Hyvinvointitoimiala Tuloslaskelma TP 2016 TA+muutokset 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot 13 033 120 11 883 133 14 669 138 14 669 138 560 200 Myyntituotot 1 519 455 1 219 379 4 110 538 4 110 538 86 000 Maksutuotot 8 530 518 8 363 900 9 466 600 9 466 600 69 200 Tuet ja avustukset 2 153 488 1 682 854 477 000 477 000 310 000 Muut toimintatuotot 829 659 617 000 615 000 615 000 95 000 Toimintakulut -120 717 389-123 365 547-130 285 925-131 695 469-4 900 803 Henkilöstökulut -32 124 436-32 514 354-32 838 426-32 926 949-1 976 607 Palvelujen ostot -72 363 256-77 177 810-83 060 688-83 042 189-438 221 Aineet, tarv. ja tavarat -2 793 786-2 733 050-3 032 420-3 034 770-114 760 Avustukset -8 747 625-5 800 850-5 807 840-5 832 840-1 628 500 Muut toimintakulut -4 688 286-5 139 483-5 546 551-6 858 721-742 715 Toimintakate -107 684 269-111 482 414-115 616 787-117 026 331-4 340 603 Poistot ja arvonal. -418 737-456 000-448 000-448 000-50 000 Määrällinen henk.tarve 2016 2017 2018 2019 2020 Vakinainen henkilöstö 542 545 550 550 30 Määräaik. henkilöstö Henkilöstö yhteensä Eläkkeelle jääviä, arvio 1 1 Koko hyvinvointitoimialan toimintakate (sis. esh:n) kasvaa noin 4,1 milj. euroa (3,7 %) vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden: - toimintatuotot lisääntyvät noin 2,8 milj. euroa (23,4 %), jota selittää perhe- ja sosiaalipalveluttulosalueelle kohdentuvien Ely -keskuksen maksamien korvausten kasvu. - toimintakulut kasvavat noin 6,9 milj. euroa (5,6 %), joka johtuu pääosin palvelujen ostojen 5,9 milj. euron (7,6 %) kasvusta. Toimintakulujen kasvu kohdentuu perhe- ja sosiaalipalveluttulosalueen palvelujen ostot-tiliryhmään (kasvu 6,4 milj. euroa/27 %). Ks. perhe- ja sosiaalipalvelut tulosalueen teksti. Erikoissairaanhoidon toimintakate laskee kokonaisuudessaan noin 0,9 milj. euroa (-2,0 %). Taloussuunnitelmassa on käytetty HUS:n omaa palvelusuunnitelman mukaisten palvelujen ostojen talousarvioesitystä. Tarkempi erittely toimialan käyttötalouteen vaikuttavista muutoksista (suhteessa KS2017) selviää muutokset vuonna 2018 ja vaikutus menoihin/tuloihin taulukosta sekä tulosaluekohtaisista teksteistä. Toimialan talousarvio poikkeaa aikaisemmista talousarvion laadintavuosista siltä osin, että TS2020 sisältää ainoastaan niiden palvelujen eurot, jotka jäävät kuntaan sote-uudistuksessa. Tämän hetkisen tiedon mukaan kuntaan jääviä palveluita ovat: - liikuntapalvelut kokonaisuudessaan - oppilas- ja opiskelijahuollon psykologija kuraattoripalvelut - palkkatukityöllistäminen (TS2020 sis. koko työllisyyspalveluiden budjetin) - työmarkkinatuki Toimialan oman toiminnan (ei sis. ESH) toimintakate kasvaa 5,1 milj. euroa (7,7 %), joka johtuu palvelujen ostojen kasvusta (6,8 milj. euroa/21,1 %).
Hyvinvointitoimiala Toimialan strategia Hyvinvointitoimialan palveluissa painotetaan seuraavia strategisia linjauksia: Kuntalaisia kannustetaan ja tuetaan huolehtimaan omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa seurataan ja toimialan toimintaa ohjataan hyvinvointitarpeiden mukaisesti. Lasten ja nuorten palvelut viedään mahdollisimman lähelle heidän omaa kasvuympäristöään. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan yhteistyössä perheiden kanssa. Kannustetaan kuntalaisia käyttämään liikuntapalveluja oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Tuetaan seniorikuntalaisten omatoimisuutta, aktiivista elämistä ja mahdollisuutta asua omassa kodissa sekä kehitetään erilaisia asumisen ja palvelujen yhdistäviä ratkaisuja. Varmistetaan, että kuntalaiset saavat yllättävissä kriisitilanteissa tukea toimialan tarjoamista turvaverkoista. Menot Muutokset vuonna 2018 ja niiden vaikutus menoihin/tuloihin Muutos euroa henkilöstökulut (ei sis. sivukuluja): hallinto- ja talouspalvelut - sovellusasiantuntijan määräaikainen vakanssi ja taloussihteerin vakanssin täyttö (sis. sivukulut) perhe- ja sosiaalipalvelut - uusien vakanssien vaikutus Asiakasmäärän kasvaminen uusien vakanssien perusteena: - perhesosiaalityössä lastensuojeluilmoitukset ja yhteydenotot ovat lisääntyneet 62 % vuoden 2017 aikana, erityisen tuen asiakkaille ei ole antaa sosiaalityöntekijää omatyöntekijäksi - lastensuojelussa asiakasmäärä on kasvanut 80 % vuoden 2017 aikana ja asiakasmäärä on ajoittain ollut 50 lasta/sosiaalityöntekijä (suositus 30 lasta/työntekijä) - oppilas- ja opiskelijahuollon palveluissa psykologimitoitus on tällä hetkellä 1380 neuvola- ja kouluikäistä lasta/psykologi (suositus 1000 lasta/psykologi) - vanhussosiaalityössä ikäihmisten asumispalveluiden lisääntyminen, perhehoidon aloittaminen sekä omaishoitajien tuen kehittäminen lisäävät asiakasmäärää terveyspalvelut - uusien vakanssien vaikutus Henkilöstösuunnitelmassa on kaksi lääkärinvakanssia joiden työpanos kohdentuu kotisairaalaan (uusi toiminta), kotihoitoon, asumispalveluihin (kuntaan valmistuu uusi 55-paikkainen yksityinen yksikkö Klaukkalaan) ja akuuttiosastoille. Palvelujen ostot: hallinto- ja talouspalvelut - työterveyshuoltokulujen kasvu/koko toimiala + 62 000 + 194 000 + 90 000 + 38 000
Hyvinvointitoimiala (kohdentuu hallinto- ja talouspalvelut tulosalueelle) Perhe- ja sosiaalipalvelut - Lastenhuollon laitoshoidon palvelujen ostot: Laitoshoidon lisääntyminen lasten ja nuorten kodin ulkopuolisissa sijoituksissa: laitoshoidossa 46 lasta, ammatillisissa perhekodeissa 17 lasta ja perhehoidossa 22 lasta. +1 571 000 Kiireellisten sijoitusten määrän kasvu: vuoden 2017 aikana sijoitettu kiireellisesti 27 lasta (vuonna 2016 koko vuosi 11 lasta). Hoitovuorokauden hinta laitoshoidossa (300-400 /vrk). - Vanhusten asumispalvelupaikkojen ostot: Ikäihmisten määrä kasvaa Nurmijärvellä ja sen myötä tulee myös tarvetta asumispalveluihin. Puolen vuoden aikana on jo asumispalvelupaikan saanut jo 24 uutta ikäihmistä ja 28 ikäihmistä odottaa asumispalvelupaikan saamista. 2017 yli 75 vuotiaita on 2693 ja vuoteen 2020 on arvioitu määrän kasvavan 3004 henkilöön. - perheryhmäkoti- Vantalan kulujen ja täysi-ikäisten pakolaisten jälkihuollon kasvu (Suora vaikutus myyntituottoihin). - kehitysvammapalveluiden asiakaspalvelujen ostot - tulkkauspalveluiden ostot Terveyspalvelut - Erikoissairaanhoidon palvelujen ostot: Palvelusuunnitelman mukainen laskutus (HUS:n ilmoitus) - Kiljavan käytön kasvu - Hus kuvantamiseen liittyminen - Lääkkeiden annosjakelun aloittaminen kotihoidossa +2 817 000 + 1 500 000 + 240 000 + 70 000-900 000 + 100 000 + 150 000 + 20 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat: Terveyspalvelut - lääkkeet ja hoitotarvikkeet: Hoitotarvikejakelu (lasten ja nuorten insuliinihoitoisten diabeetikkojen sokerimonitorointiin otettu käyttöön (HUS- alueella) ulkoinen sensorointi - muun materiaalin kasvu (esim. apuvälineet) + 165 000 + 85 000 Avustukset: Liikuntapalvelut - Tarve avustuksen korottamiseen olisi selvityksen mukaan vähintään 60 000 euroa. Tällöin toimitilaavustus olisi noin 10 % seurojen maksamista liikuntapaikkamaksuista. Muut toimintakulut: - koko toimiala: vuokrakulujen kasvu Sisäisten vuokrakulujen kasvu johtuu virastotalolle muuton aiheuttamasta vuokran kasvusta, joka kohdentuu * hallinto- ja talouspalvelut-tulosalueelle +18 000 * perhe- ja sosiaalipalvelut-tulosalueelle +200 000 * liikuntapalvelut tulosalueelle +40 000 + 200 000
Hyvinvointitoimiala Terveyspalvelut tulosalueen vuokrakulut laskevat vastaavasti noin 50 000 - muut toimintakulut/käyttösuunnitelman oikaisut: Eurovaraus erikoissairaanhoidon/hussopimussairaalat toiminnallisiin muutoksiin, joita ei ole otettu huomioon HUS:n palvelusopimuslaskutusesityksessä. + 196 000 Tulot Myyntituotot: Hallinto- ja talouspalvelut: - työterveyshuollon maksama Efficatukipalvelumaksu poistuu 1.1.2018 (työterveyshuolto siirtyy käyttämään eri potilastietojärjestelmää) Perhe ja sosiaalipalvelut: - perheryhmäkoti- Vantalan ja täysi-ikäisten pakolaisten jälkihuollosta saatavien ELY-korvauksen kasvu (100 % korvaus kuluista). - maahanmuuttopalveluiden ELY-korvaukset kohdennettu vuonna 2018 myyntituottoihin - lastenhuollon laitoshoidon erityiskorvattavientuottojen kasvu (ELY) - Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntakorvaukset vuonna 2018: 392 000 (2017: 362 000 /ELY) Maksutuotot: Hallinto- ja talouspalvelut: - työterveyshuollon kuluihin perustuvat Kelakorvaukset kunnalle Perhe- ja sosiaalipalvelut: - Vanhusten asumispalvelutuottojen kasvu (ks. palvelujen ostot) Terveyspalvelut: - laitoshoidon asiakasmaksujen väheneminen (laitospaikkojen vähenemisen seurauksena) - 13 000 + 1 500 000 + 1 100 000 + 165 000 +31 000 +21 000 + 1 150 000-200 000 Tuet ja avustukset: perhe- ja sosiaalipalvelut - maahanmuuttopalveluiden ELY-korvaukset kohdennettu vuonna 2018 myyntituottoihin - Perustoimeentulotuen valtionkorvaus -1 100 000-90 000
Hyvinvointitoimiala Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Tavoite 1 Tunnistetaan lasten ja perheiden hyvinvointiriskit mahdollisimman varhain ja annetaan apua nopeasti ja tarpeen mukaisesti. Tuen painopiste siirtyy varhaiseen tukeen, jolloin korjaavan lastensuojelun tarve vähenee. Sosiaalihuollon asiakasmäärä kasvaa enemmän kuin lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä. Tavoitetaso 2018 1) Sosiaalihuollon asiakkaita 530 lasta/vuosi 2) Lastensuojelun avohuollon asiakkaita enintään 320 lasta/vuosi. Arviointitapa/mittari: 1) Sosiaalihuollon asiakasmäärä vuoden aikana: - 334 lasta vuonna 2016-480 lasta vuonna 2017 (arvio) 2) Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä: - 235 lasta vuonna 2016-290 lasta vuonna 2017 (arvio) Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Nurmijärven kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma vuoteen 2020. Tavoite 2 Palvelut tukevat kuntalaisen turvallista kotona asumista: Asiakas/omainen saa tiedon tarvittavista palveluista oikeaaikaisesti. (Ikäihmisten laatusuositus: Lisätä kuntalaisen kotona asumisen mahdollisuuksia ). Tavoitetaso 2018 (SotkaNetin viimeisimmän tiedon mukaan) 1) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, 93 % vastaavan ikäisestä väestöstä 2) Kotona asuvat 80 vuotta täyttäneet, 90 % vastaavan ikäisestä väestöstä 3) Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, 81 % vastaavan ikäisestä väestöstä 4) Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 13 % vastaavan ikäisestä väestöstä 5) Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 80 vuotta täyttäneet asiakkaat, 18 % vastaavan ikäisestä väestöstä 6) Säännöllisen kotihoidon piirissä. olevat 85 vuotta täyttäneet asiakkaat, 26 % vastaavan ikäisestä väestöstä 7) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä 8) Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä 9) Omaishoidon tuen 85 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä 10) perhehoidon asiakkuuksia vähintään 5/vuosi. Arviointitapa/mittari 1) Kotona asuvien osuus 75+, 80+, 85 + vuotiaat vastaavan ikäisestä väestöstä (tavoitekohdat 1-3) 2) Säännöllisessä kotihoidossa olevien osuus 75+, 80+, 85 +väestöstä (tavoitekohdat 4-6) 3) Omaishoidon tuen asiakkaina olevien osuus 75+, 80+, 85 + -vuotiaat väestöstä (tavoitekohdat 7-9) 4) Perhehoidon asiakkuudet yhteensä/vuosi (tavoitekohta 10).
Hyvinvointitoimiala Kärkihanke tai strateginen linjaus Johdetaan kuntaa ja kuntataloutta vastuullisesti (Nurmijärven kuntastrategia 2014-2020). Strategista linjausta toteuttava ohjelma Nurmijärven kunnan henkilöstöohjelma Tavoite 3 Koettu työhyvinvointi toimialalla kohenee. Tavoitetaso 2018 Henkilöstökyselyn 2018 keskiarvo koko toimialan osalta on vähintään sama kuin koko kunnan keskiarvo. Arviointitapa/mittari Henkilöstökyselyn keskiarvo, koko toimiala - vuonna 2017: 2,37 (N=365) o koko kunta: 2,61 (N: 1 490) (Likert-asteikko 0-4) Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveystoimiala tuottaa kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti hyödyntäen mm. henkilöstön ennakkoluulottomia ideoita ja ajatuksia. Teemme lisääntyvässä määrin yhteistyötä paikallisten yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa palveluja tuottaessamme. Kannustamme nurmijärveläisiä ylläpitämään ja kohentamaan aktiivisesti omaa hyvinvointiaan. Toimintaympäristö ja sen muutokset Viimeisin SOTE-laki esitys on tarkoitus tuoda kuntiin lausunnoille marraskuussa 2017. Valinnanvapauslainsäädännön on tarkoitus valmistua samassa aikataulussa. Maakuntavaalit järjestetään loppuvuodesta 2018 ja järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2020. Tilanne on kokonaisuutena hyvin selkiintymätön tässä vaiheessa. Keski-Uudenmaan kuntien kesken on tehty laajasti selvitys- ja valmistelutyötä sosiaali- ja terveydenhuollon alueyksikköä varten. Alueen kunnat päättivät perustaa yhteisen järjestämiskuntayhtymän, joka aloittaa toimintansa 1.1.2018. Järjestämiskuntayhtymä ottaa vastattavakseen nimensä mukaisesti kuntien sotepalvelujen järjestämisvastuun. Kuntayhtymän edelleen suunnittelua jatketaan ja jäsenkunnat päättävät miten pitkälle yhteisessä toteutuksessa mennään ennen maakuntaan siirtymistä. Keski-Uudellamaalla on muodostettu eri palvelukokonaisuuksiin palveluryhmiä: 1. Lasten-, nuorten ja perheiden palvelut 2. Ikäihmisten palvelut 3. Mielenterveys-, päihde- sekä aikuisten sosiaalipalvelut 4. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 5. Terveyspalvelut ja sairaanhoito Lähes vastaavanlaiset ryhmät ja jokunen lisäryhmä suunnittelee asukkaiden palveluja Uudenmaan laajuudessa. Keski-Uudenmaan edustus on näissä kaikissa ryhmissä. Keski-Uudenmaan alueelle on myönnetty hankerahaa kahteen kertaan valinnanvapauskokeilua varten. Keväällä 2017 alkoi vastaanottopalveluiden osa-alue, alkusyksystä alkaa henkilökohtaisen budjetin osa-alue ja loppusyksystä vielä suun terveydenhuollon osa-alue. Henkilöstösuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimialan vakanssit lisääntyvät yhteensä viidellä (5) siten, että toimialalle o perustetaan seitsemän ja puoli (7,5) uutta vakanssia ja o lakkautetaan kaksi ja puoli (-2,5) vakanssia vuonna 2018. Tulosaluekohtaisesti vakanssimäärät muuttuvat seuraavasti: - hallinto- ja talouspalvelut tulosalueella: ei vakanssiesityksiä. - perhe- ja sosiaalipalvelut tulosalueella vakanssien määrä lisääntyy yhteensä viidellä (5) vakanssilla: o perhepalvelut -tulosyksikköön perustetaan kolme (3) uutta vakanssia ja yksi puolikas (-0,5) psykoterapeutin vakanssi lakkautetaan. Perustettavat vakanssit ovat: 2 sosiaalityöntekijän vakanssia: toinen perhesosiaalityöhön ja toinen lastensuojeluun 1.1.2018. 1 psykologin vakanssi oppilas-ja opiskelijahuoltoon 1.8.2018 alkaen o sosiaalipalvelut-tulosyksikköön perustetaan kaksi ja puoli (2,5) uutta vakanssia: 1 sosiaaliohjaajan vakanssi vanhus- ja vammaispalveluihin 1.1.2018 alkaen. 1 sosiaalityöntekijä vanhus- ja vammaispalveluihin. 0,5 pakolaisohjaaja maahanmuuttopalveluihin 1.1.2018 al-
Hyvinvointitoimiala kaen. Vakanssi on osa-aikaisen vakituisen työntekijän kokoaikaistaminen. - terveyspalvelut tulosalueella vakanssien määrä pysyy samana: o avoterveydenhuolto-tulosyksiköstä vähennetään kaksi (-2) lähihoitajan vakanssia (pitkäaikaishoitopaikojen väheneminen) o lääkäritoiminnot-tulosyksikköön perustetaan kaksi (2) tk-lääkärin vakanssia: tk-lääkäri kotisairaalatoimintaan 1.2.2018 alkaen ja tk-lääkäri kotihoidon tarpeeseen 1.8.2018 alkaen. - liikuntapalvelut tulosalue: ei vakanssiesityksiä. Nimikemuutoksia ja työsuhdemuutoksia tehdään seuraavasti (1.1.2018 alkaen): - lähihoitajan vakanssi muutetaan fysioterapeutiksi (työsuhde) - neljän taloussihteerin virka muutetaan työsuhteiseksi - palvelutoiminnan suunnittelijan virka muutetaan työsuhteiseksi - liikuntasuunnittelijan virka muutetaan työsuhteiseksi liikunnanohjaajaksi - yhdentoista (11) asiantuntijasairaanhoitajan toimi vastaavaksi sairaanhoitajaksi - asiantuntijafysioterapeutti vastaavaksi fysioterapeutiksi - asiantuntijasuuhygienisti vastaavaksi suuhygienistiksi - kahden (2) asiantuntijaterveydenhoitajan toimi vastaavaksi terveydenhoitajaksi. Liitteenä olevasta henkilöstösuunnitelmasta selviää tarkemmin vakanssimuutokset. Toimialalla raportoitavat suoritetiedot vuonna 2018 tulosalueittain Toimiala raportoi toimintakertomusvaiheessa alla olevien suoritetietojen toteuman. Lisäksi suoritetiedoista raportoidaan OVK I ja OVK II vaiheissa, jos suoritteiden odotetaan ylittävän/alittavan ennusteen ja ylityksellä/alituksella on merkitystä toimialan ennusteeseen.
Hyvinvointitoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut PALVELU MITTARI TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Aikuisten sosiaalipalvelut Ehkäisevä toimeentulotuki kpl 60 150 160 170 63 000 135 000 135 000 135 000 Täydentävä toimeentulotuko kpl 2 605 3 000 3 100 3 200 454 000 500 000 500 000 500 000 Työllistämistoiminnan piirissä hen. kpl 211 215 230 230 /asiakas 1 692 2 409 3 574 3 574 Sosiaalihuollon aikuisasiakkaat kpl 369 530 584 584 Sos.huol.aikuisas/lapsiperheet kpl 161 220 254 254 Omaishoidon tuen asiakkaat kpl 213 173 173 173 Omaishoidon tuen palkkiot ja tilapäishoito /asiakas 4 746 6 116 6 104 6 104 Aikuisten psykososiaaliset palvelumielent. Asumispalvelut asiak. kpl 37 30 35 37 /asiakas 27 000 34 667 29 143 27 568 Woimala/Mt Työ- ja päivätoiminta asiakkaat kpl 39 28 35 40 /asiakas 2 205 2 179 2 400 2 100 Perhepalvelut Perhesosiaalityön asiakkaat kpl 253 270 270 280 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat kpl 235 330 340 350 Jälkihuollon asiakkaat kpl 56 50 60 70 Perhehoito hoitovuorokaudet vrk 7 338 8 500 9 322 10 052 /vrk 102 109 104 96 Ammatillinen perhehoito vrk 5 199 6 000 5 542 6 272 /vrk 192 183 198 175 Laitoshoito vrk 10 518 11 000 14 120 14 850 /vrk 319 227 271 258 sijoitettujen % osuus 0-17 v % 0.7 0.7 0.8 0.9 Perheneuvola asiakkaat kpl 406 370 410 410 /asiakas 2 255 2 572 2 717 2 717 Kehitysvammapalvelut Työ- ja päivätoiminta asiakkaat kpl 104 105 105 110 /asiakas 11 048 11 771 12 324 11 764 Perhehoidon asiakkaat kpl 10 11 11 11 /asiakas 22 441 25 391 24 901 24 901 Ostopalvelut Asumispalveluasiakkaat kpl 80 73 79 79 Kaikki Asumispalveluvuorokaudet vrk 26 529 26 677 28 588 28 588 /vrk 171 168 5 132 000 5 132 000 Heikkilä (omatuotanto) Asumispalveluasiakkat kpl 6 6 6 6 Asumispalveluvuorokaudet vrk 2 196 2 190 2 218 2 218 /vrk 81 90 92 92 Vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat kpl 76 74 80 80 /asiakas 8 882 10 959 10 388 10 388 Kuljetuspalveluasiakkaat VPL,SHL kpl 743 698 698 698 /asiakas 1 537 1 542 1 573 1 573
Hyvinvointitoimiala Terveyspalvelut PALVELU MITTARI TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Erikoissairaanhoito Palvelusuunnitelman mukainen laskutus 38 558 000 42 700 000 40 964 000 40 964 000 Kulut yhteensä /asukas 920 1 007 954 943 esh:n lähetteet ja sähk. Konsultaatiot lkm 7 510 7 900 8100 8 200 Vuodeosastohoitojaksojen määrä kpl 4 006 4 370 4550 4 650 Kiljavan hoitojaksojen määrä kpl 182 200 200 200 Kiljavan hoitojaksojen pituus ka. pvä 18 18 18 18 Kiljavan Kulut 944 000 997 000 1 104 000 1 104 000 /asukas 23 24 26 25 Vanhus- ja laitoshoito Kotihoidon asiakkaiden määrä (eri asiakkaat) kpl 887 900 930 930 kotihoidon käyntien määrä vuodessa kpl 161 304 150 000 160 800 160 800 kotihoidon kustannus (kate) 3 053 000 3 577 000 3 307 000 3 327 000 kotihoidon käynnin kustannus/käynti /käynti 19 24 21 21 Tehostettu palv.asu.asiakkaat Nurmilintu kpl 52 52 52 52 Tehos.palv.asum. Hoitopäivät Nurmilintu kpl 14 640 14 600 14 600 14 600 Tehostetut palveluasumisen (Nurmilinnun) kustannus (kate) 1 284 000 1 251 000 1 318 000 1 318 000 /hoitopv 88 86 90 90 Pitkäaikaishoitopäivät kpl 27 146 23 070 20 770 20 770 pitkäaikaisosastojen kulut (kate) 4 183 000 3 716 000 3 303 000 3 303 000 /hoitopv 154 161 159 159 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat kpl 16 336 16 750 17130 17 130 Yli 18-vuotiaat kpl 8 999 9 212 9700 9700 Alle 18-vuotiaat kpl 7 370 7 538 7430 7430 Yli 18v. Asiakkaiden osuus % 55,1 55 57 57 Tuotot 1 340 000 1 462 000 1 462 000 1 462 000 Kulut 4 184 000 4 305 000 4 353 000 4 353 000 Netto 2 844 000 2 843 000 2 892 000 2 892 000 Netto/asiakas 174 170 169 169 Netto/asukas 68 67 67 67 Vastaanotto vastaanotto käynnit/lääkäri (vo, akuutti-vo, db) kpl 43 347 41 800 52 500 52 500 vastaanottokäynnit/hoitajat(vo, akuutti-vo, db, th ja muistih) kpl 33 334 32 350 28 000 28 000 Psyk. Ja päihde Sh:n käynnit kpl 3 279 3 300 3 180 3 180 Akuuttiosastojen hoitopäivät kpl 19 299 19 250 15 400 15 400 /hoitopv. 178 180 218 218 Tuotot (vo+akuutti-vo+ lääkäritoiminnot) 1 121 000 1 145 000 1 165 000 1 165 000 Kulut (vo+akuutti-vo+ lääkäritoiminnot) 9 418 000 10 014 000 10 269 000 10 269 000 Netto (vo+akuutti-vo+ lääkäritoiminnot) 8 297 000 8 869 000 9 104 000 9 104 000 lääkärin neuvolakäynnit 3 190 3 200 3 000 3 000 terveydenhoitajan neuvolakäynnit (äitiys- ja lastenla) 13 759 14 000 10 400 10 400 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, käynnit/th kpl 12 351 11 200 11 200 11 200 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, käynnit/lääkäri (2 htv) kpl 2 620 2 500 2 700 2 700 Röntgen (UÄ + natiivi) kpl 10 599 10 750 10 300 10 300 /asiakas 32 29 33 31 Fysioterapia kpl 6 067 5 500 6 050 6 050 /asiakas 136 155 163 163 Apuvälinenlainaus kpl 1 095 1 200 1 200 1 200 ft-ryhmäkäynnit kpl 605 750 760 760 Ostopalvelut laboratoriotutkimuksia kpl 228 104 228 200 228 250 228 300 laboratoriokulut 1 260 000 1 283 000 1 306 000 1 306 000 Nettokulut/asukas 30 30 30 30 Päihdelaitoshoidon hoitopäivät kpl 2 802 3 000 3 200 3 200 /hoitopv. 135 140 131 131 Lääk.kunt ostopalveluterapiakäynnit kpl 1 618 1 700 1700 1 700 Lääk. Kunt. Kulut 187 000 250 000 250 000 250 000
Hyvinvointitoimiala Liikuntapalvelut PALVELU MITTARI TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Lasten ja Ryhmiä viikossa kpl 14 13 13 13 nuorten liikunta Ohjauskertoja vuodessa kpl 365 350 350 350 Osallistumisia yhteensä 5517 5500 5500 5500 Osallistumisia ka./ryhmä 15,12 15,71 15,71 15,71 Keskiarvo /osanottaja/netto 8,69 8,41 8,23 8,23 Menot yhteensä 75 086 70 244 70 244 70 244 Tuotot 27 122 24 000 25 000 25 000 Netto 47 964 46 244 45 244 45 244 Työikäisten Ryhmiä viikossa kpl 25 24 24 24 liikunta Ohjauskertoja vuodessa kpl 1254 1250 1250 1250 Osallistumisia yhteensä 9051 9100 9100 9100 Osallistumisia ka./ryhmä 7,22 7,28 7,28 7,28 Keskiarvo /osanottaja/netto 4,41 5,29 4,79 4,79 Menot yhteensä 73 073 79 603 79 603 79 603 Tuotot 33 191 31 500 36 000 36 000 Netto 39 882 48 103 43 603 43 603 Ikäihmisten Ryhmiä viikossa kpl 14 10 10 10 liikunta Ohjauskertoja vuodessa h 382 350 350 350 Osallistumisia yhteensä 2623 2650 2700 2700 Osallistumisia ka./ryhmä 6,87 7,57 7,71 7,71 Keskiarvo /osanottaja/netto 19,17 20,43 19,87 19,87 Menot yhteensä 53 742 57 643 57 643 57 643 Tuotot 3 459 3 500 4 000 4 000 Netto 50 283 54 143 53 643 53 643 Erityisliikunta Ryhmiä viikossa kpl 13 14 14 14 Ohjauskertoja vuodessa h 372 378 378 378 Osallistumisia yhteensä 2499 2500 2500 2550 Osallistumisia ka./ryhmä 6,72 6,61 6,61 6,75 Keskiarvo /osanottaja/netto 17,07 16,81 16,41 16,09 Menot yhteensä 53 321 49 035 50 035 50 035 Tuotot 10 654 7 000 9 000 9 000 Netto 42 667 42 035 41 035 41 035 Seura- ja Avustetut seurat kpl 38 40 40 40 järjestötoiminta Haettu avustus 205 776 Myönnetyt avustukset 131 900 141 000 151 000 151 000 Avustus ka. /seura 3 471 Avustus ka. % seurojen menoista % 5 % Liikuntapalvelut Kulut 769 940 767 924 778 014 778 014 yhteensä Tuotot 169 856 154 000 154 000 154 000 Menot /asukas 18,5 17,9 17,9 17,7 Tuottojen osuus kuluista % 22 % 20 % 19,80 % 19,80 % Netto 600 084 613 924 624 014 624 014 Koulujen Liikuntasaleja kpl 23 23 23 24 liikuntasalit Myönnetyt vuorot tuntia/vuosi h 27229 28 000 280 29 500 Maksullisia vuoroja tuntia vuosi h 7302 7 708 7800 9700 Maksuttomia vuoroja tuntia vuosi h 19927 18 000 18 000 19 000 Liikuntapalveluiden menot 240 211 234827 233 827 233 827 Liikuntapalveluiden tulot 94 931 88 000 80 000 80 000 Netto 145 280 146 827 153 827 153 827
Hallinto- ja talouspalvelut TP 2016 TA+muutokset 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot 166 663 159 200 167 000 167 000 0 Toimintakulut -1 697 005-1 660 642-1 768 607-1 784 623 0 Toimintakate -1 530 342-1 501 442-1 601 607-1 617 623 0 Toimintakate, /asukas -36,52-35,41-37,32-37,23 0,00 Määrällinen henk.tarve 2016 2017 2018 2019 2020 Vakinainen henkilöstö 22 20 20 20 Määräaik. henkilöstö Henkilöstö yhteensä
Hallinto- ja talouspalvelut Hallinto-ja talouspalvelut tulosalueen toimintakate kasvaa noin 100 000 eurolla (6,7 %) vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden: - Toimintatuotot kasvavat noin 8 000 euroa (4,9 %). Kasvu johtuu pääosin tuet ja avustukset-tiliryhmän kasvusta. - Toimintakulut kasvavat 108 000 euroa (6,5 %). Kasvu johtuu pääosin henkilöstökulujen kasvusta (+6,2 %). nähden on luettavissa toimialan sivulla olevasta taulukosta. Hallinto- ja talouspalvelut siirtyvät soteuudistuksen myötä maakunnalle tämän hetkisen tiedon mukaan vuonna 2020, minkä vuoksi ko. vuoden TS on 0 euroa. Tulosalueen tarkemmat tiliryhmäkohtaiset euromuutokset vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan Tulosalueen painopistealueet Tulosalueen toiminnan painopistealue on tarjota asiantuntijoiden tuottamia hallinto- ja talouspalveluita, laskutus-, henkilöstö- ja sihteeripalveluita sekä sovellustukipalveluita hyvinvointitoimialalle. Kärkihanke tai strateginen linjaus Kuntastrategia Strategista linjausta toteuttava ohjelma henkilöstöohjelma Painopistealue 1 Tulosalueen henkilöstön kokema työhyvinvointi kohenee. Tavoitetaso 2018 Henkilöstökyselyn 2018 keskiarvo on korkeampi kuin vuoden 2017 keskiarvo (1,85; Likert-asteikolla 0-4) Arviointitapa/mittari henkilöstökyselyn keskiarvo/tulosalue Kärkihanke tai strateginen linjaus Kuntastrategia Strategista linjausta toteuttava ohjelma henkilöstöohjelma Painopistealue 2 Vuonna 2017 aloitettu perehdytyskansion laatimisprosessi on valmis: Tulosalueen uusi perehdytyskansio sisältää tehtävien sekä sanalliset että graafiset perehdytysohjeet. Tavoitetaso 2018 tehtäväkohtaisten perehdytysohjeiden toteuminen 100 %/tiimi. Arviointitapa/mittari prosessikuvausten ja kaavioiden valmiusaste/työtehtävä ja - määrä/tiimi. Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveystoimen hallinto- ja talouspalvelut -tulosalue tuottaa laadukkaita tukipalveluita toimialan muille tulosalueille. Lisäresurssia on jouduttu kohdentamaan sovellustukeen uusien Effica-ohjelmien käyttöönottojen vuoksi avaamalla määräaikainen sovellusasiantuntijan vakanssi 31.12.2018 asti. Lisäksi toimialan IP-laskujen määrä on kasvanut noin 30 % vuoden sisällä kun samaan aikaan taloussihteereiden henkilöstöresurssi on vähentynyt 1,5 htv. Prosessien edelleen kehittämisellä ja yhden taloussihteerin vakanssin täyttämisellä 1.11.2017 alkaen on pyritty vastaamaan kasvavaan työmäärään myös tältä osin. Todennäköistä on, että sote-uudistus tulee työllistämään hallinto- ja talouspalveluiden henkilökuntaa entistä enemmän vuoden 2018 aikana.
Perhe- ja sosiaalipalvelut TP 2016 TA+muutokset 2017 TA 2018 TS 2019 Toimintatuotot 4 576 320 5 120 013 7 986 568 7 986 568 397 200 TS 2020 Toimintakulut -33 574 537-37 857 461-45 060 520-45 505 407-4 061 989 Toimintakate -28 998 217-32 737 448-37 073 952-37 518 839-3 664 789 Toimintakate, /asukas -692,00-772,18-863,85-863,53-83,31 Määrällinen henk.tarve 2016 2017 2018 2019 2020 Vakinainen henkilöstö 119 117 122 122 25 Määräaik. henkilöstö Henkilöstö yhteensä Perhe- ja sosiaalipalvelut tulosalueen toimintakate kasvaa noin 4,3 milj. euroa (13,2 %) vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden: - toimintatuotot kasvavat noin 2,9 milj. euroa (56 %). Kasvu johtuu pääosin myynti- ja maksutuottojen kasvusta. - toimintakulut kasvavat noin 7,2 milj. euroa (19,0 %). Kasvu johtuu pääosin palvelujen ostojen kasvusta (+27,0 %). Tulosalueen tarkemmat tiliryhmäkohtaiset euromuutokset vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden on luettavissa toimialan sivulla olevasta taulukosta. Tulosyksikkötasolla toimintakatemuutos vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden on seuraava: - perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteiset tulosyksikkö: 0,1 milj. euroa (29,4 %) - perhepalvelut-tulosyksikkö: + 1,9 milj. euroa (18,8 %) - sosiaalipalvelut-tulosyksikkö: 2,3 milj. euroa (10,5 %). Seurantavuoden 2019 toimintakate sisältää 1,2 %:n kasvun, joka perustuu väestöennustekasvuun (1,24 %). Tulosalueen toiminnan painopistealueet asiakkaan palvelutarve arvioidaan määräajassa asiakkaan osallisuutta tukevia työmuotoja ja -menetelmiä lisätään asiakas saa oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen omassa kasvu- ja elinympäristössään palvelut tuotetaan peruspalveluiden ja erityispalveluiden yhteistyönä varhainen avoin yhteistyö huomioiden
Perhe- ja sosiaalipalvelut Tulosalueen painopistealueet tulosyksiköittäin Perhepalvelut -tulosyksikkö: Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Painopistealue 1 Lapset ja nuoret saavat oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen omassa kasvu- ja elinympäristössään. Lasten ja nuorten kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä suhteessa 0-17-vuotiaiden ikäryhmään pysyy samalla tasolla. Tavoitetaso 2018 Kodin ulkopuolelle sijoitettuna 0,7 % lasta 0-17 - vuotiaiden ikäryhmästä. Arviointitapa/mittari Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä suhteessa 0-17 -vuotiaiden ikäryhmään: - vuonna 2016 sijoitettuna 0,7 % ikäryhmästä (79 lasta) - vuonna 2017 sijoitettuna 0,7 % ikäryhmästä (85 lasta), arvio Sosiaalipalvelut tulosyksikkö: Kärkihanke tai strateginen linjaus Työttömyyden kasvun hallinta kunnan käytettävissä olevin toimenpitein Strategista linjausta toteuttava ohjelma Kunnan hyvinvointisuunnitelma, kuntastrategia painopistealue 2 Asiakkaat saavat oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tuen monialaisena yhteistyönä, johon osallistuvat sosiaali-, terveys-, kuntoutus ja työvoimapalveluiden toimijat. Asiakkaalle tehdään hänen työ- ja toimintakykyään tukeva työllistymissuunnitelma tai aktivointisuunnitelma työttömyyden kestoon ja palvelutarpeeseen perustuen. Tavoitetaso 2018 Monialaisia työllistymissuunnitelmia ja aktivointisuunnitelmia tehdään 480 vuoden aikana Arviointitapa/mittari Monialaisten työllistymissuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrä - vuonna 2016 tehty 335 aktivointisuunnitelmaa - vuonna 2017 tehdään 460 aktivointisuunnitelmaa, arvio
Perhe- ja sosiaalipalvelut Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Perhe- ja sosiaalipalveluilla edistetään sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä edistetään myös muiden hallinnonalojen toimenpitein usein yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa edistetään asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja omatoimisuutta sekä vahvistetaan asiakkaan omia ja hänen lähiyhteisöjensä voimavaroja. Kyse on asiakkaan toimintakyvyn tukemisesta ja vahvistamisesta sekä osallisuuden edistämisestä asiakkaan arkea tukien. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa palvelutarpeen arvioinnilla riippumatta siitä onko asiakas lapsi vai aikuinen. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tueksi tulee tarvittaessa omatyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palveluiden kokonaisuutta. Palvelutarpeen arviointi tulee aloittaa 7 työpäivän aikana ja sen tulee valmistua 3 kuukauden määräajassa. Perhepalveluissa asiakasmäärät ovat kasvussa kaikissa toimintayksiköissä. Kasvaneen palvelutarpeen selittää osittain sosiaalihuoltolain kuntalaisille takaama laajentunut oikeus varhaisen tuen palveluihin, mutta osittain myös yhteiskunnallisen tilanteen tuoma taloudellinen epävarmuus, työttömyys tai sen uhka sekä turvattomuus, joka purkautuu perheiden sisällä ristiriitoina ja väkivaltana. Nuorten tilanteessa näkyy erityisesti kannabiksen käytön yleistyminen, joka yhdessä nuorten ahdistus- ja mielialaoireiden lisääntymisen myötä aiheuttavat painetta korjaaviin palveluihin, kuten lastensuojeluun ja perheneuvolaan. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistyötä tehdään kunnassa yhteistyössä sote-palvelut, sivistyspalvelut, seurakunta ja järjestöt, seudullisesti Ku-Sote-hankkeessa sekä maakunnallisesti hallituksen kärkihankkeessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma vuosille 2016-2018 (LA- PE), joissa kaikissa tasoissa kehittämistyön keskiössä on: perhekeskustoimintamallin kehittäminen varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen Nurmijärven perhekeskustoimintamalli on jatkossakin verkostomainen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut integroituvat lasten ja perheiden arjen kasvu- ja kehitysympäristöihin. Tämä edellyttää lasten, nuorten ja perheiden prosessien syventämistä kunnan eri toimijoiden kesken siten, että lapset ja perheet tulevat entistä paremmin autetuiksi peruspalveluiden ja yleisten perhepalveluiden yhteistyöllä ja korjaavien erityispalveluiden, kuten lastensuojelun, tarve vähenee. Perhekeskuksessa (perheneuvola, lasten puheterapia ja toimintaterapia) painopisteinä on neuvolayhteistyö, monialainen yhteistyö ja jalkautuminen, vanhempien ja läheisten osallisuus, perheasioiden sovittelu sekä erityisosaamisen ylläpitäminen eri hoito- ja kuntoutusmuodoista. Perhekeskuksen kasvavien asiakasmäärien ja lasten ja perheiden vaikeutuneiden ongelmien vuoksi toiminnan painopisteen siirtäminen hoidollisista ja kuntouttavista palveluista matalan kynnyksen varhaiseen tukeen voidaan toteuttaa vaiheittain lisäämällä monialaista yhteistyötä, erilaisia konsultaatiomuotoja ja jalkautumista lasten kasvuympäristöön. Ennen kaikkea vanhempien, mutta myös opettajien, hoitajien ja muun lähiverkoston tuen kautta lapsi saa usein parhaan avun. Perhekeskuksessa panostetaan edelleen perheasioiden sovitteluun ensisijaisena työmuotona silloin kun kyse on eroon ja lapsiin liittyvistä ristiriidoista. Perheasioiden sovittelu on olennainen osa kunnassa tehtävää eroauttamista ja sen avulla on saatu estettyä vaikeita huolto- ja tapaamisriitoja. Perhesosiaalityön palveluissa tuotetaan lapsiperheiden sosiaalipalvelut, jotka ovat verkostomaisen perhekeskuksen ydintoimintaa: lapsiperheiden palvelutarpeen arviointia ja lastensuojelutarpeen selvittämistä sosiaalihuoltolain mukaisia tukipalveluja varhaisen tuen perheohjausta lapsiperheiden kotipalvelua Perheohjauksen ja kotipalvelun painopistettä pyritään viemään entistä varhaisempaan tukeen tiivistämällä yhteistyötä neuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Lisäksi on otettu käyttöön PYYDÄ APUA- nappi, jota klikkaamalla lapset, nuoret ja perheet voivat tehdä sähköisen avunpyynnön, johon vastataan 3 päivän sisällä. Kunnan saaman kuolinpesän varat käytetään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja palkataan kaksi koulun perheohjaajaa vuoden 2018 loppuun työskentelemään niiden nuorten kanssa, joilla on enenevässä määrin koulupoissaoloja. Kotipalvelun työtilaukset ovat lisääntyneet, samoin asiakkaiden omat yhteydenotot. Kotipalvelun tarpeeseen on kyetty vastaamaan noin viikon viiveellä. Sosiaalihuoltolain muutos ja lastensuojeluasiakkuuden kriteerien nouseminen on vaikuttanut siihen, että perheohjauksen asiakasperheiden tilanteet ovat aikaisempaa haastavampia ja tämä on vaikuttanut työskentelyn kestoon pidentävästi.
Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojeluilmoitukset ja yhteydenotot palvelutarpeen arviointitiimiin ovat lisääntyneet vuoden 2017 aikana 62 %. Arviointityöskentelystä on tullut nopeatempoista eikä laajoja palvelutarpeen arviointeja kyetä juurikaan tekemään. Perhesosiaalityön kehittämisen painopisteenä onkin lisätä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jolloin perheen kokonaistilanteen arviointi, vanhemmuuden varhainen tuki ja palvelujen yhteensovittaminen voisi toteutua entistä paremmin. Perhesosiaalityötä on välttämätöntä vahvistaa sosiaalityöntekijän vakanssilla, koska tällä hetkellä erityisen tuen asiakkaille ei ole antaa lain edellyttämää sosiaalityöntekijää. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluissa jatketaan jalkautumista kouluille, jolla tavoitellaan lisääntyviä konsultaatio- ja yhteistyömahdollisuuksia koulun toimijoille sekä vahvempaa osallistumista koulun yhteisölliseen työhön. Koulukuraattori- ja psykologipalvelut ovat jäämässä kuntiin sote-muutoksen yhteydessä ja muutokseen valmistautuminen aloitetaan osana LAPEhanketta. Psykologipalveluissa aloittaa syksyllä 2017 ensimmäinen kokoaikainen neuvolapsykologi. Matalan kynnyksen neuvolapsykologipalveluilla voidaan tehokkaasti tukea vanhemman ja lapsen varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen kehittymistä raskauden ja ensimmäisten ikävuosien aikana. Haasteena edelleen on psykologien resurssien riittävyys määriteltyihin palveluihin niin neuvolassa kuin kouluissa, jonka vuoksi esitetään psykologin toimen lisäämistä ja kohdentamista yläkoulujen ja toisen asteen työhön. Psykologin resurssi psykososiaaliseen tukeen ja yhteisölliseen työhön ei ole kunnassa riittävä. Tavoitteena on, että psykologit pystyisivät tarjoamaan lapsille, nuorille ja huoltajille matalan kynnyksen keskustelutukea ja ryhmämuotoisia palveluja tilanteissa, joissa lapsilla on esimerkiksi lievää ahdistusta, masennusta, pelkotiloja tai stressiä. Lastensuojelun palveluissa kehittämiskohteena on avohuollon tuen tarjoaminen räätälöidysti, riittävän tiiviisti ja pitkäaikaisesti lasten ja nuorten omaan kasvuympäristöön. Haasteena on asiakasmäärien kasvu 80 % vuonna 2017, sosiaalityöntekijäkohtaiset asiakasmäärät ovat ylittäneet suositukset ja lastensuojelun sosiaalityö tarvitsee sosiaalityöntekijän vakanssin, jotta suunnitelmallinen ja muutokseen tähtäävä sosiaalityö on mahdollista. Tehostetun perhetyöllä, joka on lastensuojelun asiakasperheiden arjen tukena tarvittaessa iltaisin ja viikonloppuisinkin pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten kodin ulkopuolisia sijoituksia. Sijaishuolto ei läheskään aina tuo riittävää ja pysyvää parannusta lapsen ja nuoren hyvinvointiin ja vaihtoehtona onkin järjestää intensiivinen avohuollon tukitoimi perheen kotiin. Tehostetun perhetyön asiakasprosessi ja tukipaketit on kuvattu sekä kaikki perheohjaajat on koulutettu Suomen Mielenterveysseuran perhearviointimenetelmään. Lisäksi käytetään ryhmämuotoisia menetelmiä. Ympärivuorokautinen perhekuntoutus sekä kodin ulkopuoliset sijoituspalvelut hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Riittävä ja kuntouttava tuki on tärkeä järjestää myös lapsen tai nuoren kotiutuessa sijaishuollosta. SOSIAALIPALVELUT Kuntouttavan työtoimintaan osallistuneiden asiakkaiden määrä 1-7/2017 (2015)2016 2017 tammikuu (51) 84 91 helmikuu (51) 83 91 maaliskuu (51) 74 93 huhtikuu (54) 84 94 toukokuu (57) 89 93 kesäkuu (55) 90 97 heinäkuu (43) 80 81 elokuu (51) 83 syyskuu (55) 84 lokakuu (60) 92 marraskuu (77) 92 joulukuu (79) 90 Kuntouttavan työtoiminnan osallistujat % verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrään (2015)2016 2017 tammikuu (12,3) 14 16,9 helmikuu (11,8) 13,8 17,3 maaliskuu (11,4) 12,1 18,3 huhtikuu (11,2) 14,1 19,3 toukokuu (10,9) 14,2 19,2 kesäkuu (9,9) 15,1 heinäkuu (7,4) 13,3 elokuu (7,8) 13,9 syyskuu (10,2) 14,1 lokakuu (10,2) 16,3 marraskuu (13,0) 16,6 joulukuu (13,1) 16,5 Työllistymistä edistävien aktivointi- ja monialaisten suunnitelmien määrä on kasvanut. Tähän syynä on TYP toiminnan vakiintuminen, työmenetelmien uudistaminen sekä laki muutosten myötä tulleet velvoitteet suunnitelmien tarkastamiseksi tiheämmin (pääsääntöisesti 3kk välein). Nurmijärvellä pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut, heitä on nyt keskimäärin 16,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla. (Nurmijärvellä oli ajanjaksolla 01-
Perhe- ja sosiaalipalvelut 06/2016 keskimäärin 601 pitkäaikaistyötöntä, kun vastaava luku 2017 oli 503. Alusta-hanke (HRAKS) on työllistämiseen painottuva hanke, joka tarjoaa kohdennettuja työllisyyden hoidon palveluja, kuten työllistämisedellytysten selvittelyä, ammattitaitokartoituksia, ura- ja työhönvalmennusta sekä työnantajalle ja työntekijälle tarjottavaa tukea työpaikoilla Nurmijärveläisille työttömille myös 2018. Hankkeessa on ollut tähän mennessä (7.8.2017) 28 asiakasta ja heistä eteenpäin työhön tai koulutukseen on lähtenyt 14 asiakasta. Nurmijärvellä on vuodelle 2017 48 asiakaspaikkaa hankkeessa. Työllistymisen Nurmijärvi-lisä otetaan käyttöön vuoden 2017 syksyllä Kuusamon mallin mukaisesti. Lisän tarkoituksena on madaltaa työnantajan kynnystä palkata pitkäaikaistyötön, joka on saanut työmarkkinatukea yli 300 päivää. Lisä on suuruudeltaan 500 euroa ja sitä voidaan maksaa enintään kahdeksan kuukautta työnantajalle. Nurmijärvi-lisää voidaan maksaa kaikille työnantajille: yrityksille, yhdistyksille, säätiöille, yksityisille työnantajille sekä kunnan toimialoille. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sosiaalisen kuntoutuksen palveluja kehitetään yhteistyössä ESKOT ry:n kanssa perustamalla Klubitalo Nurmijärvelle, joka aloitti toimintansa elokuussa. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakkaina on masennus- ja ahdistusoireiden ja päihteidenkäytön vuoksi elämänhallinnan vaikeuksissa olevia nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, joita Klubitalotoiminnalla voidaan merkittävästi tukea ja näin torjua syrjäytymistä, ehkäistä sairaalahoitojaksoja sekä lisätä heidän hyvinvointiaan tarjoamalla vertaistukea sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa Nurmijärvellä ja tämä näkyy vanhuspalveluissa asumispalveluiden lisääntyvänä ostona. Tammikuussa 2016 oli asumispalveluissa 71 henkilöä ja joulukuussa 2016 oli 108 henkilöä. Elokuussa 2017 asumispalveluissa on jo 124 henkilöä sekä asumispalvelupaikkaa odottavia oli 28 henkilöä. Vanhuspalvelulaki velvoittaa, että Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada myönnetyt palvelut viimeistään kolmessa kuukaudessa päätöksestä. vuonna 2018 ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tulee tarvitsemaan 310 ikäihmistä. Hyvinvointiohjelman arvioin mukaan vuoteen 2020 mennessä ympärivuorokautisen asumisen tarve on 233. Uutena toimintana ikäihmisten perhehoito käynnistyy loppuvuodesta 2017. Perhehoidon tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmisille asua perhehoitajan kotona tai ikäihmistä voidaan hoitaa hänen omassa kodissaan. Perhehoito voi olla pitkäaikaista, lyhytaikaista tai osavuorokautista perustuen iäkkään ihmisen tarpeisiin. Perhehoitajat koulutetaan yhteistyössä lähikuntien kanssa. Maahanmuuttotyön vakiinnuttaminen osaksi Nurmijärven sosiaalipalveluita jatkuu kehittämällä maahanmuuttajien palveluita, lisäämällä henkilökunnan osaamista ja tiivistämällä yhteistyötä kunnan viranomaisten kanssa. Valtuusto hyväksyi keväällä uusien turvapaikanhakijoiden tulon kuntaan ja vuoden loppuun mennessä turvapaikanhakijoita tai kiintiöpakolaisia pitäisi maahanmuuttopalveluissa olla 140 henkilöä. Laki Kotoutumisen edistämisestä (30.12.2010/1386) koskee kaikkia maahanmuuttajia ja Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Jatkossa tulisi kehittää Maahanmuuttopalveluita koskemaan kaikkia maahanmuuttajia koskevaksi palveluiksi. Keski-Uudenmaan Avustajakeskus aloittaa toimintansa vuoden 2018 alusta. Se on K6 kuntien yhteinen palvelukeskus henkilökohtaisten avustajien työnantajille ja avustajille. Tavoitteena on luoda palvelut, jotka mahdollistavat vammaisten henkilöiden toimimista työnantajina ja rohkaisevat valitsemaan henkilökohtaisen avun toteuttamistavaksi työantajamallin. Avustajakeskuksen toimesta järjestetään yhteisesti mm. seuraavan laisia palveluita: neuvonta ja ohjaus työsuhteeseen liittyvissä asioissa, palkanlaskenta ja palkkojen ja sivukulujen maksaminen ja tilitykset, uusien avustajien rekrytointi ja avustajien sijaisvälitys jne. Nurmijärven kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 arvioin mukaan
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Terveyspalvelut TP 2016 TA+muutokset 2017 TA 2018 TS 2019 Toimintatuotot 8 120 271 6 449 920 6 352 570 6 352 570 0 TS 2020 Toimintakulut -84 676 524-83 079 520-82 655 984-83 571 625 0 Toimintakate -76 556 253-76 629 600-76 303 414-77 219 055 0 Toimintakate, /asukas -1 826,90-1 807,47-1 777,93-1 777,28 0,00 Määrällinen henk.tarve 2016 2017 2018 2019 2020 Vakinainen henkilöstö 396 403 403 403 Määräaik. henkilöstö Henkilöstö yhteensä Terveyspalvelut- tulosalueen toimintakate (sis. esh:n ) pienenee noin 0,3 milj. euroa (-0,4 %) vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden: - toimintatuotot vähenevät noin 0,1 milj. euroa (-1,5 %), joka johtuu myynti-ja maksutuottojen alenemisesta. - toimintakulut vähenevät noin 0,4 milj. euroa (-0,5 %). Kulujen vähenemisen taustalla on ESH:n palvelujen ostojen noin 0,9 milj. euron (-2,1 %) väheneminen: palvelusuunnitelman (palsu) mukainen esh:n TA-esitys perustuu HUS:n omaan TA-esitykseen. Tulosalueen oman toiminnan toimintakate kasvaa noin 0,6 milj. euroa (2,0 %) vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden. Kasvu johtuu palvelujen ostojen ja aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmien kasvusta. Tulosalueen tarkemmat tiliryhmäkohtaiset euromuutokset vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden on luettavissa toimialan sivulla olevasta taulukosta. Tulosyksikkökohtainen toimintakatemuutos vuoden 2017 käyttösuunnitelmaan nähden on seuraava: - terveyspalveluiden yhteiset tulosyksikkö: vähennys 0,2 milj. euroa (-34,6 %) - vanhustyö ja laitoshoito-tulosyksikkö: vähennys 0,1 milj. euroa (-1,4 %) - Avoterveydenhuolto-tulosyksikkö: kasvu 0,6 milj. euroa (4,2 %). - suun terveydenhuolto: kasvu 50 000 euroa (1,7 %) - lääkäritoiminnot- tulosyksikkö: kasvu 0,3 milj. euroa (8,0 %) - erikoissairaanhoito (ESH): vähennys 0,9 milj. euroa (-2,9 %). Seurantavuoden 2019 toimintakate sisältää 1,2 %:n kasvun, joka perustuu väestöennustekasvuun (1,24 %). Terveyspalveluiden toiminta siirtyy soteuudistuksen myötä maakunnalle tämän hetkisen tiedon mukaan vuonna 2020, minkä vuoksi ko. vuoden TS on 0 euroa. Tulosalueen toiminnan painopistealueet SOTE-lain voimaantulo siirtyy vuoden 2020 alkuun. Valmistelutyötä SOTE:een jatketaan yhdessä muiden Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. 1.7.2017 alkaen on perustettu palveluiden järjestäjäksi Keski-Uudenmaan järjestämiskuntayhtymä. Konkreettisena hankkeena jatketaan kuntien yhteistyönä ministeriön rahoittamaa Valinnanvapauskokeilua vastaanottotoiminnassa. Nurmijärven alueella palvelutuottaja aloittaa syyskuun 2017 aikana. Lisäksi aletaan valmistella valinnanvapauskokeilua suunterveydenhuollossa. Kokeilujen pitäisi jatkua vuoden 2018 loppuun. Terveyspalvelut valmistautuu SOTE:een kehittämällä prosessejaan, jotta ne ovat mahdollisimman kustannustehokkaat ja sujuvat jolloin tulevassa kilpailutilanteessa pystytään tuottamaan palvelut kuntalaisille. Vanhuspalveluissa vähennetään laitospaikkoja edelleen vanhuspalvelulain mukaisesti. Tämä edellyttää kotihoidon kehittämistä aktiivisempaan, kuntouttavaan suuntaan. Kuntoutusta tulee viedä kotiin, päiväkeskuksiin ja tilapäishoitoon. Kesällä 2017 on aloitettu uutena toimintamallina ikäihmisten palveluohjausyksikkö, jolloin palveluohjaus saadaan yhdeltä luukulta. Tavoitteena on ohjata asiakkaat ja omaiset tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin oikeaan aikaan, jotta kotona asuminen sujuisi mahdollisimman pitkään. Yksi kärkihanke alueellisessa SOTEkehittämisessä on akuutti vuodeosastohoito- ja kotisairaalatoiminta. Jatkossa akuutit vuodeosastopaikat terveyskeskuksessa vähenevät, tavoite 43 paikkaa, koska ns jatkohoitopaikkaa odottavia siellä ei enää tule olla. Lisäksi lyhyitä
Terveyspalvelut alle viikon hoitojaksoja terveyskeskuksessa sairaalahoidon jälkeen pyritään välttämään ja hoito tapahtuisi Hyvinkään sairaalan yhteyteen rakennettavissa uudistiloissa. Näin vältetään hoitojakson pilkkominen ja siirtoihin liittyvät tiedonsiirto-ongelmat. Alueellisesti on suunniteltu kotisairaalatoimintaa. Tällöin viedään lääketieteellinen hoito potilaan kotiin / asumispalveluyksikköön ja vältetään turhat osastosiirrot. Toiminta edellyttää lääkäri- ja sairaanhoitaja panoksen lisäystä kotihoitoon. Tarkoitus on aloittaa toiminta viimeistää vuoden 2018 alussa. Uusia vakansseja ei ole lääkäriä lukuun ottamatta suunnitteilla vaan resurssi siirretään muualta. Lääkäritoiminnot: Vastaanottotoiminnassa ollaan mukana HUS_n koordinoimassa LEAN- koulutuksessa. Koulutuksella pyritään sujuvoittamaan prosesseja ja parantamaan hoidon saatavuutta. Asumispalveluiden ja kotihoidon lääkäripanostusta lisätään. Tällä hetkellä kotihoidon lääkärin panos menee suureksi osaksi palliatiivisten potilaiden hoitoon. Asumispalveluyksiköiden lääketieteellinen panostus on kustannustehokasta, koska asukkailla on jo olemassa peruspalvelut. Hoidon viemisellä yksikköön voidaan toimia ennakoivasti ja estetään vuodeosastolle / erikoissairaanhoitoon siirtoja. Vastaanottotoiminnassa Osallistutaan HUS:n vetämään LEAN koulutukseen ja tavoitteena on prosessien sujuvoittaminen. Edelleen on haasteena tiettyinä aikoina ja viikonpäivinä yhteyden saanti terveyskeskukseen. Asiaan pyritään vaikuttamaan potilasohjauksella; mm kannustetaan sähköisten palveluiden käyttöön. Potilastietojärjestelmä Effican uusi versio Lifecare otetaan käyttöön loppusyksystä 2017. Työnjakoa kehitetään alueellisesti ja fysioterapeutin suoravastaanotot aloitetaan vuoden 2018 alussa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehitetään yhteistyössä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Paikallista kehittämistyötä tuetaan osallistumalla Uudenmaan Lasten ja perheiden (LA- PE) muutosohjelman hankekokonaisuuteen. Suun terveydenhuollossa toimintaa kehitetään Hyvä vastaanotto teeman mukaan. Tavoitteena on työnjaon edelleen kehittäminen ja prosessien sujuvoittaminen, jolloin pystytään paremmin vastaamaan kysyntään. Kirkonkylän hammashoitolan osalta tilanne on avoin. Kesän 2017 alussa hoitola suljettiin kosteusvaurioiden vuoksi. Jatkotoimenpiteitä ei ole tietoa. Samalla nyt on siirrytty iltavastaanottoon Erikoissairaanhoito SOTE-kärkihankkeita jatko työstetään Hyvinkään sairaalan kanssa. Tarkoituksen on saada toimintaan alueellinen neuvontapuhelin. Akuuttivuodeosastohankkeen tavoite on olla pilkkomatta lyhyitä hoitojaksoja jolloin vältetään potilassiirtoihin liittyvät ongelmat. Tulosalueen painopistealueet tulosyksiköittäin Vanhustyö ja laitoshoito: Kärkihanke tai strateginen linjaus ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma kuntastrategia Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 Tavoite 1 Ikäihmisten ohjaus ja neuvonta tapahtuu keskitetysti palveluohjauksen kautta. Tavoitetaso 2018 Asiakastyytyväisyys palveluun 4/5. Avoterveydenhuolto: Arviointitapa/mittari Yhteydenotto: käynnit ja puhelut Tehdyt palvelutarpeen arvioinnit Asiakastyytyväisyyskysely Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Kuntastrategia Tavoite 1 Palveluiden saatavuuden toteutuminen tavoitteiden mukaisesti Tavoitetaso 2018 Välitön yhteydensaanti toteutuu puhelimitse 85 % Takaisinsoitot lisääntyvät vuodesta 2016 50 %. Arviointitapa/mittari Puheluiden läpipääsy prosentti Takaisinsoittojen (asiakas tavoitettu) määrä lisääntyy
Terveyspalvelut Suun terveydenhuolto: Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Kuntastrategia Tavoite 1 Kiireettömän hoidon saatavuuden parantaminen Tavoitetaso 2018 T3 korkeintaan 21 vrk. Arviointitapa/mittari T3 aika (vapaa kolmas aika ) Lääkäritoiminnot: Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Kuntastrategia Tavoite 1 Kiireettömän hoidon saatavuuden parantaminen Arviointitapa/mittari T3 aika Tavoitetaso 2018 T3 korkeintaan 21 vrk Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Terveyspalvelut tulosalue koostuu avoterveydenhuollon, vanhustyön- ja laitoshoidon, suun terveydenhuollon, lääkäritoimintojen sekä erikoissairaanhoidon tulosyksiköstä. Terveyspalvelut -tulosalue vastaa terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja seulonnoista, sekä sairauksien hoidosta ja hoivasta. Sote lainsäädännön eteneminen pysähtyi perustuslakivaliokuntaan lähinnä valinnanvapauslainsäädännön takia. Uusi lakiesitys on tulossa loppusyksystä 2017 ja voimaan se tulisi vuoden 2020 alusta. Heinäkuun 2017 alusta aloitti toimintansa Keski- Uudenmaan järjestämiskuntayhtymä ja sille on valittu väliaikainen vetäjä. Kuntayhtymä sai lakien viivästymisen myötä jatkoaikaa. Koska kyseessä on kuntayhtymä, vaikuttaa se viimeistään vuoden 2019 rahavirtoihin. Alun perin on sovittu, että budjetit ovat kussakin kunnassa. Mahdollista on, että yhtiöittämisvelvoitteen väistyttyä voitaisiin kuntayhtymän kaltainen toiminta siirtää saman tyyppisenä tulevaan maakuntaan. Vanhuspalveluiden kehittämiseen liittyy oleellisesti uudentyyppiset vanhustentalot. Klaukkalaan sellainen valmistui 2016 vuoden lopulla ja Kirkonkylässä rakennustöiden on määrä alkaa vuoden 2018 alussa. Entisen Pitkäaikaisosaston tiloja saneerataan uuteen käyttötarkoitukseen palvelemaan aktiivista lyhytaikaista intervallihoitoa vv 2017 2019. Tiloissa jatkaa vaativan hoivan yksikkö ja pitkäaikaista laitoshoitoa tarjoava yksikkö. Yhteensä paikkoja näihin jää 30. Akuuttivuodeosastojen saneeraus on suunnitteilla 2018 ja toteutus tapahtuu 2019-2020. Paikkalukua vähennetään 43:een ja osastolle tulee kotisairaalan tukipiste. Saneerauksen aikana toiminnot joudutaan järjestämään väistötiloissa.
Terveyspalvelut
Erikoissairaanhoito TP 2016 TA+muutokset 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot 96 180 90 000 105 000 105 000 0 Toimintakulut -42 852 523-45 953 802-45 042 200-45 581 446 0 Toimintakate -42 756 343-45 863 802-44 937 200-45 476 446 0 Toimintakate, /asukas -1 020,32-1 081,80-1 047,07-1 046,69 0,00 Erikoissairaanhoidon budjetti pitää sisällään seuraavien kustannuspaikkojen nettokulut: - HUS-sopimussairaalat-kustannuspaikka (toimintakate 2018: 41 159 582 ): sisältää palvelusuunnitelman (=palsu) mukaisen laskutuksen - Kiljava-kustannuspaikka (1 494 000 ): sisältää Kiljavan käytöstä syntyvät nettokulut - Muu erikoissairaanhoitokustannuspaikka (255 000 ): sisältää erikoissairaanhoidon ostopalveluja (esim. fysiatrin ja geriatrin ostopalvelut) - eläke-kustannuspaikka (693 618 ): sisältää kunnille kohdentuvan eläkemenoperusteisen kulun - ensihoito-kustannuspaikka (2018: 1 335 000 ): sisältää ensihoidon kustannukset. Erikoissairaanhoidon toimintakate pienenee noin 900 000 eurolla (-2,0 %) vuoden 2017 talousarviosta, joka johtuu HUS-sopimussairaalat kustannuspaikan(palsu) arvioidusta kulujen vähenemisestä; Vuoden 2018 talousarvioesityksessä on käytetty HUS:n omaa talousarvioesitystä palsu-kulujen osalta. Muita talousarvioon vaikuttavia muutoksia vuoden 2017 talousarvioon nähden ovat: - Kiljavalta ostettavien palvelujen nettokasvu noin 90 000 euroa (6,6 %) ja - ensihoidon kasvu noin 20 000 euroa (1,5 %). Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa HUS pääosin. Päävastuusairaalana on Hyvinkään sairaala, joka tarjoaa monipuolista perustason erikoissairaanhoitoa. Yhteistyö ja palveluketjujen kehittäminen tapahtuu vuosien kokemuksella hyvässä yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa. SOTE-uudistuksessa tavoitteena on HUS:n yhtenäisyyden säilyttäminen niin hoidollisella puolella kuin tukipalveluissa (laboratorio, rtg, logistiikka). Tavoitteena on siirtyä HUS-rtg:n asiakkaaksi vuonna 2018. Kiljavan sairaala tuottaa alueelle laitoskuntoutuspalveluita ja sinne on keskitetty ortopedinen ja neurologinen kuntoutus. Toiminnan painopistealue - Hoitopolkujen edelleen kehittäminen esim. akuuttihoidossa. Tähän liittyy myös kotihoidon kehittäminen, niin että vältytään potilaiden siirroista päivystysyksikköön ilta- ja yöaikaan. - Kiljavan sairaalan edelleen profilointi mm. geriatriseen kuntoutukseen. - Potilaiden viiveetön siirtyminen tkvuodeosastolle ja kotihoitoon.
Erikoissairaanhoito
Liikuntapalvelut TP 2016 TA+muutokset 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot 169 866 154 000 163 000 163 000 163 000 Toimintakulut -769 322-767 924-800 814-833 814-838 814 Toimintakate -599 456-613 924-637 814-670 814-675 814 Toimintakate, /asukas -14,31-14,48-14,86-15,44-15,36 Määrällinen henk.tarve 2016 2017 2018 2019 2020 Vakinainen henkilöstö 5 5 5 5 5 Määräaik. henkilöstö Henkilöstö yhteensä Liikuntapalvelut-tulosalueen toimintakate kasvaa noin 20 000 euroa (3,9 %) vuoden 2017 talousarvioon nähden. - toimintatuotot kasvavat 9 000 euroa (5,8 %) - toimintakulut kasvavat noin 30 000 euroa (4,3 %). Toimintakulujen kasvua selittää pääosin virastotalolle muuton aiheuttama sisäisten vuokrien noin 40 000 euron kasvu. Tulosalueen toiminnan painopistealueet Liikuntapalveluiden järjestämien liikuntaryhmien pääpaino on ennaltaehkäisevässä ja toimintakykyisyyttä lisäävässä liikunnassa. Liikuntapalveluiden ohjaustoiminta on suunnattu vähän liikkuville tai liikuntaa aloitteleville. Ohjaustoiminnan osa-alueet ovat: - Lasten ja nuorten liikunta - Työikäisten liikunta - Ikäihmisten liikunta - Erityisliikunta Ohjattujen tuntien lisäksi annetaan liikuntaneuvontaa liikkumislähete asiakkaille ja ollaan mukana liikkuva koulu ja päiväkotien liikuntaa kehittävissä hankkeissa. Liikuntapaikkojen maksullisuuden perusteiden tarkastelua tulee jatkaa liittyen mm. lakiin yhdenvertaisuus periaatteista ja uudessa liikuntalaissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kyse on ensisijaisesti talousarvioiden rakenteisiin ja määrärahoihin liittyvistä asioista. Etelä-Suomen alueellinen liikuntaneuvosto on toimittanut kunnille vetoomuksen kuntien liikuntatoimen toimintaedellytysten puolesta. Vetoomuksessa mm. toivotaan, ettei liikuntapaikkojen maksullisuuksia korotettaisi nykyisestä ja lasten harjoitusvuorot olisivat pääsääntöisesti kuntien liikuntapaikoilla maksuttomia. Liikuntapalveluiden talousarvioesityksessä ei ole huomioitu urheiluseuroille myönnettäviin avustuksiin lisämäärärahaa kalliiden liikuntapaikkamaksujen kompensoimiseksi. Tästä oli valtuustoaloite, johon sekä liikuntalautakunta (27.4.2017 18) että tekninen lautakunta (23.5.2017 52) vastasivat. Lisämäärärahan tarve olisi selvityksen mukaan 60 000 135 000 euroa. Sillä voitaisiin tasoittaa liikuntapaikkojen maksullisuuteen liittyvää eriarvoisuutta seurojen välillä, myöntämällä tila-avustusta myös kunnan omistamien kalliimpien käyttömaksujen tasoittamiseksi. Toinen mahdollisuus tasata käuyttömaksen eroja on, että ne huomioidaan suoraan käyttömaksuja alentaen ja teknisen keskuksen talousarviossa toimintakatetta lisäämällä. Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää ja tukea liikunnan harrastamista ja luoda harrastamiselle tarvittavat edellytykset. Hyvin ja kattavasti tuotetut kunnalliset liikuntapalvelut ja kansalaisten tasa-arvoa edistävät käyttömaksut ja liikuntapaikkojen vuorot, voivat merkittävästi ehkäistä sairauksia ja syrjäytymistä kaikissa ikäluokissa ja lisätä kuntalaisten hyvinvointia. Kunnan tarjoamat liikuntapalvelut ja liikuntamahdollisuuksien luominen ylläpitämällä ja rakentamalla liikuntapaikkoja, on tärkeä osa kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Työikäisille ja ikäihmisille tarjottavien liikuntapalveluiden määrä on lisääntynyt yksityisten yrittäjien ja Nurmijärven Opiston toimintojen osalta. Liikuntapalvelut täydentää kuntalaisille tarjottavia liikuntapalveluita. Erityisliikunnan organisoinnin vastuu on jaettu kolmelle liikuntasuunnittelijalle.
Liikuntapalvelut Vuonna 2017 muutettiin kunnan luottamushenkilöorganisaatiota. Liikuntapalvelut kuuluu hyvinvointitoimialalle yhdessä terveys- ja sosiaalipalveluiden kanssa. Hyvinvointilautakunta päättää liikunnan kehittämiseen liittyvistä asioista.