PALM 2019-2033 1 8.11.2018
PALM-PROSESSI SUUNNITELMA INFRASTRUKTUURI -INVESTOINNEISTA KAUPUNGIN TAVOITTEET MAANKÄYTÖN TOTEUTUS- OHJELMA SUUNNITELMA KIINTEÄN MAAOMAISUUDEN INVESTOINNEISTA VÄESTÖSUUNNITE SUUNNITELMA TALONRAKENNUS- INVESTOINNEISTA
Väestönkasvun tavoite suunnitteen pohjana 3 8.11.2018
Palveluverkkotyö tavoitteena sekä tunnistaa että reagoida palvelutarpeissa tapahtuviin muutoksiin (sekä kaupunki- että aluetasoisiin) on maankäyttöön, asumiseen, liikkumiseen kiinteästi liittyvää palveluihin liittyvää suunnittelutyötä uusien alueiden kohdalla on määriteltävä palveluverkkoon liittyvät uudet tarpeet (tontit jne.) ennakolta, ja jo rakentuneilla alueilla suhteutettava tarpeita jo olemassa olevaan palveluverkkoon väestösuunnite on keskeinen väline ennakoida palvelutarpeita talonrakennusinvestoinneissa aikataulutetaan palveluihin liittyvien tilojen perusparannukset ja uudisrakentaminen 4 8.11.2018
Maankäytön toteutusohjelma PALM 2019-2033 11.9.2018
Maankäytön toteutusohjelma Maankäytön toteutusohjelma on suunnitelma siitä, miten kaupungin tulee rakentua seuraavan 15 vuoden aikana, jotta kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet saavutetaan. Maankäytön toteutusohjelma koostuu kahdesta osasta: 1) asuntorakentamisen toteutusohjelmasta, sekä 2) yritysalueiden toteutusohjelmasta. Maankäytön toteutusohjelmassa huomioidaan rakentaminen sekä kaupungin että yksityisten maanomistajien maalle. Yksityiselle maalle tulevan rakentamisen osalta kyseessä on arvio. Ennen vuoden 2018 PALM-työn käynnistymistä arvioitiin kolmea vaihtoehtoista väestönkasvun skenaariota ( Maltillinen Strategia Huima ). Maankäytön toteutusohjelma ja väestösuunnite päätettiin toteuttaa 1,4 prosentin väestönkasvuun perustuvan Strategia skenaarion pohjalta. 6
Asuntorakentamisen tarve perustuu tavoiteltuun väestönkasvuun Tarvittava uuden asuntorakentamisen määrä on arvioitu suhteessa kaupungin tavoittelemaan väestönkasvuun (+1,4 % vuodessa). Väestötavoitteen mukainen Tampereen asuntotarvelaskelma huomioi asuntoväestön, asumisväljyyden, asuntokuntien keskikoon, uusien asuntojen keskikoon sekä asuntovarauman ja asuntojen poistuman. Laskelmassa on lähtökohtana, että uusien asuntojen keskikoko kasvaa, vaikka trendin mukaan keskikoko pienenee. Lähtökohta on trendin vastainen, koska suunnittelussa on haluttu huomioida myös isompien asuntojen rakentamisen tarve. Asuntotarvelaskelman mukaan Tampereelle tulisi rakentua seuraavan 15 vuoden aikana keskimäärin 2700 uutta asuntoa vuodessa. Maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin lähtökohdaksi asetettiin kuitenkin 3100 uuden asunnon rakentuminen vuosittain: Asumisen hinnannousun hillitsemiseksi tavoitteena on pystyä tarjoamaan tontteja hieman yli kysynnän Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen Tampereelle rakentunut asuntojen määrä oli väestönkasvuun nähden pientä, jonka vuoksi on syntynyt patoutunutta kysyntää. Asetettu tavoite, keskimäärin 3100 uutta asuntoa vuodessa, tarkoittaa noin 230 000 k-m 2 rakentumista vuosittain. Aikajaksolla 2019-2033 tavoite tarkoittaa yhteensä 46 500 uutta asuntoa ja noin 3,45 M k-m 2 rakentamista. 7
Tavoiteltu asuntorakentamisen määrä aiempaa suurempi Vuosina 2003-2017 asuntoja on syntynyt keskimäärin 1821 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta. Vuosille 2019-2033 maankäytön toteutuksella mahdollistettava asuntorakentamisen määrä on keskimäärin 3100 asuntoa vuodessa. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1657 2019 1606 Valmistuneet uudet asunnot 2003-2017 (lkm) 1852 1693 1646 1208 1211 1818 2213 1864 1679 1636 2145 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Facta-kuntarekisteri / Tampereen kaupunki, 2018. Luvut kuvaavat asuntotuotannon bruttokasvua, eli luvuissa ei ole huomioitu asuntokannasta poistuneita asuntoja. 3074 8
Tampereen asuntorakentaminen 2019-2033 (k-m 2 ) Vuosille 2019-2033 ohjelmoitu asuntorakentamisen määrä koko Tampereella yhteensä on 3 399 000 k-m 2 (3,4 M k-m 2 ). Tämä vastaa kaupungin väestötavoitteen mukaista asuntorakentamisen tarvetta. Tällä ja seuraavilla dioilla esitetyt kerrosalat (k-m 2 ) kuvaavat asuntorakentamiselle kaavoitettua / kaavoitettavaa kokonaisrakennusoikeutta, joka sisältää myös asuntorakentamiselle osoitettujen tonttien muun kerrosalan (esim. autosuojarakennukset). Kämmenniemi NOKIA YLÖJÄRVI 16 000 38 000 1 483 000 YLÖJÄRVI Niemenranta Hiedanranta 158 000 Tesomajärvi- Tohloppi 185 000 116 000 119 000 Pyhäjärvi PIRKKALA Kylät ja hajarakentaminen pohjoisella suuralueella Muu kantakaupunki Santalahti Näsijärvi 170 000 124 000 Härmälä Vuores LEMPÄÄLÄ Ranta- Tampella Kaleva 166 000 128 000 Viinikanlahti 220 000 Hervanta 157 000 178 000 Ojala Hervantajärvi- Lintuhytti 139 000 KANGASALA Taustakartta-aineisto Maanmittauslaitos 2018. 9
Merkittävimmät vuosina 2019-2033 avattavat uudet asuinalueet 1. Hiedanranta Kaavoitusohjelmassa (vaiheet I-IV). Ensimmäiset uudet asukkaat 2024. 2. Asemakeskus Kaavoitusohjelmassa (vaiheet I-II). Ensimmäiset uudet asukkaat 2025. 3. Viinikanlahti Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat 2027. 4. Hakametsän täydentäminen Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat 2023. 5. Ruotulan golf-kenttä Kaavoitusohjelmassa. Ensimmäiset uudet asukkaat 2032. 6. Ojala Kaavoitus käynnissä (vaihe I), kaavoitusohjelmassa (vaiheet II ja III). Ensimmäiset uudet asukkaat 2022. 7. Lakalaiva Kaavoitusohjelmassa (vaihe I). Ensimmäiset uudet asukkaat 2028. 8. Västinginmäki Kaavoitus käynnissä. Ensimmäiset uudet asukkaat 2024. 9. Hervantajärvi Kaava lainvoimainen. Ensimmäiset uudet asukkaat 2021. NOKIA Tesoma YLÖJÄRVI 1 Pyhäjärvi PIRKKALA Alueiden 1-7 rakentuminen jatkuu myös vuoden 2033 jälkeen. Keskusta Härmälä Näsijärvi 2 3 7 8 LEMPÄÄLÄ 4 5 Hervanta 9 Linnainmaa 6 KANGASALA Taustakartta-aineisto Maanmittauslaitos 2018. 10 Marja Uusivuori 8.11.2018
Työpaikka- ja toimitila-alueiden rakentaminen 2019-2033 1 2 Lahdesjärvi, eteläosa Alueella on lainvoimainen asemakaava. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle 2020 alkaen. Uutta kerrosalaa n. 105 000 k-m 2. Kolmenkulma, II-vaihe Alueella on lainvoimainen asemakaava. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle 2020 alkaen. Uutta kerrosalaa n. 230 000 k-m 2. NOKIA 2 Tesoma YLÖJÄRVI Pyhäjärvi Keskusta Näsijärvi Linnainmaa 3 3 Aitovuori Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt. Ensimmäiset yritykset voivat sijoittua alueelle alkaen v. 2025. Uutta kerrosalaa n. 150 000 k- m 2. PIRKKALA 1 Hervanta KANGASALA LEMPÄÄLÄ Taustakartta-aineisto Maanmittauslaitos 2018.
Investoinnit PALM 2019-2033
Maanhankinta ja maan rakentamiskelpoiseksi saattaminen Kaupunki hankkii maata yhdyskuntarakentamisen tuleviin tarpeisiin ja saattaa sen rakentamiskelpoiseksi. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisella tarkoitetaan esimerkiksi johtosiirtoja, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista tai maan esirakentamista. Riittävän ja oikealla tavalla sijoittuneen maanomistuksen avulla turvataan kaupungin kasvun ja täydentämisen edellyttämän maan saaminen käyttöön oikea-aikaisesti, oikealta paikalta ja kohtuuhintaan. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investoinnit ajoittuvat sen mukaan, milloin suunniteltu alue aiotaan rakentaa. Maanhankinnan investointitarve vuosina 2019-2033 on yhteensä noin 91 M. Vuosina 2019-2022 tarve on noin 3,5M vuosittain ja vuosina 2023-2033 noin 7 M vuosittain. Maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen investoinnit ovat vuosina 2019-2033 yhteensä noin 154 M, eli keskimäärin n. 10 M vuodessa Tästä 154 M summasta noin 29 M kohdistuu Viiden tähden keskusta-kehitysohjelman kohteisiin. Summa ei sisällä Hiedanrannan rakentamisen edellyttämiä huomattavia investointeja. 13
Talonrakennusinvestoinnit 2019-2033: Suurin osa investoinneista korjaushankkeisiin Talonrakennuksen investointisuunnitelmassa on huomioitu talousarviokehys-vaiheessa tiedossa olleet investoinnit. Investoinnit vuosina 2019-2033 Osuus vuosien 2019-2033 investoinneista Investoinnit keskimäärin / vuosi Talonrakennusinvestointien tarvetta täsmennetään tekeillä oleviin päiväkoti- ja kouluverkko-suunnitelmaan tai liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmaan hyväksynnän jälkeen Investointitarpeita arvioitaessa oletuksena on ollut, että sote-uudistus toteutuu ja että vastuu sote-tiloista siirtyy uudistuksen myötä maakunnille. Uudis- ja lisärakentaminen 575 M 38% 38,4 M Korjaushankkeet 909 M 61% 60,6 M Muut luokittelemattomat investoinnit YHTEENSÄ 10 M 1% 0,7 M 1 495 M (eli 1,495 mrd ) - 99,7 M 14
Valtaosa uudisrakentamisesta päiväkoteihin ja kouluihin 70,0 Uudis- ja lisärakentaminen 2019-2033 (M ) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Varhaiskasvatus ja perusopetus Lukiokoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Muut kiinteistöt 15
Korjaushankkeiden investointitarve kasvaa 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Korjaushankkeet 2019-2033 (M ) 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Varhaiskasvatus ja perusopetus Lukiokoulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Muut kiinteistöt 16
Investointitarpeet perustuvat strategiaan, kaupungin kasvuun ja infra-omaisuuden kuntoon Peruskaupungin infra-investoinnit koostuvat katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamisesta Peruskaupungin osalta investointien tarve perustuu: 1. Kaupungin kasvun mahdollistamiseen sekä kaupunkiympäristön kehittämistä ja liikennejärjestelmää koskevien strategisten tavoitteiden toteuttamiseen 2. Olemassa olevan kaupunki-infran kuntoon Yleisten alueiden investointien ohjelmointi perustuu maankäytön toteutuksen ajoitukseen sekä yleisten alueiden saneeraustarpeeseen. Uusien alueiden investointitason arviointi perustuu lähivuosien hankkeiden osalta karkeisiin suunnitelmiin ja kaavatalousarvioihin. Pidemmällä tulevaisuudessa olevien hankkeiden osalta arviointi perustuu vastaavien alueiden tai hankkeiden toteutuneisiin investointitasoihin, koska edes karkeita suunnitelmia tai arvioita ei näiden hankkeiden osalta ole vielä ole tehty Saneerausten edellyttämän investointitason arviointi perustuu aiempien vuosien toteumaan 17
Peruskaupungin infra-investoinnit 2019-2033 Muut: Sillat ja erikoisrakenteet Kestävä liikenne Ulkovalaistus ja liikennevalot Hulevesien hallinta Suuret infra-hankkeet: Näsinkallion eritasoliittymä + Amuritunneli Viinikankadun ajo- ja huoltotunneli Vaitinaron eritasoliittymä VT 9 + Tasanteen eritasoliittymä (1 000 ) 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Uudet alueet Saneeraukset Muut Suuret Infra-hankkeet 18 8.11.2018
8.11.2018 19 Liikelaitosten investoinnit
Tampereen Vesi ja TKL Vuodesta 2019 alkaen investointeja tekeviä liikelaitoksia on kaksi: Tampereen Vesi ja Tampereen kaupunkiliikenne Tampereen kaupunkiliikenne uudistaa kalustoaan ja siihen on varattu 3 milj. euroa vuosittain Tampereen Vesi investoi vuosittain verkoston ylläpitoon ja uuden verkoston rakentamiseen sekä laitoksiin Tampereen Vedelle on varattu vuosittain 21 milj. euroa Tulevaisuudessa korotuspaineita, jotka liittyvät uudelle jäteveden käsittelylaitokselle johdettavien jätevesien putkistojen uusimiseen. Huomioidaan jäteveden hinnassa kuluttajalle. 20 8.11.2018
Investointitason vaikutukset talouteen PALM 2019-2033 8.11.2018 21
Investointitaso 2019-2033 PALM investointitaso muodostuu PALMiin valittujen strategisten toiminnan tavoitteiden ja niiden rahoittamisen kautta. Kokonaisinvestoinnit yhteensä 3,2 Mrd euroa / 2019-2033 22 8.11.2018
Konserniyhtiöiden vaikutus PALM:n toteutumiseen Maankäytön toteutuminen suunnitelman mukaisena edellyttää peruskaupungin lisäksi investointeja kaupungin omistamilta osakeyhtiöiltä ja säätiöiltä Yhdyskuntarakentamisen investoinnit kaukolämpö- ja kaukokylmäverkko sekä sähkön jakeluverkko jätevedenpuhdistamo jätehuolto jne. Liikenneinvestoinnit mm. raitiotie Asuntoinvestoinnit kohtuuhintainen asuminen (vrt. MAL-aiesopimus) 23 8.11.2018
Peruskaupungin investointitaso 2019-2033 1 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 24 8.11.2018
Vuosikate ja lainamäärä, versio 1. Lainamäärän kehittymisen arvioimiseksi on määritelty oletettu vuosikate vuosille 2023 2033 vuosikatteeksi on arvioitu 125 milj. vuodessa oletetaan tason pysyvän vähintään taloussuunnitelmavuoden 2022 tasolla PALMin mukainen arvioitu lainamäärä peruskaupungilla vuonna 2033 tulisi olemaan 1,6 Mrd. euroa Ajalla 2019-2033 kasvu olisi 828 milj. euroa Lainamäärä / asukas olisi 5 581 vuonna 2033 Ajalla 2019 2033 kasvu olisi 2 245 /asukas 25 8.11.2018
Vuosikate ja lainamäärä, versio 2. Lainamäärän kehittymisen arvioimiseksi on määritelty oletettu vuosikate Versiossa 2 tarkastellaan tilannetta, jossa oletetuksi vuosikatteeksi on valittu viimeisen 10 vuoden ajalta keskimääräinen vuosikate 81,5 milj. euroa vuosille 2023 2033 vuosikatteeksi on arvioitu 81,5 milj. vuodessa PALMin mukainen arvioitu lainamäärä peruskaupungilla vuonna 2033 tulisi olemaan 2,2 Mrd. euroa Ajalla 2019-2033 kasvu olisi 1,4 Mrd. euroa Lainamäärä / asukas olisi 7 582 vuonna 2033 Ajalla 2019 2033 kasvu olisi 4 246 /asukas 26 8.11.2018
Lainan kokonaismäärän kehittyminen 1 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Versio 1, vuosikate 125 milj. Versio 2, vuosikate 81,5 milj. 27 8.11.2018
Lainamäärä / asukas kehittyminen / asukas 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 Versio 1, vuosikate 125 milj. Versio 2, vuosikate 81,5 milj. 28 8.11.2018