja mikä ei, minäkuvan, asioiden ja ihmisten väliset suhteet, lainalaisuudet elämässä ja niin edelleen. Vuorovaikutustilanteessa yhteys syntyy vain, kun ihminen kohdataan hänen omalla kartallaan. Jos yhteyttä ei synny, viestin perillemeno ja vaikuttavuus ei onnistu. Opettajan kannalta pohtien kartta-ajatus avaa uuden mahdollisuuden opetustyöhön. Esimerkiksi oppijan kartalla joko on tarvittavat ainekset tehtävän suorittamiseen tai ei ole. Voidaan ajatelle, että paraskin neuvo on tehoton, jos se koskee asiaa, jota oppilaan kartalla ei yksinkertaisesti ole. Jos oppijalla on vaikkapa itseään koskeva (tiedostamaton) uskomus Olen huono laskija, koska.. - ohjeet laskutaidon korjaamiseksi voivat kaikua kuuroille korville. Oppilaalta ei siis löydy kokemuksellista tietoa hiihdosta tai hän ei oikeastaan ymmärrä merkitystä koko asialle. Ongelma ei ole, ettei maailmassa ole vaihtoehtoja, vaan se ettei pysty näkemään vaihtoehtoja, Monipuolistamalla viestintään pääsemme helpommin samalle aaltopituudella erilaisten oppijoiden kanssa. Visuaalisen ihmisen vahvin kanava on näkö. Näköihminen toivoo, että toinen näyttää hänelle asiat kuvina tai kuvailee niitä sanoin sekä näkee selkeät näytöt. Apuvälineiden kuten värikkäiden kartioiden käyttö rinteessä edistää siis visuaalisen oppilaan oppimista. Kuuloihminen kiinnittää huomionsa ympärillä oleviin ääniin ja keskusteluihin. Hän pitää siitä, että asiat kerrotaan hänelle. Kinesteettinen ihminen hahmottaa ihmisten tarkoitukset ilmeiden, eleiden ja liikkeiden kautta. Opetuksen tulisi sisältää näkömielikuvia ja kuulokuvia ruokkivia sanoja sekä tarjota kinesteettiselle mahdollisuus sitoutua tunteen avulla asiaan. Vuorovaikutusta voidaan tehostaa tekemällä havaintoja oppilaan vuorovaikutuksesta ja mukauttamalla omaa käyttäytymistä saadun palautteen mukaisesti. Hyvät viestijät vaihtelevat hienovaraisella tavalla viestintäänsä sen mukaan kenen kanssa he ovat tekemisissä. Viestit menevät paremmin perille kun otetaan huomioon se, millaisia eleitä, ilmeitä, äänensävyjä, puhenopeutta, puheen voimakkuutta, sanoja jne. viestin vastaanottajan maailmassa käytetään. Näin tuodaan omaa viestintää lähemmäksi toisen henkilön viestintätyyliä ja luodaan sitä kautta samanlaisuutta, joka toimii viestien perillemenon pohjana. Oppilaan viestinnästä saat tietoa kun katsot ja kuuntelet tarkasti - teet havaintoja! Opettaja voi vuorovaikutustilanteessa rikastuttaa oppilaan karttoja lisäämällä hänen valinnan mahdollisuuksiaan. Opettajan joustavat vuorovaikutus- ja opetusmenetelmät mahdollistavat oppilaalle tehokkaamman oppimiskokemuksen. Joustavuus ja vaihtoehdot ovat toimivan vuorovaikutuksen avaimia ja mahdollistavat toimimisen oppilaan kartoilla.
8. Vuorovaikutuksen vaikutus Vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa Hyvä opettaja edistää vuorovaikutuksen keinoin yksittäisen oppilaan edistymistä, mutta viestinnällä voidaan vaikuttaa myös koko ryhmän toimintaa. Huomioimalla tasapuolisesti ryhmän jäseniä, jakamalla vastuuta, toimimalla demokraattisesti, keskustelemalla ja kuuntelemalla avoimesti jokaista vuorollaan sekä sallimalla virheitä opettaja edistää positiivisen ryhmädynamiikan syntyä. Opettajan tulee ymmärtää, että ryhmä muodostuu erilaisista ihmisistä ja heidän vahvuuksiensa huomioimisesta. Sanoilla, eleillä ja ilmeillä sekä teoilla opettaja osoittaa luottavansa ryhmäänsä sekä siihen, että yhdessä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Hyvä vuorovaikutus siis tukee oppilaan yhteisöllisyyden tunnetta. Syntyy luottamus ryhmän jäseniä ja itseään kohtaan ja usko siihen, että yhdessä saamme jotain suurta aikaiseksi. Työyhteisössä emme voi valita työtovereitamme tai asiakkaita, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Me itse voimme kuitenkin vaikuttaa siihen kuinka onnistumme talviliikunnan mielenkiintoisissa ja haastavissa työtehtävissä yhdessä työtovereidemme ja asiakkaidemme kanssa.