Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2020

Kunnanhallituksen esitys 16.11.2015 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2020 Asukkaita 38 785 Toimintamenot 257 milj. euroa Velkaa 2 145 euroa/asukas sis. kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen luvut

SISÄLTÖ TUUSULAN KUNTASTRATEGIA TALOUSARVION TALOUSPERUSTEET Kuntastrategia 2013 2017... 1 Kuntastrategian päämäärät... 3 Vuoden 2016 tavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat... 6 Taloudelliset lähtökohdat ja toimintaympäristö... 15 Verotulojen kehitys... 16 Konserniohjauksen periaatteet... 18 Talousarvion sitovuus... 20 Henkilöstö... 23 Keskeisiä muutoksia palvelutuotannossa... 25 Talousarvion lukuohje... 27 KÄYTTÖTALOUS Käyttötalous yhteensä... 30 Yleisjohto- ja konsernipalvelut... 31 Kunnanviraston johto... 36 Henkilöstö- ja tukipalvelut... 37 Hallinto... 39 Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus... 42 Talous ja tietohallinto... 46 Sosiaali- ja terveystoimi... 47 Sosiaalipalvelut... 56 Terveyspalvelut... 59 Sairaalapalvelut... 62 Vanhus- ja vammaispalvelut... 65 Kehittämis- ja hallintopalvelut... 69 Kasvatus- ja sivistystoimi... 71 Kehittämis- ja hallintoyksikkö... 77 Kasvun ja oppimisen palvelut... 78 Kulttuuripalvelut... 83 Liikuntapalvelut... 84 Nuorisopalvelut... 85 Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala... 87 Kuntakehitys... 94 Kuntasuunnittelu... 96 Toimialan hallinto- ja asiakaspalvelu... 99 Yhdyskuntatekniikka... 101 Tilakeskus... 104 Rakennusvalvonta... 106 INVESTOINNIT... 110 TILIVELVOLLISET... 119 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET... 120 Vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpanosääntö... 120 Kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltuudet vuonna 2016... 128 VÄESTÖSUUNNITE 2015 2039... 134 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2016... 140 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOISTA JA TULOARVIOISTA... 144 VESIHUOLTOLAITOS kunnallinen liikelaitos 2016... 146 TULOSLASKELMA... 161 RAHOITUS... 162 Sisällysluettelo

KUNTA JA VESIHUOLTOLAITOS YHTEENSÄ... 163 Tuloslaskelma... 164 Rahoituslaskelma... 165 LIITTEET Kohderahoitteisia tehtäviä suorittavien yksiköiden talousarviotiedot tiliryhmittäin Keski-Uudenmaan ympäristökeskus... 167 Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut... 168 Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue... 169 Ruokapalvelut... 170 Tilakeskus... 171 Vuokra-asuntorahasto... 172 Tytäryhtiöt... 173 Sisällysluettelo

TULEVAISUUDEN TUUSULA KUNTASTRATEGIA 2013 2017 1 Tuusulan kuntastrategia uudistettiin vuoden 2013 aikana. Työhön osallistui laaja joukko luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja viranhaltijoita. Tuusulan strategian perustana toimivat kunnan arvot. TUUSULAN ARVOT KESTÄVÄSTI KEHITTYVÄ Suunnitelmallisuus Palveluhenkisyys Luotettavuus Kehitysmyönteisyys Strategiatyössä keskeisimmäksi arvoksi nostettiin kestävä kehitys. Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään tekemällä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä päätöksiä ja toimenpiteitä. Kunnan muut arvot kehitysmyönteisyys, suunnitelmallisuus, palveluhenkisyys ja luotettavuus tukevat kestävän kehityksen toteuttamista. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

2 TUUSULAN VISIO, MISSIO JA TOIMINTA-AJATUS Tuusulan visio, kunnan tulevaisuuden tavoitetila, pohjautuu kunnan yhteisiin arvoihin. Haluamme kehittää palveluita kestävän kehityksen arvoon perustuen ja olla tunnettuja siitä. Tuusula jatkaa kasvuaan Helsingin ja maan suurimman lentokentän kupeessa. Kasvumme rakennetaan taloudellisesti vakaalle pohjalle, kestävän kehityksen arvoja kunnioittaen. Tuusula palveleva, kestävästi kehittyvä kotikunta Tuusula tunnetaan kestävästi kehittyvänä kulttuurikuntana metropolialueella. Vakaa kasvu varmistetaan yhdyskuntarakenteen ja palvelujen vastuullisella kehittämisellä. Tuusulan missio kuvaa, mitä kuntana haluamme pitkällä aikavälillä tarjota kuntalaisillemme. Tuusulan missio kuvaa, mitä Tuusula kuntana haluaa pitkällä aikavälillä tarjota kuntalaisilleen: Tuusula antaa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä turvallisesti hyvään elämään kaupunkimaisessa kulttuurikunnassa metropolialueella. Lisäksi kunnalle on määritelty toiminta-ajatus, eli perustehtävä. Tuusulan perustehtävä on rakentaa yhteisö, jossa ihmisillä on hyvät edellytykset ottaa vastuu itsestään ja ympäristöstään ja yrityksillä on mahdollisuus menestyä. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

3 KUNTASTRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄT JA NIIDEN TOTEUTUSKEINOT Kuntastrategiassa on määritelty päämäärät kuntalaisille tarjottavan palveluntuotannon, kunnan talouden ja alueellisen kehittymisen näkökulmista. Tuusulan kuntastrategiassa on kuusi päämäärää, jotka pyrimme saavuttamaan valtuustokauden aikana. Päämäärät liittyvät palveluiden kehittämiseen, kunnan taloustilanteen tasapainottamiseen, sekä elinkeinojen, maankäytön, asumisen ja liikenteen olosuhteiden parantamiseen. Päämäärien sisältö on kuvattu seuraavassa kuviossa. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

4 ORGANISAATIOSTRATEGIA KUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAJANA Organisaatiostrategia on väline kuntastrategian toteuttamiselle. Jotta Tuusula voi kehittyä kuntana, täytyy kuntaorganisaatiossa olla hyvää johtamista ja osaavaa henkilökuntaa. Näiden avulla voimme kehittää palveluntuotantoa entistä asiakaslähtöisemmäksi ja järjestää kuntalaisille tuotettavat palvelut pystytään korkeatasoisina ja kustannustehokkaasti. Organisaatiostrategian tarkoituksena on kehittää kuntaorganisaatiota niin, että kuntastrategiassa määritellyt strategiset päämäärät pystytään toteuttamaan. Kuntastrategiassa on määritelty, mitä päämääriä kunnalla on kuntalaisille tarjottavan palveluntuotannon, kunnan talouden ja alueellisen kehittymisen osalta. Organisaatiostrategia täydentää näitä näkökulmia asiakaslähtöisyyden, henkilöstön kehittymisen ja johtamisen päämäärillä. Organisaatiostrategian päämäärät Tuusula kuntastrategia 2013 2017

5 SUUNNITELMALLISESTI KOHTI VISIOTA Teemat ja strategiset kehittämishankkeet 2014 2017 Jokaiselle tämän valtuustokauden vuodelle on valittu oma teema, jonka avulla kuntastrategiaa toteutetaan. Vuositavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat asetetaan niin, että niissä painottuu kyseisen vuoden teemaan liittyvä tekeminen. Vuoden 2016 teema on Vetovoimaiset keskukset. Vuonna 2014 käynnistyneen johtamisjärjestelmän uudistustyön tuloksena päätettiin ottaa käyttöön pitkän tähtäimen kehittämisen tiekartta. Kehittämisen tiekartta muodostuu strategisista kehittämishankkeista, joilla pyritään jäntevöittämään kehittämisen kokonaisuuksia. Vuonna 2014 määriteltyjä kehittämishankkeita (palveluverkko, ict-kehittämishanke, palvelumuotoilu, johtaminen ja osaaminen) on terävöitetty ja suunnattu uudelleen vuoden 2015 kuluessa. Tuusulan kunnalle on määritelty viisi strategista kehittämishanketta vuodelle 2016: Vetovoiman kasvattaminen, Talouden vahvistaminen, Digitalisaation hyödyntäminen, Asiakaslähtöiset palveluratkaisut sekä Johtamisen ja osaamisen kehittäminen. Strategisia kehittämishakkeita toteutetaan muun muassa talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden, toimenpiteiden ja toteutusohjelmien sekä projektien avulla. Kunnassa varaudutaan sote- ja itsehallintoalueuudistukseen. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

6 Vuoden 2016 tavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat Vuoden 2016 tavoitteita ja toimenpiteitä on työstetty yhdessä toimialojen johtoryhmien ja kunnan johtoryhmän kanssa huhti-syyskuun välisenä aikana. Näin on varmistettu, että käyttösuunnitelmataso on linjassa kunnan yhteisten tavoitteiden kanssa. Kuntatason vuositavoitteet tuotiin kunnanhallituksen kommentoitaviksi kesäkuun talousseminaarissa. Vuositavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat rakentuvat vuoden 2016 teeman, vetovoimaiset keskukset, sekä strategisten kehittämishankkeiden ympärille. Vuoden 2016 tavoitteissa näkyvät edelleen myös vuoden 2015 teema kehittyvät palvelut sekä vuonna 2014 alkaneen talouden tervehdyttämisen jatkotoimet. Asiakaslähtöisiä palveluprosesseja sekä johtamista kehittämällä meidän on mahdollista olla vetovoimainen kunta. Kestävä ja suunnitelmallinen talouden hoito on ehdoton edellytys kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

7 Vuositavoitteet, toimenpiteet ja toteutusohjelmat 2016 vetovoimaiset keskukset STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla. Tarkastelemme asiakkuuksia kokonaisuuksina ja varmistamme oikein kohdennetut ja ajoitetut palvelut. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja. VUOSITAVOITE 2016 1. Kokeilemme uusia palveluratkaisuja ja lisäämme asiakaslähtöisen kehittämisen projekteja 2. Hyödynnämme kuntayhteistyön mahdollisuuksia VUOSITAVOITE 2016 3. Jatkamme palveluverkon uudistamista TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA 2016 1.1 Otamme käyttöön uusia palveluiden tuottamistapoja ja toimintatapoja - Laajennamme palvelusetelin käyttöä toimialojen suunnitelmien mukaisesti - Otamme käyttöön oppimisalusta Edisonin sekä uuden opetussuunnitelman mukaiset työtavat ja menetelmät - Toteutamme varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän ja mobiiliratkaisun tuomat toiminnan uudistamismahdollisuudet - Suunnittelemme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kokonaisuutta palvelumuotoilun keinoin - Tuemme konserniin varatulla kehittämisrahalla toimialarajat ylittävien ketterien kokeilujen ja projektien toteutusta 1.2 Vahvistamme kotona selviytymistä tukevia palveluita - Laajennamme perhekuntoutuksen vaihtoehtoja lastensuojelun avohuoltopainotteisessa toimintamallissa - Vakiinnutamme käyttöön mielenterveyskuntoutujien kotona asumista tukevan toimintamallin - Valmistelemme vanhusten perhehoidon toimintamallin - Tuemme nuorten itsenäistä elämää Keski-Uudenmaan ohjaamohankkeella ja nuorisotakuun kuntakokeilulla 1.3 Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä - Toteutamme hyvinvointia ja terveyttä edistäviä projekteja 1.4 Toteutamme projekteja asiakaslähtöisesti - Jatkamme Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen suunnittelua. Samalla lisätään ja syvennetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Jatkotyössä otetaan huomioon Keudan tekemä selvitys lukiokoulutuksen järjestämisestä osana Keudan toimintaa. - Nimeämme toteutettavat palvelumuotoiluprojektit syksyllä 2015 1.5 Laadimme suunnitelman asiakkuuksien kehittämiseksi 2.1 Hyödynnämme mahdollisuudet palvelutoiminnan järjestämiseksi kuntien yhteistyönä - Jatkamme Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön valmistelua huomioiden valtakunnalliset ja Uudenmaan linjaukset - Käynnistämme Kellokoskella kouluyhteistyön Mäntsälän kanssa ja selvitämme Jokelan ja Hyvinkään kouluyhteistyötä sekä mahdollisuudet muihin vastaaviin yhteistyömalleihin - Syvennämme Järvenpään ja Tuusulan matkailuyhteistyötä - Selvitämme lähikuntien kanssa kuntien yhteisiä palvelutuotannon ja sähköisen asioinnin ratkaisuja - Teemme selvityksen perustietotekniikkapalveluiden siirtämisestä seudulliseen palveluyhtiöön - Selvitämme ruokapalveluiden seudullista organisointia TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA 2016 3.1 Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset - Siirrämme Tuuskodon palvelutoiminnan Riihikallioon uusiin ja ajanmukaisiin tiloihin - Uudistamme ja rakennamme modernit päiväkodit Jokelaan ja Kellokosken Roinilanpeltoon - Laajennamme Paijalan koulun ja Kellokosken yhtenäiskoulun sekä saneeraamme Hyökkälän koulun - Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset Tuusula kuntastrategia 2013 2017

8 4. Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla 4.1 Luomme tuottavuutta digitalisaation keinoin - Vaihdamme vanhentuneen kirjastojärjestelmän kilpailuttamalla yhdessä Kirkeskirjastojen kanssa - Otamme käyttöön sähköisen asioinnin kuntatasoisen alustaratkaisun ja muodostamme sähköisen asioinnin kuntatason tiekartan - Käynnistämme sähköisen arkistoinnin ja asianhallinnan kuntatason ratkaisun valmistelun. Ratkaisu projektoidaan 6/2016 mennessä - Määrittelemme ja otamme käyttöön keskeiset kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet, jotka ohjaavat kunnan ICT-kehittämistä - Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin ja tuemme työskentelyä mobiiliratkaisuilla ja etätyömahdollisuuksilla 5. Vahvistamme taloutta tuottavuushankkeilla 5.1 Toteutamme nimettyjä tuottavuushankkeita 5.2 Parannemme tuottavuutta hankintoja tehostamalla -Vahvistamme kunnan hankintatoimintaa ja -osaamista -Määritämme ja otamme käyttöön uusi yhtenäinen hankintojen toimintamalli -Otamme käyttöön sähköisen hankinta- ja kilpailutusjärjestelmän STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Uudisrakentamisen painopiste on keskuksissa ja taajamissa. Tämä luo edellytykset joukkoliikenteelle ja monipuolisemmille palveluille. Vastaamme erilaisten ja eri-ikäisten väestöryhmien asumistarpeisiin. Edistämme monimuotoista asumista viihtyisässä kulttuuri-ympäristössä. VUOSITAVOITE 2016 6. Panostamme houkuttelevan tonttivarannon tuottamiseen ja tonttien myyntiin 5.3 Uudistamme ja vakiinnutamme riskienhallinnan toimintatapoja -Vakiinnutamme riskienhallinnan uuden toimintamallin ja juurrutamme sitä toimialatasolta tulosalueille TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA 2016 6.1 Edistämme tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita kaavoituksen työohjelman mukaisesti Hyväksymme mm. seuraavat kaavat: Yleis- ja osayleiskaavoista: - Yleiskaava 2040 Pientaloalueiden kaavoista: - Rykmentinpuiston Puustellinmetsän asemakaava - Häriskiven asemakaava - Jokelan kartano I -asemakaavamuutos Keskustojen kehittämisen kaavoista: - Rykmentinpuisto I - Suutarintien kaavamuutos - Kellokosken keskustan asemakaavamuutos - Kauppatie II asemakaavamuutos 6.2 Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta - Projektoimme Rykmentinpuiston, Focus-alueen ja Hyrylän keskustan hankkeet - Varmistamme Rykmentinpuiston toteutuksen hakemalla erilaisia toteutustapoja - Solmimme sitovan sopimuksen liikekeskuksen toteuttamiseksi - HYPA-keskuksen ensimmäinen vaihe on valmis toteutukseen - Rykmentinpuiston kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy 6.3 Toteutamme aktiivisen markkinointikampanjan ja etsimme uusia toteutustapoja tonttien myyntiin - Lahelanpelto II - Anttilanranta I 6.4 Huomioimme erityisryhmien asumisen tarpeet kaavoituksessa - Huomioimme erityisryhmien asumisen tarpeet sekä kaavallisesti että toteutushankkeiden muodossa 6.5 Selvitämme Tuusulanjärven kansallisen kaupunkipuistohankkeen käynnistämistä Tuusula kuntastrategia 2013 2017

9 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Tarjoamme kilpailukykyisen toimintaympäristön kunnassa toimiville ja kuntaan sijoittuville yrityksille. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Liikennejärjestelmää kehitetään aktiivisesti seudullisena kokonaisuutena. Erityistä huomiota kiinnitetään matkustamisen sujuvuuteen. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Varmistamalla oikein mitoitetun, hyvinvoivan ja osaavan henkilöstöresurssin, vahvist amme kunnan hyvää työnantajakuvaa. VUOSITAVOITE 2016 7. Kasvatamme kunnan vetovoimaa ja vahvistamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä VUOSITAVOITE 2016 8. Varmistamme joukkoliikenteen jatkuvuuden ja turvaamme palvelutason VUOSITAVOITE 2016 9. Tuemme uudistumista ja varmistamme hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksista TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA 2016 7.1 Panostamme Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen -Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin -Hyödynnämme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmaa vetovoiman kasvattamiseksi 7.2 Edistämme tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita ja kunnan elinkeinoelämää hyväksymällä FOCUS-liikekeskuksen ja Sulan työpaikka-alueen asemakaavat - Valmistelemme Kehä IV ja Focus-alueen toteuttamismallit. 7.3 Kaavoitamme soveltuvia tontteja yksityisille palvelutuotannolle tukemaan kunnan toimintoja 7.4 Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUSin kanssa TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA 2016 8.1 Päätämme tavoitteellisesta liikenneverkosta yleiskaavaa laadittaessa vuoden 2016 aikana 8.2 Selvitämme joukkoliikenteen toteutustavan ja linjaamme liittymisvalmiudet HSL:ään 8.3 Linjaamme Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikan - Selvitämme julkisen pysäköinnin tarpeen Hyrylässä - Kuntakeskuksissa tuetaan joukkoliikennettä varmistamalla liityntäpysäköinnin tarjonta ja toimivuus 8.4 Panostamme liikenneratkaisussa kevyen liikenteen turvallisuuteen 8.5 Yhdistämme kunnan henkilökuljetukset 8.6 Selvitämme mobiiliverkossa toimivan joukkoliikenteen seurantajärjestelmän hankintaa 8.7 Varaudumme kehittämään erilaisia liikkumisen muotoja ja järjestelmiä osana digitalisaatiota TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA 2016 9.1 Kehitämme osaamisen johtamista ja ennakointia - Toteutamme kuntastrategiaa ja johtamisen periaatteita toteuttavan esimieskoulutuksen - Varmistamme tavoitteiden toteutumiseen tarvittavan osaamisen koulutus- ja kehittymissuunnitelmien avulla - Varmistamme osaamisen digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä - Luomme toimintamallin esimiesten ja organisaation tueksi muutostilanteissa - Luomme käytännöt sisäisen osaamisen jakamiseen (esim. muutosagentit, mentorointi ja työyhteisöjen hyvät käytännöt) - Vahvistamme henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia 9.2 Vahvistamme kunnan työnantajakuvaa varmistamalla henkilökunnan työhyvinvoinnin - Toteutamme henkilöstökyselyn 2015 toimenpidesuunnitelmaa - Uudistamme henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmää - Uudistamme työhyvinvointisuunnitelman Tuusula kuntastrategia 2013 2017

10 STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Johtamisella luomme hyvät työnteon toimintaedellytyk-set ja tuemme kunnan palvelutehtävän toteuttamista. VUOSITAVOITE 2016 10. Otamme käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt työvälineet TOIMENPIDE JA TOTEUTUSOHJELMA 2016 10.1 Viemme käytäntöön poliittisen johtamisjärjestelmän uudistukset -Toteutamme ja yhteensovitamme poliittisen ja operatiivisen johtamisjärjestelmän - Otamme käyttöön luottamushenkilöiden ekstranetin sekä valtuuston kokousten streemauksen vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisäämiseksi 10.2 Toteutamme yhteisiä johtamisen periaatteita -Määrittelemme yhdessä miten johtamisen periaatteet tarkoittavat ja ilmenevät esimiestyössä ja työyhteisöissä sekä otamme ne käyttöön 10.3 Teemme johtamisen tehostamisen, palveluiden joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden edellyttämät delegoinnit ja toimintatapamuutokset 10.4 Otamme käyttöön projekti- ja hankejohtamisen mallin - Otamme käyttöön syksyllä 2015 valmistellun mallin kaikessa kunnan kehittämistoiminnassa 10.5. Otamme käyttöön sähköiset työn tekemisen alustat STRATEGIAN SEURANTA Strategiset mittarit Strategian toteutumista seurataan vuositavoitteiden, niihin liitettyjen toimenpiteiden ja toteutusohjelmien etenemisen sekä projektisalkun seurannan avulla. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan kunkin toteutusohjelman kohdalla asteikolla 1 5 ja etenemisestä raportoidaan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä kuntatasoisena kokonaiskuvana. Lisäksi lautakunnat seuraavat omalle toimialueelleen kuuluvien vuositavoitteiden, toimenpiteiden ja toteutusohjelmien etenemistä. Tuusulan kunta seuraa myös valtuustokaudelle asetettujen strategisten päämäärien edistymistä strategisten mittareiden avulla. Organisaatiostrategiassa esille nostettujen päämäärien asiakaslähtöisyyden, henkilöstön uudistumisen ja hyvän johtamisen edistymistä seurataan strategisilla tunnusluvuilla valtuustokauden aikana tapahtuvan muutoksen todentamiseksi. Nämä koko valtuustokauden ajan seurattavat strategiset mittarit ja tunnusluvut on määritelty kunnan johtoryhmien yhteistyönä ja esitelty kunnanhallitukselle helmikuussa 2014. Mittareita seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Tuusulalle on määritelty neljä strategista mittaria, jotka kytkeytyvät kunnan strategisiin päämääriin. Niissä tapahtuvan muutoksen seuraaminen auttaa arvioimaan, miten strategiassa asetetut päämäärät ovat edenneet valtuustokauden aikana. 1. Kunnan käytössä olevat tilat *) (brutto) m² / asukas Tavoitteena vähentää bruttoneliöitä keskimäärin 1 % vuodessa. Tiivistämällä palveluverkkoamme tuemme kestävän kehityksen tavoitetta ja alennamme kiinteistökustannuksia. Palvelujen keskittäminen tukee osaltaan henkilöstön osaamisen hyödyntämistä ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Kiinteistökustannuksia seuraamalla nähdään, paljonko palvelun järjestämisen kustannuksista kuluu kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon palvelun sisällöllisen tuottamisen lisäksi. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

11 *)Tytäryhtiöiden omistamat kiinteistöt, asuntotoimen hallinnoimat asunto-osakkeet, vuokrataloyhtiöt ja TuKuKi:n omistuksessa olevat asunto-osakkeet jätetään laskennasta pois. 2. Toimintakate (=nettomenot) / asukas Tällä mittarilla varmistetaan, että kunta järjestää palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja kunnan talous pysyy vakaalla pohjalla. Valtuustokauden minimitavoite on, että toimintakatteen kasvun ja verorahoituksen kasvun välinen suhde ei heikkene. 3. Osuus seudun väestönkasvusta Tavoitteena on kasvaa vähintään samalla vauhdilla kuin Helsingin seutu *) keskimäärin. Mittari kuvaa kunnan kilpailukykyä ja asemaa Helsingin seudulla. Väestönkasvusta seuraa verotulopohjan myönteinen kehitys. Väestön tasapainoinen ikärakenne ja edullinen huoltosuhde kertovat kunnan elinvoimasta. Nämä mahdollistavat monipuoliset palvelut. *) Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kuuma-kunnat 4. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Tavoitteena on, että vuosina 2013 2017 myönnettyjen asuntojen rakennusluvista keskimäärin 95% sijoittuu asemakaava-alueille keskustoihin. Mittari kuvaa yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja sen myönteisiä seurausvaikutuksia kuten mahdollisuuksia järjestää palvelut kustannustehokkaasti olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntämällä. Keskustojen tiivistyminen luo edellytykset joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle, taajamien kaupalliselle kehittämiselle ja nykyistä monipuolisemmalle asuntotuotannolle. Tavoitteena on, että asukastiheys asemakaava-alueilla kasvaa. Strategiset tunnusluvut Strategisten mittareiden lisäksi Tuusulan kunta seuraa joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyttä sekä henkilöstökyselyjen tuloksia. Nämä tunnusluvut kytkeytyvät organisaatiostrategian päämääriin. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä seuraamalla varmistamme, että palvelumme ovat oikein kohdennettuja, ajoitettuja ja palveluketjut toimivia. Pyrimme asiakaslähtöisiin palveluratkaisuihin osallistamalla kuntalaiset ja asiakkaat yhä enemmän kehittämistyöhön. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyyttä kunnan tarjoamiin palveluihin Henkilöstökyselyn tulokset Tavoitteenamme on parantaa työhyvinvointia sekä henkilöstön tyytyväisyyttä johtamiseen ja esimiestyöhön. Seuraamalla henkilöstökyselyn tuloksissa tapahtuvien muutosten suuntaa, voimme osaltamme varmistaa oikein mitoitetun hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön. Hyvinvoivan henkilöstön ja johtamisen avulla tuemme kunnan palvelutehtävän toteuttamista. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

12 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kunnan ja kuntakonsernin strategista ja operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa sekä arviointia. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyvät vuosittaiseen talousarvio-, toiminnan ja talouden seuranta- ja tilinpäätösprosessiin. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat päätökset Tuusulan valtuusto hyväksyi 31.3.2014 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joka sisältää periaatteet kunnanhallituksen velvollisuudesta ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimeenpanosta, lauta- ja johtokuntien velvollisuudesta valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa sekä johtavien viranhaltijoiden velvollisuudesta toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueillaan. Riskienhallinnan tavoitteet Uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisen malli otettiin käyttöön loppuvuodesta 2014. Keskeisenä tavoitteena on ollut sulauttaa riskienhallinta yhä kiinteämmäksi osaksi kunnan toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asetantaa. Vuoden 2016 aikana vakiinnutamme riskienhallinnan uuden toimintamallin ja juurrutamme sitä toimialatasolta tulosalueille. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta raportointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa kunnanhallitus antaa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä selonteon konsernivalvonnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen riskiarviot ja selonteot perustuvat kuntaorganisaation, toimielinten ja tytäryhteisöjen hallitusten toimintakertomuksissaan antamiin selontekoihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, niissä havaittuihin puutteisiin ja toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Selonteot perustuvat dokumentoituun arviointiaineistoon. Kuntaa ja palveluita uhkaavat riskit Osana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan uudistettuja toimintatapoja on vuoden 2015 aikana kunta ja toimialatasolla sekä tytäryhtiöissä tunnistettu ja arvioitu kuntaan ja sen toimintaan liittyviä riskejä. Riskeille on määritelty hallintakeinot ja toimenpiteet, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja pienentämään riskin todennäköisyyttä ja seurausta. Riskiympyrälle (ks. kuva seuraavalla sivulla) on kuvattu kuntatasolla merkittävimmät riskit kuntalaisten ja kunnan hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen. Kuntakonsernin riskit jaotellaan strategisiin, taloudellisiin, toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

13 Tuusulan kunnan riskiympyrä 2016 TALOUDELLISET RISKITEKIJÄT ULKOISET Sotejärjestämislain vaikutukset STRATEGISET RISKITEKIJÄT Syrjäytyminen ja työttömyyden lisääntyminen Kiinteistöihin ja infraan kohdistuva korjausvelan kasvu Verorahoituksen heikkeneminen Kunnan vetovoiman riittävyys SISÄISET Strateginen ohjaavuus ja taloudellinen päätöksentekokyky Hajanaisen yhdyskuntarakenteen ja tehottoman palveluverkon kustannukset Focus-alueen toteutus Vapaaehtoisen kuntayhteistyön eteneminen Rykmentinpuiston toteutuksen viivästyminen Strategisten ja muiden hankkeiden läpivientikyky Joukkoliikenteen palvelutason ylläpitäminen Organisaation ohuus ja kehittämispanosten vähäisyys Uudet velvoitteet palveluissa ja palvelutarpeen kasvu Pohjavesien pilaantuminen Henkilöstön osaamisen ja motivaation laatu Työnantajakuvan huonontuminen Kyberturvallisuusuhkien kasvaminen Riittämätön varautuminen maahanmuuttoon VAHINKO- RISKITEKIJÄT TOIMINNALLISET RISKITEKIJÄT Kohtalainen riski Tuntuva riski Merkittävä riski Sietämätön riski Tuusula kuntastrategia 2013 2017

Strategiset riskit uhkaavat kunnan tavoitteiden ja strategian toteuttamista vaarantaen toiminnan edellytykset ja vision toteutumisen. Riskit liittyvät keskeisesti strategian toteuttamisen mahdollisuuksiin ja etenkin ulkoisen toimintaympäristön muutoksiin. Taloudelliset riskit liittyvät sisäisiin tai ulkoisiin taloudellisiin tekijöihin, sijoituksiin, rahoitukseen sekä rahoitusmarkkinoihin. Toiminnalliset riskit liittyvät palvelujen jatkuvuuteen ja riippuvuuksiin, henkilöstön toimintaan ja osaamiseen, organisaation sisäisiin prosesseihin sekä asiakasprosesseihin, palvelun epäonnistumiseen, tietojärjestelmiin, sopimuksiin sekä myös väärinkäytöksiin ja muuhun lainvastaiseen toimintaan. Vahinkoriskit ovat usein seurausta odottamattomista ja äkillisistä, monesti vakuuttamiskelpoisista, tapahtumista joista voi seurata onnettomuus, rikkoontuminen tai vahingonkorvausvelvollisuus. Riskien merkittävyyttä kuvataan neliportaisella asteikolla sietämättömästä riskistä, merkittävään, tuntuvaan ja kohtalaiseen riskiin. 14 Tehtyjen riskiarviointien perusteella kunnan sietämättömät riskit liittyvät kunnan vetovoiman riittävyyteen, hajanaisen kuntarakenteen ja tehottoman palveluverkon kustannuksiin sekä Rykmentinpuiston toteutuksen viivästymiseen. Kunnan vetovoimasta nykyisten ja uusien asukkaiden sekä alueelle sijoittuvien yritysten näkökulmasta tulee huolehtia. Uhkana on myös, että Rykmentinpuiston toteutus etenee tällä hetkellä liian hitaasti eikä Hyrylän (kävely)keskustan kehittämisessä päästä eteenpäin. Hajanainen kuntarakenne ja laaja palveluverkko sekä kiinteistöihin ja infraan kohdistuva kasvava korjausvelka ovat keskeisiä toiminnan kustannuksia nostavia tekijöitä. Vanhenevat kiinteistöt ja ajanmukaisten toimitilojen puute voi olla uhka tuottavalle työnteolle, kuntalaisten ja henkilöstön terveydelle sekä kunnan vetovoimalle ja imagolle. Kunnan taloudellisen toimintaympäristön riskit liittyvät etenkin tulorahoitukseen. Suurin osa kunnan tulopohjasta perustuu verotuloihin ja verotettavan palkkasumman kehitys on hidastunut. Merkittävinä riskeinä nähdään kyky tuottaa palveluja tilanteessa, jossa resurssit heikkenevät (verorahoituksen heikkeneminen, organisaation ohuus ja kehittämispanosten vähäisyys) ja palveluntarve samanaikaisesti pysyy ennallaan tai kasvaa (uudet velvoitteet palveluissa ja palvelutarpeen kasvu, syrjäytymisen ja työttömyyden lisääntyminen, riittämätön varautuminen maahanmuuttoon). Talouden heikkenemisen seurauksena toteutetut lomautukset ja irtisanomiset sekä hallitsemattomat muutosprosessit nähdään toiminnan uhkana (strategian ohjaavuus ja taloudellinen päätöksentekokyky, henkilöstön osaamisen ja motivaation lasku, työnantajakuvan huonontuminen, strategisten ja muiden hankkeiden läpivientikyky). Muita tunnistettuja, riskiympyrälle nostettuja, kuntaan kohdistuvia riskejä ovat vapaaehtoisen kuntayhteistyön etenemiseen, joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämiseen, kyberturvallisuusuhkien kasvamiseen, Focus-alueen toteutukseen ja pohjavesien pilaantumiseen liittyvät riskit. Tuusula kuntastrategia 2013 2017

TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 15 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen talous on vaikeassa tilanteessa eikä toivottua elpymistä ole tapahtunut. Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee v. 2017 olemaan noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on vaisua ja eikä kansainvälisen kaupan markkinaosuuksien paranemisesta ole näkyvissä merkkejä. Talouskasvu jäänee tulevina parina vuonna kilpailijamaitamme heikommaksi ja työttömyysaste säilyy korkeana. Kansainvälisen talouden kehitys näyttäisi hidastuvan. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Venäjän osuus Suomen viennistä on painunut alhaiseksi. Toisaalta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kasvu jatkunee laaja-alaisena. Euroopan maltillinen kasvu on käynnistynyt ja kasvua kertynee noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa seuraavan parin vuoden aikana. Hitaasti parantuva vientikysyntä tukee ajan myötä kotimaisen talouden elpymistä. Suomen talouden kokonaistuotannon ennustetaan nousevan ensi vuonna 1,3 %. Kasvua tukee investointien suotuisa kehitys tehdasteollisuudessa, yksityisten investointien ennustetaan lisääntyvän yli 6 %. Tuonti lisääntyy vientiä enemmän kotimaisen kysynnän piristyessä. Kuitenkin yksityisen kulutuksen kasvu säilyy vaimeana. Kasvua tukevat edelleen raaka-aineiden maltillinen hintakehitys, keskuspankkien rahapoliittiset toimet sekä alhaisena säilyvä korkotaso. Kasvun ennustetaan elpyvän hyvin hitaasti tulevina vuosina lähinnä kotimaisen kysynnän tukemana. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun. Työllisyysaste paranee 0,5 %:lla ja työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahinnat nousevat edelleen maltillisesti; vuoden 2015 keskimääräiseksi inflaatioksi ennustetaan noin 1 % ja seuraavana vuonna 1,5 %. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuo riittävästi verotuloja vajeen kattamiseksi. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:een. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun. Heikko taloustilanne sekä väestön ikääntyminen rasittavat julkista taloutta eikä verotulokertymien merkittävää kasvu ole näköpiirissä. Koko julkisen talouden velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan, velkaantumisen ennustaan hidastuvan lähivuosina. Kansantalouden tunnuslukuja VM:n ennuste 28.9.2015 2012 2013 2014 E2015 E2016 E2017 BKT:n muutos -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Kuluttajahintojen muutos 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Julkisyhteisöjen bruttovelka BKT:sta 52,9 55,6 59,3 62,6 64,3 65,8 Lyhyet korot (euribor 3 kk) 0,6 0,2 0,2 0,0 0,1 0,2 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v) 1,9 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 Taloussuunnitelman talousperusteet

16 Tuusulan väestö Tuusulan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 38 198 henkilöä. Elokuussa 2015 väkiluku oli ennakkotietojen mukaan 38 315. Tuusulassa oli työttömiä 8,3 % (elokuu 2015). Työnhakijoita oli 1 634, joista 207 oli alle 25- vuotiaita ja 563 henkilöä oli pitkäaikaistyöttöminä. Avoimia työpaikkoja oli 208 (Elokuun työllisyyskatsaus, Uudenmaan ELY -keskus). Käyttötalous Vuoden 2015 tilinpäätösennusteessa (osavuosikatsaus 2 / 2015) ennakoidaan 5,9 milj. euron alijäämää (ml. vesihuoltoliikelaitos). Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 1,5 % vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Vuosikate painuu alle vuoden 2014 tason. Vuonna 2016 toimintakatteen kasvu on 3,5 % (lisäys 2015 ennusteeseen +1,1 %) ja tulevina taloussuunnitteluvuosina keskimäärin noin 1 %. Toimintamenojen kasvuksi on budjetoitu 2,7 % (lisäys 2015 ennusteeseen 1,1 %) ja tulevina vuosina keskimäärin noin 1 %. Toimintamenojen kasvu on pidettävä erittäin maltillisena; tulevina vuosina on ratkaisevan tärkeää onnistua toimintojen tuottavuuden parantamisessa; palvelurakenteita kevennetään ja kunnan palvelujen järjestetään uusin tavoin, kuten digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Kunnan talouden tasapainottamisessa on keskeistä myös asunto- ja yritystonttitarjonnan tarjonnan lisääminen, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella. Investoinnit ja rahoitus Kunnan kokonaisinvestoinnit nousevat vuonna 2016 noin 30,7 milj. euroon ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 33,1 milj. euroon. Infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) investoidaan noin 6,7 milj. euroa, vesi- ja viemäriverkostoon noin 2,4 milj. euroa. Lähivuosina infrainvestointien määrää lisää Rykmentinpuiston alueen rakentamisen käynnistyminen vuonna 2017. Kunnassa on meneillään useita merkittäviä päiväkotien ja koulujen perusparannus- ja laajennushankkeita, rakennusinvestointien määrä nousee vuonna 2016 peräti noin 17 milj. euroon. Tärkeimpiä rakennushankkeita ovat Roinilanpellon ja Notkopuiston uudet päiväkodit, Kellokosken ja Paijalan koulun laajennukset sekä Hyökkälän koulun peruskorjaus. Kunnan investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella ainoastaan vajaa kolmannes. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2016 loppuun mennessä 81 milj. euroon. Velan määrä kohoaisi 2 094 euroon/asukas. VEROTULOJEN KEHITYS Kunnan verotulojen kasvu hidastuu vaimean palkkakehityksen sekä työttömyyden kasvun vuoksi. Verotuloja ennustetaan kertyvän kuluvana vuonna noin 172,2 milj. euroa ja valtionosuuksia noin 18,5 milj. euroa. Näin ollen Tuusulan verorahoituksen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan 2,8 %. Kuluvan vuoden kunnallisveron kasvua tukee osaltaan vuoden alussa toteutettu kunnallisveron korotus 0,25 %-yksikköä, jonka osuus kunnallisveron lisäyksestä on noin puolet. Valtion talousarvioesityksen mukaan tuloverotukseen on vuodelle 2016 tulossa pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät Tuusulan verotuloja noin 1,5 milj. euroa. Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä. Taloussuunnitelman talousperusteet

Tuusulan verotulot 1000 euroa 2013 Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2016 noin 2,1 milj. euroa (1,2 %) vuoden 2014 ennustettuun verokertymään nähden. Verotulojen kasvu perustu käytännössä kokonaisuudessaan kunnallisveron kasvuun, lopulliseen kehitykseen vaikuttavat lähinnä toteutunut ansiotulojen ja väestön kasvu. Verotulojen arvioinnissa on hyödynnetty Kuntaliiton ennustekehikkoa Seuraavassa taulukossa on eri verolajien tuoton kehitys vuosina 2013 2014 sekä vuosien 2015 2017 arviot: muutos % 2014 muutos % E 2015 muutos % E 2016 muutos % E 2017 muutos % Kunnallisvero 151 961 12,0 153 348 0,9 157 463 2,7 159 986 1,6 163 699 2,3 Yhteisövero 6 091-0,9 6 456 6,0 6 454 0,0 5 932-8,1 6 068 2,3 Kiinteistövero 6 699 6,8 7 740 15,5 8 321 7,5 8 449 1,5 9 000 6,5 Yhteensä 164 751 11,2 167 544 1,7 172 238 2,8 174 367 1,2 178 767 2,5 Kunnallisveroprosenttina on taloussuunnitelmakaudella 19,50 %. Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa ja tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusillekin asukkaille. Kunnallisveron osuus kunnan verotuloista on arvion mukaan v. 2016 91,0 % (v. 2015: 91,8 %). Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja Tuusulan yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 1,1 milj. euroa alhaisemmaksi. Vaikutus ei näy jaksotussyistä kokonaisuudessaan kunnan verotulojen kertymässä vielä vuonna 2016. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta on esitetty muutoksia vuosille 2016 ja 2017. Vuodelle 2016 kiinteistöverotukseen esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärään. Vuodelle 2017 esitetään muutoksia yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80-1,55 %:sta 0,86 1,80 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 %:sta 0,39 0,90 %:iin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta Tuusulalle kertyisi noin 0,6 milj. euroa lisää verotuloja. Tämä alarajojen mukainen vähimmäiskorotus on otettu huomioon kunnan vuoden 2017 verotuloarviossa. Seuraavassa taulukossa on lain mahdollistama kiinteistöveron vaihteluväli vuonna 2016 sekä Tuusulan kunnassa vuonna 2016 noudatettavat veroprosentit: Lain sallimat vaihteluväli Tuusulan vero-% Yleinen kiinteistövero 0,80 1,55 0,80 Vakituinen asuinrakennus 0,37 0,80 0,37 Muu asuinrakennus* 0,80 1,80 0,80 Rakentamaton rakennuspaikka* 2,30 4,00 2,30 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,80 0,65 17 *Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotetaan hallituksen esityksen mukaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Taloussuunnitelman talousperusteet

18 VALTIONOSUUDET Kunnan koko verorahoituksen kasvun arvioidaan asettuvan vuonna 2016 5,7 milj. euroon, kun huomioon otetaan valtionosuuksien arvioitu 3,5 milj. euron lisäys. Valtionosuuksien lisäyksellä valtio kompensoi vuonna 2016 voimaan astuvia veroperustemuutoksia, mitkä alentavat kunnan verotulokertymää. Tulevina vuosina valtionosuuksien ennakoidaan laskevan lievästi, kun edellisen hallituksen vuosille 2016 ja 2017 päättämät valtionosuusleikkaukset vähentävät kuntien valtionosuuksia. Kuluvalla hallituskaudella kuntien valtionosuuksiin ei tehdä investointitarkistuksia. KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET JA OMISTAJAPOLIITTISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 Tuusulan kuntakonserniin kuuluu 15 tytäryhtiötä ja 3 osakkuusyhtiötä tai yhteisyhteisöä. Lisäksi Tuusula on jäsenenä seitsemässä kuntayhtymässä. Konserniohjauksen periaatteet on määritelty konserniohjeessa (Kh 9.1.2012 4) ja hallintosäännössä. Tytäryhtiöille on asetettu vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet. Kaikki tytäryhtiöt asettavat seuraavat tunnusluvut talousarviovuodelle ja raportoivat niistä tilinpäätöksen yhteydessä: Yhtiön toiminnan tuotot/toiminnan kulut Liiketulos/Poistot % Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuneisuus Lainamäärä/asukas. 1) Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy (kunnan omistus 100 %) Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy tuottaa asiakkailleen kohtuuhintaisia, laadukkaita ja turvallisia asumispalveluja omarahoitteisesti ja kannattavasti. Vuonna 2016 yhtiö keskittyy toteuttamaan uusia vuokratalohankkeita tonttiohjelman mukaisesti, Jokelaan ja Kellokoskelle valmistuu yhteensä 31 asuntoa. Lisäksi Lahelanpellon alueella alkavat uuden kehitysvammaisten asumispalveluyksikön rakennustyöt arviolta joulukuussa 2016. Kiinteistöjen korjausohjelmaa toteutetaan ja ennakoimattomiin korjauksiin varaudutaan. Esteettömien asuntojen määrää lisätään mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi rakentamalla hissejä vanhoihin kerrostaloihin. Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy on kunnan strateginen omistus perustuen erityisesti yhtiön vahvaan roolin sosiaalisessa asuntopolitiikassa ja tuotannossa. 2) Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskus (kunnan omistus 87 %) Yhtiö omistaa KOy Riihikallion Palvelukeskuksen osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan ko. palvelukeskuksessa sijaitsevia liiketiloja. Lisäksi yhtiö omistaa KOy Riihikallion Palvelukeskuksen korttelialueella tontteja. Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa ja hallita kyseistä tonttiomaisuutta sekä omistaa ja vuokrata kyseisiä liiketiloja kannattavasti. KOy Riihikallion Palvelukeskuksessa sijaitsevien uusien liiketilojen osto on rasittanut yhtiön taloutta merkittävästi. Liiketilojen ulosvuokraus on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Tämä on lisännyt yhtiön taloudellista rasitusta. Yhtiön tavoitteena vuonna 2016 on saada kaikki liiketilat vuokrattua sekä yhtiön tontit myytyä käypään hintaan ja siten minimoida kustannuksia. Tuotoilla pystytään maksamaan lainojen korot ja lyhennysohjelmien mukaiset kuoletukset. Yhtiön kannattavuus säilynee heikkona lähivuodet. Taloussuunnitelman talousperusteet

Kunnan keskeisenä tavoitteena on vuonna 2016 on auttaa yhtiötä löytämään keinoja toimintaedellytystensä parantamiseksi sekä tulevien tappioiden minimoimiseksi. 3) Muut tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt 19 Tuusulan Tenniskeskus Oy:lla ja Tuusulan Tekonurmi Oy:lla on suunnitteilla laajennus- ja perusparannusinvestointeja, jotka osaltaan parantavat kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia Etelä- Tuusulan alueella. Tuusulan kunta perusti Keravan kaupungin kanssa Kiinteistö Oy Kerava-Tuusula paloasemanimisen yhtiön vuoden 2015 alussa. Tuusula omistaa yhtiöstä 60 %. Paloaseman suunnittelutyö on käynnissä ja tavoitteena on aloittaa rakennustyöt vuoden 2016 alkupuolella. Kunnan tavoitteena on keskittyä entistä voimakkaammin ydintoimintoihinsa sekä tehostaa pääoman käyttöä. Tähän liittyen kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen kunnan omistamien KOy Haukkamäen, As Oy Haukilahdentie 3, Kiinteistö Oy Impilinna, As Oy Kalliolinnakuja 2, As Oy Vesitorninpuisto, As Oy Ykköstörmä ja As Oy Kolmostörmä osakkeiden myynnistä. Tavoitteena on irrottautua yhtiöiden omistuksesta vaiheittain markkinatilanteen mukaan, myyntitoimenpiteitä jatketaan vuoden 2016 aikana. Konserniyhtiöiden kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä sekä yhtenäistetään toimintatapoja. Kuntasoinen riskienhallinnan toimintamalli otetaan käyttöön kaikissa tytäryhtiöissä. TALOUSARVION SITOVUUS Tavoitteet ja käyttötalous Investoinnit Talousarvion määrärahat ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden tulosaluetasolla. Valtuusto päättää toimintakuluista jokaisen tulosalueen osalta. Sitovia tekstiosia ovat strategiaosassa esitetyt vuositavoitteet ja toimenpiteet, merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 sekä tulosalueiden vakanssimuutokset. Valtuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaan Tilakeskuksen määrärahat ovat nettositovia vuoden 2014 alusta lähtien. Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2014 alusta kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt laitoksen taloussuunnitelman. Vesihuoltoliikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma esitetään valtuustolle kunnan taloussuunnitelman yhteydessä. Vesihuoltoliikelaitoksen toimintakatteen tulee olla vähintään kunnan talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetulle peruspääomalle peritään korkoa valtuuston päätöksen mukaisesti 6,5 % vuodessa. Investoinnit ovat sitovia hankkeina (eli jokainen investointiosassa mainittu kohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmäkohtaisesti kunkin toimielimen/toimialan sisällä. Lautakunnalla on siis oikeus siirtää määrärahaa investointikohteelta toiselle hankeryhmän ja toimielimen sisällä, mikäli kaikki investointikohteet toteutuvat. Uusia hankkeita ei ole oikeus aloittaa ilman valtuuston päätöstä. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Taloussuunnitelman talousperusteet

20 Rahoitus Rahoituksen osalta valtuusto vahvistaa puitteet taloussuunnitelmaan perustavalle lainanotolle. Talousarvion mukaan kunta nostaa uutta lainaa vuonna 2016 noin 20 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaan kunnan lainamäärä jatkaa kasvuaan edelleen vuosina 2017 2020, joskin taloussuunnitelmakauden loppupuolella lainankannan kasvun ennakoidaan hidastuvan. Kunnan vuotuisiksi kokonaisinvestoinneiksi 2017 2020 on arvioitu 30 milj. euroa. Lainasalkun rakennetta on tarkoitus muokata siten, että vuotuinen kiinteäkorkoisten tai suojattujen lainojen osuus lainasalkusta nostetettaisiin vuoden 2016 loppuun mennessä 50 prosenttiin. Tuusulan kunnan kiinteäkorkoisten lainojen määrä on lokakuussa 2015 10 milj. euroa, joka vastaa noin 24 %:n osuutta kunnan koko lainamäärästä. Kiinteäkorkoisilla luotoilla ja korkosuojauksilla pystytään vähentämään kunnan korkomenojen muutoksia ja parantamaan ennustettavuutta edesauttaen siten budjetin laatimista ja siinä pysymistä. Korkosuojautumisella saavutettava vakaampi keskikorko sopii hyvin kunnan tarpeisiin, koska kunnan investoinnit ovat pääosin käyttöiältään erittäin pitkäaikaisia. Valtuudet rahoituksen nostamiseksi Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun lyhytaikaisen rahoituksen (yksittäisten lainojen lainaaika enintään yksi vuosi) ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että lyhytaikaista rahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 80 milj. euroa. Lyhytaikaisena rahoituksena pidetään luottoja, joiden enimmäismaturiteetti on 12 kk. Kone- ja kalustohankintojen rahoitusta varten valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että leasingrahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 10 milj. euroa Valtuusto antaa kunnanhallitukselle oikeuden ottaa uutta pitkäaikaista lainaa enintään 30 milj. euroa. Nostettava uusi pitkäaikainen laina pienentää täysimääräisesti vuodelle 2015 kohdennettua 80 milj. euron lyhytaikaisen rahoituksen käyttöoikeutta. Valtuudet korkosuojausten tekemiseksi Korkosuojauksia voi tehdä vain talousjohtaja yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Talousjohtaja informoi kunnanhallitusta suojausten tekemisen suunnittelusta ja valmistelusta. Talousjohtajalla on yhteistyössä kanssa kunnanjohtajan kanssa myös oikeus purkaa tai muuten muokata tekemiään korkosuojauksia. Suunnitelma alijäämän kattamisesta Talousarviovuoden 2016 ja taloussuunnitelmavuosien 2017 ja 2018 alijäämät, yhteensä 8,5 milj. euroa, katetaan taseeseen kertyneillä ylijäämillä, joita oli 48,8 milj. euroa vuoden 2014 tilinpäätöksessä ja arviolta 42,3 milj. euroa vuodelta 2015 laadittavassa tilinpäätöksessä. Vuodelta 2018 laadittavassa tilinpäätöksessä taseeseen kertyneitä ylijäämiä olisi vielä 33,8 milj. euroa. Taloussuunnitelman talousperusteet

21 enintään 80 milj. euroa. Lyhytaikaisena rahoituksena pidetään luottoja, joiden enimmäismaturiteetti on 12 kk. Kone- ja kalustohankintojen rahoitusta varten valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että leasingrahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 10 milj. euroa Valtuusto antaa kunnanhallitukselle oikeuden ottaa uutta pitkäaikaista lainaa enintään 30 milj. euroa. Nostettava uusi pitkäaikainen laina pienentää täysimääräisesti vuodelle 2015 kohdennettua 80 milj. euron lyhytaikaisen rahoituksen käyttöoikeutta. Valtuudet korkosuojausten tekemiseksi Korkosuojauksia voi tehdä vain talousjohtaja yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Talousjohtaja informoi kunnanhallitusta suojausten tekemisen suunnittelusta ja valmistelusta. Talousjohtajalla on yhteistyössä kanssa kunnanjohtajan kanssa myös oikeus purkaa tai muuten muokata tekemiään korkosuojauksia. Suunnitelma alijäämän kattamisesta Talousarviovuoden 2016 ja taloussuunnitelmavuosien 2017 ja 2018 alijäämät, yhteensä 8,5 milj. euroa, katetaan taseeseen kertyneillä ylijäämillä, joita oli 48,8 milj. euroa vuoden 2014 tilinpäätöksessä ja arviolta 42,3 milj. euroa vuodelta 2015 laadittavassa tilinpäätöksessä. Vuodelta 2018 laadittavassa tilinpäätöksessä taseeseen kertyneitä ylijäämiä olisi vielä 33,8 milj. euroa. LAINAMÄÄRÄN KEHITYS 1000 eur euroa/as. 140000 3500 120000 3000 100000 2500 80000 2000 60000 1500 40000 1000 20000 500 0 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Lainamäärä, 1000 6739 12465 10684 15861 23260 23389 31078 32726 34041 44456 59441 81214 98414 111214 120714 127514 Lainamäärä eur/asukas 193 352 297 436 633 628 825 863 893 1163 1541 2094 2518 2810 2995 3107 0

22 LAINAMÄÄRÄN KEHITYS 1000 eur euroa/as. 140000 3500 120000 3000 100000 2500 80000 2000 60000 1500 40000 1000 20000 500 0 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Lainamäärä, 1000 6739 12465 10684 15861 23260 23389 31078 32726 34041 44456 59441 81214 98414 111214 120714 127514 Lainamäärä eur/asukas 193 352 297 436 633 628 825 863 893 1163 1541 2094 2518 2810 2995 3107 0 Kunnan avainlukuja Tiedoissa ei mukana vesihuoltoliikelaitos. Tunnusluvut v.2014 OVK 2/2015 TA 2015 TAE KH 2016 Tilikauden tulos, 1000 24-6 512-3 240-4 178 Vuosikate, 1000 10 018 4 613 8 979 8 084 Vuosikate % poistoista 100 41 73 66 Vuosikate euro/asukas 262 120 233 208 Investoinnit, brutto 1000 19 205 25 723 24 333 30 726 Lainat, 1000 44 456 64 514 59 441 81 214 Lainat /asukas 1 163 1 673 1 541 2 094 Asukasluku vuoden lopussa 38 213 38 565 38 565 38 785

23 HENKILÖSTÖ Vuoden 2016 keskeisiä henkilöstöön liittyviä vuositavoitteita ovat 1) tuemme uudistumista ja varmistamme hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksista ja 2) otamme käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt työvälineet. Osaamista ja johtamista kehittämme vuonna 2016 mm. kuntastrategiaa ja johtamisen periaatteita toteuttavalla esimieskoulutuksella, vakiinnutamme toimintamallin esimiesten ja organisaation tueksi muutostilanteissa, luomme käytännöt sisäisen osaamisen jakamiseen (esim. muutosagentit, mentorointi ja työyhteisöjen hyvät käytännöt) sekä vahvistamme henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Viemme myös käytäntöön esimiestyöhön ja työyhteisöihin kunnassa käyttöön otetut yhteiset johtamisen periaatteet. Kunnassa on tunnistettu merkittävinä henkilöstöriskeinä työnantajakuvan heikkeneminen sekä osaamisen ja motivaation laskeminen. Henkilöstökyselyn 2015 kokonaistulos oli verrokkikuntien tasolla, mutta kyselyn perusteella on erityistä huomiota kiinnitettävä talouden tasapainottamistoimenpiteiden ja muutosten toteutuksen tapaan sekä työpaineiden kohtuullisuuteen. Tunnistettuja riskejä torjutaan parhaiten mm. toteuttamalla asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä tukevat johtamisen periaatteet ja delegoimalla päätösvaltaa palveluiden käytännön toteuttamisessa. Esimiestyön tukeminen on myös keskeistä, kun tavoittelemme työyhteisöjen hyvää toimintaa ja asiakastyytyväisyyttä. Riskien toteutumista torjuvat siten myös edellä kuvatut osaamisen ja johtamisen kehittämishankkeet. Henkilöstömenojen kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 koostuu pääasiassa valtakunnallisten sopimuskorotusten ja vuoden 2015 lomautusten vaikutuksista. Henkilöstömenoja on jo kolmena vuonna peräkkäin sopeutettu erillisillä ohjelmilla palvelurakenteista ja -prosesseista sekä vuonna 2015 myös lomautuksilla ja irtisanomisilla. Samaan aikaan on oltu pakotettuja kuitenkin palkkaamaan jonkin verran uusien palvelutarpeiden tarvitsemaa henkilöstöä. Henkilöstömäärä alenee vuoden 2015 talousarviossa määritellystä tasosta noin 11 henkilötyövuodella. Henkilöstö

24 Yhteenveto henkilöstömäärän ja henkilöstön palkkakulujen kehittymisestä: Henkilöstömenot TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2015/2016 Muutos Palkat 75311593 73959548 74517508 557960 Sivukulut 23552302 22700209 22934462 234253 Yhteensä 98863895 96659757 97451970 792213 Vesihuoltoliikelaitos 827564 781908-45656 sivukulut 1057774 239488 224720-14768 Yht. liikelaitos mukana 99921669 97726809 98458598 731789 Henkilöstömäärä TA 2014 TA 2015 TA2016 TA 2015/2016 Muutos Yleisjohto ja konsernipalvelut 236,4 213,4 166,4-47 Sosiaali - ja terveystoimi 524,9 522,4 515,1-7,3 Kasvatus- ja sivistystoimi 1061,6 1058 1053,5-4,5 Kuntakehityksen ja Tekniikan toimiala 139,7* 138* 174,5* + 36,5 Yhteensä 1962,6 1931,8 1909,5-22,3 Vesihuoltoliikelaitos 17,5 17,5 17-0,5 Yht. liikelaitos mukana 1980,1 1949,3 1926,5-22,8 * Luvuissa vuosilta 2014 ja 2015 on vain Teknisen toimialan henkilöstömäärät, vuoden 2016 luvuissa on otettu huomioon Kuntakehityksen ja Teknisen toimialan yhdistäminen. Henkilöstö

KESKEISIÄ MUUTOKSIA KUNTALAISTEN PALVELUSSA JA PALVELUTUOTANNOSSA 25 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Palvelujen painopistettä siirretään avopalveluihin ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Palvelukeskus Tuuskodon toiminta siirtyy Riihikallioon vuonna 2016 Yrjö ja Hanna-säätiöltä vuokrattaviin tiloihin. Etelä-Tuusulan alueelle sijoittuvaa kehitysvammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamishanketta valmistellaan, tavoitteena toiminnan käynnistyminen vuonna 2017. KASVATUS- JA SIVISTYSPALVELUT Esi- ja perusopetukset sekä lukion uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön; painopisteinä mm. tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen välineenä, laaja-alaisen osaamisen sekä oppijan osallisuuden kehittäminen sekä oppijan aktiivinen rooli oppimisessa ja sen suunnittelussa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimintaa uudistetaan asiakaslähtöisesti. Kouluyhteistyö käynnistetään Mäntsälän kanssa Kellokoskella. Varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön uusi sähköinen asiakastietojärjestelmä ja asiointialusta lasten vanhemmille. Hallitusohjelman ja varhaiskasvatuslain aiheuttamat muutokset otetaan toiminnassa huomioon; esimerkiksi päiväkotien ryhmäkokoja kasvatetaan hallitusohjelmassa esitetylle tasolle. TEKNISET JA JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUT Joukkoliikenteen palvelutason merkittävä parannus 0,8 M :n lisämäärärahan turvin; mahdollistaa syksyllä 2015 luotavan joukkoliikennejärjestelmän jatkumisen sekä mahdolliset tarvittavat muutokset vuonna 2016. Rakennusvalvonnassa ja Ympäristöteknisissä palveluissa panostetaan digitalisaatioon, jolloin dokumentointi on mahdollista saattaa ajantasaiseksi ja tiedot saadaan entistä paremmin sähköisesti kuntalaisten ulottuville. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Tuusulan vetovoiman kehittämistä vauhditetaan, painopisteenä keskusta-alueiden ja Rykmentinpuiston kaavoituksen edistäminen ja kasvun tukeminen. Yritystonttien varantoa lisätään Etelä-Tuusulassa; alueella on valmisteilla useita eri asemakaavahankkeita. Myös Jokelassa ja Kellokoskella tavoitteena on uusien yritystonttien saaminen luovutettavaksi. Keskeiset muutokset palvelutuotannossa

26 JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Valtuusto päätti 12.10.2015 perustaa uuden Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan 1.1.2016 lukien; tavoitteena on selkeyttää kuntalaisen asiointia ja tehostaa organisaation työskentelyä. Kunnan hankintatoimea kehitetään ja hankintoja tehostetaan. Kunnan henkilöstö- ja talousprosesseja uudistetaan. Keskeiset muutokset palvelutuotannossa

27 Käyttötalousosan taulukoiden lukuohje TP 2014 = Edellisen vuoden tilinpäätös TA 2015 = Vuoden 2015 talousarvio MTA 2015 = Valtuuston hyväksymät muutokset talousarvioon TAE = Toimialan talousarvioesitys TAE KJ = Kunnanjohtajan talousarvioesitys TAE KH = Kunnanhallituksen talousarvioesitys TA 2016 = Valtuuston päättämä talousarvio TS 2017 - TS 2020* = Taloussuunnitelmavuodet 2017-2020 * luvut tuhansina euroina Toimintatulot ja toimintamenot sisältävät sisäiset erät Budjettiyhteenveto/ tulosalueen nimi Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE TA 2016 2015 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 7 431 120 7 900 000 7 900 000 8 000 000 8 000 000 8 200 8 350 8 500 8 670 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* -8 921 130-9 100 000-9 200 000-9 400 000-9 400 000-9 600-9 800-10 065-10 331 TOIMINTAKATE -1 490 010-1 200 000-1 300 000-1 400 000-1 400 000-1 400-1 450-1 565-1 661 Määrärahan muutos % 2,0 % 3,1 % 3,3 % 3,3 % 2,1 % 2,1 % 2,7 % 2,7 % Määrärahan muutos euroina -178 870-278 870-9 400 000-9 400 000-200 -200-265 -267 S*= sitova taso 1) Tuotot ovat plus-merkkisiä ja kulut miinus-merkkisiä

Tulosalueet 28 Kulut TAE 2016 ja TP 2014 Kasvun ja oppimisen palvelut Sairaalapalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Tilakeskus Yhdyskuntatekniikka Henkilöstö- ja tukipalvelut Hallinnon tulosalue Talous ja tietohallinto Vesihuoltoliikelaitos Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Kuntasuunnittelu Sos.-ja terv.toimen kehittämis- ja hallintopalvelut Nuorisopalvelut Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan hallinto- ja asiakaspalvelu Kuntakehitys Kasv- ja siv.toimen kehittäminen ja hallinto Kunnanviraston johto Rakennusvalvonta 43 300 715 44 215 923 28 866 438 26 849 362 22 536 284 20 788 836 18 490 413 17 919 148 10 854 214 11 832 180 9 712 019 8 676 642 9 452 251 9 171 285 6 516 567 6 461 123 6 031 669 5 719 514 3 843 270 3 001 754 3 600 462 3 261 853 3 549 940 3 520 671 3 369 967 3 487 218 2 416 284 2 680 413 1 903 585 1 152 120 1 466 966 1 590 681 956 148 569 351 903 295 766 945 835 611 928 054 734 052 690 619 436 465 467 632 76 992 517 75 719 399 TAE 2016 TP 2014 0 40 000 000 80 000 000 Euroina

Tulosalueet 29 Tuotot TAE 2016 ja TP 2014 Tilakeskus Henkilöstö- ja tukipalvelut Käyttöomaisuuden myyntivoitot Kasvun ja oppimisen palvelut Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Sosiaalipalvelut Yhdyskuntatekniikka Hallinnon tulosalue Kuntasuunnittelu Kuntakehitys Liikuntapalvelut Sairaalapalvelut Rakennusvalvonta Kulttuuripalvelut Talous ja tietohallinto Nuorisopalvelut Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan hallinto- ja asiakaspalvelu Sos.- ja terv.toimen kehittämis- ja hallintopalvelut Kunnanviraston johto 8 251 574 8 046 390 6 893 086 6 248 000 5 876 466 5 223 180 3 835 470 3 940 982 3 401 545 3 693 190 3 261 853 3 600 462 3 427 941 2 639 200 2 870 724 2 587 900 1 911 187 1 806 163 1 511 236 1 481 155 13 264 1 006 969 1 015 500 689 865 573 400 573 459 450 000 242 681 319 800 425 567 288 830 94 147 91 520 2 730 10 000 9 056 2 000 1 040 23 677 248 22 298 364 TP 2014 TAE 2016 0 5 000 000 10 000 000 15 000 000 20 000 000 25 000 000 Euroina

30 Ei sisällä vesihuoltolaitosta KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TAE KH 2016 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 19 729 18 358 18 473 27 910 19 686 082 18 772 18 932 19 095 19 322 Maksutuotot 14 412 12 884 12 884 13 465 13 669 618 13 931 14 132 14 380 14 675 Tuet ja avustukset 2 892 1 886 2 456 1 818 1 845 500 1 874 1 904 1 935 1 966 Muut toimintatuotot 30 944 30 780 23 958 29 075 29 114 836 31 216 31 392 31 527 31 820 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 67 977 63 909 57 772 72 267 64 316 036 65 792 66 360 66 936 67 783 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -74 338-73 960-74 228-74 635-74 517 508-75 742-76 712-77 690-78 706 Henkilösivukulut Eläkekulut -18 188-18 428-18 579-18 919-18 890 787-19 282-19 595-19 929-20 197 Muut henkilösivukulut -4 104-4 273-4 264-4 050-4 043 675-4 130-4 188-4 266-4 323 Palvelujen ostot -102 364-101 478-104 128-106 676-106 386 195-108 026-110 711-114 169-117 711 Aineet,tarvikkeet, tavarat -10 850-10 975-11 475-11 653-11 653 312-11 775-12 004-12 227-12 378 Avustukset -11 747-12 333-12 783-12 895-12 895 240-13 572-14 046-14 265-14 487 Vuokrat -24 121-23 482-23 452-23 486-23 485 976-24 150-24 435-24 719-24 689 Muut toimintakulut -756-1 086-1 086-1 053-1 053 170-1 068-1 081-1 093-1 104 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -246 469-246 013-249 995-253 368-252 925 862-257 745-262 774-268 359-273 594 TOIMINTAKATE -178 492-182 104-192 223-181 101-188 609 826-191 952-196 414-201 422-205 811 Määrärahan muutos % 2,99-0,18 1,79 2,99 2,81 1,91 1,95 2,13 1,95 Määrärahan muutos euroina 7 165-456 3 981 7 354 6 912 446 4 819 5 029 5 585 5 235 Asukkaat 31.12. 38213 38565 38565 38785 38785 39077 39571 40301 41038 Toimintakate euro/asukas 4671 4722 4984 4669 4863 4912 4964 4998 5015 Henkilöstö yhteensä 1 967,7 1 931,8 1 935,8 1 908,5 1 909,5

31 Yleisjohto- ja konsernipalvelut

32 YLEISJOHTO- JA KONSERNIPALVELUT (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TAE KH 2016 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 10 461 10 111 10 111 10 616 10 616 283 10 670 10 747 10 825 10 904 Maksutuotot 927 814 814 926 925 562 930 937 944 949 Tuet ja avustukset 471 403 403 366 366 000 368 371 373 376 Muut toimintatuotot 8 885 2 777 2 777 1 834 1 834 000 1 843 1 857 1 870 1 882 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 20 744 14 105 14 105 13 742 13 741 845 13 811 13 911 14 012 14 112 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 003-7 210-7 083-7 084-7 075 025-7 173-7 256-7 324-7 393 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 893-1 953-1 923-1 917-1 914 633-1 941-1 964-1 982-2 001 Muut henkilösivukulut -386-377 -370-370 -369 028-374 -378-382 -386 Palvelujen ostot -10 741-10 780-10 730-11 184-11 328 327-11 485-11 618-11 727-11 838 Aineet,tarvikkeet, tavarat -1 662-1 945-1 945-1 990-1 989 852-2 017-2 041-2 060-2 079 Avustukset -130-137 -137-137 -136 672-139 -140-141 -143 Vuokrat -2 922-3 079-3 079-2 946-2 946 147-2 987-3 021-3 050-3 079 Muut toimintakulut -579-590 -590-575 -575 317-583 -590-596 -601 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* -25 316-26 070-25 856-26 203-26 335 001-26 699-27 008-27 262-27 519 TOIMINTAKATE -4 572-11 965-11 751-12 461-12 593 156-12 888-13 097-13 250-13 407 Määrärahan muutos % 1,16 2,98 2,98 0,51 1,02 1,38 1,16 0,94 0,94 Määrärahan muutos euroina 290 754 754 133 265 248 364 309 254 257 %-osuus verorahoituksesta 2,43 6,27 6,16 6,31 6,38 6,30 6,24 6,16 6,07 Asukkaat 31.12. 38213 38565 38565 38785 38785 39077 39571 40301 41038 Toimintakate euro/asukas 325 384 378 321 325 330 331 329 327 S* = Sitova taso Henkilöstö yhteensä 161,5 167,7 167,7 165,4 166,4

33 YLEISJOHTO JA KONSERNIPALVELUT Toimiala Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Hannu Joensivu Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin TOIMINNAN KUVAUS Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisuudessa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa, viestintää ja muuta toimintaa. Työn vuosittaiset painopisteet ja tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta ja talousarvion linjauksista sekä kuntasektorin ajankohtaisista näkymistä. Myös hallitusohjelman asettamat uudistustavoitteet vaikuttavat kunnanjohtajan työhön, näistä keskeisimpiä ovat kuntauudistus, metropolipolitiikka ja hallituksen rakenneuudistusohjelma. Yleisjohdon ja konsernipalvelujen toimialajohtajana kunnanjohtaja vastaa hallinnon yleisestä kehittämisestä. Johtamisjärjestelmän ja henkilöstön osaamisen kehittämisellä varmistetaan paitsi strategian toteutuminen myös henkilöstön hyvinvointi. Henkilöstö- ja tukipalvelut - tulosalue tarjoaa kunnan organisaatiolle henkilöstö- ja palkanlaskentapalveluja sekä tuottaa asunto- ja ruokapalveluja. Hallinnon tulosalueella mm. hoidetaan yleishallinnon tehtäviä, tuotetaan juridisia palveluja kunnan eri yksiköille, vastataan kunnanhallituksen ja valtuuston esityslista- ja pöytäkirjatuotannosta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä vastataan keskusarkiston hoidosta, monistamon toiminnasta, asiakaspalveluista sekä materiaalihallinnosta. Lisäksi huolehditaan vaaleihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut hoitavat edunvalvojan tehtävät Keski-Uudenmaan oikeusaputoimiston edunvalvonta-alueen kunnille sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelut Tuusulalle, Keravalle sekä Järvenpäälle. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus huolehtii sopijakuntiensa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä asiakkaidensa ja ympäristön parhaaksi tuottaen laadukkaita, taloudellisia ja tasapuolisia palveluita. Talous- ja tietohallinnolle kuuluu talouden ohjaus sekä taloushallinnon johtaminen, talousarvion ja -suunnitelman valmistelu ja toteutuksen seuranta, strateginen suunnittelu sekä rahoitus. Strategian toteuttaminen Kunnanjohtaja vastaa Tuusulan kunta- ja organisaatiostrategian toteuttamisesta. Strategian toteuttamisen keskiössä ovat strategiset kärkihankkeet vetovoiman kasvattaminen, talouden vahvistaminen, asiakaslähtöiset palveluratkaisut, digitalisaation hyödyntäminen ja johtamisen ja osaamisen kehittäminen. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa vuonna 2016 ohjaavat ympäristökeskuksen strategiaa täydentävät tavoitteet. Keskeiset muutokset toiminnassa Riskiarvio Valtuusto päätti 12.10.2015: perustaa uuden Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan (KETEK) 1.1.2016 lukien. velvoittaa valmistelemaan toimialan perustamiseen liittyvät hallinto- ja johtosääntömuutokset, virkojen perustamiset ja lakkauttamiset sekä muut toimialan käynnistämiseen liittyvät päätökset valtuuston 7.12.2015 kokouksessa käsiteltäväksi. perustaa uudelle toimialalle toimialajohtajan viran. Organisaation ohuuden ja kehittämispanosten vähäisyyden osalta riskinä on, että johtamisjärjestelmäuudistus ei ole riittävän yhtenäinen ja aikataulutettu eikä etenemistä ole synkronoitu. Riskinä on myös henkilöstö- ja talousprosessien uudistamisprojektin sekä KuntaProulkoistuksessa tavoiteltujen hyötyjen viivästyminen. Riskit työnantajakuvan heikkenemiseen sekä henkilöstön osaamisen ja motivaation laskuun ovat merkittävät talouden tervehdyttämiseen liittyvien ja vuoden 2015 talousarvion toteuttamiseen liittyneiden yt-neuvotteluiden, irtisanomisten ja lomautusten takia. Talouden taantuma sekä yleinen epävarmuus on jatkunut. Kunnan taloudellisen toimintaympäristön riskit liittyvät etenkin tulorahoitukseen. Suurin osa kunnan tulopohjasta perustuu verotuloihin. Verotettavan palkkasumman kehitys on hidastunut ja siitä on seurannut verotulojen heikkeneminen. Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon valvonnan tulee lainsäädännön mukaan olla säännöllistä ja suunnitelmallista. Valvonnalle on myös asetettu laatu- ja tehokkuusvaatimuksia. Valvonnan sekä muiden viranomaistehtävien lisääntyminen kuormittaa henkilöstöä, eivätkä tarkastustiheydet kaikilta osin vastaa riskiarviointiin perustuvaa tarkastustarvetta. Valvontaan käytettävien resurssien riittämättömyys ja valvontatehtävien ruuhkautuminen lisäävät muun muassa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa sekä heikentävät elintarviketurvallisuutta ja palvelukiinteistöjen terveydellisiä olosuhteita. Voimavarojen kohdentaminen lakisääteiseen valvontaan aiheuttaa puolestaan viivytystä lupakäsittelyyn. Henkilöstösuunnitelma 2016 2020 34 Kunnan siirtyessä omaan hankintatoimeen materiaalihallinto ja hankinnat -tulosyksikköä vahvistetaan hankintasuunnittelijan viralla vuonna 2016. Asiakaspalvelut -yksikössä vähennettiin vuonna 2015 kaksi työntekijää. Jatkossa yksikössä työskentelee kaksi työntekijää. Ruokapalveluhenkilöstö vähenee kahdella henkilöllä vuoden 2016 aikana. Henkilöstöpalveluissa jaetaan toimistosihteerin tehtävä kasvatus- ja sivistystoimen kehittämis- ja hallintopalveluiden kanssa ja muutetaan nimikkeitä kuvaamaan uusia tehtäviä: henkilöstöasiantuntijasta palvelussuhdeasioiden esimies, henkilöstösihteeristä henkilöstönkehittäjä ja palvelussuhdesihteeristä henkilöstöasiantuntija 1.1.2016 alkaen. Vuonna 2016 perustetaan yksi uusi ympäristötarkastajan virka helpottamaan ympäristövalvonnan tulosyksikön ruuhkautunutta lupa- ja valvontatilannetta. Virka täytetään tarvittaessa aluksi määräaikaisena viideksi vuodeksi. Ympäristökeskuksen henkilöstövahvuus kasvaa vuonna 2016 siten 41,2 henkilötyövuodesta 42,2 henkilötyövuoteen. Vuonna 2017 arvioidaan ympäristökeskuksen henkilöstövahvuuden nousevan 42,6 henkilötyövuoteen ja vuonna 2019 43 henkilötyövuoteen työntekijöiden eläköityessä osa-aikaisesti täytetyistä viroista. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

35 Tietojärjestelmäyksikön vakituista henkilömäärää kasvatetaan yhdellä vuonna 2016. Atk-alkuiset tehtävänimikkeet muutetaan IT- alkuisiksi. Voimakkaasti kasvanut työasemien ja muiden ictlaitteiden (esim. älypuhelimet, taulutietokoneet) sekä tietoliikenneyhteyksien määrä lisää tarvetta kasvattaa yksikön henkilömäärää. Seudullisen ict-yhteistyön kehittämisellä ja yksikön työprosesseja kehittämällä sekä sopivia palvelukokonaisuuksia palveluina hankkimalla pyritään löytämään ratkaisuja tähän haasteeseen. Laajoihin tietojärjestelmähankkeisiin käytetään pääosin ostopalveluja sekä tarvittaessa tilapäistä työvoimaa. Vuonna 2016 palkataan määräaikainen ittukihenkilö. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

36 KUNNANVIRASTON JOHTO Tulosalue Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Hannu Joensivu TAVOITTEET JA PALVELUSUUNNITELMAN PAINOPISTEET Kunnanjohtaja vastaa Tuusulan kunta- ja organisaatiostrategian toteuttamisesta. Valtuustokauden ensimmäisinä vuosina keskiössä ovat olleet talouden tasapaino ja palvelurakenteen uudistaminen. Palveluiden kehittämisellä tavoitellaan pitkävaikutteisia kulurakenteen muutoksia, jotta Tuusula voi kehittyä menestyväksi kulttuurikunnaksi. Vuonna 2016 strategian teemana ovat elinvoimaiset kuntakeskukset ja menestyvät yritykset. Toiminnan keskeiset muutokset johtuvat taloudellisen tilanteen lisäksi hallituksen uusista linjauksista erityisesti kuntauudistus- ja sote-asioissa. Kunnan tehtäviä ja toimintoja joudutaan arvioimaan monesta eri näkökulmasta. Kunnanviraston johdon tulosyksikkö tukee toimialoja niiden vuositavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa. Erityisesti seuraavien kuntatason toimenpiteiden toteutuminen on kunnanjohtajan seurannassa: Panostamme Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen. Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUS:in kanssa. Viemme käytäntöön poliittisen johtamisjärjestelmän uudistukset. Toteutamme yhteisiä johtamisen periaatteita. Teemme johtamisen tehostamisen, palveluiden joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden edellyttämät delegoinnit ja toimintatapamuutokset. Lisäksi kunnanjohtaja tukee ja seuraa teknisen toimen ja kuntakehityksen muodostaman uuden toimialan valmistelua ja sisäänajoa. Myös jatkuvuuden hallintaan eli varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvien kehittämistoimenpiteiden toteutuminen ovat kunnanviraston johdon seurannassa. Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 110 KUNNANVIRASTON JOHTO Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 1 040 TOIMINTAKULUT YHT., S* -690 619-581 727-574 627-637 052-734 052-745 -754-762 -770 TOIMINTAKATE -689 579-581 727-574 627-637 052-734 052-745 -754-762 -770 Henkilöstömäärä 3 3 3 3 3 Määrärahan muutos % -15,8 % -16,8 % 9,5 % 26,2 % 1,5 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina 108 892 115 992-55 325-152 325-11 -9-8 -8 S* = sitova taso. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

37 HENKILÖSTÖ- JA TUKIPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja Harri Lipasti TAVOITTEET Tulosalueen tavoitteena on tukea uudistumista ja varmistaa hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksista kehittämällä osaamisen johtamista ja ennakointia Toteutamme kuntastrategiaa ja johtamisen periaatteita toteuttavan esimieskoulutuksen Varmistamme tavoitteiden toteutumiseen tarvittavan osaamisen koulutus- ja kehittymissuunnitelmien avulla Varmistamme osaamisen digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntämisessä Luomme toimintamallin esimiesten ja organisaation tueksi muutostilanteissa Luomme käytännöt sisäisen osaamisen jakamiseen (esim. muutosagentit, mentorointi ja työyhteisöjen hyvät käytännöt) Vahvistamme henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistamalla kunnan työnantajakuvaa varmistamalla henkilökunnan työhyvinvoinnin Toteutamme henkilöstökyselyn 2015 toimenpidesuunnitelmaa Uudistamme henkilöstön palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmää Uudistamme työhyvinvointisuunnitelman Tavoitteena on myös ottaa käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt työvälineet viemällä käytäntöön poliittisen johtamisjärjestelmän uudistukset Toteutamme ja yhteensovitamme poliittisen ja operatiivisen johtamisjärjestelmän toteuttamalla yhteisiä johtamisen periaatteita Määrittelemme yhdessä miten johtamisen periaatteet tarkoittavat ja ilmenevät esimiestyössä ja työyhteisöissä sekä otamme ne käyttöön tekemällä johtamisen tehostamisen, palveluiden joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden edellyttämät delegoinnit ja toimintatapamuutokset Tulosalueelle sijoittuvan asuntopalveluiden yksikön tavoitteena on tuottaa ja mahdollistaa laadukasta ja monipuolista asumista. Erityisryhmien asumista tuetaan vuonna 2016 osoittamalla asunto vähintään 70 hakijalle. Kunnan omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste pidetään korkealla tasolla (98 %). Tavoitteena on myös myydä osakehuoneistoja henkilöstölle tai yhteistyökumppaneille. Tulosalueella tutkitaan myös mahdollisuus hyödyntää palvelutoiminnan järjestämiseksi kuntien yhteistyönä. Vuonna 2016 selvitämme ruokapalveluiden seudullista organisointia. Ruokapalveluiden tavoitteena on myös, että sähköinen tuotannonohjausohjelman (Aivo-ohjelma) toimii tuotannon suunnittelussa, ateriatilauksissa, jakelussa, tiedottamisessa ja tukkutilauksissa. Vuonna 2016 otetaan käyttöön OVA- omavalvontajärjestelmä Rykmentinpuiston keskuskeittiöllä. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Henkilöstöpalvelut huolehtii kuntastrategian toteuttamista tukevan henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, osaamisen kehittämisen rakenteiden ja kuntatason toimenpiteiden määrittelystä, palvelussuhdeasioiden ohjauksesta, työsuojelun yhteistoiminasta sekä työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan toteuttamisesta. Kuntatason strategiseen kehittämishankkeeseen Asiakaslähtöiset palveluratkaisut liittyen henkilöstöpalvelut määrittelee erillisessä projektissa yhdessä toimialojen kanssa toimialojen palvelutarpeet ja keskeisten hr-prosessien kehittämisen. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

38 Tavoitteena on luoda pysyvä asiakasyhteistyön malli. Keskeinen painopiste on myös tukea uuden johtamisjärjestelmän käyttöön ottamista johtamisen periaatteiden läpiviennillä siten, että ne tukevat innovaatioita ja uudistumista sekä asiakaslähtöistä palvelukehittämistä. Suunnitelmakaudella vapautuu olemassa olevasta asuntokannasta vuokrattavaksi arviolta 2000 asuntoa ja noin 750 asumisoikeusasuntoa. Vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa otetaan huomioon erilaiset ja eri-ikäiset väestöryhmät. Uusia asuntoja rakennetaan tavoitteen mukaan vuosittain 350 asuntoa, joista 20 prosenttia eli 70 asuntoa voi olla aravuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Uudisrakentamisen tavoitteet saattavat muuttua sen jälkeen kun MAL 2016-2019 sopimus on vahvistettu. Asuntopalvelut osallistuu kunnan omaisuuden tehokkaaseen käyttämiseen ja tarpeettoman omaisuuden realisointiin kunnan suoraan omistamien asuntojen myynneillä. Ruokapalvelut tuottaa koulujen ja päiväkotien sekä sosiaali- ja terveystoimen tarvitsemat ruokapalvelut. Tulevalla kaudella keskeinen muutos on selvittää seutuyhteistyön mahdollisuudet ruokapalveluiden toteuttamisesta seudullisina ratkaisuina. TUNNUSLUVUT Asuntopalvelut asumisoikeusasunnon kunnasta saavien määrä, 180 kpl asukasvalintapäätös, 440 kpl vuokrattu asunto, 400 kpl aravavuokra-asuntojen lukumäärä / 100 asukasta nuorille osoitetut asunnot, nuorille 40 prosenttia vapautuvista asunnoista palveluasuntojen määrä, vähintään 1,5 prosentille yli 65-vuotiaita erittäin kiireisen asunnonhakijan jonotusaika, 1 2 kk Ruokapalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 Ateriat kpl 2 133 551 2 133 346 2 137 550 2 108 272 muutos % 0,71 % - 0,01 % 0,20 % - 1,37 % Bruttomenot /ateria 2,44 2,48 2,72 2,71 muutos % -1,21 % 1,64 % 9,68 % -0,37 % Valmistuskeittiöt kpl 6 5 5 5 Jakelukeittiöt kpl 38 39 39 39 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 119 HENKILÖSTÖ- JA TUKIPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 8 251 574 8 011 243 8 011 243 8 046 390 8 046 390 8 087 8 151 8 217 8 282 TOIMINTAKULUT YHT., S* -9 171 285-9 510 250-9 490 750-9 452 251-9 452 251-9 594-9 714-9 811-9 909 TOIMINTAKATE -919 711-1 499 007-1 479 507-1 405 861-1 405 861-1 507-1 563-1 595-1 627 Henkilöstömäärä: 70,3 76,3 76,3 74,8 74,8 Määrärahan muutos % 3,7 % 3,5 % -0,6 % -0,6 % 1,5 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina -338 965-319 465 57 999 57 999-142 -120-97 -98 S* = sitova taso. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

39 HALLINTO Tulosalue Vastuuhenkilö: Kunnansihteeri Tuula Hyttinen TAVOITTEET Otamme käyttöön luottamushenkilöiden ekstranetin sekä valtuuston kokousten striimauksen vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisäämiseksi Tiedonohjaussuunnitelma (TOS) otetaan käyttöön ja asianhallintajärjestelmä TWebin käyttöä laajennetaan tai siirrytään johonkin uuteen asianhallintajärjestelmään. Osallistumme sähköisen arkistoinnin ja asianhallinnan kuntatason ratkaisun valmisteluun. Ratkaisu projektoidaan 6/2016 mennessä. Materiaalihallinto ja hankinnat -yksikkö koordinoi kunnan hankintatointa, mikä pyritään saamaan toimivaksi uuden organisaation myötä. Samalla vahvistamme kunnan hankintatoimintaa ja - osaamista. Lisäksi määritämme ja otamme käyttöön uuden yhtenäisen hankintojen toimintamallin, jossa mm. linjataan ja määritellään periaatteet palvelutuotannolle. Otamme käyttöön sähköisen hankinta- ja kilpailutusjärjestelmän. Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelujen tavoitteena on tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti, ammattitaitoisesti ja taloudellisesti siten, että palveluja on saatavilla tarpeeseen nähden riittävästi. Sidosryhmien kanssa tehdään asiakasta hyödyttävää palveluyhteistyötä. Talous- ja velkaneuvonnassa ehkäistään neuvonnan keinoin ylivelkaantumisesta aiheutuvaa syrjäytymistä ja tarvetta turvautua muihin yhteiskunnan palveluihin. Ennaltaehkäisevää talousneuvontaa annetaan edelleen osana asiakastyötä tarpeen mukaan. Tehdään selvitys kaikista eri yhteisöille annettavista kunnan avustuksista ja niihin liittyvistä periaatteista läpinäkyvyyden ja avustusten vaikuttavuuden lisäämiseksi. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Päätöksenteon tuki ja lainopilliset palvelut -yksikössä mm. hoidetaan yleishallinnon tehtäviä, tuotetaan juridisia palveluja kunnan eri yksiköille, vastataan kunnanhallituksen ja valtuuston esityslista- ja pöytäkirjatuotannosta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä vastataan keskusarkiston hoidosta ja arkistotoimen ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi huolehditaan vaaleihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Asiakaspalvelujen tulosyksikkö palvelee kunnan sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita. Yksikkö tuottaa neuvontapalveluja sekä kunnan keskitettyä monistuspalvelua. Neuvontapalveluissa huolehditaan kunnantalon kulunvalvonnasta, kulunvalvontajärjestelmästä, kunnan ulkoisesta ja sisäisestä neuvonnasta ja postituksesta sekä puhelinluettelon ylläpidosta. Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalveluyksikkö tuottaa Keski-Uudenmaan oikeusaputoimistolle ostopalveluna yleisen edunvalvojan palvelut edunvalvonta-alueelle, johon kuuluvat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kunnat. Valtiolta palvelujen tuottamisesta saatava korvaus sekä yleisten edunvalvojien päämiehiltä perittävät palkkiot ja korvaukset kattavat yhdessä edunvalvontapalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaaliasiamies- ja potilasasiamiespalvelujen osalta toimialueeseen kuuluvat Järvenpää, Kerava ja Tuusula. Näiden sopimuskuntien kesken em. palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan valtiolta saatujen korvausten vähentämisen jälkeen kuntien kesken niiden tilinpäätösvuotta edeltävän vuoden väestömäärien suhteessa. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

Tuusulan kunnan irtisanottua yhteistyösopimuksen Nurmijärven kunnan hankintapalvelukeskuksen kanssa hankintatoimi järjestetään omana työnä. Soveltuvin osin liitytään KL- Kuntahankinnat Oy:n, KuntaPron ja Hus-logistiikan järjestämiin kilpailutuksiin. Hankintatoimi koordinoi kaikkia kunnan hankintoja. Keskusvarasto huolehtii ilmaisjakelun osalta hoitotarvikkeiden hankinnasta ja jakelusta asiakkaille (n. 2500 asiakasta). Vaalit Kuntavaalit toimitetaan vuonna 2017, presidentinvaali 2018, eduskuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit vuonna 2019. Valtuusto Vuosittain pidetään keskimäärin kahdeksan valtuuston kokousta ja informaatiotilaisuutta sekä tarpeen mukaan seminaareja ja iltakouluja sekä kuntalaisiltoja. Määrärahaan sisältyvät seuraavat käyttövarausmäärärahat: TAE 2016 TA 2015 TP2014 Valtuusto 3 015 3 015 Valtuuston puheenjohtaja 1 530 1 530 1 169 Valtuuston varapuheenjohtajat 720 720 Tarkastuslautakunta Lakisääteisen tilintarkastuksen toteuttamiseen ostetaan tilintarkastusyhteisöltä vuosittain 70 tarkastuspäivää. Sisäisen tarkastuksen määrärahat on varattu kunnanviraston johdon talousarvioon. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää toimiva ja riittävä yhteistoiminta tarkastuslautakunnan, tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kesken. Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain lukuunottamatta valtuuston kokouspäiviä ja kesätaukoa. Lisäksi se kokoontuu tarpeen mukaan seminaareihin ja iltakouluihin. Määrärahaan sisältyvät seuraavat käyttövarausmäärärahat: TAE 2016 TA 2015 TP2014 Kunnanhallitus 5 310 5 310 768 Kunnanhallituksen puheenjohtaja 1 530 1 530 Kunnanhallituksen varapuheenjohtajat 720 720 40 TA2015 ja TAE 2016 77 822 TP 2014 84 736 Yhteisöjen avustamiseen varataan sitovana määrärahana - eläkeläisjärjestöt 9 766 11 489 - veteraanit ja sotainvalidit 14 957 17 595 - Tuusulan Siniset ry (Tilakeskukselle maksettava vuokra) 3 167 3 726 - yleishyödylliset seurat ja yhdistykset 9 500 11 178 - kannatusilmoitukset paikallisille yhteisöille 2 692 200 - vanhan kiinteistöverol. 13 a :n mukaan verosta vapautettuja yhteisöjen kiinteistöverojen maksuun (Hyrylän torppa, Jokelan työväentalo, Linjala, Solbacken, Väinölä) 5 950 4 929 - vuokratuki järjestötalojen vuokraamiseen yleishyödylliseen käyttöön 8 075 7740 - Me kellokoskelaiset ry / Koy Vanha Valtatie 6 715 7 879 - järjestötalojen peruskorjausavustuksiin 17 000 20 000 Toimikunnat Määrärahalla varaudutaan Hyrylän, Riihikallion, Kellokosken ja Jokelan kehittämistoimikuntien, elinkeinoneuvottelukunnan, nimistötoimikunnan, veteraanitoimikunnan ja kuntauudistustoimikunnan kustannuksiin. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

41 TUNNUSLUKUJA Keski-Uudenmaan asiamies- ja neuvontapalvelut: Yksikön yleisillä edunvalvojilla oli 31.12.2014 holhousrekisterin mukaan yhteensä 683 päämiestä, kun heitä 31.12.2013 oli yhteensä 657. Potilasasiamiehen asiatapahtumia tilastoitiin aikavälillä 1.1. 31.12.2014 seuraavasti: Järvenpää 46, Kerava 36 ja Tuusula 49, yhteensä 131 asiatapahtumaa. Vuonna 2013 asiatapahtumia tilastoitiin yhteensä 144 asiatapahtumaa. Sosiaaliasiamiehen asiatapahtumia tilastoitiin aikavälillä 1.1.-31.12.2014 seuraavasti: Järvenpää 50, Kerava 90,Tuusula 67, yhteensä 207. Aikavälillä 1.1. 31.12.2013 seuraavasti: Järvenpää 66, Kerava 89, Tuusula 92, muu kunta 5, yhteensä 252 asiatapahtumaa. Vuonna 2012 tilastoitiin sosiaaliasiamiehen asiatapahtumia yhteensä 314. Vuonna 2014 talous- ja velkaneuvonnan uudet asiakkaat Järvenpää 113, Kerava 122, Tuusula 116, yhteensä 351. Asiakastapaamiset Järvenpää 173, Kerava 145, Tuusula 156, yhteensä 474. Odotusaika puhelinsoitosta ensimmäiseen tapaamiseen 33 päivää. Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 120 HALLINTO Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 1 911 187 2 661 086 1 811 086 1 806 163 1 806 163 1 815 1 830 1 844 1 859 TOIMINTAKULUT YHT., S* -6 461 123-6 612 038-6 445 438-6 516 567-6 516 567-6 614-6 697-6 764-6 832 TOIMINTAKATE -4 549 936-3 950 952-4 634 352-4 710 404-4 710 404-4 799-4 867-4 920-4 972 Henkilöstömäärä: 28,0 28,0 28,0 27,0 27,0 Määrärahan muutos % 2,3 % -0,2 % -1,4 % -1,4 % 1,5 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina -150 915 166 600 95 471 95 471-98 -83-67 -68 S* = sitova taso. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

42 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Tulosalue Vastuuhenkilö: ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki TAVOITTEET Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa vuonna 2016 ohjaavat seuraavat ympäristökeskuksen strategiaa täydentävät tavoitteet. Myös sellaiset palvelusitoumukset ja toiminnalliset päämäärät, joille palvelusuunnitelmassa ei ole asetettu erillisiä tavoitteita, ovat ympäristökeskuksen toimintaa ohjaavia. Ympäristökeskus toimii joustavasti ottaen huomioon asiakkaidensa ja sopijakuntien tarpeet. Ympäristökeskus on seudullisesti tunnettu ja siellä on helppo asioida. (palvelusitoumus) 1. Ympäristökeskuksen palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Mittari: Ympäristökeskuksen keskeisistä palveluista on käytössä asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Ympäristökeskuksen yhteistyötä sopijakuntien kanssa kehitetään yhteisten palvelumuotoiluiden avulla. Ympäristökeskus tuottaa palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti. (palvelusitoumus) 2. Ympäristövalvonnan prosessit ovat tehokkaita, tehtävät on riskiperusteisesti priorisoitu ja käytössä on tehokkaat työkalut. Mittari: Toimiva asiakastieto- ja paikkatietojärjestelmä on käyttöönotettavissa vuoden 2017 alussa. Ympäristökeskus toimii ratkaisukeskeisesti ja yhteistyöhakuisesti. (palvelusitoumus) 3. Ympäristövalvonnassa on mahdollista hyödyntää sähköistä asiointia. Mittari: Sähköisesti toimitettujen hakemusten määrä. Ympäristökeskus kehittää aktiivisesti toimintaansa ja eritystilannevalmiuttaan sekä työntekijöiden osaamista muuttuvissa olosuhteissa. (palvelusitoumus) 4. Ympäristövalvonnassa toteutetaan yksikön osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Mittari: Kehittämissuunnitelma on toteutunut 90 %:sti. Keski-Uudellamaalla toimitaan vastuullisesti ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. (toiminnallinen päämäärä) 5. Keski-Uusimaa on ilmastovaikutuksiltaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Alueen ominaispäästöt ovat pienentyneet 33 % vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Mittari: Kuntien kestävää kehitystä ja kiinteistöjen energiatehokkuutta tukevaa ekotukihenkilökoulutusta laajennetaan vuoden 2016 aikana. Ekotukihenkilöiden ja seurattavien pilottikiinteistöjen määrä KUUMA-alueella vuonna 2016. Julkaistaan Ilmastokatsaus 2016, joka seuraa ja vertailee Keski-Uudenmaan kuntien ilmastotyön etenemistä sekä päästö- ja energiasäästötavoitteiden toteutumista. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

Keski-Uudenmaan ympäristön tila ei heikkene, ja monella osa-alueella ympäristön tila on parantunut. (toiminnallinen päämäärä) 6. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus edistää kuntien ja muiden toimijoiden ympäristövastuullista toimintaa. Mittari: Alueen ympäristövastuullisia toimijoita kannustetaan Keski-Uudenmaan ympäristöpalkinnolla. Jatketaan jätevesijärjestelmien neuvontahanketta Nurmijärven haja-asutusalueilla. Ympäristökeskus tuottaa palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti. (palvelusitoumus) 7. Terveysvalvonnassa on mahdollista hyödyntää aidosti sähköistä asiointia. Mittari: Vuoden 2016 aikana selvitetään mahdollisuus tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus ja terveydensuojelulain mukainen ilmoitus sähköisesti suoraan asiakastietojärjestelmään. Ympäristökeskus toimii joustavasti ottaen huomioon asiakkaidensa ja sopijakuntien tarpeet. Ympäristökeskus on seudullisesti tunnettu ja siellä on helppo asioida. (palvelusitoumus) 8. Eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua edistetään. Mittari: Eläinsuojelutarkastus tehdään aina epäiltäessä puutteita eläinten pidossa tai hyvinvoinnissa. Uusintatarkastus tehdään annettujen määräysten noudattamisen valvomiseksi. Ympäristökeskus kehittää aktiivisesti toimintaansa ja eritystilannevalmiuttaan sekä työntekijöiden osaamista muuttuvissa olosuhteissa. (palvelusitoumus) 9. Eläinlääkintähuollossa toteutetaan kehityskeskusteluissa sovittuja koulutustavoitteita. Mittari: Jokainen yksikön työntekijä osallistuu ammatillisiin koulutuksiin 43 Yleisjohto- ja konsernipalvelut

44 PALVELUSUUNNITELMAN PAINOPISTEET VUOSILLE 2016 2020 JA KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kehittää viisivuotiskaudella 2016 2020 palveluitaan ottamalla käyttöön asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän, lisäämällä sähköisiä palveluitaan sekä tekemällä kuntayhteistyössä aktiivista palvelumuotoilua yhdessä sopijakuntiensa kanssa. Uusi ympäristönsuojelulaki tuli voimaan 1.9.2014 ja sen muutos 1.5.2015. Lainsäädäntömuutoksilla korostettiin jälkivalvonnan laatua ja säännöllisyyttä sekä tehtiin muutoksia viranomaisten toimivaltarajoihin. Muutosten seurauksena kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siirtyi aiemmin valtion viranomaisten toimivallassa olleita toimintoja. Muutokset ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisen tehtävissä ja toimivallassa ovat lisänneet tehtävien vaativuutta ja edellyttävät uuden osaamisen kehittämistä. Ympäristövalvonnan laatua ja järjestämistä koskevat muutokset edellyttävät lisäksi käytettävien henkilöstöresurssien suuntaamista aiempaa enemmän valvontaan. Ympäristöministeriössä on vireillä ympäristönsuojelulain muuttamista koskeva projekti, jossa on tarkoitus edelleen keventää lupaprosesseja ja siirtää toimintoja pelkän jälkivalvonnan piiriin sekä toisaalta muuttaa valtion ja kuntien viranomaisten toimivaltarajoja edelleen luvanvaraisiksi jäävien suurempien laitosten osalta. Kuluttajaturvallisuusvalvonta on valmisteilla olevalla lakimuutoksella tarkoitus siirtää kunnilta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtäväksi. Kuluttajaturvallisvalvonta on ollut monelta osin muun terveysvalvonnan ohella tehtävää, eikä sen mahdollinen poistuminen ympäristökeskuksen tehtäväkokonaisuudesta merkittävästi vähennä terveysvalvonnan työmäärää. Samaan aikaan terveysvalvonnan työmäärää on lisännyt lakimuutos, jonka mukaan kaikkiin ympäristölupiin on pyydettävä terveysvalvonnan lausunto. Ympäristökeskus kilpailuttaa loppuvuodesta 2015 Mäntsälän eläinlääkäripalvelut, minkä seurauksena kyseisiin palveluihin voi tulla muutos vuonna 2016. Ympäristökeskuksen toiminnan painopistealueita ovat: ympäristökeskuksen palveluiden saatavuus ja taloudellisuus yhteistyö sopijakuntien kanssa kuntien palvelukiinteistöjen terveellisyys vesihuolto, vesistöt ja pohjavesi luonnon monimuotoisuus ja arvokkaat luontokohteet ilmastomuutos ja energiatehokkuus meluntorjunta ympäristökasvatus ja -valistus, viestintä asiakaslähtöiset palvelut ilmansuojelu osaamisen kehittäminen. Yleisjohto- ja konsernipalvelut

45 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 130 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 3 261 853 3 364 887 3 364 887 3 600 462 3 600 462 3 619 3 636 3 654 3 673 TOIMINTAKULUT YHT. -3 261 853-3 364 887-3 364 887-3 600 462-3 600 462-3 619-3 636-3 654-3 673 TOIMINTAKATE S* 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstömäärä: 40,4 41,0 41,0 44,0 44,0 Määrärahan muutos % 3,2 % 3,2 % 7,0 % 7,0 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Määrärahan muutos euroina -103 034-103 034-235 575-235 575-19 -17-18 -19 S* = sitova taso. Määrärahamuutokset TA 2015 - TA 2016 miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen muutokset (1 000 euroa): Henkilöstökulut -104 Palvelujen ostot -152 Aineet ja tarvikkeet 2 Vuokrat 18 Yhteensä -236 Sopijakuntien maksuosuudet 2016: Sopijakunta Euroa/v Järvenpää 601 030 Kerava 537 716 Mäntsälä 479 006 Nurmijärvi 667 323 Tuusula 774 388 Yhteensä 3 059 462 Yleisjohto- ja konsernipalvelut

46 TALOUS- JA TIETOHALLINTO Tulosalue Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Markku Vehmas TAVOITTEET Tehostamme talouden seurantaa ja ennakointia uusilla talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmillä ja tuemme toimialoja niiden käyttöönotossa. Keskitämme toimialoille hajautettuja taloushallinnon palveluita ja otamme uudistetun toimintamallin käyttöön. Viemme käyttöön syksyllä 2015 valmistellun projektimallin kunnan kehittämistoiminnassa sekä hankesalkun johtamisen. Kehitämme edelleen ICT-hankkeiden valmistelua Koordinoimme kunnassa toteutettavia palvelumuotoiluprojekteja. Tuemme konserniin varatulla kehittämisrahalla toimialarajat ylittävien ketterien kokeilujen ja projektien toteutusta Otamme käyttöön sähköisen asioinnin kuntatasoisen alustaratkaisun ja muodostamme sähköisen asioinnin kuntatason tiekartan. Kehitämme yhdessä toimialojen kanssa alustaan liitettäviä palveluita ja projektoimme toteutettavat kohteet. Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin (ml. tulostusratkaisut) ja tuemme mobiilia työskentelyä. Teemme selvityksen perustietotekniikkapalveluiden järjestämistavasta. Vakiinnutamme riskienhallinnan toimintamallin ja jalkautamme sitä toimialatasolta tulosalueille ja konserniyhtiöihin. Toteutamme kunnan turvallisuussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Tuemme konserniyhtiöiden toimintaa sekä kehitämme omistajaohjaukseen tavoitteellisuutta Viemme kiinteistöomaisuuden realisointisuunnitelmaa eteenpäin. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosina 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Taloushallinnon palveluita sekä prosesseja keskitetään ja virtaviivaistetaan kuntatasoisesti uusiin tietojärjestelmiin ja syksyllä 2015 valmisteltuun toimintamalliin tukeutuen. Uudet tietojärjestelmät mahdollistavat talouden ohjauksen laadun sekä talouspalveluiden tuottavuuden merkittävän parantamisen. Talous- ja tietohallinto tukee toimialoja uusien toimintatapojen käyttöönotossa ja kehittämistyössä. Kunnan palveluiden kehittämistä ja toiminnan digitalisaatiota vauhditetaan kuntatason yhtenäisellä projektien hallinnalla sekä hankesalkun johtamisella. Kuntalaisia ja työntekijöitä osallistetaan palvelukehitykseen palvelumuotoilun keinoin. Luomme mahdollisuuksia mobiilille työskentelytavoille. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimintamallia levitetään koko kuntakonserniin, toimintamallia kehitetään saatujen kokemusten myötä - tavoitteena on varmistaa sekä kunnan strategian että vuositavoitteiden toteutuminen. Tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työasemien kokonaismäärä, josta 1 919 1 961 2 307 2 534 2 600 2 550 hallinnon työasemien määrä 1 062 1 032 988 1 086 1 105 1 100 opetuksen työasemien määrä 887 973 1 221 1 421 1 495 1 450 Kunnan käytössä olevien sovellusten ja perustyökaluohjelmien kokonaismäärä, kpl 107 108 110 118 127 127 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 140 TALOUS JA TIETOHALLINTO Selite TP 2014 TA 2015 MTA 2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 425 567 67 671 67 671 288 830 288 830 290 293 295 297 TOIMINTAKULUT YHT., S* -5 719 514-6 000 851-5 979 851-5 996 669-6 031 669-6 122-6 199-6 261-6 323 TOIMINTAKATE -5 293 947-5 933 180-5 912 180-5 707 839-5 742 839-5 832-5 906-5 966-6 026 Henkilöstömäärä: 16,6 19,4 19,4 16,6 17,6 Määrärahan muutos % 4,9 % 4,6 % -0,1 % 0,5 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina -281 337-260 337 4 182-30 818-90 -77-62 -63 Yleisjohto- ja konsernipalvelut S* = sitova taso.

47 Sosiaali- ja terveystoimi

48 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TAE KH 2016 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 297 2 111 2 111 10 749 2 507 900 2618 2670 2724 2818 Maksutuotot 7 046 5 915 5 915 6 122 6 172 301 6397 6541 6730 6965 Tuet ja avustukset 1 253 1 142 1 142 1 272 1 272 000 1297 1323 1350 1377 Muut toimintatuotot 768 810 810 857 896 571 815 875 892 970 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 11 364 9 978 9 978 19 000 10 848 772 11127 11409 11696 12130 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -22 923-22 657-22 657-23 067-23 036 367-23 553-23 912-24 391-24 878 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 987-6 245-6 245-6 346-6 338 390-6 557-6 721-6 933-7 071 Muut henkilösivukulut -1 273-1 316-1 316-1 262-1 260 719-1 308-1 334-1 385-1 413 Palvelujen ostot -69 058-68 034-70 234-71 431-70 930 526-73 280-75 613-78 775-81 970 Aineet,tarvikkeet, tavarat -2 374-2 103-2 603-2 635-2 634 660-2 681-2 835-2 991-3 051 Avustukset -5 669-6 275-6 725-6 837-6 837 100-7 424-7 822-7 979-8 138 Vuokrat -3 425-3 681-3 681-3 957-3 957 043-4 336-4 380-4 467-4 236 Muut toimintakulut -217-105 -105-103 -102 631-105 -107-109 -111 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* -110 925-110 417-113 567-115 637-115 097 435-119 243-122 724-127 029-130 870 TOIMINTAKATE -99 562-100 438-103 588-96 638-104 248 663-108 117-111 315-115 333-118 740 Määrärahan muutos % 6,20-1,37 2,77 4,73 4,24 3,60 2,92 3,51 3,02 Määrärahan muutos euroina 6 476-1 516 3 150 5 221 4 680 590 4146 3481 4305 3841 %-osuus verorahoituksesta 52,98 52,66 54,31 48,94 52,80 52,86 53,06 53,60 53,80 Asukkaat 31.12. 38213 38565 38565 38785 38785 39077 39571 40301 41038 Toimintakate euro/asukas 2605 2604 2686 2492 2688 2767 2813 2862 2893 S* = Sitova taso Henkilöstö yhteensä 523,2 522,4 526,4 515,1 515,1

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 49 Toimiala Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirjo Vainio Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunta järjestää arvioidun tarpeen mukaiset asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja huolehtii toimintaedellytyksistä ja tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toimialan palveluilla edistetään ja tuetaan kuntalaisten omatoimisuutta ja vastuunottoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Strategian toteuttaminen Hyvinvointipalvelukeskus (HYPA) hankkeen toteutus suunnittelukauden aikana Sosiaali- ja terveystoimi on osaltaan mukana Työvoiman monialaisen yhteispalvelun (TYP ) kehittämisessä osana kunnan työllisyyden hoitoa Jatketaan Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyötä ja valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon muutokseen. Palvelujen kehittämisen painopiste on kotona asumista tukevissa palveluissa ja avopalveluissa Lastensuojelun avohuoltopainotteisen toimintamallin käyttöönotto 2015 2016 Päihde- ja mielenterveyspalvelut selkeytetään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi sairaanhoitoalueen tasolla Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän käytön laajentaminen Tuusulassa selvitetään uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintavaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveystoimiala voi liittyä KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta HUS:n ja lähikuntien Apottihankkeeseen. Uuden järjestelmän käyttöönotto ajoittuu porrastetusti arviolta vuosille 2017-2019. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA Sosiaali- ja terveystoimialan rakennemuutokset palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi Valmistaudutaan valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen yhteistyössä Keski- Uudenmaan kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi

50 Lastensuojelupalveluissa lisätään omaa avohuoltoa ja sosiaalihuoltolain mukaista tukitoimintaa. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään oman toimintana, ostopalveluna sekä uuden palvelusetelijärjestelmän avulla. Mielenterveyspalveluissa lisätään kunnan omaa asiakkaan kotiin tarjottavaa tukipalvelua ympärivuorokautisen palveluasumisen sijaan. Vastaanottopalveluiden rakennemuutoksen mukaisesti terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaiset ympärivuorokautisen päivystyksen ja ensihoidon palvelut hankitaan HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelta. Terveyspalveluissa järjestetään virka-aikaista akuutti sairaanhoidon vastaanottoa. Akuuttikotihoitotoimintamallin luominen ja kokeilutoiminnan käynnistäminen. Palvelukeskus Tuuskodon toiminta siirtyy Riihikallioon vuonna 2016 Yrjö ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin. Kunnan loput omat vanhustenhuollon pitkäaikaishoidon laitospaikat muutetaan siirtymisen yhteydessä tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Rykmentinpuistoon rakentuvan elinkaariasumisen mallia tarjoavan Hyvinvointipalvelukeskus (HYPA) toiminta aloitetaan vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Tuusulan alueelle sijoittuvaa kehitysvammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamishanke valmistellaan. Tavoitteena on yksikön käynnistyminen vuoden 2017 aikana. Palveluseteli otetaan käyttöön vuonna 2016 vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palvelussa. Vanhus- ja vammaispalveluissa osa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen kohdistuvasta lisäystarpeesta suunnataan perhehoitoon. Jokelan ja Kellokosken terveysasemat ovat suljettuina (edellisen vuoden tapaan) 5+5 viikkoa kesällä 2016. RISKIARVIO Riski Mahdollinen vanhusten asumispalvelupaikkojen lisäpaikkojen ostotarve (10 hoitopaikkaa/vuosi) jos perhehoito ei toteudu suunnitellusti Riskin hallinta Perhehoidon käyttöönoton suunnitelma tehdään vuoden 2015 aikana. Riski Vaikeavammaisten palveluasuminen voi lisääntyä (3 hoitopaikkaa/vuosi) (kotiin tuotettu palveluasuminen) jos kotiin tuotettu palveluasuminen ei ole mahdollista. Riskin hallinta Palveluasumisen sijaan vaihtoehtoisen palveluasumisen järjestäminen riippuu asiakkaan kunnosta, lähiverkostosta ja kotiin järjestettävistä tukipalveluista. Riski Omaishoidontuki, tuen piirissä olevien määrä nousee, jolloin riskinä on määrärahan ylittäminen. Valtuusto on linjannut, että omaishoidontuki myönnetään jos palvelun myöntämisen Sosiaali- ja terveystoimi

51 kriteerit toteutuvat. Riskinä on myös lakisääteisten vapaiden käytön lisääntyminen esimerkiksi omaishoitajan äkillisten sairastuessa. Riskin hallinta Kehitetään omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutusmallia Kiljavan sairaalassa. Riski Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen 10 hoitopaikan vähentäminen ei toteudu mikäli lähihoitajien tehtäviä ei vakinaisteta. Riskin hallinta Lähihoitajat ovat aloittaneet määräaikaisina kesällä 2015. Heidän työpanoksellaan on tähän mennessä vältetty 6 palveluasumissijoitusta. Riski Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat riippuvaisia työllisyyden kehittymisestä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kasvava. Riskin hallinta Määräaikaisina kesällä 2015 palkatut ohjaajat vakinaistamalla voidaan turvata pitkäaikaistyöttömien saaminen aktivointitoimenpiteisiin, jolloin työmarkkinatukea ei tule maksettavaksi. Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 11 363 877 9 978 480 9 978 480 10 748 772 10 848 772 11 105 11 388 11 675 11 969 TOIMINTAKULUT YHT. -110 925 389-110 416 845-113 566 845-115 637 434-115 097 435-118 799-121 975-125 265-129 070 TOIMINTAKATE -99 561 512-100 438 365-103 588 365-104 888 662-104 248 663-107 695-110 588-113 590-117 102 HENKILÖMÄÄRÄ YHT. 523,2 522,4 526,4 515,1 515,1 541,1 548,1 555,1 560,1 Sosiaali- ja terveystoimi

52 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016 2020 VAKINAISTETTAVAT TEHTÄVÄT 2016 Sosiaalipalvelut 1. Kaksi ohjaajaa/ sosiaalinen kuntoutus 2. Kaksi lähihoitajaa / mielenterveyskuntoutujien tukipalveluihin Perustelut 1. Kaksi ohjaajaa/sosiaalinen kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien määrä sekä asiakasmäärät toimeentulotuessa ja nuortensosiaalityössä ovat lisääntyneet. Vuodesta 2015 alkaen kuntien kustannusvastuu työmarkkinatuesta kasvoi, kun kunnan vastuulle siirtyi työmarkkinatuen maksu jo 300 päivän jälkeen. Tuusulan maksuosuus tammi-kesäkuussa 2015 oli 115.000 euroa/kk, kun vuonna 2014 maksettiin keskimäärin 57 000.000 euroa/kk. Yhteistyö työvoimahallinnon ja terveyspalvelujen kanssa työkyvyn arvioinnissa ja aktivoinnissa sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä edellyttävät sosiaaliohjaajaresurssia. Painotus on nuorten lähiohjauksessa nuorten yhteiskuntakuun toteuttamiseksi sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Työttömän saaminen aktiivitoimenpiteeseen vähentää suoraan kunnan toimeentulotuen menoja. Valtuusto perusti 2 ohjaajan vakanssia määräaikaisesti vuodelle 2015. 2. Kaksi lähihoitajaa/ mielenterveyskuntoutujien tukipalveluihin Tuetun asumispalvelun toteuttamiseen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa, jonka arvioidaan olevan kustannuksiltaan edullisempaa kuin ostopalvelut. Yksi ostopalveluasumispaikka maksaa 60.000 euroa/vuosi. Palkkamääräraha sopeutetaan ostopalvelumäärärahoista. Valtuusto perusti 2 lähihoitajan vakanssia määräaikaisesti vuodelle 2015. NIMIKEMUUTOKSET 2016 Sosiaalipalvelut Sosiaalisen kuntoutuksen päällikön virka muutetaan sosiaalisen kuntoutuksen esimiehen viraksi Vanhus- ja vammaispalvelut 2 lähihoitajan tehtävänimike muutetaan kahdeksi sairaanhoitajan tehtävänimikkeeksi kotihoidossa 1.1.2016 alkaen 2 lähihoitajan tehtävänimikettä muutetaan kahdeksi sairaanhoitajan tehtävänimikkeeksi Palvelukeskus Tuuskodon Riihikallioon siirtymisen yhteydessä 1.9.2016 alkaen Osastonhoitajan virka kotihoidossa muutetaan kotihoidon esimiehen viraksi. Osastonhoitajan virka kotiutus- ja arviointiyksikössä muutetaan kotiutus- ja arviointiyksikön esimiehen viraksi Osastonhoitajan virka palveluasumisyksikkö Riihikoti/Tuuskodon hoivapalvelut muutetaan Palveluasumisen esimiesviraksi, Riihikoti ja Tuuskodon hoivapalvelut Osastonhoitajan virka Tuuskodon asumispalveluissa muutetaan palveluasumisen esimiesviraksi, Tuuskoto Toimintakeskuksen johtajan virka muutetaan toimintakeskuksen esimiehen viraksi, Kettunen Johtavan sosiaalityöntekijän virka muutetaan vammaispalvelujen päällikön viraksi Sosiaali- ja terveystoimi

53 Perustelut Sosiaalipalvelut Yhdenmukaistetaan kunnassa päällikkö- nimike tulosalueen tai tulosyksikön esimiehelle. Sosiaalinen kuntoutus on laskentayksikkö 1.6.2015 perustetussa sosiaali- ja terveystoimialan palveluorganisaatiossa Vanhus- ja vammaispalvelut Kotihoidossa on tarpeen sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen, kun kotona hoidetaan entistä enemmän hoidollisempia, haastavampia ja sairaanhoidollista osaamista vaativia asiakkaita. Sairaanhoidollisen työn vahvistamisen tavoitteena on vähentää terveyskeskuksen päivystyskäyntejä ja turhia siirtoja terveydenhuollon laitospalveluihin lisäämällä kotihoidon omaa osaamista. Kustannusvaikutus on 10 600 euroa. Vanhusten tehostetussa palveluasumisessa on tarpeen sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen, kun toimintayksikössä hoidetaan entistä enemmän hoidollisempia, haastavampia ja sairaanhoidollista osaamista vaativia asiakkaita. Sairaanhoidollisen työn vahvistamisen tavoitteena on vähentää terveyskeskuksen päivystyskäyntejä ja turhia siirtoja terveydenhuollon laitospalveluihin lisäämällä toimintayksikön omaa osaamista. Muutos ajoitetaan ajankohtaan, jolloin Tuuskodon toiminta käynnistyy uusissa tiloissa Riihikalliossa (1.9.2016). Kustannusvaikutus on 3 500 euroa. Nimikkeiden yhtenäistäminen kunnassa Vammaispalvelujen esimies on johtava sosiaalityöntekijä. Kuvaavampi nimike on vammaispalvelujen päällikkö. Vammaispalvelujen päällikkö toimii vammaispalvelujen tulosyksikön päällikkönä. UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VANHUSSOSIAALITYÖHÖN 1.1.2016 ALKAEN Perustelut Vanhussosiaalityön määrä on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleen asiakasmäärien lisääntymisen ja vanhuspalvelulain myötä. Vanhussosiaalityön resurssipula hidastaa tarkoituksenmukaista asioiden etenemistä ja päätöksentekoa. Perustetaan ja täytetään vanhussosiaalityöhön sosiaalityöntekijän virka. Osa uuden viranhaltijan menoista katetaan jättämällä vammaispalvelujen palveluohjaajan tehtävästä 50 % täyttämättä työntekijän siirtyessä osa-aikaeläkkeelle 1.10.2015 alkaen sekä jättämällä kotihoidon lähihoitajan tehtävästä 50 % täyttämättä vuoden 2016 alusta lähtien. Kustannusvaikutus on 9 000 euroa. UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2017 Sosiaalipalvelut Sosiaalityöntekijä/ palvelutarpeen arviointityö Perhetyöntekijä/lastensuojelu Psykiatrinen sairaanhoitaja/nuorisoasema Sairaanhoitaja/ päihdepalvelut Terveyspalvelut Neuvola terveydenhoitaja Kellokoski Sairaanhoitaja Kellokoski Neuropsykologi Toimintaterapeutti (lapset) Sosiaali- ja terveystoimi

54 Kaksi hammashoitajaa Vanhus- ja vammaispalvelut Ohjaaja toimintakeskus Kettuseen 2 lähihoitaja kotihoitoon Sairaanhoitajaa kotiutus- ja arviointiyksikköön 12 ohjaajaa, laitoshuoltaja ja esimies kehitysvammaisten ympärivuorokautiseen palveluasumisyksikköön Asumispalveluohjaaja kehitysvammatyöhön UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2018 Sosiaalipalvelut Sosiaalityöntekijä /lastensuojelu Lähihoitaja /mielenterveyskuntoutujien tukipalvelut Ohjaaja/kuntouttava työtoiminta Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaaliohjaaja vanhussosiaalityöhön 2 sairaanhoitajaa kotihoitoon Sairaanhoitajaa kotiutus- ja arviointiyksikköön UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2019 Sosiaalipalvelut Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Vanhus- ja vammaispalvelut Ohjaaja toimintakeskus Kettuseen 2 lähihoitajaa kotihoitoon Lähihoitaja omaishoitoon Sairaanhoitaja Tuuskotoon/Riihikotiin UUDET PERUSTETTAVAT VIRAT JA TEHTÄVÄT 2020 Sosiaalipalvelut Perhetyöntekijä Vanhus- ja vammaispalvelut 2 lähihoitajaa kotihoitoon 1 sairaanhoitaja kotihoitoon Asumispalveluohjaaja kehitysvammatyöhön. PERUSTELUT INVESTOINNEILLE (KOKONAISKUSTANNUS YLI 300 000 EUROA) Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman korjaushanke, vuosittainen kustannus 500 000 euroa vuosina 2016 2020 Sosiaali- ja terveystoimi

55 Korjaustoimenpiteet tehdään lähtökohtaisesti rakennusta ylläpitävinä. Vanhimmassa osassa rakennuksen ikä ja pitkään odotettu peruskorjaus tai jopa vanhimman osan korvaaminen uudisrakenuksella, on siirtänyt vuosia välttämättömiä talotekniikan korjauksia. Koska valtakunnalliset linjaukset ja sitä kautta myös Etelä-Tuusulan soteaseman ratkaisu korjaus- tai korvausajankohtineen ovat avoimena, joudutaan vanhimman osan korjaustoimenpiteet tekemään, jotta voidaan varmistaa tilojen käyttökelpoisuus siirtymäajaksi. Taloteknisten korjaustöiden lisäksi tehdään tiloihin jonkin verran toiminnallisia muutoksia, suurimpina hammashoitolan tilajärjestelyt. Jokelan sosiaali- ja terveysaseman korjaushanke, vuosittainen kustannus 100 000 euroa vuosina 2016 2020 Korjaustoimenpiteet tehdään lähtökohtaisesti rakennusta ylläpitävinä. Koska valtakunnalliset linjaukset ja sitä kautta Jokelan soteaseman ratkaisu ovat avoinna, joudutaan korjaustoimenpiteet tekemään, jotta voidaan varmistaa tilojen käyttökelpoisuus siirtymäajaksi. Tuuskodon toiminnan siirto Riihikallioon Yrjö- ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin edellyttää kalustohankintoja, määrärahavaraus on 1 000 000 euroa. Valtakunnalliset KanTa ja KanSa hankkeet aiheuttavat sekä investointikustannuksia että vuosittain kasvavia käyttötalouskustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimiala on KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta HUS:n ja lähikuntien Apottihankkeessa, missä hankitaan perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon asiakas- ja potilastietotietojärjestelmä. Uuden järjestelmän käyttöönotto ajoittuu porrastetusti vuosille 2017 2019. Sosiaali- ja terveystoimi

56 SOSIAALIPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen päällikkö Marja-Liisa Palosaari Tavoitteet Lastensuojelun palvelurakenneuudistusta jatketaan perhehoidon ollessa sijaishuollossa ensisijaista. Suunnitelmakauden tavoitteena on perhehoidon osuuden kasvattaminen 48 %:iin sijaishuollon hoitovuorokausista. Lastensuojelupalveluiden painopisteenä on perheen kotiin tuotettujen palvelujen kehittäminen. Perhekuntoutuksen työmuotoja lisätään, jälkihuollon tukipalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana toimintana Lastensuojelulain mukaista kiireellistä avohuollon tukitoimipalvelua järjestetään vaihtoehtona kiireelliselle sijoitukselle Mielenterveys- ja muista sosiaalisista syistä asumispalveluja tarvitsevien asiakasmäärän ja kustannusten kasvua hallitaan lisäämällä kunnan omaa tuetun asumisen palvelua Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Lastensuojelun asiakasmäärän arvioidaan tulevaisuudessa hieman laskevan, kun eri toimialojen järjestämät lasten, nuorten ja perheiden arkea tukevat peruspalvelut kunnassa vahvistuvat. Lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina, mikä vähentää lastensuojelun asiakasmäärää. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään oman toimintana, ostopalveluna sekä uuden palvelusetelijärjestelmän avulla. Osana lastensuojelun rakennemuutosta kunnan omaa lastensuojelun avohuollon sekä sosiaalihuoltolain mukaista tukipalvelutoimintaa lisätään. Jälkihuollon tukipalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana toimintana. Perhekuntoutuksen toteutusvaihtoehtoina ovat ympärivuorokautisen laitoksessa tapahtuvan perhekuntoutuksen lisäksi perhearviointityö, kotiin tehtävä perhekuntoutus ja yhdessä peruspalveluiden toimijoiden kanssa järjestettävä päiväperhekuntoutus. Lastensuojelulain muutos ( 37 b) tiukentaa kiireellisen sijoituksen ehtoja. Kiireellinen avohuollon tukitoimi on ensisijainen kiireelliseen sijoitukseen nähden. Kiireellisenä avohuollon tukitoimena voidaan myöntää tehostettua perhetyötä, joka toteutetaan Koivukujan vastaanottoyksiköstä. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle vuonna 2017. Kunnalle jää edelleen harkintaan perustuva täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Toimeentulotuen tarpeen arvioidaan edelleen kasvavan työttömyyden lisääntyessä ja työttömyysajan pitkittyessä sekä kotitalouksien velkaantuessa. Toimeentulotuen käsittely lain edellyttämässä määräajassa pitää varmistaa. Kunnan omaa asiakkaan kotiin tarjottavaa palvelua lisätään mielenterveyskuntoutujille sekä muista sosiaalisista syistä asumispalveluja tarvitseville. Tuetun asumispalvelun toteuttamiseksi vakinaistetaan vuonna 2016 kaksi määräaikaista lähihoitajaa, joita ilman asumispalvelujen ostopalvelun tarve kasvaisi. Asiakkaiden arjen aktivoinnissa hyödynnetään ensisijaisesti kunnassa ja lähialueella tarjolla olevia peruspalveluja sekä järjestöjen toimintaa, toissijaisesti työ- ja päivätoiminnan palveluja ostetaan. Osana pitkäaikaistyöttömien tukitoimenpiteitä jatketaan eläkemahdollisuuksien selvittelyä (ELMA) yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Kuntouttavaan työtoimintaan perustetun kahden määräaikaisen ohjaajan toimen vakinaistaminen lisää kunnan mahdollisuuksia järjestää työttömien aktiivitoimenpiteitä ja siten vähentää kunnan työmarkkinatuki- ja toimeentulotukikustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimi

57 Yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden, kuten esim. omakotitalkkaritoimintaa harjoittavien Omakotiyhdistysten kanssa, tulee selvittää ja mahdollisuuksien mukaan käynnistää käytännön yhteistyö. Tunnusluvut Sosiaalipalvelut Toimeentulotuen** asiakastaloudet lkm eur /asiakastalous eur /asukas Lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset lkm TP 2012 951 2 612 65 748 TP 2013 985 2 646 66 867 TP 2014 1107 2472 72 849 TA 2015 1000 2 510 64 870 TAE 2016 1200 2 510 64 800 TS 2017 **600 262 10 800 TS 2018 500 262 10 800 TS 2019 500 262 10 800 TS 2020 500 262 10 800 -ilmoitusten perusteella aloitetut asiakkuudet/ uudet asiakkaat 288 279 321 185 185 185 185 185 185 avohuollon asiakkaat vuoden aikana 569 533 614 550 360 360 360 360 360 kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset yhteensä vuoden aikana, sisältää myös jälkihuollon 128 134 142 132 135 135 135 135 135 Lastensuojelun hoitopäivien lkm yht/ vuoden aikana, siitä 30155 34051 33871 32300 32000 32000 32000 32000 32000 - perhehoito % - ostopalvelusijoitus % - perhetukikeskus % 32 56 12 29 58 13 31 55 14 40 46 14 40 54 6 41 53 6 44 50 6 46 48 6 48 46 6 Sijoitettujen lasten suhteellinen osuus ikäluokasta 0 17 vuotta 1,3 1,3 1,46 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 - valtakunnan keskimääräinen taso % 1,4 1,4 Lastensuojelun kustannukset/euroa/asukas/ 137 225 212 182 226 224 224 218 215 Mielenterveysasumispalvelut asumispalveluvuorokaudet 13045 14944 17058 16300 14600 14600 14600 14600 14600 kustannukset/euroa/asukas 49 58 65 54 57 57 56 55 54 Sosiaalinen kuntoutus TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Pitkäaikaistyöttömät yli 500 (2015 alkaen yli 300) pv työmarkkinatukea saaneet, tilanne 31.12. joista yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneet, tilanne 31.12**** 241 125 335 161 444 187 380 ***190 89 500 270 85 450 250 80 450 250 80 450 250 80 450 250 80 Sosiaalipalvelut -euroa/asukas 432 463 469 448 474 469 462 456 450 Sosiaali- ja terveystoimi

58 *vuoden 2014 tieto saadaan vuoden 2015 lopulla ** Perustoimeentulotuki siirtyy kelalle 2017. Toimeentulotuen saajista 89 % saa perustoimeentulotukea, 50 % saa sekä perus- että täydentävää toimeentulotukea. Perustoimeentulotuen kustannusvastuu säilyy ennallaan. Kunta maksaa 50 %. *** vuodesta 2015 alkaen yli 300 pv työmarkkinatukea saaneet, tilanne 31.12 (kunnan kustannusvastuu 50 %) ****vuodesta 2015 alkaen yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneet, tilanne 31.12 (kunnan kustannusvastuu 70 %) Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 230 SOSIAALIPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 3 427 941 2 469 200 2 469 200 2 629 200 2 639 200 2 692 2 746 2 801 2 857 TOIMINTAKULUT YHT.S* -17 919 148-18 178 001-19 028 001-18 504 951-18 490 413-18 860-19 237-19 622-20 015 TOIMINTAKATE -14 491 207-15 708 801-16 558 801-15 875 751-15 851 213-16 168-16 492-16 821-17 158 Henkilöstömäärä yhteensä 72,5 75,4 75,4 75,4 75,4 79,4 82,4 84,4 85,4 Määrärahan muutos % 1,4 % 6,2 % 1,8 % 1,7 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Määrärahan muutos euroina -258 853-1 108 853-326 950-312 412-370 -377-385 -392 S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA 2013 - TA 2014 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen muutokset: Henkilöstökulut 28 863 40 126 Eläkekulut 13 668 16 337 Muut henkilösivukulut 32 214 32 820 Palvelujen ostot 160 313 160 313 Aineet ja tarvikkeet 9 600 9 600 Avustukset, työmarkkinatuki -448 200-448 200 työmarkkinatuki, toimeentulotuki, lastensuojelun tukitoimet Vuokrat -121 508-121 508 Kellokosken sosiaalipalvelutilojen vuokrien kohdennus KeHa:sta sosiaalipalveluihin Muut menot -1 900-1 900 Yhteensä -326 950-312 412 Tulojen muutokset: Myyntituotot 180 000 180 000 kotikuntakorvaukset (mielenterveyskuntoutujat, lastensuojelu) Maksutuotot -150 000-150 000 lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutujien palvelujen rakennemuutos, Tuet ja avustukset 130 000 130 000 toimeentulotuen valtionosuus Muut tuotot 0 10 000 perustoimeentulotuen takaisinperintä Yhteensä 160 000 170 000 Sosiaali- ja terveystoimi

59 TERVEYSPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Johtajaylilääkäri Jarmo Anttila Tavoitteet Päivystyksen siirron ja akuuttivastaanottotoiminnan muutosten vaikutusten seuranta ja tarvittavat jatkotoimenpiteet. Raportointi kunnanhallitukselle puolivuosittain. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) edellyttämien lakisääteisten toimenpiteiden riittävyyden seuranta Seurataan hoitopaikan vapaan valintaoikeuden vaikutuksia ja varmistetaan resurssien oikeudenmukainen jakautuminen kysynnän ja tarpeen mukaisesti eri toimipisteisiin. Suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttö vakiintuu. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Vanhuspalveluiden rakennemuutos on siirtänyt kustannuksia terveyspalveluiden tulosalueelle. Erityisesti apuvälineiden, ilmaisjakelun ja lääkinnällisen kuntoutuksen kustannukset ovat nousseet ja ilmiö tulee jatkumaan kun loputkin laitospaikat muutetaan asumispalvelupaikoiksi. Tähän tulee varautua tulosalueen budjetissa. Edelleen kasvavaan hoidon kysyntään vastataan ohjaamalla potilaita ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidostaan esim. kotimittauksin, opastamalla verkkopalveluiden käyttöä (esim. Mielenterveystalo) ja hyödyntämällä sähköisiä kaksisuuntaisia viestintäväyliä. Kiireettömän hoidon valintaoikeuden kustannusten ja muiden vaikutusten seuranta jatkuu. Potilastietojärjestelmän ja taloushallinto-ohjelmiston rajoitusten puitteissa raportoidaan sekä tuusulalaisten käyttämiä muiden kuntien palveluita että Tuusulan valinneiden ulkokuntalaisten resurssikulutusta ja laskutusta. Tuotteistaminen saatetaan päätökseen ja vuosipäivitykset tehdään suunnitelman mukaisesti. Päiväaikaisen akuutin ja kiireettömän hoitoon pääsyn turvaaminen, potilasturvallisuuden edistäminen toiminnassa ja terveydenhuollossa meneillään olevien alueellisten ja valtakunnallisten muutosten seuranta ja vaikutuksiin varautuminen muodostavat terveyspalveluiden toiminnan painopisteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimintaprosessien kriittistä arviointia ja tarvittavia muutoksia sekä niiden seurantaa siten, että erilaiset palvelutarpeet tunnistetaan ja hoito voidaan kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Kokemukset päivystyksen ja päiväajan toiminnan muutoksista analysoidaan ja tehdään tarvittavat korjaukset. Vastaanottopalvelut tuottaa lääkärityövoiman kaikille muille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Vuonna 2015 luodut omaishoitajien ja työttömien terveystarkastuskäytännöt vakiinnutetaan. Tulosten perusteella voidaan esittää lisätukitoimia omaishoitajien ja työttömien toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden lääkärituen kehittäminen jatkuu. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden palvelujen kokoaminen yhdeksi matalan kynnyksen palvelukokonaisuudeksi valmistuu ja muutokset toimintaan suunnitellaan ja toteutetaan sairaanhoitoalueen tasolla (HOPO-projekti). Lääkekeskus tuottaa lääkehuollon palvelut Tuusulan kunnalle ja yhteistoimintasopimuksella Järvenpään kaupungille. Sosiaali- ja terveystoimi

60 Suun terveydenhuollon hoitoon pääsy on saatu hyvälle tasolle ja se pyritään ylläpitämään toimintaa edelleen kehittämällä. Palveluseteli otettiin käyttöön ja siitä saatuja kokemuksia käytetään toiminnan kehittämiseen. Perheiden terveyspalveluissa Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisten palveluiden tarjoaminen vaatii suunnitelmallista ja joustavaa yhteistyötä sosiaalitoimen, terveystoimen ja kasvatus- ja sivistystoimen kesken. Yhteistoimintamalleja kehitetään. Päivitetty keskittymättömän lapsen palveluketju otetaan käyttöön. Lastenneurologin, lastenpsykiatrin, neuvoloiden ja Kasvatus- ja perheneuvolan yhteistoimintaa tiivistetään. Aikaisemmin käyttöön otettuja varhaisen tuen keinoja vakiinnutetaan (Oiva- ja Voimaperhe-hanke) ja uusia otetaan käyttöön (Theraplay-menetelmä). Kellokosken ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisääntynyt kuormitus vapaan valinnan ja kuntayhteistyön kautta (Mäntsälä-Tuusula oppilaaksiottoyhteistyö) tulee huomioida lisäresursointina. Tunnusluvut Sairaanhoito Käynnit lääkärin vastaanotolla a) akuutti b) kiireetön Käynnit hoitajan vastaanotolla a) akuutti b) kiireetön TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 44 456 42 802 40 365 50 000 38 000 38 000 38 000 38 000 31 070 31 596 30 258 35 000 30 000 30 000 30 000 30 000 TS 2020 Hoidossa olevien määrä 20 500 18 734 13 328 21 000 21 000 21 000 21 000 21 000 Suun terveydenhuolto Hoidossa olevien määrä 15 354 15 072 15 895 16 000 16 000 16 000 16 000 16 000 Käyntien lukumäärä 42 845 42 234 45 445 43 000 43 000 43 000 43 000 43 000 Kokonaismenot /asiakas 304 305 274 274 274 274 274 Kokonaismenot /käynti 110 108 106 101 101 101 101 101 Perheiden terveyspalvelut Käynnit terveydenhoitajalla 30 604 29 273 30 686 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Lääkärikäynnit neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 7 516 7 964 Erityispalvelujen asiakkaat 1 753 1 756 1748 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 Kasvatus- ja perheneuvolan asiakasperheet 266 244 242 260 260 260 260 260 TA 2015 tavoiteluku lääkärikäynneistä on virheellinen ja aivan ylimitoitettu. Luvun olisi pitänyt olla 38 000. Käyttösuunnitelmatekstissä luku onkin oikein. Valtuustotason luku lienee perua aiemmista pohjista. TA 2016 arvio tuleville vuosille nykytiedon mukainen. Käyntimäärämuutokset johtuvat valtuuston päätöksistä päivystykseen liittyen ja toiminnallisista muutoksista (työnjaon kehittäminen hoitajien ja lääkäreiden välillä). Sosiaali- ja terveystoimi

61 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 215 TERVEYSPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 3 835 470 3 405 880 3 405 880 3 890 982 3 940 982 4 020 4 100 4 182 4 266 TOIMINTAKULUT YHT.S* -20 788 836-20 517 620-22 017 620-22 561 745-22 536 284-22 987-23 447-23 916-24 394 TOIMINTAKATE -16 953 366-17 111 740-18 611 740-18 670 763-18 595 302-18 967-19 347-19 733-20 128 Henkilöstömäärä yhteensä 213,2 215,7 215,7 195,7 195,7 2000,7 200,7 200,7 200,7 Määrärahan muutos % -1,3 % 5,9 % 10,0 % 9,8 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Määrärahan muutos euroina 271 216 1 500 000-2 044 125-2 018 664-451 -460-469 -478 S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA 2013 - TA 2014 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen lisäykset: Henkilöstökulut -258601-238876 Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto, Jokelan ja Kellokosken talvisulku Eläkekulut -53 928-49 253 Muut henkilösivukulut 40 932 41 993 Palvelujen ostot -1 306 999-1 306 999 vapaa hoitopaikan valintaoikeus, HUSlab, HUS röntgen Aineet ja tarvikkeet, kalusto -454 100-454 100 vapaa hoitopaikan valintaoikeus, lääkkeet, hoitotarvikkeet ym. Vuokrat -10 929-10 929 Muut kulut -500-500 Yhteensä -2 044 125-2 018 664 Tulojen lisäykset Myyntituotot 286 500 296 500 vapaa hoitopaikan valintaoikeus Maksutuotot 206 411 246 411 Muut tuotot -7 809-7 809 Yhteensä 485 102 535 102 Sosiaali- ja terveystoimi

62 SAIRAALAPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Johtajaylilääkäri Jarmo Anttila Tavoitteet HUS:n, sairaanhoitoalueen ja kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toteuttamista jatketaan tavoitteena tarkoituksenmukaisen hoidon porrastuksen ja yhtenäisten hoitoketjujen sujuvuus Erikoissairaanhoidon jälkeisen jatkohoito- ja kuntoutustoiminnan prosessi vakiinnutetaan Akuuttikotihoidon jatkuminen varmistetaan turvaamalla henkilöresurssit Päivystysasetuksen mukaisen päivystystoiminta siirtyi 1.7.2015 Hyvinkään sairaalan tuottamaksi. Siirtymisen taloudellisia ja palveluntuotannon vaikutuksia seurataan Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiassa HUS- kuntayhtymästä ja kehitysvammapalveluja Rinnekodista. Polikliinisia erikoislääkäripalveluja järjestetään lähipalveluna terveyskeskuksen tiloissa tai ostamalla konsultaatiopalveluja yksityissektorilta, mikäli ratkaisu on potilaan ja palvelutuotannon kannalta tarkoituksenmukainen. Konsultaatiotoiminnassa tehdään yhteistyötä sairaanhoitoalueen muiden kuntien kanssa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman toimeenpano jatkuu. Hyvinkään sairaalan sekä sairaanhoitoalueen jäsenkuntien kanssa suunnitellaan yhteisesti palvelujen tuottamista ja arvioidaan tuotantotapoja ja päivitetään hoito- ja palveluketjuja. Terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaiset ympärivuorokautisen päivystyksen ja ensihoidon palvelut hankitaan HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueelta. Käyntimäärän kehitystä seurataan oman terveyskeskuspäivystyksen päättymisen myötä. Kiljavan sairaalan asemaa osana sairaalajatkohoidon ja kuntoutuksen palveluketjua täsmennetään ja potilasohjausta tehostetaan. Erikoissairaanhoidon jatkohoito ja kuntoutus toteutetaan joko Etelä Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman Akuuttijatkohoito- ja kuntoutusosastolla tai Kiljavan sairaalassa riippuen potilaan tarpeista ja kuntoutumiskapasiteetista. Kiljavalle ohjataan myös niin fysioterapeuttien kuin lääkäreiden vastaanotoilta laitoskuntoutuksesta eniten hyötyviä potilaita. V. 2015 aloitettu omaishoitajien terveystarkastuskäytäntö vakiinnutetaan ja saatujen tulosten perusteella suunnitellaan Kiljavan sairaalan käyttöä mahdollisesti muidenkin kohdennettujen ryhmien kuntoutukseen. Akuuttikotihoitoa lisätään hyödyntäen alkuvaiheessa testamentilla saatua lahjoitusta. Tavoitteena on mahdollistaa hoitoa kotona sairauksissa, jotka aiemmin ovat edellyttäneet vähintäänkin käyntejä terveyskeskussairaalassa (lääkeinfuusiot) ja mahdollistaa hoito esim. asumispalveluyksikössä tilanteissa, joissa aiemmin henkilö on lähetetty erikoissairaanhoitoon. Varahenkilöstöjärjestelmää kehitetään vastaamaan hoitotyön äkillisten lyhytaikaisten sijaisten tarpeeseen koko sosiaali- ja terveystoimialalla. Tavoitteena on kouluttaa osaava, pysyvä ja motivoitunut varahenkilöstö. Näin edistetään yksiköiden toimintavarmuutta, laadukasta palvelua, henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä sekä tuetaan henkilöstön työhyvinvointia. Osastofarmasiaa laajennetaan potilasturvallisuuden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveystoimi

63 Keravan toimenpideyksikön käytöstä luovutaan. Täten vapautuu n. 60h/kk hoitotyön panos vastaanottopalveluiden käyttöön. Jatkossa tähystystutkimukset ja rasitus-ekg-tutkimukset hankitaan palvelusopimuksen osana Hyvinkään sairaalasta ja HUS-Kuvantamisen liikelaitoksen Kliinisen neurofysiologian yksiköstä. Tunnusluvut Terveyskeskussairaalahoito TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 Akuuttiosaston hoitopäivät Hoidetut potilaat Keskim. hoitojakson kesto Käyttöaste % 10 400 700 15 95 % TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 10 400 700 15 95 % 10 400 700 15 95 % 10 400 700 15 95 % 10 400 700 15 95 % HUS Hoitopäivät yhteensä 19 846 19 396 19 132 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 -josta psykiatriset 7 341 5 887 4 087 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500 Nord-drg-hoitojaksot 13792 14 285 15 244 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 Hoitojaksot 44 781 45 283 46 944 47 400 47 400 47 400 47 400 47 400 Euroa/asukas (palvelusuunnitelman seurannan mukainen 859 980 913 891 891 891 891 891 YLE-päiv. käynnit * Akuuttikotihoito ** Hoitojaksot Hoidetut potilaat Kiljavan sairaala *** Potilaat esh Potilaat kunta Omaishoitajat Paikat 13,1 14,8 14,4 14,4 14,4 14,4 14,4 14,4 * Toiminnan muutokset vuosina 2014 ja 2015. Toiminnan muutoksen tulee olla käytössä kokonaisen talousvuoden jotta voidaan riittävillä tiedoilla ennustaa tulevaisuutta. ** Toiminta aloitettu 6.7.2015. Toiminnan muutoksen tulee olla käytössä kokonaisen talousvuoden jotta voidaan riittävillä tiedoilla ennustaa tulevaisuutta. *** Kiljavan sairaalasta ei ole saatavilla vielä seurantatietoja, jotta voitaisiin arvioida tulevat vuodet. Sosiaali- ja terveystoimi

64 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ SAIRAALAPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 689 865 821 200 642 210 573 400 573 400 564 576 587 599 TOIMINTAKULUT YHT.S* -44 215 923-43 234 166-42 807 691-43 800 715-43 300 715-44 667-45 560-46 471-47 401 TOIMINTAKATE -43 526 058-42 412 966-42 165 481-43 227 315-42 727 315-44 103-44 984-45 884-46 802 Henkilöstömäärä yhteensä 0,0 0,0 39,0 39,0 39,0 39,0 39,0 39,0 39,0 Määrärahan muutos % -2,2 % -3,2 % 1,3 % 0,2 % 18,2 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Määrärahan muutos euroina 981 757 1 408 232-566 549-66 549-6 877-893 -911-929 S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA 2013 - TA 2014 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen lisäykset: Henkilöstökulut 471 495 471 495 KOTA Eläkekulut 112 788 112 788 KOTA Muut henkilösivukulut 11 458 11 458 KOTA Palvelujen ostot -1 310 651-810 651 HUS palveluostot, Kiljava, AKU palveluostot (ruokahuolto ym.) Aineet ja tarvikkeet, kalusto -32 300-32 300 AKU Vuokrat 180 661 180 661 KOTA Yhteensä -566 549-66 549 Tulojen vähennykset: Myyntituotot -92 800-92 800 KOTA Maksutuotot -155 000-155 000 KOTA Sosiaali- ja terveystoimi

VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT Tulosalue Tavoitteet Vastuuhenkilö: vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Jari Luoma Palvelukeskus Tuuskodon toiminta siirtyy vuonna 2016 Riihikallioon Etelä-Tuusulan alueelle sijoittuvaa kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamishanketta edistetään siten, että 15 asiakkaalle suunnattu toimintayksikkö voi käynnistyä vuoden 2017 aikana Palvelusetelin käyttöä laajennetaan vuonna 2016 henkilökohtaisen apuun Vanhuspalveluissa kotiuttamista ja kotona asumisen tukea tehostetaan Vanhus- ja vammaispalveluissa perhehoitoa lisätään palvelujen järjestämistapana Palvelusuunnitelma 2016 2020 65 Palvelukeskus Tuuskodon toiminta siirtyy Riihikallioon vuonna 2016 Yrjö ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin. Toiminnan loppuessa Tuuskodon vanhoissa tiloissa vuokran maksu tiloista tilakeskukselle loppuu. Kunnan loput omat vanhustenhuollon pitkäaikaishoidon laitospaikat muutetaan siirtymisen yhteydessä tehostetun palveluasumisen paikoiksi vanhuspalvelulain linjauksen mukaisesti. Kunnan omien ympärivuorokautisen hoidon paikkojen vähentyessä korvaavat paikat hankitaan ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Vuoden 2016 aikana viedään eteenpäin Etelä-Tuusulan alueelle sijoittuvaa kehitysvammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamishanketta. Tavoitteena on yksikön käynnistyminen vuoden 2017 aikana. Yksikköön tulee asunnot 15 kehitysvammaiselle henkilölle. Palvelut järjestetään kunnan omana toimintana. Ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön lähialueelle sijoitetaan ei-ympärivuorokautista apua tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille vuokra-asuntoja, joihin tuotetaan tarvittavat asumista tulevat palvelut. Toimintayksikön suunnitteluun otetaan hankkeen varmistuttua mukaan tulevat asukkaat ja heille järjestetään muuttoon liittyvää valmennusta. Toista kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön perustamista suunnitellaan toteutettavaksi vuonna 2020 Rykmentinpuiston alueelle asuntomessujen yhteydessä Suunnitelmakaudella vanhuspalveluissa kotiuttamista ja kotona asumisen tukea tehostetaan yhteistyössä kotihoidon, vanhussosiaalityön, kotiutus- ja arviointiyksikön ja terveyspalveluiden kanssa. Vanhuspalveluissa tehostetaan kotiuttamisprosessia, kuntouttavan työotteen ja toimintakykyä ylläpitävän hoitotyön toimintamallin käyttämistä sekä lisätään vanhussosiaalityön toimintaresursseja. Kotiutus- ja arviointiyksikön toimintaprosessi juurrutetaan ja toiminta sovitetaan yhteen muiden palvelumuotojen kanssa. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan suunnitelmakaudella. Palveluseteli otetaan käyttöön vuonna 2016 vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palvelussa. Kunta varautuu suunnitelmakaudella Rykmentinpuistoon rakentuvan elinkaariasumisen mallia tarjoavan Hyvinvointipalvelukeskus (HYPA) toiminnan käynnistymiseen vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä kunta varautuu omassa toiminnassaan myös Hyvinvointipalvelukeskukseen sijoittuvan yrityksen vanhusten tehostetun palveluasumisyksikön hoitopaikkojen ostamiseen HYPAhankkeen sopimusehtojen mukaisesti palveluasumisyksikön käynnistyessä. Vanhus- ja vammaispalveluissa perhehoitoa kehitetään ja lisätään palvelujen järjestämistapana. Vuonna 2016 osa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen kohdistuvasta lisäystarpeesta suunnataan perhehoitoon. Sosiaali- ja terveystoimi

Selvitetään vanhusten vapaaehtoisen ryhmäasumisen mahdollisuuksia yhteistyössä mm. Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n kanssa. Tunnusluvut Vanhusten ja vammaisten palvelut TP 2012 Terveyskeskussairaala TP 2013 66 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Hoitopaikat 70 70 54 * Hoitopäivät yhteensä 25 530 24 109 19 444 * - siitä 75-vuotta täyttäneiden hoitopäivät 17 197 17 669 14 629 * Bruttomenot: euroa/hoitopäivä 211 214 222 * Käyttöaste % 92,1 94,4 91,9 * Kotiutus- ja arviointiyksikkö Hoitopaikat 14 14 14 14 14 14 Hoitopäivät 4 800 4 800 4 800 4 800 4 800 4 800 - siitä 75-vuotta täyttäneiden hoitopäivät 3 900 3 750 3 800 3 800 3 900 3 900 Käyttöaste % 95 95 95 95 95 95 Tuuskodon hoivapalvelut Hoitopaikat 64/71 71 71/41 41 41/0 Hoitopäivät yhteensä 24 614 25 677 17 440 14 800 9 700 - siitä 85-vuotta täyttäneiden hoitopäivät 8 315 9 241 6 416 5 600 4 100 Bruttomenot euroa/hoitopäivä 178 185 189 159 Käyttöaste % 101 98 97 99 97 Vanhusten palveluasuminen *** Tehostettu palveluasuminen Hoitopaikat - Tuuskodon palveluasuminen 27/28 28 28/54 54 54/0 - Riihikoti 0/23 23 23 23 23 23 23 - Riihikallion palveluasuminen/tuuskodon siirron paikat 0/86 86 86 86 86 - Ostopalvelut (sis. palveluasumisen) 61 69 70/78 71 88 100 110 122 135 Hoitopäivät yhteensä 32 033 33 608 47 503 40 000 66 000 71 600 74 900 80 800 83 100 - siitä 75-vuotta täyttäneiden hoitopäivät 26 078 27 859 41 011 28 740 57 100 61 900 64 900 70 300 72 300 Kaikista hoitopäivistä - Tuuskodon asumispalvelut 9 823 10 038 16 830 19 300 14 500 - Riihikoti 6 146 8 200 8 200 8 200 8 200 8 200 8 200 - Riihikallion palveluasuminen/tuuskodon siirron paikat 10 200 30 400 30 400 30 400 30 400 - Ostopalvelut (sis. palveluasumisen) 22 210 23 570 24 527 27 000 29 000 33 000 36 300 42 200 44 500 Sosiaali- ja terveystoimi

67 Kotihoito TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TP 2012 Kotihoidon käynnit yhteensä 132804 127584 126603 132000 135000 120000 122000 124000 127000 Säännöllisen kotihoidon piirissä asiakkaita 30.11. yhteensä 325 329 283 315 280 285 290 295 300 - joista 75-vuotta täyttäneitä 239 250 218 240 215 220 225 230 235 Omaishoidontuki Asiakkaat omaishoidontuen piirissä vuoden aikana yhteensä 184 193 213 200 215 228 240 250 265 - joista 75-v täyttäneitä 73 65 76 75 77 83 87 92 100 Valtakunnalliset vanhustenhuollon palveluindikaattorit %-osuus 75-vuotta täyttäneistä kuntalaisista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31.12. 3,6 3,4 1,4 2,2 1,1 0,4 0,3 0,3 0,3 Tehostetussa palveluasumisessa 31.12 4,4 4,2 6,7 5,9 6,8 7,5 7,5 7,4 7,3 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. 13,4 13,3 10,7 12,5 10,7 10,5 10,5 10,5 10,5 Omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana yhteensä 4,3 3,5 3,8 3,5 3,7 3,7 3,8 3,8 3,9 Vammaispalvelut Kuljetuspalvelun saajia vuoden aikana yhteensä 396 406 463 410 450 450 455 460 465 Kehitysvammahuolto Ympärivuorokautisen autetun asumisen asiakkaiden hoitopäivät 22 265 23 824 23 743 25 100 25 000 27 000 29 000 31 000 33 000 * Terveyskeskussairaala jaettiin vuoden 2015 alusta terveyspalvelujen tulosalueeseen siirtyneeseen akuutti jatkohoito- ja kuntoutusosastoon (30 paikkaa) ja vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueelle jääneeseen kotiutus- ja arviointiyksikköön (14 paikkaa). Yhteispaikkamäärä väheni myös 10 hoitopaikalla. ** Tuuskodon hoivapalvelujen hoitopaikkamäärä on lisääntynyt 1.10.2012 alkaen 64 paikasta 71 paikkaan ja vähentynyt 1.4.2014 alkaen 41 paikkaan. Vuonna 2016 (arvio syyskuussa) Tuuskodon hoivapalvelut korvataan kokonaan tehostetulla palveluasumisella Tuuskodon toiminnan siirtyessä Riihikallioon. *** Tuuskodon palveluasumisen asukaspaikkamäärä on lisääntynyt 27 paikasta 28 paikkaan 1.4.2012 ja 1.4.2014 alkaen 54 paikkaan. Riihikotiin tuli 23 paikkaa 1.4.2014 alkaen. Ostopalvelupaikkoja on lisätty/lisätään vuosittain. Vuonna 2016 (arvio syyskuussa) Tuuskodon palveluasumisen korvataan kokonaan tehostetulla palveluasumisella Tuuskodon toiminnan siirtyessä Riihikallioon. Uuteen toimintayksikköön tulee yhteensä 86 paikkaa. Tuuskodon hoivapalvelujen ja palveluasumisenpalvelujen 95 hoitopaikan korvaamiseksi 9 hoitopaikkaa korvataan ostopalveluilla. TS 2019 TS 2020 Sosiaali- ja terveystoimi

68 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 211 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 3 401 545 3 280 200 3 459 190 3 653 190 3 693 190 3 827 3 964 4 103 4 245 TOIMINTAKULUT YHT.S* -26 849 362-27 227 221-28 453 696-28 866 438-28 866 438-30 344-31 751-33 236-35 200 TOIMINTAKATE -23 447 817-23 947 021-24 994 506-25 213 248-25 173 248-26 517-27 787-29 133-30 955 Henkilöstömäärä yhteensä 222,5 216,5 216,5 192,0 192,0 209,0 213,0 218,0 222,0 Määrärahan muutos % 1,4 % 6,0 % 6,0 % 6,0 % -5,1 % 4,6 % 4,7 % 5,9 % Määrärahan muutos euroina -377 859-1 604 334-1 639 217-1 639 217-1 477-1 407-1 485-1 965 S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA 2013 - TA 2014 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen lisäykset: Henkilöstökulut 669296 669296 KOTA henkilöstökulut, palkantarkistukset 0,9 % Eläkekulut 188 144 188 144 Muut henkilösivukulut -16 000-16 000 Palvelujen ostot 457 633 457 633 kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten palveluostot Aineet, tarvikkeet, tavarat 54 402 54 402 Avustukset, omaishoidontuki 50 000 50 000 Vuokrat 233 327 233 327 Muut kulut 2 415 2 415 Yhteensä 1 639 217 1 639 217 Tulojen lisäykset: Myyntituotot 12 800 12 800 kotikuntakorvaukset Maksutuotot 306 190 306 190 KOTA hoitomaksut, kotihoito, asumispalvelut Vuokrat 54 000 84 000 vuokratuotot Yhteensä 372 990 402 990 Sosiaali- ja terveystoimi

KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosalue Tavoitteet 69 Vastuuhenkilö: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Päivi Klami Jatketaan Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyötä ja valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon muutokseen Tulosalue ohjaa toimialan tuotteistamista tuotteistamissuunnitelman mukaan. Asiakirjahallinnossa valmistaudutaan siirtymään sähköiseen arkistoon. Suunnittelukaudella varaudutaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankintaan Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Sosiaali- ja terveystoimialalla valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukanaan tuomiin muutoksiin. Tulosalue ohjaa toimialan tuotteistamista tuotteistamissuunnitelman mukaan. Asiakirjahallinnossa siirrytään vaiheittain sähköiseen arkistoon. Potilastiedon arkisto ja sosiaalihuollon asiakastiedon tietovaranto ovat osa sähköistä arkistointia. Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman nykyisten tilojen korjaustarvetta on vuosittain suunnittelukaudella. Jokelan sosiaali- ja terveysasemien peruskorjaustarpeet arvioidaan suunnittelukaudella. Palvelukeskus Tuuskodon kiinteistössä toteutettu sosiaali- ja terveystoimen palvelutoiminta siirretään Yrjö- ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin Riihikallioon. Suunnittelukaudella varaudutaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankintaan. Sosiaali- ja terveystoimiala on KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta HUS:n ja lähikuntien Apotti-hankkeessa, missä hankitaan perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon asiakas- ja potilastietotietojärjestelmä. Apotti-hankkeesta saattaa aiheutua kustannuksia jo vuonna 2016 ja niihin ei talousarviossa ole varauduttu. Uuden järjestelmän käyttöönotto ajoittuu porrastetusti vuosille 2017 2019. KanTa-palvelujen toinen vaihe toteutetaan suunnittelukaudella. Kansalliseen sosiaalihuollon tietovarantoon (KanSa) siirtymisen valmistelut on aloitettu ja Tuusula on mukana kansallisessa määrittelytyössä. Toimialalla laajennetaan sähköisiä asiointipalveluja. Suunnittelukaudella kaikki tietojärjestelmähankinnat toteutetaan hankkeina. Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan suunnittelukaudella. Sähköistä asiointia lisätään suunnittelukaudella tarkentuvien palvelujen osalta. Toimialalla varaudutaan perustoimeentulotuen siirtoon Kelalle vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveystoimi

Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 291 KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 9 056 2 000 2 000 2 000 2 000 2 2 2 2 TOIMINTAKULUT YHT.S* -1 152 120-1 259 837-1 259 837-1 903 585-1 903 585-1 942-1 980-2 020-2 061 TOIMINTAKATE -1 143 064-1 257 837-1 257 837-1 901 585-1 901 585-1 940-1 978-2 018-2 059 Henkilöstömäärä yhteensä 15,0 15,0 15,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 Määrärahan muutos % 9,3 % 9,3 % 51,1 % 51,1 % 54,1 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Määrärahan muutos euroina -107 717-107 717-643 748-643 748-682 -39-40 -40 S*= Sitova taso Määrärahamuutokset TA 2013 - TA 2014 70 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen muutokset: Henkilöstökulut -11807-11807 säästövelvoite Eläkekulut -2 515-2 515 Muut henkilösivukulut -233-233 Palvelujen ostot, koulutus, asiantuntijapalvelut, -481 524-481 524 Aineet ja tarvikkeet, kalusto 0 0 Avustukset, avustukset kotitalouksille -64 000-64 000 Vuokrat -90 819-90 819 sosiaalipalveluiden Jokelan ja Kellokosken vuokrat Muut toimintakulut 7 150 7 150 Yhteensä -643 748-643 748 Sosiaali- ja terveystoimi

71 Kasvatus- ja sivistystoimi

72 KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMI (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TAE KH 2016 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 182 823 823 1 058 1 075 400 1 081 1 089 1 098 1 107 Maksutuotot 4 958 4 883 4 883 5 050 5 204 600 5 231 5 272 5 315 5 357 Tuet ja avustukset 866 121 721 130 157 500 158 160 161 162 Muut toimintatuotot 215 176 176 213 212 500 214 215 217 219 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 7 220 6 003 6 603 6 450 6 650 000 6 683 6 737 6 791 6 845 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -38 088-37 677-38 149-38 174-38 096 908-38 668-39 152-39 543-39 939 Henkilösivukulut Eläkekulut -8 770-8 695-8 897-9 166-9 147 239-9 284-9 401-9 495-9 589 Muut henkilösivukulut -2 096-2 226-2 226-2 080-2 075 545-2 107-2 133-2 154-2 176 Palvelujen ostot -12 451-12 636-12 636-12 554-12 577 681-12 766-12 926-13 055-13 186 Aineet,tarvikkeet, tavarat -2 123-2 104-2 104-2 165-2 165 340-2 198-2 225-2 248-2 270 Avustukset -5 871-5 845-5 845-5 845-5 844 968-5 933-6 007-6 067-6 128 Vuokrat -15 527-15 647-15 647-16 032-16 032 103-16 273-16 476-16 641-16 807 Muut toimintakulut -320-287 -287-275 -275 216-279 -283-286 -289 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* -85 246-85 117-85 791-86 291-86 215 000-87 508-88 602-89 488-90 383 TOIMINTAKATE -78 026-79 114-79 188-79 841-79 565 000-80 825-81 865-82 697-83 538 Määrärahan muutos % 0,31 0,15 0,79 1,38 1,29 1,50 1,25 1,00 1,00 Määrärahan muutos euroina 262 129 674 1 174 1 098 313 1 293 1 094 886 895 %-osuus verorahoituksesta 41,52 41,48 41,52 40,44 40,30 39,52 39,03 38,43 37,85 Asukkaat 31.12. 38213 38565 38565 38785 38785 39077 39571 40301 41038 Toimintakate euro/asukas 2042 2051 2053 2059 2051 2068 2069 2052 2036 S* = Sitova taso Henkilöstö yhteensä 1026,1 1058,0 1058,0 1053,5 1053,5

KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMI Toimiala Vastuuhenkilö: Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola 73 Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin TOIMINNAN KUVAUS Kasvatus- ja sivistystoimi järjestää, tuottaa ja kehittää peruspalveluita sekä elämän laatua parantavia palveluita läpi elämänkaaren. Toimiala tukee omaehtoisen toiminnan kehittymistä ja yhteisöllisyyden rakentumista laadukkaiden palveluiden ja kuntalaisten kanssa tehtävän monipuolisen yhteistyön avulla. Toimialan toimielimet: kasvatus- ja koulutuslautakunta kulttuurilautakunta liikuntalautakunta nuorisolautakunta Toimialan tulosalueet: kasvatus- ja sivistystoimen kehittämis- ja hallintoyksikkö kasvun ja oppimisen palvelut kulttuuripalvelut liikuntapalvelut nuorisopalvelut Strategian toteuttaminen Kokeilemme uusia palveluratkaisuja ja lisäämme asiakaslähtöisen kehittämisen projekteja Otamme käyttöön esi- ja perusopetuksen sekä lukion uudet opetussuunnitelmat Toteutamme varhaiskasvatuksen uuden tietojärjestelmän tuomat toiminnan uudistamismahdollisuudet Selvitämme palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksia varhaiskasvatuspalveluissa Kehitämme palveluprosesseja palvelumuotoilun keinoin Laadimme matalan kynnyksen harrastustoiminnan uuden avustusmuodon kriteerit Hyödynnämme kuntayhteistyön mahdollisuuksia Käynnistämme Kellokoskella kouluyhteistyön Mäntsälän kanssa ja selvitämme Jokelan ja Hyvinkään kouluyhteistyötä sekä mahdollisuudet muihin vastaaviin yhteistyömalleihin. Tehostamme matkailuyhteistyötä Järvenpään kanssa Kasvatus- ja sivistystoimi

Jatkamme Tuusulanjärven reittienylläpidon kehittämistyötä Järvenpään liikuntapalveluiden kanssa Jatkamme palveluverkon uudistamista Edistämme päätettyjä palveluverkkohankkeita Luovumme Mesta nuorisotilasta, kun korvaavat tilat ja toiminnot on löydetty ja suunniteltu yhdessä nuorten kanssa Suljemme Tuusulan lukion Kellokosken toimipisteen porrastetusti 1.8.2017, mikäli lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuu kevään 2016 yhteishaussa alle 10 oppilasta. Jos lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuu keväällä 2016 oppilaita 10 tai enemmän, mutta keväällä 2017 alle 25 oppilasta, toimipiste suljetaan porrastetusti 1.8.2018. Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen suunnittelua jatketaan. Samalla lisätään ja syvennetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Jatkotyössä otetaan huomioon Keudan tekemä selvitys lukiokoulutuksen järjestämisestä osana Keudan toimintaa. Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla Otamme käyttöön oppimisalusta Edisonin, tablet -laitteet sekä varhaiskasvatuspalveluiden toiminnan ohjausjärjestelmän Toteutamme sähköiset ylioppilaskirjoitukset Otamme käyttöön johtamisjärjestelmätyössä määritellyt työvälineet Ylläpidämme projektisalkkua ja toteutamme projektimaista työskentelytapaa 74 KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA Opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2016 alkaen esi-, perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Uusissa opetussuunnitelmissa painopisteinä ovat mm. tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisen välineenä, laaja-alaisen osaamisen sekä oppijan osallisuuden kehittäminen sekä oppijan aktiivinen rooli oppimisessa ja sen suunnittelussa. Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2014-18 on määritelty tavoitteita, jotka tukevat nykyisen varhaiskasvatussuunnitelman sekä uuden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamista. Opetushallitus laatii valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka astuvat voimaa 2016. Kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat tulee olla käytössä 1.8.2017. Uuden varhaiskasvatuslain tuomat muutokset henkilöstömitoitukseen ja lasten oikeuteen saada varhaiskasvatusta edellyttävät rakenteiden ja toimintamuotojen suunnittelua ja organisointia siten, että palvelut voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Talousarviossa on varauduttu hallitusohjelman mukanaan tuomiin muutoksiin päivähoito- ja iltapäivätoiminnan maksuihin ja päivähoidon ryhmäkokoihin 1.8.2016 alkaen kuitenkin niin, että päiväkotien ryhmäkokojen muutosten vaikutuksia seurataan. Varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön sähköinen asiakasjärjestelmä loppuvuodesta 2015. Järjestelmä mahdollistaa sähköisen asioinnin ja viestinnän. Järjestelmän käyttöönoton myötä lasten ja henkilökunnan läsnäolot kirjautuvat sähköisesti, mikä mahdollistaa entistä paremman suunnittelun resurssien tehokkaalle käytölle. Lukuvuoden 2015-16 aikana tehdään Kuuma tvt strategiaan pohjautuva suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan kehittämisestä. Suunnitelmassa tulee määritellä mm. minkälaista koulutusta tai tukea henkilöstö tarvitsee toimintakulttuurin muutokseen ja minkälainen laitakanta esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa on ja miten tekninen tuki organisoidaan tulevaisuudessa. Kasvatus- ja sivistystoimi

75 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tilojen, hallinnoinnin ja henkilöstöresurssin tehostamismahdollisuuksia tarkastellaan hyödyntäen projektimaista työskentelytapaa. RISKIARVIO Varhaiskasvatuspalveluiden käyttöasteen muuttuminen suuntaan tai toiseen, perhekeskustoiminnan / avoimen varhaiskasvatuspalvelun, osapäivähoidon kehittäminen, ilta- ja vuorohoidon tarpeen lisääntyminen, väestön monikulttuuristuminen sekä tuettuun varhaiskasvatuspalvelutarpeeseen vastaaminen muodostavat haasteita toiminnan organisoimiselle niin resurssien riittävyyden kuin sisällön kehittämisen näkökulmasta. Opetuksen tulosyksikössä oppimateriaalien uudistamiseen on liian vähän resursseja opetussuunnitelman uudistumisen myötä. Oppilasmäärien nousu yläkoulussa lisää henkilöstökustannusten määrää. Ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetun avustuksen poistuminen, heikentää useimmissa yksiköissä mahdollisuuksia järjestää opetusta joustavasti. Kehitysvammaisten ja autismin kirjon oppilaiden määrä on noussut ja opetusryhmät ovat täynnä. Tulevaisuudessa on varauduttava mahdollisuuteen perustaa uusi opetusryhmä kyseisille oppilaille. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016 2020 Ryhmäkokojen pienentämisen avustuksen loppuminen vähentää henkilöstömäärää laskennallisesti n. 10 opettajalla. Yläkoulun oppilasmäärän kasvu puolestaan nostaa henkilöstömäärää tulevina vuosina perusopetuksessa. Suunnittelujaksolla on ratkaistava miten oppilaan tuen organisointi lähikoululle toteutetaan. Koulunkäynninohjaajien vakinaistamista jatketaan perustamalla 10 vakinaista tehtävää. Aineenopettajien nimikkeiden yhtenäistetään perusopetuksen lehtorin ja perusopetuksen tuntiopettajan nimikkeiksi sekä lukion lehtorin ja lukion tuntiopettajan nimikkeiksi. Lukion ja perusopetuksen yhteisten opettajien virkanimikkeet ovat jatkossa lukion ja perusopetuksen tai perusopetuksen ja lukion lehtori/tuntiopettaja. Opetuksen tulosyksikköön ei tule uusia virkoja muuten kuin oppilasmäärän nousun tai vanhojen virkojen lakkauttamisten kautta. Määräaikaisten tehtävien vakinaistamista jatketaan perustamalla seuraavat toistaiseksi voimassa olevat virat 1.8.2016 alkaen: Perusopetuksen lehtori 3 virkaa (joustava perusopetus) Perusopetuksen tuntiopettaja 2 virkaa (BgKe, kielet) Perusopetuksen lehtori (käsityö) Luokanopettaja (Lepolan koulu) Henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstömitoitus sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman- sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Edellä mainitut suunnitelmat lisäävät lastentarhanopettajien tarvetta. Esiopetusryhmät perustetaan niin, että kussakin kolmen kasvattajan ryhmässä on kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Jokaisessa muussa lapsiryhmässä on vähintään yksi lastentarhanopettajan pätevyyden omaava henkilö. Lastentarhanopettajien määrää lisätään lastenhoitajien luonnollisen poistuman (eläköityminen) myötä, muuttamalla vapautuvia vakansseja lastentarhanopettajan tehtäviksi. Elokuussa 2014 voimaan astunut Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja 2016 käyttöön otettava esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet lisäävät tarvetta varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrän lisäämiseen. Suunnittelukauden aikana perustetaan uusi varhaiskasvatuksen erityisopet- Kasvatus- ja sivistystoimi

76 tajan tehtävä vastaamaan tuetun varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osa-aikaisen erityisopetusvelvoitteen mukanaan tuomiin haasteisiin. Laki määrää päiväkodissa kulloinkin läsnä olevan henkilöstön ja lasten suhdeluvun. Työntekijän oikeus siirtää jo alkanutta vuosilomaa, ilman omavastuuosuutta työkyvyttömyyden perusteella, lisää varhaiskasvatuspalveluiden sijaismäärärahan / varahenkilöjärjestelmän tarvetta. Varahenkilöjärjestelmää kehitetään ja vakinaistetaan. Nuorisotyön yksilövalmentajan ja liikuntatoimen ulkoilualueiden hoitajan tehtävät vakinaistetaan. PERUSTELUT INVESTOINNEILLE Tulevaisuudessa varhaiskasvatuspalveluiden investointien pääpaino on luopua huonokuntoisista päiväkotitiloista joko uudis- tai korjausrakentamisella. Kasvaville alueille lisäpaikkoja pyritään saamaan kunnallisen tai yksityisen palvelutuotannon avulla. Roinilanpellon ja Notkopuiston päiväkodit valmistuvat syksyllä 2016. Valmistumisen myötä luovutaan huonoista ja epäkäytännöllisistä tiloista ja keskitetään hajallaan olevia toimintoja samaan toimintayksikköön. Suunnittelukaudella laajennetaan Paijalan koulua ja Kellokosken koulukeskusta. Hyökkälän koulua saneerataan vanhimpien tilojen osalta. Etelä-Tuusulan koulu- ja päiväkotiverkon suunnittelulle varataan resurssia, jotta tulevia investointeja voidaan aikatauluttaa toiminnan sekä talouden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan lukio / Hyrylän koulukeskuksen jatkosuunnittelu. Kasvatus- ja sivistystoimi

KEHITTÄMIS JA HALLINTOYKSIKKÖ Tulosalue Vastuuhenkilö: Kehittämis- ja hallintopäällikkö Jari Wäre Tavoitteet Selvitetään yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa palvelusetelin vaikutukset yksityisen hoidon tuen kuntalisän korvaavana palveluna Otetaan palvelumuotoilu toimintatapana käyttöön toimialalla Palveluverkkoa uudistetaan edistämällä keskeisiä investointisuunnitelman hankkeita Onnistutaan sähköisen asiointialustan ja arkistonhallinnan käyttöottoprojekteissa Otetaan projektimainen johtamismalli käyttöön toimialalla. Kehittämis- ja hallintoyksikkö ylläpitää toimialan projektisalkkua. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Kehittämis- ja hallintoyksikön toiminnan osalta keskitytään kuntakohtaisten strategisten tavoitteiden toteuttamiseen yhteistyössä muiden toimialan tulosalueiden ja toimialojen kanssa. Lisäksi yksikön perustehtäviin kuuluu mm. toimialan talous-, henkilöstö ja yleishallinto, koulukuljetukset ja iltapäivätoiminnan koordinaatio. Yksikön henkilöstömäärä on vähentynyt 13 työntekijästä 12 työntekijään. Yksi tehtävä on säästösyistä täyttämättä. Lisäksi työtehtäviä muokataan vastaamaan paremmin kunnan ja toimintaympäristön uudistumista sekä toimintojen digitalisoinnin aiheuttamaan muutostarvetta. Avustukset Seuranta TA TAE tp2012 tp2013 tp2014 2015 2016 Käsityökoulu Helmi 20.100 20.100 20.100 17.085 17.085 Käsityökeskukset 16.000 16.600 16.600 14.110 14.110 Jokelan kansalaisopisto 53.700 53.700 53.700 45.645 45.645 77 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 490 SIV.TOIMEN KEHITT. JA HALLINTO Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. TOIMINTAKULUT YHT. S* -928 054-913 088-909 288-885 611-835 611-848 -859-867 -876 TOIMINTAKATE -928 054-913 088-909 288-885 611-835 611-848 -859-867 -876 Henkilöstömäärä yhteensä 12,0 12,0 12,0 11,0 11,0 Määrärahan muutos % -1,6 % -2,0 % -3,0 % -8,5 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina 14 966 18 766 27 477 77 477-13 -11-9 -9 S*= Sitova taso Kasvatus- ja sivistystoimi

78 KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUT Tulosalue Tavoitteet Vastuuhenkilö: Opetuspäällikkö Markus Torvinen Kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta päätetään kevään 2016 aikana ja ne otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän ja mobiiliratkaisun tuomat toiminnan uudistamismahdollisuudet toteutetaan. Järjestelmä mahdollistaa sähköisen asioinnin ja viestinnän kehittämisen sekä lasten ja henkilökunnan läsnäolon sähköisen kirjaamisen. Uuden varhaiskasvatuslain sisällölliset painopistealueet huomioidaan varhaiskasvatuspalveluiden toiminnassa. Kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta käynnistetään. Käynnistämme Kellokoskella kouluyhteistyön Mäntsälän kanssa ja selvitämme Jokelan ja Hyvinkään kouluyhteistyötä sekä mahdollisuudet muihin vastaaviin yhteistyömalleihin. Kellokosken yhtenäiskoulun laajennuksessa huomioidaan mäntsäläläisten oppilaiden osuus tilojen suunnittelussa. Kansalaisopiston yhteistyötä toimialan, muiden kansalaisopistojen sekä muiden toimijoiden kanssa lisätään. Päätettyjä palveluverkkohankkeita edistetään. Paijalan koulun laajennus sekä Roinilanpellon ja Notkopuiston päiväkodit valmistuvat syksyllä 2016. Kellokosken yhtenäiskoulun rakentaminen alkaa. Hyökkälän koulun saneeraus toteutetaan. Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen suunnittelua jatketaan. Samalla lisätään ja syvennetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Jatkotyössä otetaan huomioon Keudan tekemä selvitys lukiokoulutuksen järjestämisestä osana Keudan toimintaa. Suljemme Tuusulan lukion Kellokosken toimipisteen porrastetusti 1.8.2017, mikäli lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuu kevään 2016 yhteishaussa alle 10 oppilasta. Jos lukion Kellokosken toimipisteeseen hakeutuu keväällä 2016 oppilaita 10 tai enemmän, mutta keväällä 2017 alle 25 oppilasta, toimipiste suljetaan porrastetusti 1.8.2018. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen jatkuu opettajien koulutuksen, langattomien verkkojen rakentamisen, Edison oppimisalustan, tablet laitteiden sekä sähköisten oppimateriaalien käyttöönoton myötä. Tuusulan lukio valmistautuu sähköisiin yo -kirjoituksiin varmistamalla toimintaympäristön toimivuuden sekä kokeilemalla edelleen sähköisiä kokeita. Luomme pienten koulujen toiminnan kriteerit maaliskuun 2016 loppuun mennessä. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Perusopetuksen oppilasmäärä nousi lukuvuodeksi 2015 16 n. 80 oppilaalla. Lukuvuodelle 2016 17 yläkoulun oppilasmäärä tulee nousemaan n. 30 oppilaalla ja lukuvuodeksi 2017 18 n. 100 oppilaalla. Oppilasmäärän nousuun vaikuttaa nyt alakoulussa olevat suuret ikäluokat sekä mäntsäläläisten oppilaiden ottaminen Kellokosken yhtenäiskoulun oppilaiksi. Yläkoulun suuremman tuntikertoimen vuoksi kouluille jaettava tuntiresurssi tulee nousemaan tulevaisuudessa. Hankerahojen, etenkin ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetun avustuksen, poistuminen vaikuttaa koulujen opetuksen järjestämiseen. Resurssin väheneminen näkyy jakotuntien pienenemisenä sekä resurssiopettajien poistumisena lukuvuoden 2016-17 alusta alkaen. Hankerahoituksella lukuvuoden 2015-16 kouluilla toimineet koulusosionomien määräaikaiset tehtävät lakkaavat. Myös koulujen kerhotoiminta loppuu hankerahoituksen poistuessa. Kasvatus- ja sivistystoimi

79 Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2014 18 on määritelty tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan lukuvuoden 2015 16 aikana. Opetussuunnitelmat uudistuvat 1.8.2016 alkaen esi-, perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Tulevina lukuvuosina joudutaan uusimaan paljon oppimateriaaleja ja siihen tarvitaan lisärahoitusta esi- ja perusopetukseen nykyisten oppimateriaalimäärärahojen vähyyden vuoksi. Vuodelle 2016 ei lisäresursointia oppimateriaalien uudistamiseen ollut mahdollista myöntää. Myös tietoja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen täytyy suunnata resursseja. Resurssia tarvitaan opettajien koulutukseen, laitekannan monipuolistamiseen sekä laitetuen sekä pedagogisen tuen organisointiin. Myös fyysisiä oppimisympäristöjä tulee kehittää palveluverkon kehittämisen ja tilojen muutosten kautta. Lukuvuoden 2015-16 aikana tehdään Kuuma tvt strategiaan pohjautuvat suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan kehittämisestä koko tulosalueella. Esi- ja perusopetuksessa otetaan käyttöön tablet tietokoneita, Edison oppimisympäristö, sähköisiä oppimateriaaleja, jotta suunnitelman tueksi saadaan myös käytännön kokemusta. Oleellista on, että koulujen ja päiväkotien avoimet langattomat verkot rakennetaan kuntoon. Tätä kautta oppilaiden omat laitteet sekä opetuksen järjestäjän hankkimat tablet laitteet saadaan käyttöön. Laitekustannuksien kasvua pyritään hillitsemään monipuolistamalla laitekantaa ja korvaamaan osa nykyisestä laitekannasta edullisimmilla tuotteilla. Oppilaan tuen organisoinnin muutosta suunnitellaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelma perustuu tuen järjestämiseen oppilaan lähikoulussa ja oikeanlaisen tukimuodon löytämiseen erilaisille oppilaille. Suunnitelman toteuttaminen vaatii erityisopetuksen resurssin jakamista uudelleen koulujen kesken sekä resursoinnin parantamista oppilaiden siirtyessä yleisopetuksen ryhmiin. Oppilaan tuen kehittämiseen lähikoulussa vaikutetaan myös panostamalla opettajien koulutukseen sekä samanaikais- ja yhteisopettajuuden tukemiseen erilaisten kokeilujen kautta. Koulutuksia pyritään keskittämään ja järjestämään koulutukset pidempinä koulutuskokonaisuuksina. Tämä tarjoaa opettajille mahdollisuuden verkostoitua ja jakaa osaamista eri koulujen välillä. Tuusulan lukion opiskeluhuollon suunnitelman jalkauttamista jatketaan ja siihen tehdään opetussuunnitelman tuomat mahdolliset muutokset. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä jatketaan yhteistyötä Keski-Uudenmaan lukioiden kanssa. Tuusulan lukion Hyrylän toimipisteen ja Jokelan toimipisteen opiskelijamäärissä ei tule tapahtumaan suurta muutosta. Kellokosken toimipisteen tilanne on huolestuttava. Yhteistyötä lisätään ja syvennetään ammatillisen koulutuksen kanssa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat syksyllä 2016 saksan, filosofian ja maantieteen kokeilla. Niitä varten tehdään kaikissa toimipisteissä sähköisiä kurssikokeita ja valtakunnallisia testauksia. Laitteistot on pääpiirteissään hankittu vuonna 2015, mutta mahdollisia täydennyksiä ja muutoksia saatetaan joutua tekemään vielä keväällä 2016. Kansalaisopiston opintotarjonta pyritään pitämään kattavana. Sähköisen palvelun käytäntöjä kehitetään edelleen muun palvelutarjonnan rinnalla. Tietoyhteiskuntavalmiuksien edistäminen painottuu entisestään älypuhelinten ja tablettitietokoneiden tehokkaan käytön opastamiseen sekä tietotekniikan perusteiden opetukseen varttuneille asuinalueilla ja palvelutaloissa. Lasten ja nuorten kuvataidekoulussa lisätään vertaisyhteistyötä kunnallisten kansalaisopistojen osana toimivien suurehkojen kuvataidekoulujen kanssa. Paikallista arviointimallia ja pienimpien oppilaiden opetusta kehitetään hankevaroin. Yhteistyöverkostoja, -hankkeita ja -opetusta muodostetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankeyhteistyötä lisätään myös toimialalla. Näihin tarkoituksiin haetaan rahoituslähteistä avustuksia ja apurahoja. Avoimien yliopistojen opintotarjonta suunnitellaan alueellisesti yhteistyössä Kasvatus- ja sivistystoimi

80 naapuriopistojen kanssa. Kohdistettujen erillisten opintojaksojen opetusta sekä verkko-opetusta lisätään. Varhaiskasvatuspalvelut vastaavat varhaiskasvatuslain edellyttämiin tarpeisiin. Varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän kasvuun vaikuttavat väestömäärän muutokset, työllisyystilanne, varhaiskasvatuslain ja hallitusohjelman / kehysriihen päätökset. Lähtökohtana varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä on kunnan voimassa oleva väestöennuste. Suunnittelukausi 2016 2020 sisältää varhaiskasvatukseen liittyviä valtakunnallisia muutoksia, joiden kustannusvaikutusten tarkka arvioiminen on tämän hetkisellä tiedolla vaikeaa. Esiopetus muuttui velvoittavaksi 1.1.2015 alkaen. Esiopetuksessa olevien lasten määrässä näkyy väestöennusteen mukainen kasvu ko. ikäluokassa. Vuonna 2014 esiopetukseen ilmoittautui 500 lasta ja tänä vuonna (2015) 538 lasta. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on suunnitelmia, joilla on vaikutuksia esiopetuksen lisäksi annettavaan osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. 1.8.2015 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki rajasi lapsiryhmässä samanaikaisesti läsnä olevien lasten määrää: ryhmässä voi olla samanaikaisesti läsnä kolmen kasvattajan verran lapsia. Tämä tarkoittaa nykyisellä henkilöstömitoituksella alle 3v ryhmässä 12 lasta ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 21 lasta. Hallitus on esittänyt, että yli kolmevuotiaiden kohdalla henkilöstömitoituksen suhde muuttuisi 1/8 elokuusta 2016 alkaen. Jos hallituksen esitys suhdeluvun muutoksesta tulee voimaan, lisää se laskennallisten päivähoitopaikkojen määrää kunnassa. Hallituksen varhaiskasvatuslain toisen vaiheen esityksessä taataan jokaiselle lapselle oikeus osaaikaiseen varhaiskasvatukseen 20h/viikko. Tilanteessa, jossa toinen lapsen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys-, tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella, on työtön tai jää eläkkeelle, lapsella ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, vaan lapsella on oikeus osaaikaiseen 20h/viikko varhaiskasvatukseen. Osa-aikainen varhaiskasvatus tulisi tarjota lapsen vanhemman tai muun huoltajan valinnan mukaan joko päivittäin osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Hallituksen esitys on, että muutos astuisi voimaan 1.8.2016. Varhaiskasvatuslaissa taataan, että lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen mikäli lapsen huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä. Lapsella on oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen myös silloin, jos se on lapsen kokonaisedun mukaista. Mikäli lapsen varhaiskasvatuksen tarve muuttuu kokoaikaisesta osa-aikaiseksi tai toisinpäin, lapsella on oikeus jatkaa samassa varhaiskasvatusyksikössä. Tämä asettaa omat haasteensa varhaiskasvatusyksikön toiminnalle. Jatkossa varhaiskasvatusyksikköjen toimintaa tulee kehittää niin, että ne pystyvät vastaamaan perheiden muuttuviin tarpeisiin tarjoamalla sekä osa- että kokoaikaista hoitoa sekä kevyempiä vaihtoehtoja kuten kerhotoimintaa. Muutoksen toteuttaminen voi edellyttää henkilöstörakenteen ja työaikojen uudelleen järjestelyjä. Tvt- tekniikan uusiminen niin lasten kuin henkilökunnan käyttöön on suunnittelukauden keskeisiä painopistealueita. Varhaiskasvatuspalveluissa otetaan käyttöön sähköinen asiakasjärjestelmä loppuvuodesta 2015. Järjestelmä mahdollistaa sähköisen asioinnin ja viestinnän. Järjestelmän käyttöönoton myötä lasten ja henkilökunnan läsnäolot kirjautuvat sähköisesti, mikä mahdollistaa entistä paremman suunnittelun resurssien tehokkaalle käytölle. Tuusulan kunnassa tunti / hoitoaikaperusteista päivähoitomaksua kokeillaan vuorohoitoyksiköissä ja perhepäivähoidossa elokuusta 2014 heinäkuuhun 2016. Kasvatus- ja sivistystoimi

Varhaiskasvatuspalvelut ovat mukana Kestävä johtajuus - hankkeessa. Kyseisessä hankkeessa kehitetään ja luodaan uusia toimintamalleja päiväkodin pedagogisen johtamisen tueksi. Lakisäteistä kotihoidontukea kansaeläkelaitoksen kautta saa kuukaudessa n. 700 tuusulalaista lasta. Tuusulan kunnan maksama kotihoidontuen kuntalisä ei ole lakisääteinen. Kuntalisää voi saada kahteen ikävuoteen asti. Nykyiset ostopalvelusopimukset ovat voimassa 31.7.16 asti. Ostopalvelusopimuksien uusiminen on työn alla. Tuusulan kunta ostaa esiopetusta yksityisiltä päiväkodeilta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on linjannut, että Tuusulan kunta hyväksyy yksityisen päiväkodin esiopetuksen tuottajaksi, jos yksikössä on vähintään viisi esiopetusikäisiä lasta. Yksityisessä hoidossa oleville lapsille maksetaan yksityisen hoidon tukea. Suunnittelukauden aikana selvitetään yksityisen hoidon tuen vaihtoehtoisia tuottamismalleja esim. palveluseteli. Tunnusluvut Perusopetus tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 tae2016 Oppilasmäärä 5 086 5 114 5 069 5 010 5 000 5 025 Nettomenot /oppilas -7 447-7 612-7 982-8 111-8 125-8 317 Nettomenot /oppilas * -6 300-6 482-6 731-6 940-6 984-7 411 * ilman pääomavuokraa, kotikuntakorvauksia ja iltapäivätoimintaa Esiopetus tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 tae2016 Koulujen esiopetuksen oppilaat, oppilasmäärä 87 85 77 73 80 40 Nettomenot /oppilas -5 348-5 457-6 163-6 434-6 178-6 787 Nettomenot /oppilas ilman kiinteistön pääomavuokraa, -5 105-5 162-5 751-5 937-5 840-6 042 Nettomenot eivät sisällä esiopetuksen ostoja yksityisiltä päiväkodeilta Kunnallisten ja ostopalvelupäiväkotien esiopetuksen oppilaat 366 356 366 362 370 400 Yksityisten päiväkotien esiopetuksen oppilaat 100 Lukio tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 tae2016 Opiskelijamäärä 572 541 546 560 590 568 Nettomenot /oppilas -6 482-7 143-6 974-6 810-7 530-7 645 Nettomenot /oppilas ilman kiinteistön pääomavuokraa -6 042-6 675-6 481-6 351-6 606-6 681 Musiikkikoulutus tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 tae2016 Varsinaiset oppilaat 217 217 217 217 217 217 Bruttomenot /oppilas -1 286-1 346-1 566-1 520-1 567-1 567 Kansalaisopisto tot2011 tot2012 tot2013 tot2014 ta2015 tae2016 Bruttomenot /asukas -22-23 -22-23 -22-23 Oppituntien määrä 10 480 10 588 10 509 10 191 10 250 10 200 Kurssiopiskelijat 7 003 6 910 6 707 6 947 7 000 7 000 Varhaiskasvatuspalvelut tae Tunnusluvut, lapsimäärä 31.12. tot 2011 tot 2012 tot 2013 tot 2014 ta 2015 2016 Kunnallinen päiväkotihoito 1249 1304 1341 1308 1377 1370 joista ilta- ja vuorohoidossa 154 joista eo:ssa ja täydentävä ph 370 joista pelkässä esiopetuksessa 30 joista tuetussa vk.ssa 150 Kunnallinen perhepäivähoito 184 193 174 165 180 150 Varahoitopaikkojen määrä 24 Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito 37 81 Kunnallinen päivähoito yhteensä 1470 1497 1515 1473 1557 1520 Avoimet perhekerhot / kussakin kuntakeskuksessa 4 4 Perhekeskustoiminta / Avoin varhaiskasvatus yhteensä (**Lasten kerhot / kerhopaikat) 78 78 90 100 Ostopalvelupäiväkotihoito 82 83 92 119 90 90 Kasvatus- ja sivistystoimi

82 Yksityinen päiväkotihoito 347 338 402 430 424 440 joista esiopetuksessa ja täydentävä ph 96 90 joista pelkässä esiopetuksessa 10 Yksityinen perhepäivähoito 101 100 93 92 100 80 Yksityinen päivähoito yhteensä 448 438 495 522 524 520 Lakisääteinen kotihoidon tuki 816 766 684 651 800 650 3-6-vuotiaiden Tuusulan kotihoidon tuki 62 50 30 0 0 Kotihoidon tuki yhteensä 878 816 714 651 800 650 Kaikki hoitomuodot yhteensä 2878 2834 2894 2843 3061 2880 Alle 3- kuntalisä ja sen sisaruslisä 455 407 398 315 450 250 (saavat lisäksi lakisääteistä kotihoidontukea) 1377 ** Lapset ovat oikeutettuja saamaan myös kotihoidontukea Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 401 KASVUN- JA OPPIMISEN PALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 5 876 466 4 734 800 5 334 800 5 073 180 5 223 180 5 249 5 291 5 334 5 376 TOIMINTAKULUT YHT. S* -75 719 399-75 995 365-76 434 665-76 992 516-76 992 517-78 147-79 124-79 915-80 715 TOIMINTAKATE -69 842 933-71 260 565-71 099 865-71 919 336-71 769 337-72 898-73 833-74 582-75 3384 Henkilöstömäärä yhteensä 930,2 966,0 966,0 964,5 964,5 Määrärahan muutos % 0,4 % 0,9 % 1,3 % 1,3 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina -275 966-715 266-997 151-997 152-1 155-977 -791-799 S*= Sitova taso Kasvatus- ja sivistystoimi

83 KULTTUURIPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola Tavoitteet Toimimme kuntalaisten keskellä tukien omaehtoista toimintaa ja yhteisöllisyyttä Vahvistamme yhteistyökumppanuuksia ja kokeilemme uusia palveluiden tuottamistapoja Tehostamme palvelutoimintaa tietotekniikkaa ja automatisaatiota hyödyntäen Panostamme valittuihin kärkihankkeisiin ja vahvistamme kunnan vetovoimaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi 2017 valmistelu Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Kulttuuripalveluiden tulosalueella tavoitteena on kehittää valittuja kärkihankkeita (mm. Tuusulaviikot, lastenkulttuuritoiminta, kulttuurikasvatus) ja lisätä vaikuttavuutta. Palvelutoimintaa kehitetään yhteistyökumppanuuksia vahvistamalla ja kokeilemalla erilaisia tuottamistapoja. Asiakaspalvelutoiminnassa hyödynnetään tietotekniikkaa ja automatisaatiota, mikä mahdollistaa mm. kirjastoissa itsepalveluaukiolon lisäämisen ja museossa tietovarantojen paremman saavutettavuuden. Palvelusuunnitelmakauteen sisältyy asuntomessut vuonna 2020. Sitovina perusteluina myönnettävät määrärahat Tuotantotuet Päämääränä on kulttuuritoimintalain mukaisesti tukea paikallista taiteen ja kulttuurin harjoittamista ja harrastamista. Tuotantotukien tarkoituksena on lisätä ja monipuolistaa paikallista kulttuuritarjontaa. Tuotantotukiperiaatteet on tarkistettu vuonna 2014. Tuotantotukien määrä ilman rahastosiirtoja: TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 113 400 113 889 113 200 100 980 100 980 Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Yleinen kulttuuritoiminta Kaikki tapahtumat ja projektit, kävijät yht. (oma tuotanto ja verkostoyhteistyö) 23 946 25 544 20118 26 000 20 500 Tapahtumat oma tuotanto, kävijät 1 569 4 382 2 891 3 000 2 500 Lasten kulttuuritoiminta, kävijät yhteensä (oma tuotanto ja verkostoyhteistyö) 7 599 7 164 5 904 8 000 6 000 Verkostoyhteistyönä toteutetut tapahtumat, kävijät yhteensä 14 778 14 848 11 323 15 000 12 000 Museo Opetuspalveluiden kävijämäärä 4 009 2 700 4 294 3 800 2 700 Opetustapahtumien määrä 201 162 211 190 160 Näyttelykävijämäärä 39 807 49 800 44 042 50 000 44 000 Kirjasto Lainat kpl Käyntien määrä - fyysinen Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät 587 747 343 142 566 890 311 452 540 643 300 221 600 000 320 000 500 000 300 000 Budjettiyhteenveto/ 440 KULTTUURIPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 242 681 269 800 269 800 269 800 319 800 321 324 327 329 TOIMINTAKULUT YHT. S* -3 487 218-3 416 384-3 425 184-3 419 967-3 369 967-3 421-3 463-3 491-3 526 TOIMINTAKATE -3 244 537-3 146 584-3 155 384-3 150 167-3 050 167-3 099-3 139-3 164-3 197 Henkilöstömäärä yhteensä 42,4 44,7 44,7 42,7 42,7 Määrärahan muutos % -2,0 % -1,8 % 0,1 % -1,4 % 1,5 % 1,2 % 0,8 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina 70 834 62 034-3 583 46 417-51 -43-28 -35 S*= Sitova taso Kasvatus- ja sivistystoimi

84 LIIKUNTAPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Liikuntapäällikkö Risto Kanerva Tavoitteet Matalan kynnyksen harrastustoiminnan uuden avustusmuodon kriteerit Erityisliikunnan ikäryhmien palvelujen määritys Liikuntapalveluluiden ja teknisen toimen välisen vastuujakotaulukon päivittäminen Tuusulanjärven turvallisuuden, ylläpidon kehittämistyön ja muun yhteistyön jatkaminen Järvenpään kaupungin liikuntapalveluiden ja lähikuntien kanssa Terveysliikuntaa järjestävien tahojen roolien ja tehtävien tarkentaminen toimialojen ja kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä Lähiliikuntapaikkojen toiminnalliset muutokset ja korjaukset sekä uusien kohteiden suunnittelu ja toteutus Kuntayhteistyö avustus- ja käyttöpolitiikan tarkistaminen mm. ylikunnallisen toiminnan osalta Sähköisten lomakkeiden päivittäminen / uudistaminen Tilanhallintajärjestelmän laajentaminen Kalustohankintojen yhdistäminen mahdollisuuksien mukaan konserniyhtiöiden kanssa ja toimialojen välillä Rykmentinpuistojen reittien suunnittelun tarkentava vaihe Urheilukeskuksen ympäristön yleissuunnitelman päivitystyön loppuun saattaminen Tulosalueen toiminnan suunnitteluun ja organisointiin liittyviä uusia toimintatapoja otetaan käyttöön mm. talouden seurannan ja toiminnan raportoinnin osalta Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Painopisteet ja uuden liikuntalain sisältöjä vastaavat kokonaisuudet: Liikuntapalvelut kehittää harrastamisen edellytyksiä omatoimisen liikunnan, erityisliikunnan ja harraste- sekä kilpaurheilun tarpeet huomioiden. Investointisuunnitelmassa toteutetaan vuosittain lähiliikuntapaikkojen toiminnallisia muutoksia ja reittien valaistus- ja parannustöitä sekä laitosten välttämättömiä investointeja. Kunnan avustus- ja käyttöpolitiikan sisältöä päivitetään läpinäkyväksi, kattavaksi ja monipuolisesti kuntalaisten aktiivisuutta ja hyvinvointia tukevaksi. Liikuntapalvelujen saatavuuden esteitä puretaan kuntayhteistyön avulla. Tuusulan kunnassa terveysliikuntaa järjestävien tahojen rooleja ja tehtäviä tarkennetaan. Tärkeä lähivuosien tavoite on kuntalaisten liikuntaerojen vähentäminen ja liikuntapalvelujen monipuolistaminen mm. kohdennettuja palveluja lisäämällä. Tunnusluvut TP2013 TP2014 TA2015 TAE2016 Avustukset Ohjauspalkkiot, stipendit 84 750 83 100 71 420 71 420 Muut tunnusluvut Nettomenot /asukas -71,77-65,78-65,77-65,34 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 460 LIIKUNTAPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 1 006 969 907 000 907 000 1 015 500 1 015 500 1 021 1 029 1 037 1 045 TOIMINTAKULUT YHT. S* -3 520 671-3 426 740-3 505 140-3 549 940-3 549 940-3 603-3 648-3 685-3 722 TOIMINTAKATE -2 513 702-2 519 740-2 598 140-2 534 440-2 534 440-2 583-2 619-2 648-2 676 Henkilöstömäärä yhteensä 19,1 19,5 19,5 19,5 19,5 Määrärahan muutos % -2,7 % -0,4 % 3,6 % 3,6 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina 93 931 15 531-123 200-123 200-53 -45-36 -37 S*= Sitova taso Kasvatus- ja sivistystoimi

85 NUORISOPALVELUT Tulosalue Vastuuhenkilö: Nuorisotyön päällikkö Sami Paananen Tavoitteet Olemme aktiivisesti mukana kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden palveluiden tarkastelussa ja kehittämisessä vuonna 2016. Luovumme Mesta-nuorisotilasta, kun korvaavat tilat ja toiminnot on löydetty ja suunniteltu yhdessä nuorten kanssa. Otamme käyttöön asiakaslähtöisen palvelumuotoilun työkalun. Tässä pilottina toimii kevään 2016 aikana etsivä nuorisotyö. Ohjaamo Tuusula (Otus) toimintaa jatketaan ja kehitetään yhteistyössä kunnan sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa. Nuorisopalvelut on mukana Kellokosken yhtenäiskoulun suunnittelussa ja valmistautuu luopumaan Kellokosken nuorisotilasta kun tilat yhtenäiskoulun yhteydessä nuorisotyölle valmistuu. Olemme mukana kasvatus- ja sivistystoimen rakenteiden sekä johtamisen kehittämisessä. Starttipaja-toimintaa jatketaan ja toiminnassa huomioidaan esim. nuorisotakuu ja nuorisotyöttömyys. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Nuorisopalveluiden toimintakenttää laajennetaan tulevaisuudessa koskemaan nuorisotilojen lisäksi myös yhä laajempaa aluetta Tuusulassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuorisotilojen työntekijät tekevät mahdollisuuksien mukaan nuorisotyötä myös Tuusulan niillä alueilla, jolla ei välttämättä ole omaa nuorisotilaa. Alueellista toimintaa toteutetaan osallistumalla tapahtumiin ja muuhun toimintaan kunnan suurimmilla asuinalueilla. Vuoden 2016 aikana tämä tavoite konkretisoituu Hyrylän alueella Mesta-nuorisotilasta luopumisen yhteydessä. Nuorisopalvelut keskittyy turvaamaan ja kehittämään ydintehtäviään osana kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen palveluiden kehittämisen prosessia. Starttipajan toiminta turvataan niin, että pajalle esitetään vakinaistettavaksi yksi yksilövalmentaja vuoden 2016 alusta lähtien. Tunnusluvut TA 2014 TA 2015 TA esitys 2016 Alueellisen nuorisotyön toimintatunnit 3 200 3000 3000 Nuorten käyntikerrat taloilla ja toiminnoissa 30 000 26 000 26 000 Oppitunneilla ja ryhmissä kohdatut nuoret 400 1000 Erilaisissa tukisuhteissa olevat nuoret 240 250 Starttipajan asiakkuudet 60 70 Metsäpirtin käyttöaste 85% 85% Nuorisoyhdistystoiminnan tukeminen Tarkoituksena on tukea nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä harrastavien yhteisöjen toimintaa. Nuorisolautakunta tarkistaa avustusten jakoperusteita tarpeen mukaan sekä seuraa järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa avustusten jaon yhteydessä. Avustukset TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2015 26.300 24.581 29.850 21.420 21.420 Kasvatus- ja sivistystoimi

86 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ 480 NUORISOPALVELUT Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 94 147 91 520 121 520 91 520 91 520 92 93 93 94 TOIMINTAKULUT YHT., S* -1 590 681-1 365 110-1 516 410-1 442 966-1 466 966-1 489-1 508-1 523-1 538 TOIMINTAKATE -1 496 534-1 273 590-1 394 890-1 351 446-1 375 446-1 397-1 415-1 429-1 444 Henkilöstömäärä yhteensä 22,9 15,8 15,8 15,8 15,8 Määrärahan muutos % -14,2 % -4,7 % 5,7 % 7,5 % 1,5 % 1,2 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina 225 571 74 271-77 856-101 856-22 -19-15 -15 S*= Sitova taso Kasvatus- ja sivistystoimi

87 Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

88 KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2014 TA 2015 MTA v.2015 TAE 2016 TAE KH 2016 2017 2018 2019 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5 790 5 313 5 428 5 486 5 486 499 4403 4426 4448 4492 Maksutuotot 1 480 1 273 1 273 1 367 1 367 155 1373 1382 1391 1404 Tuet ja avustukset 302 220 190 50 50 000 50 50 51 51 Muut toimintatuotot 21 076 20 439 20 195 19 924 19 923 765 19985 20085 20188 20389 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 28 649 27 245 27 086 26 827 26 827 419 25811 25943 26078 26336 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 325-6 415-6 339-6 309-6 309 208-6 348-6 392-6 432-6 496 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 538-1 535-1 514-1 491-1 490 525-1 500-1 509-1 520-1 535 Muut henkilösivukulut -349-354 -352-338 -338 383-340 -342-345 -348 Palvelujen ostot -10 113-10 028-10 528-11 508-11 549 662-10 495-10 555-10 612-10 717 Aineet,tarvikkeet, tavarat -4 692-4 823-4 823-4 863-4 863 460-4 879-4 904-4 928-4 978 Avustukset -77-77 -77-77 -76 500-77 -77-77 -78 Vuokrat -1 752-1 075-1 045-551 -550 683-554 -558-561 -567 Muut toimintakulut -137-105 -105-100 -100 006-100 -102-103 -103 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ, S* -24 982-24 410-24 782-25 236-25 278 426-24 294-24 440-24 579-24 822 TOIMINTAKATE 3 667 2 834 2 304 1 591 1 548 993 1 517 1 503 1 499 1 514 Määrärahan muutos % 0,55-2,34 1,52 3,39 3,56-3,89 0,60 0,57 0,99 Määrärahan muutos euroina 136-572 372 826 868 295-985 146 139 243 %-osuus verorahoituksesta -1,95-1,49-1,21-0,81-0,78-0,74-0,72-0,70-0,69 Asukkaat 31.12. 38213 38565 38565 38785 38785 39077 39571 40301 41038 Toimintakate euro/asukas 96 73 60 41 40 39 38 37 37 S* = Sitova taso Henkilöstö yhteensä 169,2 183,7 183,7 174,5 174,5

KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA 89 Toimiala Vastuuhenkilö: kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin TOIMINNAN KUVAUS KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA ORGANI SAATIOMUUTOS 1.1.2016 Vuoden 2016 alusta teknisen toimi ja kuntakehitys yhdistyvät yhdeksi toimialaksi. Yhdistymisellä tavoitellaan yhteistyön lisäämistä ja sujuvaa päätöksentekoa, joustavuuden lisäämistä, rajaaitojen hävittämistä ja siiloutumisen poistamista. Yhdistysmisprosessia on valmisteltu kesäkuun 2015 alusta lähtien johtoryhmien kesken ja valtuuston tehtyä yhdistymisestä lopullisen päätöksen lokakuussa 2015 alkaa varsinainen uuden organisaation rakentaminen. Vuonna 2016 panostetaan Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen. Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin. Kuntakehitys edistää Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta Projektoimme Rykmentinpuiston, Focus-alueen ja Hyrylän keskustan hankkeet Varmistamme Rykmentinpuiston toteutuksen hakemalla erilaisia toteutustapoja Solmimme sitovan sopimuksen liikekeskuksen toteuttamiseksi HYPA-keskuksen ensimmäinen vaihe on valmis toteutukseen Rykmentinpuiston kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy Rykmentinpuiston vanhan lämpökeskuksen käyttömahdollisuuksia tutkitaan Aaltoyliopiston oppilastyönä Kuntasuunnittelun tulosalueella edistetään kuntastrategian mukaisesti tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita kaavoituksen työohjelman mukaisesti. Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

90 Tavoitteena on edistää tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita ja kunnan elinkeinoelämää hyväksymällä FOCUS-liikekeskuksen ja Sulan työpaikka-alueen asemakaavat. Kaavoitamme soveltuvia tontteja yksityisille palvelutuotannolle tukemaan kunnan toimintoja. Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUSin kanssa. Tekniseen toimeen kuuluu kaksi hyvin erilaista kunnan toimintoa: rakennuslautakunnan alainen rakennusvalvonta ja teknisen lautakunnan alainen teknisen toimen osa. Rakennuslautakunta toimii kunnan rakennusvalvonta-, maisematyölupa- ja julkisen ulkotilan valvontaviranomaisena. Tekninen lautakunta huolehtii kunnan yhdyskuntateknisten palvelujen tuottamisesta sekä kunnan omista tilatarpeista. Tärkeä osa teknisen toimen toimintaa liittyy kunnan rakennetun omaisuuden hallintaan: uuden rakentaminen, olemassa olevan kehittäminen ja ylläpito, tarpeettomasta luopuminen. Teknisen toimen käyttömäärärahat säilyvät käytännössä ennallaan, kun yleinen kustannustaso nousee, valtiovallan asettamat raportointivelvoitteet lisääntyvät, lainsäädäntö muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja teknisen toimen vastuulla olevan omaisuuden määrä kasvaa. Tämä johtaa kunnan rakennetun omaisuuden korjausvelan kasvuun ja luo samalla tarpeen etsiä uusia toimintamalleja koko toimintamme alueella. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Eräitä keskeisiä, kuntatason tavoitteista johdettuja, teknisen toimen strategiatavoitteita, painopisteitä ja muutoksia vuosille 2016 2020: Kuntien yhteistyönä palvelutoiminnan järjestäminen Palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset Digitalisaatiota hyödyntämällä luomme tuottavuutta Hyrylän keskustan kehittäminen ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteuttaminen Joukkoliikenteen jatkuvuuden varmistaminen ja palvelutason turvaaminen Tuemme uudistumista ja varmistamme hyödyt palvelujen ja toimintojen organisoinnin muutoksilla Osaamisen johtaminen ja henkilökunnan työhyvinvointi Uudistamme toimintatapoja organisaatioita kehittämällä Selvitetään pyöräkuormaajapalvelun hankkimista ostopalveluna RISKIARVIO Teknisen toimen budjetissa on osia, jotka ovat sääriippuvia. Näitä on erityisesti Ympäristöteknisissä palveluissa (lumen auraus, liukkauden torjunta) ja Tilakeskuksessa (pihojen lumityöt, kattolumien pudottaminen, liukkauden torjunta, lämmitys). Näiltä osin budjetti laaditaan aina keskimääräisten sääolojen mukaiseksi. Pahimmillaan poikkeavat sääolot voivat aiheuttaa 700 000 euron lisäkustannukset käyttökuluihin keskimääräisiin oloihin verrattuna. Mahdollisten budjettivuoden aikana hankittavien uusien tilojen kunnossapitoresurssit ja - kustannukset, joita ei ole osattu ennakoida TA 2016 laadittaessa. Kosteus- ja homevaurioselvitysten sekä pienten korjausten määrä on vaihdellut vuosittain 300 000 600 000 euron välillä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kunnossapidon karsiminen johtaa sisäilmaongelmien kasvuun ja sitä kautta näiden kustannusten nousuun. Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

91 Jätehuollon kustannukset riippuvat syntyvän jätteen määrästä, lumenkaatopaikalle ajettavan lumen määrästä ja maankaatopaikalle ajettavan maan määrästä, vaihtelua +/-200 000 vuosittain. Korjausvelan kasvu kiihtyy sekä vuosien 2016 2020 aikana. Kunnan strategian mukainen kestävä kehitys vaarantuu tältä osin. KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA Budjettiyhteenveto/ KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 28 648 661 27 244 561 27 147 561 26 827 419 26 827 419 31 786 31 966 32 148 32 456 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -25 032 260-24 454 118-25 134 218-25 236 426-25 278 426-24 291-24 435-24 571-24 815 TOIMINTAKATE 3 616 401 2 790 443 2 013 343 1 590 993 1 548 993 7 495 7 531 7 577 7 641 kulujen %-muutos -2,3 3,2 3,4-3,9 0,6 0,6 1,0 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016 2020 Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan kokonaishenkilömäärä vuonna 2016 on 174,5 henkilöä jakautuen seuraavasti: Kuntakehitys 8 henkilöä Kuntasuunnittelu 29 henkilöä Hallinto- ja asiakaspalvelu 15 henkilöä Yhdyskuntatekniikka 42,5 henkilöä Tilakeskus 75 henkilöä Rakennusvalvonta 5 henkilöä Yhteensä 174,5 henkilöä Tekninen toimi esittää vuodelle 2016 yhtä uutta tuntipalkkaista toimea, joka sijoittuu Ympäristöteknisiin palveluihin ja joka tehtävä jakautuu puoliksi Liikuntapalvelujen ja Viheralueet-yksikön kanssa. Henkilöstövähennyksiä on vuonna 2015 toteutunut seuraavasti: Rakennusvalvonta toimistosihteeri -0,4 htv Hallintopalvelut toimistosihteeri -0,4 htv Kunnallistekniikka tekninen avustaja - 1 htv Ympäristötekniset palvelut traktorinkuljettaja - 1 htv koneenkuljettaja - 1 htv Tilakeskus siivooja - 1 htv Teknisen johtajan virkaa ei esitetä enää täytettäväksi vuodelle 2016, koska vireillä on teknisen toimen ja kuntakehityksen organisaatioiden yhdistäminen vuoden 2016 alusta yhdeksi toimialaksi. Hallintopalvelut-yksiköstä siirretään projekti-insinöörin tehtävä kunnallistekniikan suunnitteluun ja tehtävään varataan vuonna 2016 täysimääräisesti ko. henkilöstökulut kun vuonna 2015 vain 30 % henkilöstökuluista oli varattuna budjettiin. Henkilöstövaihdoksia suunnitelmavuosina 2016-2020 tapahtuu sekä työpaikan vaihdon vuoksi että myöskin eläkeiän saavuttamisen kautta. Teknisessä toimessa nykyhenkilöstöstä 24 saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän suunnitelmakaudella. Henkilöstövaihdosten yhteydessä arvioidaan perusteellisesti toimenkuvien muutostarpeet suhteessa organisaation tarpeisiin. Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

92 Tekninen toimi Henkilöstön määrä v. 2015 (vakinaiset ja osa-aikaiset) Muutos-esitys v. 2016 Eläkeikä (65v) täyttyy vuosina 2016 2020 Rakennusvalvonta 7 2 Hallintopalvelut 9-2 3 Kunnallistekniikka ja joukkoliikenne Ympäristötekniset palvelut 22 24 Tilakeskus 74-1 15-1 +1-2 +1 136-4 24 2 2 PERUSTELUT INVESTOINNEILLE (KOKONAISKUSTANNUS YLI 500 000 EUROA) Teknisen toimen talonrakennuksen peruskorjaus- ja perusparannusinvestointeihin esitetään varattavaksi 4,4 M vuodelle 2016. Suurin yksittäinen kohde on Hyökkälän koulukeskuksen peruskorjaus, joka ajoittuu kahdelle vuodelle siten, että vuoden 2016 määrärahavaraus on 2 M ja vuoden 2017 1,6 M. Vuonna 2016 suurimpia kunnallistekniikan investointihankkeita ovat: Stenbackan alue 0,9 M Paloaseman alue 0,5 M Kellokosken Koulutie 1,0 M Siltojen saneeraus 0,5 M Vuosille 2016 2020 investointeihin kohtaan Maarakenteet ja johtoverkostot on varattuna yhteensä 43,5 M (ei sis. vesihuollon kustannuksia): Rykmentinpuiston osuus on 9,1 M kustannusten jakautuessa 5 vuodelle 2016-2020. Lahelanpelto II:n (sis. Lahelanorsi) rakentaminen 2,6 M :lla on ajoitettu vuosille 2016-2019. Anttilanrannan alueelle on varattu 1,2 M v. 2017 2018 Jokelassa Peltokaaren alueelle on varattu vuosille 2017-2020 yhteensä 2,9 M Kartanon alueelle on varattu 1,7 M vuosille 2017-2020 Vallun työpaikka-alueelle on varattu 1,3 M vuosille 2016-2019 Kellokoskella Rajalinnan työpaikka-alueen kunnallistekniikkaa varten on varattuna 0,8 M vuosille 2016-2019. Etelä-Tuusulan Rykmentinpuiston ja Puustellinmetsän puistoinvestointeihin on varattuna vuosille 2016 2020 yhteensä 2,8 M. Tuusulan kunnan ja ELY:n yhteiset kohteisiin on varattuna vuosille 2016-2020 yhteensä 19,0 M, joista Koskenmäen liittymään 5,4 M, Nahkelantie-Lahelantie-kohteelle 3,0 M, Häriskiven liittymään ja alikulkuun 2,1 M ja Nummenväylä-Kolistimenmäki-kohteelle 2,20 M. Rykmentinpuiston liittymiin on varattu 2,9 M. Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

93 KUNTAKEHITYSLAUTAKUNTA Tulosalueet Kuntakehitys Kuntasuunnittelu Hallinto- ja asiakaspalvelu TOIMINTA-AJATUS Kuntakehityslautakunnan tehtävänä on edistää Tuusulan kunnan kilpailukykyä Helsingin seudulla. Lautakunta luo edellytykset hyvän rakennetun ja luonnonympäristön muotoutumiselle sekä joukkoliikennepalvelujen toteuttamiselle. Lautakunta huolehtii maankäytön ohjaamisesta ja laadittujen suunnitelmien ajantasaisuudesta ja toteuttamisvalmiudesta. Samalla se varmistaa, että ympäristöä koskeva perustieto on käytettävissä ja vastaa todellista tilannetta. Budjettiyhteenveto/ KUNTAKEHITYSLAUTAKUNTA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 1 527 230 1 511 175 1 481 175 1 491 155 1 491 155 1 499 1 511 1 523 1 535 TOIMINTAKULUT YHT. S* -4 055 806-4 165 851-4 276 451-4 108 918-4 275 728-4 329-4 376-4 415-4 459 TOIMINTAKATE -2 528 576-2 654 676-2 795 276-2 617 763-2 784 573-2 830-2 866-2 893-2 925 Määrärahan muutos % 2,7 % 5,4 % -1,4 % 2,6 % 1,2 % 1,1 % 0,9 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina -110 045-220 645-53 112-219 922-53 -47-39 -44 S*= Sitova taso Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

94 KUNTAKEHITYS Tulosalue Tavoitteet Vastuuhenkilö: kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo Kuntakehitys edistää Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta Projektoimme Rykmentinpuiston, Focus-alueen ja Hyrylän keskustan hankkeet Varmistamme Rykmentinpuiston toteutuksen hakemalla erilaisia toteutustapoja Solmimme sitovan sopimuksen liikekeskuksen toteuttamiseksi HYPA-keskuksen ensimmäinen vaihe on valmis toteutukseen Rykmentinpuiston kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy Rykmentinpuiston vanhan lämpökeskuksen käyttömahdollisuuksia tutkitaan Aaltoyliopiston oppilastyönä Vuonna 2016 panostetaan Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen. Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin. Hyödynnämme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmaa vetovoiman kasvattamiseksi. Lisäämme matkailuyhteistyötä Järvenpään kaupungin ja matkailuyrittäjien kanssa vahvistamalla Tuusulanjärven Matkailu ry:n toimintamahdollisuuksia. Suuntaamalla määrärahoja uudella tavalla sekä kuntakehityksen että kulttuuri- ja museotoimen osalta, lisäämme vuosittaista panostusta 50 000 eurolla. Vuonna 2016 panostetaan Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen. Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin. Hyödynnämme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmaa vetovoiman kasvattamiseksi. Lisäämme matkailuyhteistyötä Järvenpään kaupungin ja matkailuyrittäjien kanssa vahvistamalla Tuusulanjärven Matkailu ry:n toimintamahdollisuuksia. Suuntaamalla määrärahoja uudella tavalla sekä kuntakehityksen että kulttuuri- ja museotoimen osalta, lisäämme vuosittaista panostusta 50 000 eurolla. Tavoitteena on nostaa kunnan työpaikkaomavaraisuus nykyisestä 76,8 %:sta 85 %:n tasolle v. 2025 mennessä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 100 %:iin. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Rykmentinpuiston toteuttamisen edistämiseksi varataan tarvittavia henkilöresursseja sekä päätetään käytettävästä rahoitusmallista. Suunnitelmien jatkokehittelystä neuvotellaan yhteistyötahojen kanssa. Rykmentinpuiston toteuttaminen vaatii kunnalta uudenlaista lähestymistapaa hankkeen laajuuden ja sen tarjoamien mahdollisuuksia takia. Alueelle haetaan uusia innovatiivisia toimintamalleja ja aluetta markkinoidaan erilaisten hankkeiden testialustaksi. Tätä toimintaa tullaan jatkamaan koko hankkeen elinkaaren ajan. Asuntomessujen järjestäminen vahvistaa T&K toimintaa kunnassa. Edistämme pitkäaikaistyöttömien työllistymistä palkkaamalla työllisyysasiamiehen elinkeinopäällikön alaisuuteen. Työllisyysasiamiehen vastuulla on työpaikkayhteistyö kunnan eri toimialojen sekä yritysten kanssa. Tunnusluvut Erittely suurimmista projekteista TA 2015 TA 2016 FOCUS-projekti 20 000 20 000 Rykmentinpuisto 80 000 92 000 Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

95 Täsmennyksiä projektirahoituksen osalta: FOCUS-projektin ensimmäisen asemakaavan valmistelu toteutetaan kumppanuuskaavoituksena siten, että maanomistaja maksaa suoraan konsultille kaikki kaavoitustyöstä aiheutuvat kulut. Rykmentinpuiston projektin kokonaisrahoitus sisältäen henkilöstökulut tarkentuu käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ KUNTAKEHITYS Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 13 264 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT YHT. S* -766 945-737 392-782 692-778 687-903 295-918 -930-939 -949 TOIMINTAKATE -753 681-737 392-782 692-778 687-903 295-918 -930-939 -949 Henkilöstömäärä yhteensä 6,0 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Määrärahan muutos % -3,9 % 2,1 % 5,6 % 22,5 % 1,7 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina 29 553-15 747-11 742-136 350-14 -11-9 -9 S*= Sitova taso Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

96 KUNTASUUNNITTELU Tulosalue Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Asko Honkanen Tavoitteet Kuntasuunnittelun tulosalueella edistetään kuntastrategian mukaisesti tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita kaavoituksen työohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 on tavoitteena hyväksyä mm. seuraavat kaavat: Yleis- ja osayleiskaavoista: - Yleiskaava 2040 Pientaloalueiden kaavoista: - Rykmentinpuiston Puustellinmetsän asemakaava - Häriskiven asemakaava - Jokelan kartano I -asemakaavamuutos Keskustojen kehittämisen kaavoista: - Rykmentinpuisto I - Suutarintien kaavamuutos - Kellokosken keskustan asemakaavamuutos - Kauppatie II asemakaavamuutos Tonttien myymiseksi on tavoitteena toteuttaa aktiivinen markkinointikampanja ja etsiä uusia toteutustapoja tonttien myyntiin Lahelanpelto II Anttilanranta I Tavoitteena on huomioida erityisryhmien asumisen tarpeet sekä kaavallisesti että toteutushankkeiden muodossa. Tavoitteena on edistää tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita ja kunnan elinkeinoelämää hyväksymällä FOCUS-liikekeskuksen ja Sulan työpaikka-alueen asemakaavat. Kaavoitamme soveltuvia tontteja yksityisille palvelutuotannolle tukemaan kunnan toimintoja. Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUSin kanssa. Tavoitteena on, että tavoitteellisesta liikenneverkosta päätetään yleiskaavaa laadittaessa vuoden 2016 aikana. Tarpeen on myös linjata Tuusulan kunnan pysäköintipolitiikka ja selvittää julkisen pysäköinnin tarpeet Hyrylässä. Kuntakeskuksissa tuetaan joukkoliikennettä varmistamalla liityntäpysäköinnin tarjonta ja toimivuus. Panostamme liikenneratkaisussa kevyen liikenteen turvallisuuteen Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Tuusulan strateginen yleiskaava 2040 tulee ehdotuksena käsittelyyn. Kaavaehdotus valmistellaan luonnoksesta saatavan palautteen ja jatkoselvitysten perusteella käsiteltäväksi ja nähtäville asetettavaksi. Yleiskaavassa tavoitellaan maankäytössä riittävää joukkoliikennetehokuutta ja toimivia liityntäpysäköintiratkaisuja ja vaihtoyhteyksiä. Tuusulan liikennestrategia laaditaan nämä periaatteet huomioiden. Pääverkkoon esitetään keskeiset uudet väylätarpeet uusien maankäyttöalueiden osalta. Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

97 FOCUS-alueella, Sulan työpaikka-alueella ja Hyrylän pohjoisessa keskuksessa jatketaan asemakaavatöitä kaavoituksen kärkihankkeina. Muita asemakaavoituksen kärkihankkeita ovat Etelä-Tuusulassa mm. Rykmentinpuiston ensimmäinen asemakaava, ydinkeskustan muut hankekaavat sekä pientalotuotannon kannalta tärkeät Lahelan ja Häriskiven asemakaavat. Jokelassa ensisijaisesti valmistellaan Kartanon alueen kaavoja. Tämän jälkeen edetään taajaman muilla laajennuksilla ja asemakaavan muutostöillä. Kellokosken osayleiskaavaan perustuen asemakaavoitetaan uusia asuinkortteleita Linjatien ympäristössä. Keskustan asemakaavalla edistetään mm. kaupallisten palvelujen parantumista. Kunnassa vireillä olevat laajat aluekehitys- ja rakennushankkeet (Rykmentinpuisto ja FOCUS, osittain myös Sula ja Tuomala II), asuntotuotannon pitäminen sovitulla tasolla sekä sen pitkäjänteinen kehittäminen, työpaikkaomavaraisuuden nostaminen tavoitellulle tasolle sekä hankemäärältään mittava kaavoitussuunnitelma edellyttävät lisääntyviä maapoliittisia toimenpiteitä ja jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä. Aktiivisella ja suunnitelmallisella maapolitiikalla pystyttäisiin kasvattamaan merkittävästi kunnan todellisia tontinmyyntituloja. Perustietoa (paikkatietoa) ympäristöstä koostetaan sekä jaetaan kuntastrategian mukaiseen suunnitteluun, rakentamiseen sekä kunnalle säädettyjen lakisääteisten tehtävien suorittamisen tueksi. Paikkatietoyksikkö hallinnoi keskeisiä paikkatieto-ohjelmia, paikkatietovarantoja sekä toimii paikkatiedon jakelun kehittäjänä yhdessä ostopalvelutoimittajien kanssa. Paikkatietoyksikkö tarjoaa palvelua ja tukea kaikille kunnan sektoreille paikkatietoasioissa resurssien riittävyyden mukaan. Paikkatieto-osaamista pyritään lisäämään eri toimialoilla. Yritystonttien kysyntä kohdistuu erityisesti Etelä-Tuusulaan, ja varannon lisääminen on tavoitteena vuosien 2015 2019 aikana. Alueella on valmisteilla useita eri asemakaavahankkeita. Myös Jokelassa ja Kellokoskella tavoitteena on uusien tonttien saaminen luovutettavaksi. Ensisijaisesti tavoitteena on huolehtia kunnassa jo toimivien yritysten toimintaedellytyksistä. Tunnusluvut Erittely suurimmista projekteista TA 2015 TA 2016 Yleiskaavan tarkistus 100 000 100 000 Maanmyyntitulot Maanmyyntituloiksi on v. 2016 talousarviossa budjetoitu 6 300 000 euroa. Tästä 2,2 M kertyy tehdyn arvion mukaan yritystonteista, 3,2 M asuntotonteista ja 0,9 M kunnan omistamien kiinteistöjen ja asuntoosakkeiden myymisestä. Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

98 Voimaan tulleet asemakaavat Vuosi Asuntoalueet Työpaikka-alueet p-a/ha k-m2 p-a/ha k-m2 2004 24,16 45942 8,20 27783 2005 110,42 128013 43,10 162410 2006 29,25 43140 41,64 92501 2007 31,80 41766 49,71 29130 2008 55,39 69882 60,76 108545 2009 8,98 8274 13,16 45174 2010 2,65 4961 11,37 36283 2011 22,25 82849 0 0 2012 71,47 83318 7,05 13432 2013 0 0 3,47 4590 2014 7,63 24404 13,67 31753 2015 4,18 5530 4,02 14383 *23.9.2015 mennessä Kiinteistönmuodostus Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 v. ka. Tontteja rekisteröity (kpl) 86 75 49 114 108 39 77 Tontin lohkomistoimituksen kesto ka. (vrk) 39 29 36 48 39 52 41 Yleisiä alueita rekisteröity (kpl) 18 50 22 8 30 14 25 Laadittuja tonttijakoja (tontteja kpl) 74 30 37 181 42 27 63 Maanhankinta Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 v. ka. Hankittu ha. 159,16 34,45 57,02 38,78 19,64 97,46 49,47 Hankittu milj. eur 5,83 0,35 2,95 2,08 0,84 5,14 2,27 Maanluovutus Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 v. ka. Omakotitonttien luovutus (kpl) 69 70 27 51 10 24 36 Tuloarviot ja määrärahat, sitovat erät Budjettiyhteenveto/ KUNTASUUNNITTELU Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 1 511 236 1 481 175 1 481 175 1 481 155 1 481 155 7 463 7 523 7 583 7 644 TOIMINTAKULUT YHT. S* -2 680 413-2 774 301-2 839 601-2 840 028-2 416 284-2 451-2 482-2 506-2 532 TOIMINTAKATE -1 169 177-1 293 126-1 358 426-1 358 873-935 129 5 012 5 041 5 077 5 112 Henkilöstömäärä yhteensä 26,0 29,0 29,0 29,0 29,0 29,0 Määrärahan muutos % 3,5 % 5,9 % 2,4 % -12,9 % 1,4 % 1,3 % 1,0 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina -93 888-159 188-159 615 264 129-36 -31-25 -25 S*= Sitova taso Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

99 TOIMIALAN HALLINTO- JA ASIAKASPALVELU Tulosalue Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Sylvia Appelberg Tavoitteet Toimialan hallinnollisia talous-, henkilöstö- ja muita tuki- ja asiakaspalveluja kehitetään toimialan ja muun asiakaskunnan tarpeita vastaaviksi. Viranomaisvalvonnan yhteistyö - pysäköinninvalvonta Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Kuntakehityksen ja teknisen toimialan palveluketjun osana Hallinto- ja asiakaspalvelu vastaa toimialan tulosalueiden ja -yksiköiden taloushallinnosta, henkilöstöhallinnon koordinoinnista sekä sisäisistä muista hallinnollisista tuki- ja asiakaspalveluista. Hallinto- ja asiakaspalvelu vastaa kuntakehitys- ja teknisen lautakunnan valmisteluun, asiakirjatuotantoon ja päätöksentekoon liittyvistä palveluista. Jälkilaskennan kehittämisen avulla tulosalue hankkii kustannus- ja tehokkuustietoutta koko toimialan kehittämiseksi. Toimialan riskienhallinnan prosesseja kehitetään vastaamaan tulevia tarpeita kuntakonsernin ohjeiden mukaisesti. Uutena maksuna otetaan käyttöön pysäköinnin valvontamaksu. Tunnusluvut Toimintaa seurataan TA 2016 toteutumisen kautta. Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ HALLINTO JA ASIAKASPALVELU Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 2 730 30 000 0 10 000 10 000 10 10 10 10 TOIMINTAKULUT YHT. S* -608 448-654 158-654 158-490 203-956 149-960 -965-970 -979 TOIMINTAKATE -605 718-624 158-654 158-480 203-946 149-950 -955-960 -969 Henkilöstömäärä yhteensä 7,6 9,0 9,0 7,0 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 Määrärahan muutos % 7,5 % 7,5 % -25,1 % 46,2 % 0,4 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina -45 710-45 710 163 955-301 991-3 -5-5 -10 S*= Sitova taso Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

100 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tulosalueet Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Toiminta-ajatus Teknisen lautakunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille yhdyskuntatekniikan palveluja, huolehtia kunnan omasta toimitilatarpeesta ja huolehtia terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä yhdessä kunnan muiden sidosryhmien kanssa. Lautakunnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää kuntalaisia ja sen työntekijöitä varten turvallinen ja viihtyisä asuin-, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan ympäristö sekä edistää ja ylläpitää kunnassa laadukkaita joukkoliikennepalveluja. Budjettiyhteenveto/ TEKNINEN LAUTAKUNTA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TA 2016 TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 26 547 972 25 343 386 25 276 386 24 886 264 24 886 264 24 886 264 23 861 23 979 24 099 24 341 TOIMINTAKULUT YHT. S* -20 508 822-19 787 684-20 357 184-20 612 600-20 612 600-20 612 600-19 570-19 665-19 761-19 956 TOIMINTAKATE 6 039 150 5 555 702 4 919 202 4 273 664 4 273 664 4 273 664 4 290 4 314 4 339 4 385 Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

101 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tulosalue Vastuuhenkilö: suunnittelupäällikkö Petri Juhola Tavoitteet Viheralueet-yksikön projekteja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin Päiväkotien leikkipihojen saneerauksissa käyttäjien toiveet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Viranomaisvalvonnan yhteistyö Kaivuuluvat ja ajoneuvojensiirto. Pilotoimme kunnossapitourakoiden hallintajärjestelmää ja kehitämme omaisuuden hoidon laadun valvontaa LASSO- projektin jalkauttaminen. Elinkaarikustannusten huomioiminen hankinnoissa valintakriteerinä energiatehokkuus (katuvalojen saneeraus). Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta. Kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy. Panostamme liikenneratkaisuissa kevyenliikenteen turvallisuuteen. Jatkamme vuonna 2013 laaditun Tuusulan liikenneturvallisuuden täytäntöönpanoa. Kiinnitämme suunnittelussa entistä enemmän huomiota esteettömyyteen päivittämällä suunnitteluohje tarpeellisin osin ja ottamalla uudet ohjeet myös käytäntöön. Selvitämme joukkoliikenteen toteutustavan (joukkoliikenteen siirtymäajan jälkeen) ja linjaamme liittymisvalmiudet HSL:een vuonna 2018 Tarvittava selvitystyö tehdään ja HSLliittyminen tuodaan päätöksentekoon Tarjoamme palvelutasoltaan vähintään keskitason joukkoliikenneyhteydet kunnan päätaajamien ja Tuusulan aluetta merkittävästi palvelevien juna-asemien välille tavoite ohjaa vuoden 2016 syyskauden hankintojen suunnittelua. Varaudumme kehittämään erilaisia liikkumisen muotoja ja järjestelmiä osana digitalisaatiota. Seurataan Nuppulinnan ja Purolan seisakkeiden lakkautusten vaikutuksia ja ollaan valtioneuvostoon yhteydessä korvaavan joukkoliikenteen järjestämiseksi. Yrityspalveluissa toivotaan aktiivisuutta yrittäjien löytämiseksi vuokralle Jokelan asemarakennukseen, niin että rakennus olisi myös junamatkustajien käytössä. Kehitetään yhteistyötä kunnan toimialojen välillä kunnan hankkimien henkilökuljetuspalvelujen yhteensovittamiseksi. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Tulosalue ylläpitää kunnan katu- ja viheromaisuutta ja tuottaa kuntalaisille toimivat sekä monipuoliset jätehuoltopalvelut, jotta kuntalaisilla olisi pysyvästi turvallinen, viihtyisä ja toimiva elinympäristö. Alueiden hoidossa ja ylläpidossa painopiste pidetään, kuntastrategian mukaisesti, käyttäjien läheisyydessä. Katujen pintaukset ja peruskorjaukset tehdään vuosittain päivitettävän saneeraus- ja peruskorjaussuunnitelman mukaisesti. Töiden suunnittelussa huomioidaan vesi- ja viemäriverkoston saneerausohjelma sekä uudisrakentamisen rakennusohjelma. Töiden tehostamiseksi kehitetään hankintamenettelytaitoja sekä kokeillaan erilaisia urakointimuotoja. Puistot ja viheralueet pidetään vuonna 2012 tehdyn palvelutasomäärityksen sekä valtuuston tekemän linjauksen mukaisessa kunnossa. Leikkipuistojen määrää tarkastellaan ja tarvittaessa vähennetään edelleen hallitusti. Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

Kunnan omana työnä kilpailuttamat jätehuoltosopimukset optioineen päättyvät 31.1.2017. Uusien keräily- ja kuljetusurakoiden kilpailuttaminen ja jätteenkuljetuksen järjestäminen siirretään suunnitelmakaudella Kiertokapula Oy:n järjestettäväksi. Kunnallistekniikan tulosalue tuottaa kunnallistekniset suunnitelmat ja mittaukset sekä vastaa kunnallistekniikan rakentamisesta ja vesistöjen kunnostushankkeista. Tulosalue avustaa maankäytön suunnittelua tuottamalla tarvittavaa tietoa mm. kaava-alueen rakennettavuudesta, kunnallistekniikan tarvitsemista tilavarauksista ja sen rakentamiskustannuksista. Tulosalue vastaa pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta yhteistyössä kunnan muiden organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa. Tehtävämäärä kasvaa: uudet asuinalueet, saneerattavat kohteet, liikenneturvallisuuskohteet, ely-kohteet, vesistökohteet, uutena meluntorjuntakohteet. Työn painopiste siirtymässä tilaaja- ja valvontaorganisaation suuntaan => kehitettävä henkilöstön em. osaamista. Määritetään tarkemmin ja systemaattisemmin, mitä kunta rakentaa ja mihin tarjoaa mahdollisuudet; investointeja joudutaan priorisoimaan entistä voimakkaammin. Osallistavaa suunnittelua asukkaiden kanssa kehitetään saneerattavissa kohteissa. Valmistaudutaan joukkoliikenteen siirtymäajan päättymiseen selvittämällä kunnan tahtotila HSL-jäsenyyteen ELY-keskuksen järjestämää joukkoliikennettä, kunnan henkilökuljetuksia ja kunnan järjestämää täydentävää joukkoliikennettä suunnitellaan ja käsitellään kokonaisuutena, jonka suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuiden osalta toimitaan ELY:n ja kunnan välillä solmitun sopimuksen mukaisella tavalla Kunnan omat liikennepalveluostot kohdennetaan ensisijaisesti kaikille avoimeen kaupunkimaiseen paikallisliikenteeseen sekä palveluliikenteeseen. Kunnan lipputuki kohdennetaan kausilippuina asiakkaille myytäviin seutu-, työmatka- ja liityntälipputuotteisiin Osallistutaan tarpeen mukaan yhteistyöhön ja liikennejärjestelmätyöhön kehyskuntien välillä sekä HSL:n ja kehyskuntien välillä. Uutena maksuna otetaan mahdollisesti käyttöön hulevesimaksu. Tunnusluvut Joukkoliikennematkojen määrä Investoinnit, ja /asukas Päällystykset, m 2 102 Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

103 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ YHDYSKUNTATEKNIIKKA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TUNNUSLUVUT Tiet ja väylät km 356 356 356 356 356 356 356 356 356 /km 16 114 15 501 15 501 15 040 15 040 15 040 15 040 15 040 15 040 Liikennöimisalue m² 1 696 881 1 696 881 1 696 881 1 706 414 1 706 414 1 706 414 1 706 414 1 706 414 1 706 414 Viheralueet ha*) 79 80 80 80 80 80 80 80 80 /ha 16 144 15 128 15 128 15 032 15 032 15 032 15 032 15 032 15 032 Kunnan järj. jätteenkulj. tonni 7 750 7 700 7 700 7 700 7 700 7 700 7 700 7 700 7 700 kunnan järj. jätteenkulj. /tonni 211,00 215,00 215,00 0 0 0 0 Matkojen lukumäärä 557 000 585 000 585 000 585 000 585 000 585 000 585 000 585 000 585 000 Kunnan osuus /asukas 45,85 40,71 40,71 76,08 76,08 75,51 74,57 73,22 71,91 TOIMINTATUOTOT YHT. 2 870 724 2 396 230 2 396 230 2 587 900 2 587 900 1 496 1 502 1 510 1 526 TOIMINTAKULUT YHT. S* -8 676 642-8 327 013-8 896 513-9 758 386-9 712 019-8 637-8 677-8 718-8 803 TOIMINTAKATE -5 805 918-5 930 783-6 500 283-7 170 486-7 124 119-7 141-7 175-7 208-7 277 Henkilöstömäärä yhteensä 43,2 45,2 45,2 44,2 42,5 42,5 42,5 42,5 42,5 Määrärahan muutos % -4,0 % 2,5 % 17,2 % 16,6 % -11,1 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina 349 629-219 871-8 760 880-8 714 513 1 075-40 -40-85 S*= Sitova taso Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

104 TILAKESKUS Tulosalue Vastuuhenkilö: tilakeskuksen päällikkö Tavoitteet Toteutamme päiväkoti- ja kouluverkon laajennus- ja saneeraushankkeita yhdessä toimialojen kanssa. Otamme käyttöön sähköisen huoltokirjan. Edistämme kunnan rakennusten energiatehokkuushankkeita KETS-sopimuksen mukaisesti. Uudisrakentamisen yhteydessä tutkitaan vaihtoehtoisia energiaratkaisuja kuten mm. maalämmön hyödyntämistä Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Tuusulan kunnan Tilakeskuksen tehtävänä on tuottaa kunnan toimialojen tarvitsemat tilapalvelut, joihin sisältyvät tilojen hankinta, suunnittelu, rakentaminen ja korjaus, kiinteistönhoito sekä siivous. Tilakeskus vastaa kunnan omistamien rakennusten vuokrauksesta eri toimialoille. Suunnitelmakauden painopisteitä ovat palveluverkon ja rakennusmassan hallinnan kehittäminen sekä rakennusten energiatehokkuutta parantavat kehitystoimenpiteet niin kiinteistöjen ylläpidossa kuin rakentamisessa. Yhtenä merkittävimmistä painopisteistä suunnitelmakaudella on Tilakeskuksen nettobudjetointitavan kehittäminen siten, että se mahdollistaisi paremmin suunnitelmallisen investointien toteuttamisen ja korjausvelan hallinnan sekä mahdollistaisi taloudellisesti ja laadullisesti tarkoituksenmukaisen kiinteistönpidon ja lisäisi tilinpidon avoimuutta. Merkityksellinen painopistealue on myös yhteistyössä kunnan muiden toimialojen kanssa tapahtuva, palveluverkon kehittämiseen liittyvä kiinteistöstrateginen työskentely. Hankkeiden laadun ja kustannusten hallitsemiseksi kehitämme hankesuunnittelua ja huolehdimme jo hankesuunnitteluvaiheessa suunniteltavien tilojen tehokkuudesta, energiataloudellisuudesta sekä tutkimme mahdollisuutta käyttää uusiutuvia energiatuotantomuotoja. Energiatehokkuus on suunnitelmakauden pääteemojamme. KETS-sopimuksen (kuntien energiatehokkuussopimus) päätavoitteena on 9 %:n energiasäästön saavuttaminen kunnan kokonaisenergiankäytöstä vuoden 2016 loppuun mennessä vuoden 2008 vertailutasosta. Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

105 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ TILAKESKUS Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TUNNUSLUVUT Kiinteistönhoito m² 166 030 167 007 167 007 167 007 167 007 167 007 167 007 167 007 167 007 /m² 37,83 38,97 38,97 39,30 39,30 Siivous m² 113 072 113 087 113 087 111 986 111 986 111 986 111 986 111 986 111 986 /m² 30,45 29,57 29,57 29,32 29,32 TOIMINTATUOTOT YHT. 23 677 248 22 947 156 22 880 156 22 298 364 22 298 364 22 365 22 477 22 589 22 815 TOIMINTAKULUT YHT. -11 832 180-11 460 671-11 460 671-10 854 214-10 854 214-10 887-10 941-10 996-11 106 TOIMINTAKATE. S* 11 845 068 11 486 485 11 419 485 11 444 150 11 444 150 11 478 11 536 11 594 11 709 Henkilöstömäärä yhteensä 74,0 76,0 76,0 73,0 75,0 75,0 75,0 75,0 75,0 Määrärahan muutos % -3,1 % -3,1 % -5,3 % -5,3 % 0,3 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina 371 509 371 509 606 457 606 457-33 -54-55 -110 S*= Sitova taso Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

106 RAKENNUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Rakennuslautakunta huolehtii rakennusvalvonnan sekä osasta tielautakunnan tehtävistä. Rakennusvalvonnan toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan päämäärien mukaisesti olla myötävaikuttamassa kaavojen toteutumiseen sekä siihen, että rakentaminen täyttää yleisesti hyväksytyt normit terveellisyyden, turvallisuuden ja teknisen laadun suhteen ja että rakennettu ympäristö muodostuu turvalliseksi, toimivaksi, virikkeelliseksi ja esteettisesti tyydyttäväksi. Budjettiyhteenveto/ RAKENNUSLAUTAKUNTA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TOIMINTATUOTOT YHT. 573 459 390 000 390 000 450 000 450 000 451 454 456 460 TOIMINTAKULUT YHT. S* -467 632-500 583-500 583-514 908-436 465-438 -440-442 -447 TOIMINTAKATE 105 827-110 583-110 583-64 908 13 535 14 14 14 14 RAKENNUSVALVONTA Tulosalue Vastuuhenkilö: johtava rakennustarkastaja Kaisa Nousiainen Tavoitteet Rakennusvalvonnan nykyisen arkiston sähköistämisen aloittaminen hankitaan ostopalveluna asiakirjojen digitointi Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille 2016 2020 ja keskeiset muutokset toiminnassa Rakennuslautakunta huolehtii rakennusvalvonnan sekä osasta tielautakunnan tehtävistä. Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kuntoa. Suunnitelmakaudella jatketaan projektisuunnitelman mukaisesti paperisen arkistoinnin digitointityötä Suunnitelmakaudella hyödynnetään sähköistä arkistoa aloittamalla piirustusten myynti Internetissä Tunnusluvut Käsitellyt luvat ja kirjalliset ilmoitukset (lupapalvelut) 650 kpl Tehdyt katselmukset (katselmuspalvelut)1000 kpl Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

107 Tuloarviot ja määrärahat (excel taulukko), sitovat erät Budjettiyhteenveto/ RAKENNUSVALVONTA Selite TP 2014 TA 2015 MTA2015 TAE 2016 TAE KH TS2017 TS2018 TS2019 TS2020 TUNNUSLUVUT Lupapalvelut 599 600 600 650 650 650 650 650 650 /lupa 593 657 657 597 0 0 0 0 Katselmuspalvelut 1008 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 /katselmus 151 169 169 166 0 0 0 0 TOIMINTATUOTOT YHT. 573 459 390 000 390 000 450 000 450 000 451 454 456 460 TOIMINTAKULUT YHT. S* -467 632-500 583-500 583-514 908-436 465-438 -440-442 -447 TOIMINTAKATE 105 827-110 583-110 583-64 908 13 535 14 14 14 14 Henkilöstömäärä yhteensä 7,0 7,0 7,0 7,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Määrärahan muutos % 7,0 % 7,0 % 2,9 % -12,8 % 0,3 % 0,5 % 0,5 % 1,0 % Määrärahan muutos euroina -32 951-32 951-14 325 64 118-1 -2-2 -4 S*= Sitova taso Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

108 Tunnusluvut TEKNINEN TOIMI Tunnusluvut 2016 Useimpien suoritteiden osalta seuranta toteutetaan tilinpäätöksen yhteydessä RAKENNUSVALVONTA TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Lupapalvelut, kpl 742 692 680 599 600 650 /lupa 468 516 525 593 647 597 Katselmuspalvelut, kpl 1 205 1 071 1 013 1 008 1 000 1 000 /katselmuspalvelu 123 143 151 151 166 166 JOUKKOLIIKENNE TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Matkojen lukumäärä 566 262 565 218 567 684 557 000 585 000 Tuusula-lippu - matkojen määrä 319 130 314 931 298 271 279 000 320 700 Keski-Uudenmaan seutulippu - matkojen määrä 37 328 17 349 9 908 6 400 8 400 Tuusula-Järvenpää-lippu matkojen määrä 2 620 33 117 55 782 66 100 67 000 Liityntälippu - matkojen määrä 105 038 96 740 102 900 109 000 120 600 Sampo-kuljetus 22 155 22 033 22 680 22 900 20 000 Muut liput 80 026 81 048 78 143 73 500 48 300 käyttötalouskulut 1 414 040 1 562 853 1 658 656 1 737 992 1 560 075 2 940 961 lisämääräraha valt. 38/16.3.2015 600 000 vyörytykset 6 400 9 702 7 700 9 900 9 900 9 900 /asukas 37,72 41,46 43,70 45,85 40,71 / 56,27 76,08 valt. päätös 53, 16.5.2011 lisämääräraha 290 000 joukkoliikenteeseen KUNN.TEKNIIKAN RAKENTAMINEN TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Investoinnit (tekn.toimi) 4 872 363 5 141 303 5 982 421 10 484 361 8 320 000 6 780 000 Investoinnit (vh-liikelaitos) 2 250 000 2 378 000 10 570 000 9 158 000 /asukas 129 136 157 275 274 236 Päällystystyöt m² 79 854 59 685 78 700 116 000 50 000 50 000 Päällystöissä ollut virheellisesti 57 000 m ², oliis pitänyt olla 78 700 m² v. 2013 TP TEIDEN KUNNOSSAPITO TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Liikennöimisalue m² 2 360 000 2 123 690 1 692 115 1 696 881 1 696 881 1 706 414 Päällysteaste % 87 87 87 87 87 87 Valaistusaste % 89 89 89 89 89 89 Kunnossapidettävät tiet km 214 221 221 222 223 224 Kp. kevyen liik. väylät km 120 133 133 134 133 134 Kunnan hoidossa ol. ykstiyistiet km 20 20 20 20 20 20 Käyttötalousmenot 3 814 061 3 439 188 3 249 047 3 111 826 2 979 046 2 814 748 Tiet ja liik.väylät 334 354 354 356 356 356 /km (sis. poistot ja vyörytykset) 18 680 17 458 17 049 16 114 15 501 15 040 Liikennöimisalueen pinta-ala on korjattu v. 2013, aiemmin ilmoitettu katualueen pinta-ala. Katurekisterin hankinta vuonna 2014, jonka jälkeen päivitetyt tiedot YL. ALUEIDEN VALAISTUS TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 sähkö 770 798 549 271 700 893 646 637 643 311 650 000 Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

109 VIHERALUEEET TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 kunnossapid. rak. puistot ha 118 119 79 79 80 80 käyttötalousmenot 1 060 692 1 004 061 1 046 720 919 118 880 024 875 162 /ha (sis. poistot ja vyörytykset) 12 636 12 729 16 590 16 144 15 126 15 032 luonnonvar. ja metsäpuistot ha 382 383 383 383 383 383 leikkipuistot kpl 66 65 56 52 52 53 TP 2013 lähtien vain puistoyksikön määrärahalla hoidettavat alueet = 79 ha v. 2014 /ha poistot ovat olleet virheelliset, josta johtui korkea TA- /ha arvio, oikea olisi ollut 15 352 JÄTEHUOLTO TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 kunnan järj. jätteenkulj. Tn 8 025 8 290 7 673 7 750 7 700 7 700 kunnan järj. jk /tonni 184,59 190,05 249 211 215 käyttötalousmenot 1 434 721 1 901 446 1 604 839 1 915 723 1 910 362 1 916 718 /asukas (sis. poistot ja vyörytykset) 39,85 52,74 50,04 52,68 51,95 51,81 Aiemmin kuluihin kirjattiin vain kaatopaikkamaksut, v. 2012 lähtien myös jätteen keräily- ja kuljetuskulut. KIINTEISTÖNHOITO TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 m² 166 594 165 669 167 024 166 030 167 007 167 007 muutos % 1,2-0,6 0,8-0,6 0,6 0,0 käyttötalousmenot 6 002 884 6 068 878 5 747 287 5 805 442 6 032 292 6 088 119 /m² (sis. vyörytykset) 42,03 42,35 40,28 37,83 38,97 39,30 muutos % 12,2 0,8-4,9-6,1 3,0 0,9 TP-luvut muuttuneet takautuvasti, kun purkutyöt siirr. rak. yksikköön v. 2015 alusta Lämmitys /v. 1 817 391 2 071 490 2 017 234 2 020 444 2 050 000 2 050 000 Sähkö /v. 1 374 965 1 103 910 1 124 890 1 092 164 1 157 000 1 200 000 Vesi /v. 313 988 299 093 268 007 293 563 320 000 320 000 Lumityöt /v. 439 035 507 788 267 189 91 108 233 437 220 000 3 945 379 3 982 281 3 677 320 3 497 279 3 760 437 3 790 000 Tuott.ohj. mr-muutos -13 354 SIIVOUS TP 2011 TA 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 m² 109 300 112 400 113 444 113 072 113 087 111 986 muutos % 1,7 2,8 0,9-0,3 0,0-1,0 käyttötalousmenot 3 086 522 3 134 662 3 155 311 3 181 196 3 111 811 3 021 458 muutos % 7,7 1,6 0,7 0,8-2,2-2,9 /m² 29,97 29,91 30,03 30,45 29,57 29,32 muutos % 5,8-0,2 0,4 1,4-2,9-0,9 Kuntakehityksen ja tekniikan toimiala

110 INVESTOINTIEN PERUSTELUT 300 000 EUROA TAI SITÄ YLITTÄVIIN HANKE-ESITYKSIIN V.2016 Tasapainoinen talous edellyttää, että vuosikatteella, eli kunnan tulorahoituksella, on kyettävä kattamaan vähintään poistot ja mahdolliset pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Kunnan poistosuunnitelma on uusittu vuoden 2014 alussa suositusten mukaiseksi. Lähivuosille ajoittuvien mittavien investointien vuoksi vuosittainen poistotaso nousee suunnitelmakaudella vuoden 2016 noin 12 milj. eurosta arviolta noin 18 milj. euroon vuonna 2020. Kunnan vuoden 2016 investoinnit ovat yhteensä noin 30,7 milj. euroa ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 33,1 milj. euroa. Infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) investoidaan noin 6,7 milj. euroa, vesi- ja viemäriverkostoon noin 2,4 milj. euroa. Kunnassa on meneillään useita merkittäviä päiväkotien ja koulujen perusparannus- ja laajennushankkeita, rakennusinvestointien määrä nousee vuonna 2016 peräti noin 17 milj. euroon. Tärkeimpiä rakennushankkeita ovat Roinilanpellon ja Notkopuiston uudet päiväkodit, Kellokosken ja Paijalan koulun laajennukset sekä Hyökkälän koulun peruskorjaus. RAKENNUKSET Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasema, muutos- ja perusparannusinvestointeja, 0,5 milj. euroa - Korjaustoimenpiteet tehdään lähtökohtaisesti rakennusta ylläpitävinä. Vanhimman osan korjaustoimenpiteet joudutaan tekemään, jotta voidaan varmistaa tilojen käyttökelpoisuus. Taloteknisten korjaustöiden lisäksi tehdään tiloihin jonkin verran toiminnallisia muutoksia, suurimpina hammashoitolan tilajärjestelyt. Notkopuiston päiväkodin laajentaminen, 1,45 milj.euroa - Työn jatkuminen vuoden 2016 puolella. Roinilanpellon päiväkodin rakentaminen, 3,9 milj.euroa - Rakentaminen aloitettu v. 2015 jatkuen vuoden 2016 puolella. Kellokosken yhtenäiskoulun laajennus ja muutostyöt, 3,2 milj.euroa - Hanke käsittää Kellokosken koulukeskuksen ja Ruukin koulun rakentamisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Toiminnallisena tavoitteena on yhdistää ala- ja yläkoulu yhtenäiskouluksi. Toiminnallisten tarpeiden lisäksi hankkeen kiireellisyyteen vaikuttaa viranomaisvaatimukset kummankin koulun keittiötilojen sekä koulujen yhteisen teknisen työn opetustilan välittömästä korjaustarpeesta. Paijalan koulun laajentaminen, 1,27 milj.euroa - Työn jatkuminen vuoden 2016 puolella. Pertun koulun muutokset, 0,35 milj.euroa - Suunnittelu ja toteutus Etelä-Tuusulan lukio/monitoimirakennus, 0,1 milj. euroa - Hankesuunnitelman valmistelu Hyökkälän koulukeskus, 2 milj. euroa - Alakoulun ensimmäisen kerroksen luokkatilat, 10 kpl, sekä käytävä- ja aulatilat vaativat täydellisen peruskorjauksen 60 käyttövuoden jälkeen. Luokkien nykyiset ilmamäärät on mitoitettu Investointien perustelut

111 pienemmille oppilasryhmille kuin nykyisin on, alakoulussa on jopa yli 30 oppilaan ryhmiä. Luokkasiiven rungon keskiosaan rakennetaan uusi IV-konehuone ja ilmanvaihtokanavistot uusitaan. Peruskorjauksella parannetaan myös rakennuksen energiatehokkuutta nykyisestä energiatehokkuusluokasta. Hyökkälän alakoulun irtaimisto, 0,3 milj. euroa - Alakoulun peruskorjauksen yhteydessä vanhat kalusteet uusitaan. Hyrylän koulukeskuksen korjausten jatkuminen v.2016 puolella, 0,3 milj. euroa - PTS:n mukaiset peruskorjaustyöt, 800 t euroa, tilakeskuksen erikseen laatiman työohjelman mukaisesti Teknisen toimen talonrakennuksen peruskorjaus- ja perusparannusinvestointeihin esitetään varattavaksi yhteensä 4,4 milj. euroa. - Suurin yksittäinen kohde on Hyökkälän koulukeskuksen peruskorjaus, joka ajoittuu kahdelle vuodelle siten, että vuoden 2016 määrärahavaraus on 2 M ja vuoden 2017 1,6 M. MAA- JA VESIALUEET - Ostot 2,0 milj. euroa KUNNALLISTEKNIIKKA Kunnallistekniikan osalta investointiesitys noudattaa tämänhetkistä kaavoitusohjelmaa ja asuntorakentamisohjelman luonnosta sekä saneeraus- ja liikenneturvallisuuskohteiden hankeesitysluetteloa. Kunnallistekniikan investoinnit painottuvat edellisenä vuonna aloitettujen rakennuskohteiden loppuunsaattamiseen sekä liikenneturvallisuushankkeisiin. Uusista kaava-alueista aloitetaan Vallun työpaikka-alueen, Rajalinnan työpaikka-alue II:n ja Koulutien rakentaminen. Kaavoituksesta riippuen kunnallistekniikassa varaudutaan myös uusien asuinalueiden rakentamiseen, mutta näiden alueiden aloitus tapahtuu aikaisintaan vuoden 2016 jälkipuolella. Tällaisia alueita ovat Hyrylässä Anttilanranta, Aropelto, Lahelanpelto II, Puustellimetsä, Jokelassa Kartano I ja Kellokoskella Linjapuisto II. Vuoden 2016 suurimpia kunnallistekniikan investointihankkeita ovat: Stenbackan alue 0,9 M - Alueen tiestön ja Tuusulanjoentien sillan loppuun rakentaminen Paloaseman alue 0,5 milj.euroa - Paloaseman kaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen ja MT 148 parantaminen Paloaseman liittymän kohdalla. Kellokosken Koulutie 1,0 milj.euroa - Kellokosken koulukeskus ja Ruukin koulu rakennetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Poistetaan vaarallinen tie koulujen välistä, jolloin oppilasturvallisuus paranee merkittävästi ja saattoliikenne on järjestettävissä asianmukaisesti. Vallun työpaikka alue, Vallunlenkki, 0,33 milj.euroa - kunnallistekniikan rakentaminen Vallun työpaikka-alueelle. Investointien perustelut

112 Siltojen saneeraus, 0,5 milj. euroa - Tikuntekijäntien sillan uusinta. Keravanjoen ruoppaus Kellokoskella ja pohjapato 0,35 milj. euroa. KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Rakennusten pihainvestoinnit 0,6 milj. euroa - erillisen työohjelman mukaisesti. KONEET JA KALUSTO Riihikallion asumispalveluyksikön v.2016, kalusto, 1,0 milj. euroa - Tuuskodon toiminnan siirto Riihikallioon Yrjö- ja Hanna säätiöltä vuokrattaviin tiloihin edellyttää kalustohankintoja. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Koskenmäen liittymä, 0,35 milj. euroa. Investointien perustelut

113 INVESTOINNIT 2016-2020 1 000 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TAE KH TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 arvio 1000 RAKENNUKSET sisältää hankkeen rakentamisen sekä ensikertaisen kalustamisen = irtaimisto Arvio=Hankesuunnitelma tekemättä Muutokset TA 2013 tasoon/uudet avaukset merkitään punaisella fontilla KUNNANHALLITUS Rykm.keskuskeittiön kylmätuotantoon UK sähköovi -30 000-30 K Hyökkälän koulukeskuksen ruokasalin linjaston uusiminen ( vesi ja viemäri) -50 000-50 K Hyrylän koulukeskuksen ruokasalin linjaston uusiminen ( vesi ja viemäri) Vaunukankaan koulun keittiön korjaukset ja muutokset -140 000-140 YHT. -80 000-140 000-220 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sote, tilojen toiminnallisuuden parantaminen ja tilankäytön tehostaminen, K, U muutosinvestoinnit -150 000-150 000-150 -150-150 -150-900 K Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasema, muutos- ja perusparannustöitä -500 000-500 000-500 -500-500 -500-3 000 U Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysasema, hankesuunnittelu -50 000-50 K Jokelan sosiaali- ja terveysasema, muutos- ja perusparannustöitä (IV-korjauksia) -200 000-100 000-100 -100-100 -100-700 K Kellokosken sosiaali- ja terveysasema -100 000-100 YHT. -1 000 000-750 000-750 -750-750 -750-4 750 KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMI Toiminnan tehostamisen edellyttämät K, U muutosinvestoinnit -150 000-250 000-100 -100-100 -700 U Notkopuiston päiväkodin laajennus -1 850 000-1 450 000-3 300 U -irtaimisto -200 000-200 U Roinilanpellon päiväkoti,uudisrakennus -2 000 000-3 900 000-5 900 U -irtaimisto -160 000-160 K, U Kellokosken yhtenäiskoulu, laajennus ja -200 000-3 200 000-8 000-11 400 U -irtaimisto -500-500 U Paijalan koulun laajennus -1 400 000-1 270 000-2 670 U -irtaimisto -150 000-150 K Pertun koulun muutokset, suunnitt. ja -350 000-350 K, U Jokelan palveluverkon suunnittelu -150 000-30 000-200 K, U Etelä-Tuusulan palveluverkon suunnittelu -150 000-30 000-250 U Etelä-Tuusulan lukio/monitoimirakennus -50 000-100 000-700 -10 000-10 000-21 000 U Hyökkälän alakoulun irtaimisto -300 000-300 Koulujen ja päiväkotien toiminnallisuuden K parantaminen ja tilankäytön tehostaminen K Hyökkälän koulukeskus, peruskorjausta: peruskorjaussuunnittelua, korjauksia -200 000-2 000 000-1 600-3 800 Menot YHT. -6 150 000-13 390 000-10 900-10 100-10 100-50 880 LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT K Jokelan kirjaston muutostyöt -40 000-40 TEKNINEN TOIMI Talonrakennuksen peruskorjaus ja K, U perusparannusinvestoinnit - erillisen työohjelman mukaisesti YHT. -3 080 000-2 400 000-1 570-1 570-1 270-1 270-11 160 Rakennuskustannukset yhteensä -10 310 000-16 720 000-13 220-12 420-12 120-2 020-67 050 Ensikertainen kalustaminen =irtaimisto yhteensä MENOT -10 310 000-16 720 000-13 220-12 420-12 120-2 020-67 050 TULOT 500 000 josta myynnit 75 000 myyntivoitot 425 000 NETTO -9 810 000-16 720 000-13 220-12 420-12 120-2 020-67 050 Investoinnit v.2016-2020

1 000 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TAE KH TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 arvio 1000 MAA-JA VESIALUEET 114 KUNNANHALLITUS Kiinteän omaisuuden ostoon -3 000 000-2 000 000-2 000-2 000-2 000-2 000 Kiinteän omaisuuden myyntiin 5 475 000 6 100 000 9 500 10 000 11 000 11 000 josta myynnit 821 000 732 000 1 140 1 200 1 320 1 320 myyntivoitot 4 654 000 5 368 000 8 360 8 800 9 680 9 680 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KUNNANHALLITUS K ATK-ja puhelinverkot -50 000-50 000-50 -50-50 -200 KASVATUS- Koulujen JA KOULUTUSLAUTAKUNTA atk- ja puhelinverkot/koulujen U verkko-oppimisympäristön suunnittelu ja toteutus -100 000-100 000-300 Sähköisten yo- kirjoitusten verkkooppimisympäristön U rakentaminen -100 000-100 LIIKUNTALAUTAKUNTA Kuntovälinepuistot ja varustaminen -20 000-20 000-20 -20-20 -100 Uimahalli K - Pukuhuoneiden kaappien uusiminen ja kulunvalvonta -250-250 K Hyrylän Urheilukeskuksen reitin valaisimet -20 000-20 Uimarantojen ja -paikkojen kehittämissuunnitelma -15-15 Kellokosken skeittipuisto -70 000-70 Lähiliikuntapaikkojen toiminnalliset muutokset ja peruskorjaukset -20 000-20 -20-20 -80 Tuusulan latuverkon kehittäminen Metlan kuntoreitin valaiseminen -50 000-50 U Kellokosken urheilukeskus -20-20 K Venepaikkojen peruskorjaus ja laajennus NUORISOPALVELUT Jokelan graffitiseinä -10 000-10 Hyrylän graffitiseinä -15 000-15 TEKNINEN LAUTAKUNTA Rakennusten pihainvestoinnit K, U - erillisen työohjelman mukaisesti -550 000-600 000-450 -200-200 -200-1 650 Maarakenteet ja johtoverkostot -8 220 000-6 780 000-8 850-11 230-7 880-8 760-43 500 Rahoitusosuus Tiet ja liikenneväylät yhteensä -7 500 000-5 890 000-7 590-9 860-6 720-8 100-38 160 U,K Etelä-Tuusula -2 810 000-2 260 000-4 590-7 060-4 730-4 880-23 520 U,K Jokela -3 690 000-1 030 000-1 840-1 640-1 120-2 480-8 110 U,K Kellokoski -240 000-1 370 000-540 -480-490 -600-3 480 U,K Muut alueet -760 000-1 230 000-620 -680-380 -140-3 050 U ARA:n infra-avustus katuihin U Liittymismaksut/ Muut maksuvalmiuden muutokset U Puistot ja leikkipaikat -480 000-650 000-1 040-1 160-950 -450-4 250 ARAn infra-avustus puistoihin K Vesistöt -170 000-170 000-170 -170-170 -170-850 K Jätehuolto -70 000-70 000-50 -40-40 -40-240 MENOT -9 140 000-7 635 000-9 655-11 540-8 170-8 960-46 380 TULOT = Rahoitusosuudet NETTO -9 140 000-7 635 000-9 655-11 540-8 170-8 960-46 380 Investoinnit v.2016-2020

1 000 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TAE KH TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 arvio 1000 KONEET JA KALUSTO Määrarahat on varattu pitkävaikutteisen irtaimen käyttöomaisuuden hankintaa varten (poistonalainen irtaimisto) KUNNANHALLITUS Koneet ja laitteet U - Kunnantilojen turvallisuushankinnat -60 000-40 000-60 -60-220 Maastohenkilöauto -60-60 K Maastopakettiauto -50 000-50 U, K Maastomittauslaitteisto -40-40 K GPS-mittauslaitteen vaihto -30 000-30 K Kirkonkylän koulun tiskilinjasto -60 000-60 K Pertun pk uuni, pata, perusparannustyöt -25-25 Jokelan ya keittiö scanboxit -15-15 K Hyökkälän koulu tiskilinjasto ja kone -140-140 K Kolsan koulun ja pk keittiö uuni, scanboxit -24-24 Vanhakylän koulu uuni, scanboxit -24-24 K Rykmentinpuiston keittiön yhdistelmäuuni -15 000-15 000-15 K Väinölän päiväkodin yhdistelmäuuni -15 000-15 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Koneet ja kalusto U - Riihikallion asumispalveluyksikkö 2014, kalusto U - Riihikallion asumispalveluyksikkö 2016, kalusto -1 000 000-1000 - Kehitysvammaisten asumisyksikkö -100-100 - tutkimusvalaisimet sairaanhoitoon - ilmastointilaitteet terveyspalveluihin -11 000-11 K - Hammaslääkärin työyksiköt -30 000-90 000-30 -30-30 -30-240 - hammaslääkärien ja suuhygienistien luupit -20 000-20 U - DigiEKG laitteisto -100 K - Välinehuollon koneet ja laitteet (autoklaavi ja kuivauskaappi) -35 000-70 000-105 K Keravan toimenpideyksikkö K - tähystyslaitteiden hankinta (skoopit) -40 000-40 K Henkilö-, turva- ja kameravalvonta -50 000-50 000-100 Debririllaattorien hankinta Tuuskotoon, Riihikotiin, -10 000-10 Mäntymäkeen ja Jokela-taloon. 115 KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Koulujen ja päiväkotien irtaimisto; hanke >10.000-150 000-100 000-100 -100-450 U Tablettien hankinta -200 000-100 000-200 LIIKUNTALAUTAKUNTA Koneet ja laitteet - Jäähallin kaukalon hankinta -90-90 - Kunnossapitotraktori - Moottorikelkka -20-20 - Ajoleikkuri - Latukone - Yhdyslatuprojekti KULTTUURILAUTAKUNTA Kirjastoauto -350 000-200 000-350 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kuorma-auto -220-220 Tiekarhu -260-260 Robottitakymetri -25 000 MENOT -1 005 000-1 811 000-840 -558-30 -30-4 184 TULOT NETTO -1 005 000-1 811 000-840 -558-30 -30-4 184 Investoinnit v.2016-2020

1 000 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TAE KH TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 arvio 1000 OSAKKEET JA OSUUDET KUNNANHALLITUS Menot Kiinteistöyhtiö Tuusulan Varuskunta-alueen kunnantalo -100 000-100 000-100 000 U rakennuksille Tulot Osakehuoneistot Asunto-osakkeiden myynti 225 000 120 000 Asunto-osakkeiden myyntivoitto 1 275 000 880 000 MENOT -100 000-100 000 TULOT 1 500 000 1 000 000 NETTO 1 400 000 900 000 116 TIETOKONEOHJELMISTOT KUNNANHALLITUS U Microsoft-lisenssit ja Office 365 AD integraatio -60 000-60 000-50 -50-50 -50-60 K Talous- ja henkilöstöhallinnon sähköinen U Sähköinen asiointi -50 000-50 000-50 U,K Sähköiset lomakkeet -50 000-50 K Tiedon siirron automatisoinnit järjestelmien välillä -50 000-20 000-50 K Talous- ja HR-järjestelmät -50 000-100 U Ympäristökeskuksen asiakasjärjestelmä -60 000-60 K Intranetin uusiminen -10 000-30 U Luottamushenkilöiden Extranet -20 000-20 000-20 U Triplan/kuntatoimiston kehittäminen -10 000-10 K Raki-hanke -40 000-40 U Lupapiste.fi-hanke -13 000-13 U Valtuuston kokousten striimaus -10 000-10 -10-10 -40 U Kuntatason sähköinen arkistointi ja asianhallinta -20 000-20 U Sähköinen työturvallisuusilmoitus -10 000-10 U Ekstranet toimialoille -20 000-20 U Käyttövaltuushallintajärjestelmä -30 000-30 U Keskusvaraston reaaliaikainen tiedonkeruujärjestelmä -30 000-30 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Apotti -50 000-1 500-1 550 U Varmennepalvelun laajentaminen -100 000-100 U KanTa earkisto -100 000-200 000-450 U Suun terveydenhuolto, KanTa earkisto -200 000-50 -250 Kortinlukijat -10 000-100 U ekatselu -100 000-100 työterveyshuollon asiakastietojärjestelmä HUS_ Apuvälinehanke -200 000-200 U Pienkehityshankkeet -200 000-200 000-200 -200-200 -200-1 200 Sähköinen asiointipalvelu -40 000-40 U ProConsona ajanvaraus ja -30 000-30 U Perustoimeentulotuen siirto KELA:lle -20 000-20 Effica Raportointi U KanSa sähköinen arkisto -100 000-80 000-150 -330 U Palvelusetelijärjestelmä -40 000-20 000-60 K RAI - arviointijärjestelmä -35 000-70 U Mobiili-toiminnanohjausjärjestelmä ja sähköinen oven avaus -150 000-100 000-250 HUS-röntgen, potilasohjelmien liittymät U Tuuskodon siirto Riihikallioon, turvajärjestelmät -20 000-20 KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Päivähoidon asiakastietojärjestelmän K uusiminen ja sähköisen asioinnin -100 000-20 000-100 U Toiminnanohjausjärjestelmä päiväkodeille ja kouluille -50 000-50 KULTTUURILAUTAKUNTA K Kirjastojärjestelmän kilpailutus -50 000-100 000-100 RAKENNUSLAUTAKUNTA U Sähköinen asiointi; CGI-integrointi ja käyttöarkisto -50 000-40 000-50 TEKNINEN LAUTAKUNTA Joukkoliikenteen reitti- ja matkustajamäärätietojen -20 000-5 -2-27 seurantajärjestelmä Katurekisteri -50 000-50 MENOT -1 528 000-1 630 000-1 965-262 -260-250 -5 703 TULOT NETTO -1 528 000-1 630 000-1 965-262 -260-250 -5 703 Investoinnit v.2016-2020

1 000 Kokonais- HANKERYHMÄ MTA TAE KH TS TS TS TS kustannus- TOIMIELIN/ TOIMIALA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 arvio 1000 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT TEKNINEN LAUTAKUNTA K KT 45 kehittäminen; 117 Koskenmäen liittymä -20 000-350 000-2 500-2 550-5 400 Häriskiven liittymä ja alikulku -100-1 000-1 000-2 100 Nahkelantie-Lahelantie -10 000-50 000-1 000-2 000-3 000 Nummenväylä-Kolistimenmäki -100-100 -1 000-2 200 N2000-korkeusjärjestelmän luonti ja pohjakartaston uusinta -300 000-100 000-400 K Kulomäentie-Haarakaaren-Pakkasraitin liittymän par. -300 000-50 000-350 Järvenpääntien melueste ja alikulku Klaavonkallioon -200-400 -600 Kirkkotien-Järvenpääntien liittymän saneeraus -50-450 Rykmentinpuiston kaava-alueen liittymät Puustellinmetsä Kulloontielle -10 000-80 000-400 -480 Klaavolantie Järvenpääntielle -100-500 -600 Järvenpääntien alikulku -700-700 Upseerikerhontie ja Nappulakatu Järvenpääntielle -500-500 Klaavolantie Kulloontielle -100-500 -600 Heinämäen liittymä Kulloontielle -200 000-480 Saviontien liittymä Kulomäentiehen -30-320 -350 Virtalantien liittymä Ridasjärventiehen -30-300 -330 U Rusutjärventien kevyen liik. väylä -50-500 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA HYPA hankintahanke MENOT -640 000-830 000-3 080-4 600-4 900-2 950-19 040 TULOT = Rahoitusosuudet NETTO -640 000-830 000-3 080-4 600-4 900-2 950-19 040 MENOT -25 723 000-30 726 000-30 760-31 380-27 480-16 210-142 357 TULOT *) 7 475 000 7 100 000 9 500 10 000 11 000 11 000 NETTO -18 248 000-23 626 000-21 260-21 380-16 480-5 210-142 357 Investointikohteen edessä maininta onko kyseessä K= Korvausinvestointi vai U= uusinvestointi. Vesihuoltoliikelaitos Kiinteät rakenteet ja laitteet MENOT -2 250 000-2 378 000-3 364-4 605-3 677-3 497-17 521 Liittymismaksut 600 000 600 000 800 800 800 800 KUNTA JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS INVESTOINNIT YHTEENSÄ MENOT -27 973 000-33 104 000-34 124-35 985-31 157-19 707-159 878 TULOT 7 475 000 7 100 000 9 500 10 000 11 000 11 000 NETTO -20 498 000-26 004 000-24 624-25 985-20 157-8 707-159 878 Rykmentinpuisto (luvut sisältyvät investointiohjelmiin) Kunnallistekniikka -100 000-1 300-2 500-1 600-300 -100-800 -800-800 -400-400 yht. -100 000-1 400-3 700-2 800-1 100-9 100 Tuusulan vesi -30 000-390 -1 750-1 480-500 -30-240 -240-240 -120-120 -30 000-420 -2 110-1 840-740 -5 140 Kaikki yht. -130 000-1 820-5 810-4 640-1 840-14 240 Investoinnit v.2016-2020

118 INVESTOINNIT HANKERYHMÄ 2 Valtuuston määrärahataso AINEETTOMAT AINEELLISET SIJOITUKSET HANKERYHMÄ 1 TIETOKONEOHJELMISTOT MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Kunnan kustannusosuudet TL:n ja RHK:n rakennushankkeista Kunnan rahoitusosuudet kiinteistöyhtiöiden käyttöomaisuuden hankintamenoista MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tiet ja liikenneväylät sekä vesihuolto Pihat, puistot ja leikkipaikat Vesistöt, urheilu- ja ulkoilualueet Jätehuolto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet KONEET JA KALUSTO Liikennevälineet ja muut liikkuvat työkoneet Koneet ja laitteet Atk- ja puhelinverkot Kalusto MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Luonnonvarat Arvo-ja taide-esineet OSAKKEET JA OSUUDET Arvopaperit Kuntayhtymien osuudet Hankekohtainen > 200.000 euroa Hankekohtainen > 1.000.000 euroa Hankekohtainen > 1.000.000 euroa Hankekohtainen > 1.000.000 euroa Hankekohtainen > 1.000.000 euroa Hankekohtainen > 200.000 euroa Hankekohtainen > 200.000 euroa Hankekohtainen > 200.000 euroa Hankekohtainen > 200.000 euroa Hankekohtainen > 400.000 euroa Hankekohtainen > 200.000 euroa Hankekohtainen > 100.000 euroa Hankekohtainen > 200.000 euroa Hankekohtainen > 100.000 euroa Hankekohtainen > 100.000 euroa Toimielimen osuudet Toimielimen osuudet *) Toimielimet Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Kuntakehityslautakunta Rakennuslautakunta Tekninen lautakunta

119 3.4 TILIVELVOLLISET TILIVELVOLLISET kuntalain 125 :n mukaan vuonna 2016 Tilivelvollisella tarkoitetaan ao toimialan ja toimielimen tehtäväalueen johtavaa viranhaltijaa, jolle myönnetään vastuuvapaus. Koska tarkastuslautakunnalla toimielimenä ei ole johtavaa viranhaltijaa, jää tilivelvollisen johtavan viranhaltijan nimi tästä kohdasta pois. Tilivelvolliset 1.1.2016 päiväyksen mukaan koskien johtavaa viranhaltijaa tai hänen sijaistaan. TOIMIALA toimielin tulosalue johtava viranhaltija 1.1.2016 nimi YLEISJOHTO- JA KONSERNIPALVELUT kunnanhallitus kunnanviraston johto kunnanjohtaja Hannu Joensivu henkilöstö- ja tukipalvelut henkilöstöjohtaja Harri Lipasti hallinto kunnansihteeri Tuula Hyttinen talous- ja tietohallinto talousjohtaja Markku Vehmas ympäristökeskus ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio sosiaali- ja terveyslautakunta sosiaalipalvelut sosiaalipalvelujen päällikkö Marja-Liisa Palosaari terveyspalvelut johtajaylilääkäri Jarmo Anttila sairaalapalvelut johtajaylilääkäri Jarmo Anttila vanhus- ja vammaispalvelut vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Jari Luoma kehittämis- ja hallintopalvelut hallinto- ja kehittämispäällikö Päivi Klami KASVATUS JA SIVISTYSTOIMIALA kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola kasvatus- ja koulutuslautakunta kasvun ja oppimisen palvelut opetuspäällikkö Markus Torvinen kehittämis- ja hallintopalvelut kehittämis- ja hallintopäällikkö Jari Wäre kulttuurilautakunta kulttuuripalvelut kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola liikuntalautakunta liikuntapalvelut liikuntapäällikkö Risto Kanerva nuorisolautakunta nuorisopalvelut nuorisotyönpäällikkö Sami Paananen KUNTAKEHITYKSEN JA TEKNIIKAN TOIMIALA kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalokuntakehityslautakunta hallinto- ja asiakaspalvelu hallintopäällikkö Sylvia Appelberg kuntakehitys kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo kuntasuunnittelu kaavoituspäällikkö Asko Honkanen tekninen lautakunta yhdyskuntatekniikka suunnittelupäällikkö Petri Juhola tilakeskus tilakeskuksen päällikkö rakennuslautakunta rakennusvalvonta johtava rakennustarkastaja Kaisa Nousiainen VESIHUOLTOLIIKELAITOS Liikelaitoksen johtaja Jukka Sahlakari Tilivelvolliset

VUODEN 2016 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNTÖ 120 1. TALOUSARVION KÄSITTEET Tulosalue Tulosalue on luottamushenkilötoimielimen vastuulla oleva toiminnan alue käyttötalousosassa. Talousarviossa tulosalueelle on määritelty todennettavissa olevat toiminnalliset tavoitteet suoritteina ja tunnuslukuina tai sanallisena arviona sekä hyväksytty määräraha ja tuloarvio. Hanke Hanke on toimielimen vastuulla oleva käyttöomaisuuden hankinta- tai perusparannuskokonaisuus investointiosassa. Hankkeen osalta talousarviossa on hyväksytty määräraha ja tuloarvio. Kun on kysymys yksittäisestä uudisrakennuksesta tai perusparannuksesta, siitä esitetään kustannusarvio ja aikaisemmin myönnetyt määrärahat sekä hankkeen vaikutus käyttötalouteen. (Ks. tilahankkeiden toteuttamisohje) Tavoite Toiminnallinen tavoite johdetaan kunnan strategiasta. Tavoite asetetaan kriittiselle menestystekijälle toimielimittäin. Tavoite esitetään joko tunnuslukuina tai sanallisesti. Valtuusto päättää toiminnallisista tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloudellinen tavoite muodostuu määrärahoista ja tuloarvioista. Tavoitteet on asetettava niin, että niiden toteutumista voidaan arvioida eivätkä toimielinten ja tulosalueiden tavoitteet saa olla ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Määräraha Määräraha on valtuuston antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen tulosalueelle tai hankkeelle. Tuloarvio Tuloarvio on valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle asettama tulotavoite. Toimielin Toimielimellä tarkoitetaan luottamushenkilöistä koostuvaa monijäsenistä päätöksentekoelintä. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma kertoo miten toimielimen tavoitteita toteutetaan suunnittelukaudella annettujen määrärahojen sekä tuloarvioiden puitteissa. Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on viranhaltija, joka on tulosalueen/tulosyksikön esimies ja joka johtaa sen toimintaa sekä huolehtii tavoitteiden saavuttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen, ohjeiden ja määräysten puitteissa. Tilivelvollinen Kuntalain mukaan valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta niitä ovat kunnan muiden toimielimien jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tulosalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvolliset viranhaltijat hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä erillisessä liitteessä. Täytäntöönpanosääntö

121 2. KÄYTTÖSUUNNITELMIEN KÄSITTEET Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmassa kerrotaan tulosalueiden ja yksiköiden talousarviovuoden toiminnasta. Se on toimielimen hyväksymä talousarvioon sisältyvän tulosalueen tai hankkeen tavoitteet sekä määrärahojen ja tuloarvioiden jaon sisältämä asiakirja. Mikäli käyttösuunnitelma jaetaan tulosyksikköä pienempiin osamäärärahoihin, on myös viranhaltijan hyväksyttävä sitä koskeva käyttösuunnitelma (viranhaltijapäätös). Tulosyksikkö Tulosyksikkö muodostuu viranhaltijaorganisaatioyksiköstä tai sen vastuulla olevasta toiminnasta, jolla on oma tehtäväalue todennettavissa olevat tavoitteet osamäärärahat ja osatuloarviot, joista tulosyksikön esimies vastaa. Tulosyksiköt koostuvat yhden tai useamman toiminnallisen kokonaisuuden muodostamasta ryhmästä. Kustannuspaikka Laskentayksikkö on ryhmään sisältyvä toiminnallinen yksikkö. Kirjanpidolliset menot ja tulot kirjataan kustannuspaikoille laskentayksiköille. Kohde Kohde on käyttöomaisuuden hankinta- tai perusparannuskokonaisuus, joka on osa investointihankkeesta. Kohteella on omat osamäärärahat ja osatuloarviot, joista ao. toimielin vastaa. Osamääräraha Osamääräraha on tulosyksikölle tai kohteelle valtuustoa alemman toimielimen antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen ja on osa valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle hyväksymää määrärahaa. Osatuloarvio Osatuloarvio on tulosyksikölle tai kohteelle valtuustoa alemman toimielimen hyväksymä tulotavoite, joka on osa valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle hyväksymää tuloarviota. 3. TALOUSSUUNNITELMAN JA TALOUSARVION RAKENNE Yleisperusteluissa valtuusto hyväksyy strategiasuunnitelman, talousarviovuoden tavoitteet ja taloussuunnitelman talousperusteet. Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy toimielinten tulosalueille eli varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä myöntää tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja vahvistaa tuloarviot. Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toimintatulot ja -menot sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot sellaisista tuloslaskelmaan kirjattavista eristä, jotka ovat eri toimielimille ja tulosalueille yhteisiä. Tuloslaskelma osoittaa kuinka tulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille arvioidun toteutusaikataulun mukaan. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille. Tuloarvio esitetään sille vuodelle, jolloin oikeus rahoitusosuuteen syntyy tai käyttöomaisuuden myynti tapahtuu. Hankkeet kootaan investointiosaan hankeryhmittäin ja toimielimittäin. Täytäntöönpanosääntö

122 Rahoitusosassa kerrotaan, kuinka tulorahoitus riittää varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitukseen sekä mahdollisesti tarvittava lainarahoitus. 4. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET Valtuuston toimielinten tulosalueille hyväksymiä tavoitteita ja määrärahoja voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Toimielimet ja tulosyksiköt ovat vastuussa talousarvion menojen toteutumisesta siten, että valtuuston hyväksymät tavoitteet saavutetaan. Valtuuston sitovin perusteluin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston lupaa muuhun tarkoitukseen. Tulosaluepäällikkö saa kohdentaa päätöksellään osamäärärahoja tulosalueen tulosyksikköjen kesken tulosalueen määrärahaa ylittämättä. Tulosyksikön esimies voi kohdentaa päätöksellään osamäärärahoja vastuualueensa yksiköiden kesken tulosyksikön määrärahaa ylittämättä. Tuloslaskelmaosan määrärahoista ja tuloarvioiden toteutumisesta sekä rahoitusosan lainanottoa ja lyhennystä koskevista määrärahoista vastaa kunnanhallitus. Lisähenkilökunnan palkkaamisen osalta on noudatettava toimintavaltuuksien kohdan 7 ohjeita. Hankkeiden ja hankeryhmien kokonaiskustannuksiin myönnettävien määrärahojen sitovuustasot ovat seuraavat (Taloussuunnitelman investointiosassa on myös kuvattu muiden toimielinten ja viranhaltijoiden päätösvallassa olevat hankkeet.): INVESTOINTIHANKKEET Aineettomat hyödykkeet 4.1. Tietokoneohjelmistot Käyttöoikeudet Valtuusto päättää toimielimittäin hankekohtaisesti yli 200.000 euron hankintojen määrärahoista. Kunnanhallitus päättää toimielimittäin hankekohtaisesti 100.000 200.000 euron hankintojen määrärahoista. Hankkeesta vastaava toimielin päättää alle 100.000 euron hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (toimivaltuuksien kohta 12). 4.2. Muut pitkävaikutteiset menot Kunnan kustannusosuudet Tiehallinnon (TL) ja Ratahallintokeskuksen (RHK) rakennushankkeista Valtuusto päättää yli 1.000.000 euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää 1.000.000 euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Kunnan rahoitusosuudet kiinteistöyhtiöiden käyttöomaisuuden hankintamenoista Valtuusto päättää yli 1.000.000 euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää 1.000.000 euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Täytäntöönpanosääntö

123 Aineelliset hyödykkeet 4.3. Maa- ja vesialueet Valtuusto päättää kiinteistöjen ostojen ja myyntien määrärahoista. Kunnanhallituksella on oikeus tehdä asuin-, liike- ja työpaikkarakentamistonttien myyntipäätökset kun valtuusto on hyväksynyt tonttien vähimmäishinnat tai hinta on vähintään ARA:n määrittämä vyöhykekohtainen enimmäishinta. 4.4. Rakennukset Valtuusto päättää toimielimittäin yli 1.000.000 euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää 1.000.000 euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. 4.5. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4.5.1. Tiet, liikenneväylät sekä vesi- ja viemäriverkosto Valtuusto päättää toimielimittäin yli 1.000.000 euron hankkeiden määrärahoista. Hankkeesta vastaava toimielin (tekninen ltk) päättää työohjelmassa myönnettyjen määrärahojen jaosta kohteittain. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (Toimivaltuuksien kohta 12). 4.5.2. Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Valtuusto päättää toimielimittäin yli 200.000 euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää 200.000 euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa. 4.6. Koneet ja kalusto 4.6.1. Liikennevälineet ja muut liikkuvat työkoneet Valtuusto päättää yli 400.000 euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää 400.000 euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. 4.6.2. Kalusto Valtuusto päättää yli 200.000 euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää 200.000 euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (ks. toimivaltuudet). 4.6.3. Atk- ja puhelinverkot Valtuusto päättää yli 100.000 euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää 100.000 euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (ks. toimivaltuudet). 4.7. Muut aineelliset hyödykkeet Valtuusto päättää yli 100.000 euron hankkeiden määrärahoista hankekohtaisesti. Hankkeesta vastaava toimielin päättää 100.000 euron ja sitä pienempien hankkeiden määrärahoista. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa. Täytäntöönpanosääntö

SIJOITUKSET 124 4.8. Osakkeet ja osuudet Valtuusto päättää määrärahoista toimielimittäin. Toiminnasta ja hankinnasta vastaava toimielin päättää sille myönnettyjen määrärahojen jaosta kohteittain. Viranhaltija voi päättää hankkeesta ja siihen käytettävästä määrärahasta oman päätösvaltansa puitteissa (ks. toimivaltuudet). 5. KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA MUUTTAMINEN Sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion, toimielimet päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista. Mikäli hyväksytty käyttösuunnitelma muuttuu olennaisesti sisällöltään ja tarvitaan samalla määrärahojen kohdentamista on toimielinten tehtävä asianmukainen muutos käyttösuunnitelmaan. 6. LASKUJEN HYVÄKSYMINEN JA MAKSATUS Laskujen hyväksymisessä ja maksatuksessa tulee noudattaa valtuuston hyväksymän kunnan hallintosäännön taloudenhoitoa koskevia määräyksiä sekä kunnanhallituksen ja talousjohtajan ko. johtosäännön perusteella antamia ohjeita. Hankintatilauksia ei voi tehdä eikä laskuja voi hyväksyä varmistamatta sitä että asianomaiset määrärahat em. mainittujen säännösten mukaan ovat olemassa. 7. TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN, TYÖOHJELMIEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEURANTA Tulosyksiköiden tulee laatia ennakkoarvio rahanmenoistaan ja tuloistaan perustuen toteutuvaan toimintaan ja työohjelmiin. Toimialojen on huolehdittava siitä, että laskenta-, kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut -yksiköllä on maksuvalmiussuunnittelua varten aina ajan tasalla oleva tieto tulevasta rahankäytöstä. Seuranta: Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden vastuuhenkilöiden tulee systemaattisesti seurata investointien, käyttösuunnitelmien, tavoitteiden ja työohjelmien toteutumista. Tulosyksiköiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimielimille tammi-huhtikuulta ja tammi-elokuulta osavuosikatsauksissa sekä koko vuosi tilinpäätöskäsittelyssä. Osavuosikatsauksissa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden osalta sekä kerrotaan miten tavoitteet ovat toteutuneet. Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle tammi-huhtikuulta ja tammi-elokuulta osavuosikatsauksissa sekä koko vuosi tilinpäätöskäsittelyssä toimielimittäin ja tulosalueittain. Osavuosikatsauksissa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden osalta sekä kerrotaan miten tavoitteet ovat toteutuneet. Mikäli tavoitteisiin tulee talousarviovuoden aikana muutostarpeita, kunnanhallituksen on saatettava muutokset valtuuston käsiteltäviksi. Tarkastuslautakunta antaa mahdollisen lausuntonsa tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen vahvistamasta toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Yksiköiden työohjelmia seurataan samanaikaisesti toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden Täytäntöönpanosääntö

125 yhteydessä ja niistä raportoidaan sille toimielimelle, joka on ne hyväksynyt. Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden tulee järjestää palvelut sekä kehittää toimintaansa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Palvelutoimintojen kehittämishankkeita toteutetaan projekteina, joiden onnistumista yhteistyökomitea seuraa. Kunnan johtoryhmä (JR) seuraa talousarvion toteutumista kuukausittain. 8. TOIMIKUNTIEN JA TYÖRYHMIEN ASETTAMINEN Kunnanhallitus päättää toimikunnista ja luottamushenkilöitä sisältävistä työryhmistä. Viranhaltijatyöryhmien asettamisessa noudatetaan kunnan hallintosääntöä. Lautakunta voi perustaa tilapäisiä työryhmiä omalla toimialallaan. 9. HENKILÖSTÖN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KOULUTUS Määrärahat vahvistetaan kunkin toimielimen käyttösuunnitelmassa. Yksiköiden tulee tehdä ohjeelliset henkilöstön kehittämisohjelmat helmikuun loppuun mennessä. Koulutuksen toteutumista raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Viranhaltijain ja työntekijäin työmarkkinakoulutusta koskevat palkalliset virkavapaudet (työjakso ei keskeydy) myöntää henkilöstöjohtaja ao. esimiesten esityksestä. Palkkaus ja sijaisuuskustannuksista vastaa se yksikkö, johon koulutettava kuuluu. Työmarkkinakoulutuksesta aiheutuvat kustannukset (ateriakorvaus, päiväraha, majoittumiskorvaus) kirjataan yhteistoimintajärjestelmien laskentayksikölle. 10. URAKKA- JA SUUNNITTELUSOPIMUKSISTA PÄÄTTÄMINEN Urakka- ja suunnittelusopimuksista päättää kunnanhallitus, lautakunta tai viranhaltija. Päätäntävaltuudet ilmenevät tämän talousarviokirjan kohdasta "Kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltuudet". 11. HANKINNAT Hankinnoissa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä yleisohjeita sekä tämän talousarviokirjan kohdassa "Kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltuudet" esitettyjä ohjeita ja muita kunnanhallituksen antamia hankintatoimen määräyksiä. 12. TALONRAKENTAMINEN Teknisen lautakunnan tulee yhteistyössä toimialojen kanssa tehdä seurantakauden työohjelmat, tammikuussa alkuvuonna ja syyskuussa loppuvuonna suoritettavista kunnan talonrakennustöistä ja toimittaa ne kunnanhallitukselle tiedoksi. Samassa yhteydessä tulee tehdä selvitys edellisen kauden toteutumisesta. Talonrakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kunnanhallituksen 6.9.2004 401 hyväksymiä ohjeita. Täytäntöönpanosääntö

126 13. KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN Tekninen lautakunta hyväksyy alkuvuoden rakentamisohjelman tammikuussa ja loppuvuoden syyskuussa sekä saattaa päätöksensä kunnanhallitukselle tiedoksi. Samassa yhteydessä tulee kunnanhallitukselle antaa selvitys edellisen kauden toteutumisesta. 14. KIINTEISTÖJEN SEKÄ LIIKENNE- JA MUIDEN YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPITO JA HOITO Teknisen lautakunnan tulee talousarvion hyväksymisen jälkeen vahvistaa kiinteistöjen, liikenne-, puisto- ja muiden yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon taso-ohjeet talousarviomäärärahojen puitteissa. Palveluyksiköiden, joiden käytössä on rakennuksia ja muita kiinteistöjä, tulee olla yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Kiinteistöjen hoitoon liittyvistä asioista antaa ohjeet tekninen lautakunta ja tilakeskus. 15. OSAYLEIS- JA ASEMAKAAVOITUS Kuntakehityslautakunta hyväksyy alkuvuoden työohjelman tammikuussa ja saattaa päätöksensä tiedoksi kunnanhallitukselle. Kaavoituksen työohjelman toteutuminen raportoidaan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. 16. KOKOUS- YM. PALKKIOIDEN MAKSAMINEN Kokous- ym. palkkiot ja korvaukset maksetaan pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Toimielimen, jolla on vain joitakin kokouksia vuodessa, kokous- ym. palkkiot ja korvaukset on tarkoituksenmukaista maksaa vain kerran vuodessa. 17. MAKSUT JA TAKSAT Kunnanhallituksella on oikeus tehdä taksatarkistuksia valtuuston antamien ohjeiden ja päätösten antamissa rajoissa siten, että toimielimille valtuuston vahvistamat tulot toteutuvat. 18. JATKODELEGOINTI Valtuusto oikeuttaa vahvistettujen määrärahojen ja ohjeiden puitteissa toimielimet käyttösuunnitelmiaan hyväksyessään antamaan käyttösuunnitelman toteuttamista varten alaisilleen viranhaltijoille tarpeelliset toimivaltuudet. Täytäntöönpanosääntö

KUNNANHALLITUKSEN, LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN TOIMIVALTUUDET VUONNA 2016 127 (Johtosääntöjen lisäksi annetut toimintavuoden yleiset toimintavaltuudet) Sisällys 1. Kiinteän omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien hankkiminen kunnalle... 128 2. Rakennustonttien luovuttaminen... 128 3. Kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen ja ottaminen... 128 4. Kunnan saatavien ja kunnalle tulevien suoritusten vakuuksien hyväksyminen... 128 5. Velkasaneerausohjelmaehdotusten ja aravalainoitetun asunnon tappiollisen kaupan hyväksyminen... 128 6. Pysyväisluontoiset uudet kuluavaukset... 129 7. Henkilöstön palkkaaminen... 129 8. Maksuvalmiusluoton ottaminen ja kassavarojen sijoittaminen... 129 9. Talonrakennushankkeet... 129 9.1. Hankesuunnitelmat 9.2. Suunnittelusopimukset 9.3. Luonnospiirustukset 9.4 Pääpiirustukset 9.5. Urakkasopimukset 9.6. Lisätyöt 10. Kunnallistekniikan rakentaminen... 130 10.1. Suunnitelmat 10.2 Suunnittelusopimukset 10.3. Urakkasopimukset 10.4. Lisätyöt 11. Edustus-, neuvottelu- yms. tilaisuudet... 131 12. Käyttötalouteen liittyvät hankinnat... 131 13. Suunnittelu- ja tutkimussopimukset... 131 14. Käyttötalous- ja investointihankkeet, joihin saadaan julkista rahoitusta... 131 15. Rakennusten tai alueiden tilapäinen vuokraus... 131 16. Rakennusten kunnossapito ja hoito... 132 17. Vahingonkorvaukset... 132 17.1. Haittakorvaus 18. Irtaimen omaisuuden myynti... 132 19. Puutavaran ja maa-alueiden myynti... 132 20. Päätöksen teko... 132 21. Päätöspöytäkirjan pitäminen... 133 22. Päätösvallan delegointi... 133 sivu

KUNNANHALLITUKSEN, LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN TOIMIVALTUUDET VUONNA 2016 (Johtosääntöjen lisäksi annetut toimintavuoden yleiset toimintavaltuudet) 1. Kiinteän omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien hankkiminen kunnalle Kunnanhallituksella on oikeus kiinteän omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien hankkimiseen, jos vastike yksittäisessä hankinnassa ei ylitä 500.000 euroa ja jos hankintaa varten on riittävä määräraha. 2. Rakennustonttien luovuttaminen Kunnanhallituksen toimivaltuudet on määritelty kunnanhallituksen johtosäännössä, kunnanjohtajan hallintosäännössä ja kuntakehitysjohtajan, maankäyttöpäällikön sekä maankäyttöinsinöörin toimivaltuudet kuntakehityslautakunnan johtosäännössä. Kunnanhallituksen toimivaltuudet on määritelty kunnanhallituksen johtosäännössä sekä kunnanjohtajan, kuntakehitysjohtajan ja maankäyttöpäällikön toimivaltuudet hallintosäännössä. 3. Kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen ja ottaminen Kunnanhallituksella on oikeus rakennuspaikkojen ja tonttien vuokralle antamiseen, kun valtuusto on vahvistanut vuokrausperusteet. Kunnanhallituksella on oikeus määräämillään ehdoilla antaa vuokralle viljelysmaat, viljelyspalstat yms. sekä toimitilat ja asunnot, jos ne eivät johto- tai muun säännön perusteella kuulu muun toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan. Kunnanhallituksella on oikeus määräämillään ehdoilla päättää kiinteän omaisuuden vuokralle ottamisesta. Tilakeskus päättää hallinnassaan olevien ja hallintaan tulevien (ei toimialojen hallinnassa olevien) tilojen vuokraamisesta ja vuokralle ottamisesta. 4. Kunnan saatavien ja kunnalle tulevien suoritusten vakuuksien hyväksyminen Kunnanhallituksella on oikeus kunnan saatavien ja kunnalle tulevien suoritusten vakuuksien hyväksymiseen, valvomiseen, muuttamiseen ja vapauttamiseen. Kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti talousjohtaja päättää myönnettyjen lainojen väliaikaisista vakuuksista ja asuntotoimenpäällikkö kuntalaisille asuntojen hankintaa varten annettujen lainojen vakuuksista. 5. Velkasaneerausohjelmaehdotusten ja aravalainoitetun asunnon tappiollisen kaupan hyväksyminen 128 Talousjohtaja voi hyväksyä kunnan puolesta yksityishenkilön velkajärjestelyohjelmat ja yritysten velkasaneerausohjelmat sekä ulosmitatun omaisuuden vapaan myynnin. Kunkin päätöksen tulee perustua asiakas-kohtaiseen maksuohjelmaan tai riskiarviointiin, tavoitteena on kunnan mahdollisten luottotappioiden minimoiminen. Talousjohtaja voi hyväksyä kunnan puolesta velkasaneerausohjelmat sekä asuntotoimenpäällikön esittelystä aravalainoitettujen asuntojen kaupat, joista kunnalle ja valtiolle voi tulla luottotappio- Toimivaltuudet

ta. Päätösten tulee perustua asiakohtaiseen riskianalyysiin ja kaupan hyväksymisellä ehkäistään lainarästien lisääntyminen. Luottotappion määrä riskianalyysin mukaan kunnan ja valtion vastuut huomioiden saa olla enintään 70.000 euroa. 6. Pysyväisluontoiset uudet kuluavaukset Sellaiset käyttösuunnitelmiin kuulumattomat toimintojen muutokset, joista seuraa kustannuksia yli talousarviovuoden, on saatettava toimielimen kautta kunnanhallituksen käsittelyyn, ennen kuin toiminta aloitetaan. 7. Henkilöstön palkkaaminen 129 Palkkaamisessa tulee noudattaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/03), hallintolain ja hallintosäännön määräyksiä. Valtuusto perustaa virat ja hyväksyy henkilöstösuunnitelman. 8. Maksuvalmiusluoton ottaminen ja kassavarojen sijoittaminen Valtuudet rahoituksen nostamiseksi Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun lyhytaikaisen rahoituksen (yksittäisten lainojen lainaaika enintään yksi vuosi) ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että lyhytaikaista rahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 80 milj. euroa. Lyhytaikaisena rahoituksena pidetään luottoja, joiden enimmäismaturiteetti on 12 kk. Kone- ja kalustohankintojen rahoitusta varten valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden ottaa rahoitusta niin, että leasingrahoitusta on yhtä aikaa käytössä enintään 10 milj. euroa Valtuusto antaa kunnanhallitukselle oikeuden ottaa uutta pitkäaikaista lainaa enintään 30 milj. euroa. Nostettava uusi pitkäaikainen laina pienentää täysimääräisesti vuodelle 2015 kohdennettua 80 milj. euron lyhytaikaisen rahoituksen käyttöoikeutta. Valtuudet korkosuojausten tekemiseksi Korkosuojauksia voi tehdä vain talousjohtaja yhteistyössä kunnanjohtajan kanssa. Talousjohtaja informoi kunnanhallitusta suojausten tekemisen suunnittelusta ja valmistelusta. Talousjohtajalla on yhteistyössä kanssa kunnanjohtajan kanssa myös oikeus purkaa tai muuten muokata tekemiään korkosuojauksia. Kunnanhallituksella on oikeus kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi ottaa maksuvalmiusluottoa talousarviovuonna 50.000.000 euroon saakka yleisillä luotonantoehdoilla, jotka voidaan toteuttaa myös kuntatodistuksilla. Talousjohtaja päättää kunnan kassavarojen sijoittamisesta ja yksittäisistä luotoista kunnanhallituksen hyväksymien ohjeiden mukaisesti. Kassatilanteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. 9. Talonrakennushankkeet Kukin talonrakennushanke tulee käsitellä yleensä yhtenä kokonaisuutena. Vuosikorjaus- ja peruskorjaushankkeet voidaan perustellusta syystä kuten työllisyysnäkökohtien vuoksi jakaa pienempiin osaurakoihin. Jäljempänä mainitut euromääräiset toimivaltarajat ovat hankekohtaiset. 9.1. Hankesuunnitelmat Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksestä talonrakennushankkeiden hankesuunnitelmat kun hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 3.000.000 euroa. Yli 3.000.000 euron hankkeiden osalta hankesuunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto. 9.2. Suunnittelusopimukset Toimivaltuudet

130 Tekninen lautakunta hyväksyy talonrakennushankkeiden suunnittelusopimukset. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa hankkeen vetäjänä toimivalle viranhaltijalle. 9.3. Luonnospiirustukset Teknisellä lautakunnalla on oikeus hyväksyä talonrakennushankkeen luonnospiirustukset kun hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 4.000.000 euroa ja kunnanhallituksella kun kustannukset ovat yli 4.000.000 euroa. Ennen piirustusten hyväksymistä on hankittava sen toimielimen lausunto, jonka käyttöön rakennettava kiinteistö tulee. 9.4. Pääpiirustukset Tekninen lautakunta hyväksyy hankkeiden pääpiirustukset. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvallan alaiselleen viranhaltijalle. 9.5. Urakkasopimukset Kunnanhallitus hyväksyy talonrakennushankkeidenurakkasopimukset niissä tapauksissa, kun hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 4.000.000 euroa. Urakkasopimukset hyväksyy tekninen lautakunta 4.000.000 euroa ja sitä pienemmistä hankkeista. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa viranhaltijalle. 9.6. Lisätyöt Talonrakennushankkeiden lisä- ja muutostöistä päättää tekninen lautakunta kun kokonaiskustannukset ovat enintään 1.000.000 euroa. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa viranhaltijalle. Muissa tapauksissa asian ratkaisee kunnanhallitus. Lisätöiden hyväksymisen edellytyksenä on, että hankkeen toteuttamiseen varattu määräraha on riittävä. 10. Kunnallistekniikan rakentaminen Kukin kunnallistekninen rakennushanke tulee yleensä käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Jäljempänä mainitut euromääräiset toimivaltarajat ovat hankekohtaiset. Tekninen lautakunta voi perustellusta syystä jakaa hankkeen osiin hyväksyessään kunnallisteknisten töiden rakennusohjelman. 10.1. Suunnitelmat Kunnallisteknisten töiden suunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta. 10.2. Suunnittelusopimukset Tekninen lautakunta hyväksyy suunnittelusopimukset. Tekninen lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa hankkeen vetäjänä toimivalle viranhaltijalle. 10.3. Urakkasopimukset Kunnanhallitus hyväksyy yli 1.500.000 euron sopimukset. 1.500.000 euron ja sitä pienemmät sopimukset hyväksyy tekninen lautakunta. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa viranhaltijalle. 10.4. Lisätyöt Kunnallisteknisten rakennushankkeiden lisä- ja muutostöistä päättää tekninen lautakunta, kun kokonaiskustannukset ovat enintään 500.000 euroa. Lautakunta voi delegoida ratkaisuvaltaa viranhaltijalle. Muissa tapauksissa asian ratkaisee kunnanhallitus. Toimivaltuudet

131 Lisätöiden hyväksymisen edellytyksenä on, että hankkeen toteuttamiseen varattu määräraha on riittävä. 11. Edustus-, neuvottelu-, tiedotus- yms. tilaisuudet Kunnanjohtaja päättää talousarviossa tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa kunnan edustus-, neuvottelu-, tiedotus- yms. tilaisuuksien järjestämisestä. Toimialajohtaja, tulosalueen ja tulosyksikön esimies päättää talousarviossa tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa vastuualueensa edustus-, neuvottelu -, tiedotus- yms. tilaisuuksien järjestämisestä. 12. Käyttötalouteen ja investointeihin liittyvät hankinnat, pl. rakentamispalvelujen suunnittelu- ja urakkasopimukset sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. Kunnanhallitus päättää yleisjohdon ja konsernipalvelujen sekä toimialojen yhteisistä hankinnoista, joiden arvo on yli 100.000 euroa. Kunnansihteeri päättää yhteisistä hankinnoista, joiden arvo on enintään 100.000 euroa. Lautakunta päättää toimialallaan hankinnoista, joiden arvo ylittää 100.000 euroa. Yleisjohdon ja konsernipalvelujen osalta vastaava päätösvalta on kunnanhallituksella. Toimielin voi delegoida toimivaltaansa edelleen. Toimialajohtaja ja vesihuoltolaitoksen liikelaitosjohtaja päättävät toimialallaan 30.000 euron 100.000 euron hankinnoista. Yleisjohdon ja konsernipalvelujen osalta vastaava päätösvalta on kunnanjohtajalla. Toimialajohtaja ja kunnanjohtaja voivat delegoida toimivaltaansa edelleen. Tulosalueen tai tulosyksikön esimies päättää em. hankinnoista, kun hankinnan arvo on alle 30.000 euroa. Talousjohtaja päättää hallintosäännön nojalla kaikista kunnan leasing- ym. rahoitussopimuksista, jotka liittyvät irtaimen omaisuuden hankintaan. 13. Suunnittelu- ja tutkimussopimukset Kukin suunnittelu- ja tutkimushanke tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena ja jäljempänä mainitut euromääräiset toimivaltarajat ovat hankekohtaiset. Käyttötalouteen liittyvistä suunnittelu- ja tutkimussopimuksista yli 300.000 euron sopimusten osalta päättää kunnanhallitus ja enintään 300.000 euron suuruisista sopimuksista päättää ao. lautakunta. Kunnanjohtaja päättää toimialajohtajan esityksestä talousarviomäärärahojen rajoissa käyttötalouteen liittyvistä enintään 150.000 euron suunnittelu- ja tutkimussopimuksista. Toimialajohtajat, kuntakehitysjohtaja ja vesihuoltolaitoksen johtaja päättävät enintään 75.000 euron ja tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehet enintään 15.000 euron suunnittelu- ja tutkimussopimuksista. 14. Käyttötalous- ja investointihankkeet, joihin on saatu julkista rahoitusta Toimialojen saadessa julkista rahoitusta käyttötalous- tai investointihankkeisiin, on hankkeiden kustannusseuranta ja raportointi rahoittajalle vastuutettava hankkeen projektipäällikölle. Projektipäällikön on toteutettava kustannusseuranta, maksatushakemusten teko ja hankkeen dokumenttien arkistointi rahoittajan ohjeiden mukaisesti. 15. Rakennusten tai alueiden tilapäinen vuokraus Kuntakehitysjohtaja Tekninen johtaja päättää kunnan omistuksessa tai hallinnassa olevien katu- Toimivaltuudet

alueiden, puistojen ym. yleisten alueiden vuokraamisesta tilapäiseen tarkoitukseen kuten juhlaa, näyttelyä tai varastointia varten. Tilakeskuksen päällikkö päättää kunnan omistuksessa olevien rakennusten ja alueiden vuokraamisesta tilapäiseen tarkoitukseen kuten juhlaa, näyttelyä, varastointia tms. varten, lukuun ottamatta toimielinten oman päätösvallan piiriin kuuluvia alueita ja kiinteistöjä. Kunnantalon edellä mainitusta käytöstä päättää kunnansihteeri. 16. Rakennusten kunnossapito ja hoito Tekninen lautakunta, kuntakehitysjohtaja tekninen johtaja ja tilakeskuksen päällikkö päättävät 9.kohdassa määritellyin valtuuksin rakennusten kunnossapitoon liittyvistä vuosi- ja peruskorjaustöistä. Näistä töistä ovat tilakeskus ja käyttäjätoimiala yhteisesti sopineet talousarvion laadinnan yhteydessä. Talousarviossa on varattu näihin töihin määrärahat. Käyttäjätoimialat ja kuntakehityksen ja tekniikan toimiala tekninen toimi valmistelevat yhdessä työohjelmat. Rakennusten käyttäjätoimialat päättävät käytössään olevissa tai käyttöönsä otettavissa rakennuksissa ja huoneistoissa tehtävistä muutostöistä, jotka johtuvat toiminnallisista syistä. Tilakeskus toteuttaa nämä muutostyöt ja laskuttaa niistä käyttäjätoimialaa. Rakennusten ja tilojen hoitovastikkeet hyväksytään toimialojen ja tilakeskuksen yhteisissä neuvotteluissa ja vahvistetaan talousarviokäsittelyssä. 17. Vahingonkorvaukset Toimielinten ja tulosyksiköiden esimiesten tulee valvoa kunnan etua ja hakea korvausta ensi sijassa vahingon aiheuttajalta. Kunnan ulkopuoliselle aiheutetussa vahingossa toimialajohtaja päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä 10.000 euroon asti. Yli 10.000 euron vahingosta päättää ao. lautakunta tai kunnanhallitus. 17.1. Haittakorvaus Tekninen Kuntakehitysjohtaja päättää 10.000 euroon asti kunnan rakentamisen tai muun toiminnan aiheuttamien haittojen korvaamisesta, joita ei muiden säännösten nojalla korvata. Yli 10.000 euron korvaamisesta päättää tekninen lautakunta. 18. Irtaimen omaisuuden myynti Kunnanjohtajalla, talousjohtajalla, kunnansihteerillä ja toimiala-johtajilla on oikeus päättää enintään 20.000 euron suuruisista myynneistä. Tätä suuremmista myynneistä päättää ao. lautakunta tai kunnanhallitus. Kunnanhallituksella on oikeus myydä kunnan omistamia osakkeita ja osuuksia ilman valtuuston periaatepäätöstä, jos kauppahinta on enintään 3.000.000 euroa. 19. Puutavaran ja maa-ainesten myynti 20. Päätöksen teko 132 Teknisellä lautakunnalla on oikeus päättää puutavaran ja maa-ainesten myynnistä 150.000 euroon asti. Tekninen johtaja päättää enintään 20.000 euron puutavara ja maa-aineserien myynnistä. Muutoin myynneistä päättää kunnanhallitus. Viranhaltijapäätös tehdään viranhaltijapäätösarkistoon (VIPS -järjestelmään) yli 4.000 euron tai sitä suuremmista käyttöomaisuus- hankinnoista ja kulupäätöksistä. Muutoin päätökseksi riittää Toimivaltuudet

laskun hyväksyminen. Kilpailutetuista hankinnoista on aina tehtävä valituskelpoinen päätös. 21. Päätöspöytäkirjan pitäminen Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden tekemät kirjalliset päätökset toimitetaan ao. lautakunnalle ja kunnanhallituksen alaisten viranhaltijoiden päätökset kunnanhallitukselle tiedoksi seuraavaan mahdolliseen kokoukseen. Päätökset (lukuun ottamatta sairaus- tai vuosilomapäätöksiä) arkistoidaan aina viranhaltijapäätösarkistoon. Sairaus- ja vuosiloma haetaan esimieheltä Web-tallennuksen kautta. Lääkärintodistukset jäävät ko. yksikön lähiarkistoon. Yli 1+9 päivää kestävästä sairauslomasta sairauslomatodistukset sekä työntekijän täyttämä päivärahahakemus toimitetaan palkkasihteerille päivärahahakemusta varten. 22. Päätösvallan delegointi 133 Valtuusto oikeuttaa asianomaisen toimielimen ja viranhaltijan oman toimivaltansa puitteissa delegoimaan päätösvaltaansa toimielimen toiminnasta vastuullisille viranhaltijoille toimenkuvan hyväksymisen yhteydessä. Toimielinten ja viranhaltijoiden johtosääntöjen nojalla tekemät päätökset, jotka koskevat oman päätösvallan delegointia, tulee tallentaa VIPS -järjestelmään delegointipäätösten luokkaan. Toimivaltuudet

134 TUUSULAN VÄESTÖSUUNNITE VUOSILLE 2015 2039 Tuusulassa otettiin vuonna 2013 käyttöön Venni-väestöennustejärjestelmä. Tuusulan väestösuunnitetta pystytään tarkastelemaan koko kunnan tasolla tai tarkentuen valittuihin aluekohtaisiin suunnitteisiin. Väestöennustejärjestelmä mahdollistaa myös ikäryhmäkohtaiset tarkastelut. Kehitys vuonna 2014 Vuonna 2014 Tuusulan väestönkasvu jäi erittäin alhaiseksi, ollen 73 henkilöä (0,2%). Väestönkasvussa tapahtui käänne vuonna 2012, jolloin kasvussa jäätiin ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen alle yhden prosentin. Tätä aiemmin, vuosina 1996-2012, väestönkasvun keskiarvo oli 1,6%. Suurinta kasvu oli vuosina 1999-2001 (2,5 3%). Vuonna 2012 alkanut syntyvyyden määrän lasku jatkui vuonna 2014. Vuonna 2014 Tuusulassa syntyi 377 lasta, mikä on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna ja 1990- ja 2000-lukujen taitteessa. Kuolleiden määrä (211 henkilöä) taas nousi pitkän ajan keskiarvolukemien yläpuolelle. Vuoden 2014 muuttoluvut poikkeavat pitkän ajan trendistä sekä lähtö- että tulomuuton määrässä. Lähtömuuttajien määrä (2439 hlöä) oli 2000-luvun keskiarvoa korkeammalla tasolla. Tulomuuttajia oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän (2307 hlöä). Tuusulalle kertyikin Suomen sisäistä muuttotappiota -132 henkilöä (2013-29 henkilöä). Maahanmuuton määrä sen sijaan näyttää olevan Tuusulassa kasvussa. 2000-2010 välillä maahanmuuttajia tuli kuntaan keskimäärin alle 30 henkilöä vuosittain, kun 2010-luvulla maahanmuuttoa on tullut keskimäärin yli 60 henkilöä vuodessa. Vuonna 2014 maahanmuutosta kertyi Tuusulalle muuttovoittoa 74 henkilöä. Kunnassa oli vuoden 2014 lopussa 38 198 asukasta. Vuoden 2014 väestösuunnitteen toteutuminen ikäryhmittäin Ikäryhmä Suunnite 31.12.2014 Toteuma 31.12.2014 Suunnitteen ero toteumaan 0-2v 1 258 1 259-1 3-6v 2 084 2 072 +12 7-12v 3 389 3 409-20 13-15v 1 600 1 616-16 16-18v 1 613 1 626-13 19-24v 2 194 2 075 +119 25-64v 20 456 20 409 +47 65-74v 3 720 3 730-10 75-84v 1 535 1 526 +9 85v- 450 476-26 Yhteensä 38 299 38 189 +110 Väestösuunnite vuodelle 2014 oli 110 henkeä suurempi kuin toteuma. Suurin ero ennusteen ja toteutuneen välillä oli 19-24 vuotiaiden määrässä. Ennuste arvioi nuoria aikuisia asuvan kunnassa 119 henkeä enemmän kuin todellisuudessa asui. Tuusulan väestösuunnite vuosille 2015-2039

135 Tuusulan väestönkasvun kehitys vuosina 1996-2014 Vuosi Asukasluku Väkiluvun muutos Kasvu% *) (hlöä) 1996 29.349 558 1,9 1997 29.957 608 2,1 1998 30.404 447 1,5 1999 31.168 764 2,5 2000 31.957 789 2,5 2001 32.915 958 3,0 2002 33.377 462 1,4 2003 33.952 575 1,7 2004 34.513 561 1,7 2005 34.890 377 1,1 2006 35.434 544 1,6 2007 35.968 534 1,5 2008 36.386 418 1,2 2009 36.766 380 1,0 2010 37.214 448 1,2 2011 37.667 453 1,2 2012 37.926 259 0,7 2013 38.125 189 0,5 2014 38.198 73 0,2 *) Keskimäärin väestönkasvu on ollut 1,5% vuosina 1996 2014. Väestösuunnite 2015 ja lähtötiedot Tuusulan kunnan väestösuunnite 2015-2039 on laadittu Venni-väestöennustejärjestelmällä. Väkiluvun ennuste perustuu ns. kohortti-komponenttimalliin. Kohortti tarkoittaa samana vuonna syntyneitä ja samaa sukupuolta olevia kuntalaisia. Komponentteja ovat hedelmällisyys, kuolleisuus, sekä tulo- ja lähtömuutto, joita koskevat kertoimet malli laskee kaikille kohorteille. Hedelmällisyyskertoimet, kuolleisuuskertoimet, maiden välinen muuttoliike ja syntyneiden lukumäärä sukupuolittain on otettu mallin tausta-aineistoksi Tilastokeskuksen laskemista kuntakohtaisista tilastoista. Väestösuunnitteessa kuntien välistä tulomuuttokerrointa on kasvatettu Tilastokeskuksen malliin verrattuna. Perusteena tälle nähdään Tuusulan Rykmentinpuiston alueen kehitysnäkymät. Rykmentinpuiston rakentumisen ja asuntomessujen 2020 myötä kuntaan uskotaan muuttavan paljon uutta väestöä. Suunnitteen suurin väestönkasvu osuu niille alueille, joissa rakentaminen on kunnan tekemän rakentamisennusteen mukaan kiivainta. Osa-alueittaisten suunnitteiden lähtökohtana on alueella laskentavuoden alussa asuva väki, jonka kehitystä tutkitaan kohortti-komponenttimenetelmän avulla. Väkiluvun ennustettu kokonaiskasvu jakautuu kunnan eri osa-alueille sekä aiempien vuosien osoittaman trendin perusteella että kunnan oman rakentamisennusteen osoittamien rakentamisen painopisteiden mukaisesti. Tuusulan väestösuunnite vuosille 2015-2039

136 Suunnite vuosille 2015-2039 Tuusulan väestön ennustetaan kasvavan vuosina 2015-2024 välisellä kymmenvuotiskaudella noin 5980 asukkaalla. Seuraavalla kymmenvuotis-kaudella kasvun ennustetaan olevan noin 8953 asukasta. Vuonna 2039 Tuusulassa asuu suunnitteen mukaan 57 875 asukasta. Väestösuunnite vuosittain: Väkiluku, asukasmäärän kasvu ja kasvu% Väestön vuosittainen kasvuprosentti vaihtelee suunnitteessa reilun puolen prosentin kasvusta 1,89 prosentin kasvuun. Vuosi Väkiluku Kasvu (henkilöä) Kasvu% 2015 38491 293 0,77 2016 38785 294 0,76 2017 39077 292 0,75 2018 39571 494 1,26 2019 40301 730 1,84 2020 41038 737 1,83 2021 41808 770 1,88 2022 42587 779 1,86 2023 43375 788 1,85 2024 44178 803 1,85 2025 45004 826 1,87 2026 45843 839 1,86 2027 46692 849 1,85 2028 47562 870 1,86 2029 48442 880 1,85 2030 49351 909 1,88 2031 50275 924 1,87 2032 51224 949 1,89 2033 52179 955 1,86 2034 53131 952 1,82 2035 54092 961 1,81 2036 55046 954 1,76 2037 56002 956 1,74 2038 56944 942 1,68 2039 57875 931 1,63 Tuusulan väestösuunnite vuosille 2015-2039

137 Lasten ja nuorten määrän kehittyminen suunnitteessa Suunnitteessa päiväkoti-ikäisten ja alakouluikäisten lasten määrässä tapahtuu lähivuosina hieman laskua. Yläkouluikäisten määrässä ennustetaan lähivuosille kasvua. 16-18 -vuotiaiden ikäluokan koon ennustetaan hieman laskevan lähivuosina. 2020-luvulla lasten ja nuorten määrän ennustetaan kääntyvän nousuun, erityisesti 0-2 -vuotiaiden ja 3-6 -vuotiaiden ikäluokissa ja alakoululaisten ikäluokissa. Kuitenkaan ikäluokassa 16-18 ei ennusteta nähtävän suurta nousua. Ikääntyvien määrän kehittyminen suunnitteessa Ikääntyvien määrä kasvaa suunnitteessa nopeasti. Jo lähivuosina 65-74 -vuotiaiden määrässä ja 75-84 -vuotiaiden ikäluokassa ennustetaan selvää kasvua. 2020-luvulla myös yli 85-vuotiaiden määrä alkaa kasvaa nopeasti. Tuusulan väestösuunnite vuosille 2015-2039

Väkiluvun kasvu suunnittelualueittain 138 Kun katsotaan väkiluvun kehittymistä Tuusulan eri suunnittelualueilla, suurin kasvu keskittyy Riihikallion ja Keskusta-Rykmentinpuisto -alueille. Myös Lahela-Vaunukankaan, Jokelan ja Kellokosken alueilla näkyy kasvua. Muilla alueilla muutokset ovat maltillisia. Tuusulan väestösuunnite vuosille 2015-2039

139 Kuva: Tuusulan suunnittelualueet kartalla. Tuusulan väestösuunnite vuosille 2015-2039

140 Henkilöstön palkkamenoissa laskettu mukaan sosiaalisivukulut 30 %. 18112015 UUDET TOISTAISEKSI VOIMASSAOLEVAT VIRAT JA TYÖSUHTEET Toimiala/Tulosalue/tulosyksikkö Yleisjohto ja konsernipalvelut Keski-Uudenmaan ympäristökeskus/ ympäristövalvonta: ympäristötarkastaja Hallinto/materiaalihallinto ja hankinnat: hankintasuunnittelija Sosiaali- ja terveystoimi Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut: sosiaalityöntekijä Kasvatus- ja sivistystoimi Perustelut HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2016 Ympäristökeskuksessa on huomattavaa henkilöstövajausta ympäristönsuojelun viranomaistehtävissä, mikä vaarantaa lupa- ja valvonta-asoiden viivytyksettömän käsittelyn ja heikentää asianosaisten oikeusturvaa. Muutokset lainsäädännössä, asukasmäärän lisääntyminen sekä alueen elinkeinoelämän kehittyminen ovat lisänneet ympäristönsuojeluviranomaisen työtehtäviä. Virka tullaan osoittamaan ympäristö- ja maa-aineslupien valmisteluun sekä lupavalvontaan ja ympäristönsuojelun laillisuusvalvontaan. Tuusulan kunta on irtisanonut sen ja Nurmijärven kunnan välisen seudullista hankintapalvelukeskusta koskevan yhteistoimintasopimuksen päättymään 31.12.2015, joten kunnan omaa hankintaosaamista ja -resursointia on vahvistettava. Hankintatoimen organisoinnista omana työnä eli HPK:sta irtautumisesta ja hankintasuunnittelijan viran perustamisesta saadaan n. 55 000 euron vuotuinen säästö. Vanhussosiaalityön määrä on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleen asiakasmäärien lisääntymisen ja vanhuspalvelulain myötä. Vanhussosiaalityön resurssipula hidastaa tarkoituksenmukaista asioiden etenemistä ja päätöksentekoa. Perustetaan ja täytetään vanhussosiaalityöhön sosiaalityöntekijän virka. Vammaispalvelujen palveluohjaajan tehtävästä jätetään täyttämättä 50 % työntekijän siirtyessä osa-aikaeläkkeelle 1.10.2015. Perustamisajankohta Virka Työsuhde Euroa/ 2016 1.1.2016 1 57 000 1.1.2016 1 56 700 1.1.2016 1 52 400 1.10.2015-0,5-20 000 Kotihoidon lähihoitajan tehtävästä jätetään täyttämättä 50 %. 1.1.2016-0,5-18 100 Tekninen toimiala: Vesihuoltoliikelaitos: Uudet tehtävät yhteensä 3,0 166 100 Jätetään täyttämättä yhteensä -1,0 0,0-38 100 Kaikki yhteensä 2,0 128 000 UUDET MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET Toimiala/Tulosalue/tulosyksikkö Yleisjohto ja konsernipalvelut: Tietojärjestelmäpalvelut / it-tukihenkilö Kuntakehitys / Työllisyysasiamies Sosiaali- ja terveystoimiala: Perustelut Perustamisajankohta Kunnan voimakkaasti kasvanut IT-ympäristö sekä useat kiireelliset 1.1.- kehityshankkeet (esim. Office-ohjelmistoversion käyttöönotto, opetusverkon 31.12.2016 kehitystarpeet, uusien mobiiliratkaisujen käyttöönotto) vaativat lisää henkilöstöresursseja. Tietojärjestelmäpalvelut on nykyisillä henkilöstöresursseilla hyvin haavoittuva. Kunnan toiminta on hyvin riippuvaista tietotekniikasta ja ITtukipalveluista, joten yksikön riittävälla resursoinnilla voidaan vaikuttaa koko kunnan palvelutuotannon toimivuuteen ja tuottavuuteen. Lisäksi yhden atktukihenkilön työnkuva on painottumassa asiantuntijatehtäviin (mm. työasemien ja palvelinten ympäristön ylläpito ja kehittäminen), jolloin yksikön IT-tukihenkilöpanos vähenee. Tukipyyntöjen vasteajat ovat jo tänä vuonna pidentyneet merkittävästi eikä vasteaikoja kyetä pitämään tyydyttävällä tasolla ilman yhden uuden ITtukihenkilön vakanssia. Kunnan strategian mukainen palvelujen digitalisointi lisää päätelaitteiden ja IT-järjestelmien määrää jatkossakin ja riittävät tukipalvelut laitteille ja käyttäjille tulee pystyä järjestämään, jotta digitalisoinnin tarjoamat tuottavuushyödyt voidaan saavuttaa. Tavoitteena vähentää kunnan työmarkkinaosuusmaksuja siten, että työllisyysasiamies keskittyy pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimiin kuntaan ja yrityssektorille. Täydentää sosiaalisen kuntoutuksen ja nuorisotakuun mukaisia kunnan toimia. Resurssi vaikuttaa kunnan työmarkkinatuen kuntaosuusmaksua vähentävästi. Kahden vuoden määräaikaisuus vv. 2016-2017 Virka Työsuhde euroa/ 2016 1 37 200 1.1.2016-31.12.2017 1 48 000 Kasvatus- ja sivistystoimiala: Tekninen toimiala: Yhteensä 0 2 85 200 2

141 MÄÄRÄAIKAISTEN VIRKOJEN JA TYÖSUHTEIDEN VAKINAISTAMINEN Toimiala/Tulosalue/tulosyksikkö Yleisjohto ja konsernipalvelut: Talous- ja tietohallinto/tietojärjestelmäpalvelut: IT-tukihenkilö Perustelut Kunnan voimakkaasti kasvanut it-ympäristö sekä useat kiireelliset kehityshankkeet (esim. Office- ohjelmistoversion käyttöönotto, opetusverkon kehitystarpeet, uusien mobiiliratkaisujen käyttöönotto) vaativat lisää henkilöresursseja. Yksikössä on ollut määräaikainen atk-tukihenkilö 1.1.2014 lähtien, joten kyseessä on määräaikaisen työsuhteen vakinaistaminen. Perustamisajankohta Virka Työsuhde euroa/ 2016 1.1.2016 1 Sosiaali- ja terveystoimiala: Sosiaalipalvelut/aikuisten sosiaalipalvelut: lähihoitaja Sosiaalipalvelut/aikuisten sosiaalipalvelut: ohjaaja Kasvatus- ja sivistystoimiala: Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus:perusopetuksen lehtori Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: kemian ja biologian tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: vieraan kielen tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/ opetus: luokanopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/ opetus: perusopetuksen lehtori (käsityö) Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: koulunkäynnin ohjaaja Nuorisopalvelut/kohdennettu nuorisotyö: yksilövalmentaja Liikuntapalvelut/Liikuntapalvvelut ja vihervalueet: Ulkoilu- ja viheralueiden hoitaja Päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudelleen organisointi. Valtuusto perusti vuodelle 2015 2 määräaikaista lähihoitajan tehtävää, joiden avulla tuettua asumispalvelua on toteutettu kesästä 2015 alkaen. Palvelun piirissä oli elokuussa 14 asiakasta, jotka joudutaan siirtämään ostopalveluun, mikäli kunnalla ei ole omia resursseja. Yksi ostopalveluasumispaikka maksaa 60.000 euroa/vuosi. Palkkamääräraha sisältyy talousarvioon. Pitkäaikaistyöttömien ja yli 300 pv työmarkkinatukea saavien kasvava määrä lisää kunnan työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksia. Työkyvyn arviointi ja aktivointi sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen edellyttävät ohjaajaresurssia. Painotus on nuorten lähiohjauksessa nuorten yhteiskuntakuun toteuttamiseksi sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Työttömän saaminen aktiivitoimenpiteeseen vähentää kunnan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kustannuksia.valtuusto perusti 2 määräaikaista ohjaajan tehtävää vuodelle 2015, toiminnan jatkuvuus edellyttää tehtävien vakinaistamista. Palkkamääräraha sisältyy talousarvioon. 1.1.2016 2 1.1.2016 2 Virkoja hoidettu määräaikaisilla. Määräaikaisuuden perusteita ei enää ole. 1.8.2016 3 Virkaa hoidettu määräaikaisilla. Määräaikaisuuden perusteita ei enää ole. 1.8.2016 1 Virkaa hoidettu määräaikaisilla. Määräaikaisuuden perusteita ei enää ole. 1.8.2016 1 Tehtävä on täytetty kahden vuoden ajan tuntiopettajuutena.oppilasmäärä Lepolan koulussa on kasvussa ja siten tuntiopettajan tehtävän muuttaminen toistaiseksi voimassaolevaksi luokanopettajan viraksi on perusteltua. 1.8.2016 1 Virka korvaa tuntiopettajan tehtävän. 1.8.2016 1 Avustajien tarve on vakiintuntu, jonka vuoksi määräaikaisuuksille ei ole perusteita. Vakinaistamisia on tehty vuosittain 5-10 kpl, jotta päästään tilanteeseen, jossa laissa kiellettyä määräaikaisuuksien ketjuttamista ei tapahdu. Vakituisessa työsuhteessa on tällä hetkellä 62 koulunkäynninohjaajaa ja määräaikaisessa 68. Yksilövalmentajan tehtävä kuuluu kohdennetun nuorisotyön perustehtäviin. Sen vakinaistaminen on tärkeää, jotta voimme luoda pysyvän palveluketjun. Starttipajatoiminnan kehittäminen ja sen nitominen osaksi hallituksen suunnittelemia muutoksia ei tule laadukkaasti onnistumaan ilman vakinaista sitoutunutta henkilöstöä. Kyseinen yksilövalmentajan paikka on ollut määräaikaisena tehtävänä jo yli 2 vuotta. Määräaikaisuuden perusteita ei tehtävään enää ole lain tai hyvän työnantajakuvan toteuttamiseksi. Tällä hetkellä tehtävää on hoidettu määräaikaisina työsuhteina, useita vuosia ketjuttaen (puistopalvelut). Työtehtävä on monipuolinen ja kahden toimialan välillä tapahtuvana toimintana tehokasta järjestää. Toimialojen yhteistyönä henkilöresusrssia voidaan käyttää joustavasti muuttuvissa olosuhteissa. Määrärahat esitettyjen työtehtävien hoitamiseen määräaikaisia työntekijöitä käyttäen on vuosittain varattuna sekä liikuntapalvelujen että puistoyksikön budjeteissa. Tehtävän vakinaistamisesta ei aiheudu lisäkustannuksia vaan yhteistyön lisääntymistä ja vuosittain toistuvien rekrytointien poisjäämistä. 1.8.2016 10 1.1.2016 1 1.1.2016 0,5 Tekninen toimiala: Liikuntapalvelut/Liikuntapalvelut ja viheralueet: Ulkoilu- ja viheralueiden hoitaja Tällä hetkellä tehtävää on hoidettu määräaikaisina työsuhteina, useita vuosia ketjuttaen (puistopalvelut). Työtehtävä on monipuolinen ja kahden toimialan välillä tapahtuvana toimintana tehokasta järjestää. Toimialojen yhteistyönä henkilöresusrssia voidaan käyttää joustavasti muuttuvissa olosuhteissa. Määrärahat esitettyjen työtehtävien hoitamiseen määräaikaisia työntekijöitä käyttäen on vuosittain varattuna sekä liikuntapalvelujen että puistoyksikön budjeteissa. Tehtävän vakinaistamisesta ei aiheudu lisäkustannuksia vaan yhteistyön lisääntymistä ja vuosittain toistuvien rekrytointien poisjäämistä. 1.1.2016 0,5 Yhteensä 7 17 0 24

142 NIMIKKEEN / TEHTÄVÄN MUUTOKSET (eivät aiheuta henkilöstölisäyksiä) Toimiala/Tulosalue/tulosyksikkö Yleisjohto ja konsernipalvelut: Talous- ja tietohallinto/tietojärjestelmäpalvelut: atk-tukihenkilö > ITasiantuntija Talous- ja tietohallinto/tietojärjestelmäpalvelut: atk-suunnittelija > ITsuunnittelija Talous- ja tietohallinto/tietojärjestelmäpalvelut: atk-asiantuntija > ITasiantuntija Henkilöstö- ja tukipalvelut/ henkilöstöpalvelut: henkilöstöasiantuntija > palvelussuhde-esimies Henkilöstö- ja tukipalvelut/ henkilöstöpalvelut: henkilöstösihteeri > henkilöstönkehittäjä Henkilöstö- ja tukipalvelut/ henkilöstöpalvelut: palvelussuhdesihteeri > henkilöstöasiantuntija Sosiaali- ja terveystoimiala: Sosiaalipalvelut/aikuisten sosiaalipalvelut/sosiaalinen kuntoutus: sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö > sosiaalisen kuntoutuksen esimies Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut/kotihoito: lähihoitaja > sairaanhoitaja Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut/palveluasuminen: lähihoitaja > sairaanhoitaja Perustelut Henkilön tehtävät ovat olennaisesti muuttuneet ja hänen vastuullaan on mm. työasemien asennusympäristön ylläpito ja kehittäminen ja SCCM- järjestelmien yleinen ylläpito. Nykyinen tehtävänimike on vanhentunut ja IT-termi on laajemmin käytössä kuin atk-termi. Nykyinen tehtävänimike on vanhentunut ja IT-termi on laajemmin käytössä kuin atk-termi. Palvelussuhdetiimin esimiesvastuu tullut uutena tehtäviin. Uusi nimike kuvaa paremmin tehtävää. Tehtävän vaativuus lisääntynyt. Tehtävä muuttunut vaativammaksi ja laajempaa vastuuta henkilöstöasioiden valmistelusta ja käytännöistä. Aikaisempi nimike ei kuvaa nykyistä tehtävää ja on sekoitettavissa muiden henkilköstösihteereiden tehtäviin. Tehtävä muuttunut vaativammaksi ja laajempaa vastuuta henkilöstöasioiden valmistelusta ja käytännöistä. Aikaisempi nimike ei kuvaa nykyistä tehtävää. Yhdenmukaistetaan kunnassa päällikkö- nimike tulosalueen tai tulosyksikön esimiehelle. Sosiaalinen kuntoutus on laskentayksikkö 1.6.2015 vahvistetussa sosiaali- ja terveystoimialan palvelusorganisaatiossa. Kotihoidossa on tarpeen sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen, kun kotona hoidetaan entistä enemmän hoidollisempia, haastavampia ja sairaanhoidollista osaamista vaativia asiakkaita. Sairaanhoidollisen työn vahvistamisen tavoitteena on vähentää terveyskeskuksen päivystyskäyntejä ja turhia siirtoja terveydenhuollon laitospalveluihin lisäämällä kotihoidon omaa osaamista. Muutos ajoitetaan ajankohtaan, jolloin Tuuskodon toiminta käynnistyy uusissa tiloissa Riihikalliossa (1.9.2016). Vanhusten tehostetussa palveluasumisessa on tarpeen sairaanhoidollisen osaamisen vahvistaminen, kun toimintayksikössä hoidetaan entistä enemmän hoidollisempia, haastavampia ja sairaanhoidollista osaamista vaativia asiakkaita. Sairaanhoidollisen työn vahvistamisen tavoitteena on vähentää terveyskes-kuksen päivystyskäyntejä ja turhia siirtoja terveydenhuollon laitospalveluihin lisäämällä toimintayksikön omaa osaamista. Muutos ajoitetaan ajankohtaan, jolloin Tuuskodon toiminta käynnistyy uusissa tiloissa Riihikalliossa (1.9.2016). Vanhus- ja vammaispalvelut/ Kotihoidon esimiehen nimikkeenä on osastonhoitaja. Nimikkeitä yhtenäistetään vanhuspalvelut: osastonhoitaja, kotihoito > kunnassa. Kuvaavampi nimike on esimies. Kunnan johtoryhmä on 29.9.2015 kotihoidon esimies hyväksynyt nimikemuutoksen. Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut: osastonhoitaja, kotiutusja arviointiyksikkö > kotiutus- ja arviointiyksikön esimies Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut: osastonhoitaja, Riihikoti/Tuuskodon hoivapalvelut > palveluasumisen esimies (Riihikoti ja Tuuskodon hoivapalvelut) Vanhus- ja vammaispalvelut/ vanhuspalvelut: osastonhoitaja, Tuuskodon asumispalvelut > palveluasumisen esimies (Tuuskoto) Vanhus- ja vammaispalvelut/ vammaispalvelut: toimintakeskuksen johtaja > toimintakeskuksen esimies (Kettunen) Vanhus- ja vammaispalvelut/ vammaispalvelut: johtava sosiaalityöntekijä, vammaisten palvelut > vammaispalvelujen päällikkö Kotiutus- ja arviointiyksikön esimiehen nimikkeenä on osastonhoitaja. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on esimies. Kunnan johtoryhmä on 29.9.2015 hyväksynyt nimikemuutoksen. Palveluasumisyksikkö Riihikodin/Tuuskodon hoivapalveluiden esimiehen nimikkeenä on osastonhoitaja. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on esimies. Kunnan johtoryhmä on 29.9.2015 hyväksynyt nimikemuutoksen. Tuuskodon asumispalveluiden esimiehen nimikkeenä on osastonhoitaja. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on esimies. Kunnan johtoryhmä on 29.9.2015 hyväksynyt nimikemuutoksen. Toimintakeskus Kettusen esimiehen nimikkeenä on toimintakeskuksen johtaja. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on toimintakeskuksen esimies. Kunnan johtoryhmä on 29.9.2015 hyväksynyt nimikemuutoksen. Vammaispalvelujen esimiehen nimikkeenä on johtava sosiaalityöntekijä. Nimikkeitä yhtenäistetään kunnassa. Kuvaavampi nimike on vammaispalvelujen päällikkö. Kunnan johtoryhmä on 29.9.2015 hyväksynyt nimikemuutoksen. Perustamisajankohta Virka Työsuhde euroa/ 2016 1.1.2016 1 6 200 1.1.2016 1 1.1.2016 1 1.1.2016 1 1 911 1.1.2016 1 780 1.1.2016 1 780 1.1.2016 1 1.1.2016 2 9 000 1.9.2016 2 3 000 1.1.2016 1 1.1.2016 1 1.1.2016 1 1.1.2016 1 1.1.2016 1 1.1.2016 1

143 NIMIKKEEN / TEHTÄVÄN MUUTOKSET (eivät aiheuta henkilöstölisäyksiä) Kasvatus- ja sivistystoimiala: Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: useita nimikkeitä > perusopetuksen lehtori Kasvun- ja oppimisen tulosalue/opetus: useita nimikkeitä > perusopetuksen tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/lukio: useita nimikkeitä > lukion lehtori Kasvun- ja oppimisen tulosalue/lukio: useita nimikkeitä > lukion ja perusopetuksen tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/lukio: useita nimikkeitä > perusopetuksen ja lukion lehtori Kasvun- ja oppimisen tulosalue/lukio: useita nimikkeitä > perusopetuksen ja lukion tuntiopettaja Kasvun- ja oppimisen tulosalue/ opetus: iltapäiväkerhon ohjaaja, iltapäivätoiminnan ohjaaja, iltapäivä-kerhon vastuuohjaaja, luokka-avustaja, koulunkäyntiavustaja, kouluavustaja, iltapäivähoidon ohjaaja, henkilökohtainen avustaja, henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, koulunkäynnin ohjaaja, ryhmäavustaja, koulunkäyntiavustaja-iltapäivätoiminnan Nuorisopalvelut / alueellinen nuorisotyö: Johtava nuoriso-ohjaaja -> alueellisen nuorisotyön esimies Nuorisopalvelut / alueellinen nuorisotyö: Johtava erityisnuorisotyöntekijä -> kohdennetun nuorisotyön esimies Muutoksen kautta yhtenäistetään lehtoreiden vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään lehtoreiden vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään lehtoreiden vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään tuntiopettajien vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään tuntiopettajien vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Muutoksen kautta yhtenäistetään tuntiopettajien vanhoja virkanimikkeitä. Rekrytoinnin yhteydessä määritellään opetettavat aineet kyseisen viran kohdalla ja niitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Jatketaan 1.1.2015 alkanutta linjausta. Nimikemuutos selkeyttää ao. henkilöstön asemaa opetustoimessa, sillä samat työntekijät voivat toimia myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina. Ko. ammattialan koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto on yhdistetty koululaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tutkinnon kanssa. Johtava on nimike, jota yleensä nuorisotyössä käytetään ns. tiimivastaavista joilla ei ole esimiesvastuuta. Esimiesnimike kertoo tehtävästä enemmän. Nimeke on myös enemmän linjassa muiden kasvatus- ja sivistystoimen yksiköiden esimiesten kanssa (esimerkiksi uimahallin esimies) Johtava on nimike, jota yleensä nuorisotyössä käytetään ns. tiimivastaavista joilla ei ole esimiesvastuuta. Esimiesnimike kertoo tehtävästä enemmän. Nimeke on myös enemmän linjassa muiden kasvatus- ja sivistystoimen yksiköiden esimiesten kanssa (esimerkiksi uimahallin esimies). Kohdennetun nuorisotyön työhön kuuluu paljon muutakin kuin erityisnuorisotyö 1.8.2016 66 1.8.2016 19 1.8.2016 10 1.8.2016 3 1.8.2016 30 1.8.2016 16 1.1.2016 89 1.1.2016 1 1.1.2016 1 Tekninen toimiala: Vesihuoltoliikelaitos: Yhteensä 152 100 21 671

144 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO v.2016 Toimielin Määrärahat Tuloarviot Tulosalue/hankeryhmä Talousarvio Talousarvio KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Kunnanviraston johto 734 Henkilöstö- ja tukipalvelut 9 452 8 046 Hallinto 6 517 1 806 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 3 600 3 600 Talous ja tietohallinto 6 032 289 Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhus- ja vammaispalvelut 28 866 3 693 Terveyspalvelut 22 536 3 941 Sairaalapalvelut 43 301 573 Sosiaalipalvelut 18 490 2 639 Kehittämis- ja hallintopalvelut 1 904 2 Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kasvun ja oppimisen palvelut 76 993 5 223 Kehittämis- ja hallintoyksikkö 836 Kulttuurilautakunta Kulttuuripalvelut 3 370 320 Liikuntalautakunta Liikuntapalvelut 3 550 1 016 Nuorisolautakunta Nuorisopalvelut 1 467 92 Kuntakehityslautakunta Toimialan hallinto- ja asiakaspalvelu 956 10 Kuntakehitys 903 Kuntasuunnittelu 2 416 1 061 Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikka 9 712 2 588 Tilakeskus 10 854 22 298 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta 436 450 Kunnanhallitus Myyntivoitot 6 248 Maankäyttösopimukset 420 Yhteensä 252 926 64 316 TULOSLASKELMAOSA Verotulot 174 366 Valtionosuudet 22 058 Korkotulot 150 Muut rahoitustulot 450 Korvaus liikelaitoksen peruspääomasta 488 Korkomenot 718 Muut rahoitusmenot 100

Toimielin Määrärahat Tuloarviot Tulosalue/hankeryhmä Talousarvio Talousarvio INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 000 6 100 Kiinteät rakenteet ja laitteet 50 Koneet ja kalusto 160 Osakkeet ja osuudet 100 1 000 Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 270 Ennakkomaksut ja keskeneräiset Sosiaali- ja terveyslautakunta Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 1 130 Osakkeet ja osuudet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 1 251 Muut pitkävaikutteiset menot Kasvatus- ja koulutuslautakunta Aineettomat hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 100 Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 20 Koneet ja kalusto 200 Kulttuurilautakunta Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 100 Koneet ja kalusto 200 Liikuntalautakunta Kiinteät rakenteet ja laitteet 90 Nuorisolautakunta Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 Koneet ja kalusto Rakennuslautakunta Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 40 Tekninen lautakunta Talonrakennus 16 720 Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 380 Tietokoneohjelmistot/käyttöoikeudet 70 Muut pitkävaikutteiset menot 830 Investoinnit yhteensä 30 726 7 100 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 25 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -8 300 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 000 145 Yhteensä 332 896 276 028

146 Vesihuoltoliikelaitos

147 TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2020 Vastuuhenkilö: liikelaitoksen johtaja Jukka Sahlakari Tuusulan vesihuoltoliikelaitos on toiminut kuntalain tarkoittamana liikelaitoksena 1.1.2014 alkaen. Vesihuoltoliikelaitos (myöhemmin liikelaitos) sisältää kaksi tulosyksikköä, vesilaitoksen ja viemärilaitoksen. Liikelaitoksen tuloslaskelmaosa eritellään tulosyksikkökohtaisiin käyttötalousosiin. Toiminnalliset suunnitelmat ja tavoitteet laaditaan liikelaitostasolle ja ne sisältävät molemmat tulosyksiköt. Tulosyksikkötasolla seurataan talouden tunnuslukuja, joiden perusteella esim. määritellään taksoja. Seuraavissa kuvissa on esitetty toimintatuottojen ja -kulujen jakautuminen tiliryhmittäin. Toimintatuottojen jakautuminen tiliryhmittäin Toimintakulujen jakautuminen tiliryhmittäin Toiminnan kuvaus Liikelaitos tuottaa toiminta-alueellaan yhdyskunnan ja sen kehittymisen edellyttämät vesihuoltopalvelut hyvätasoisina ja vesihuoltolain mukaisesti liiketaloudellisia periaatteita noudattaen. Kuluttajille liikelaitos toimittaa keskeytyksettä heidän tarpeitaan vastaavan määrän laatuvaatimukset täyttävää vettä, joka hankitaan sopimuksen mukaisesti Tuusulan seudun vesilaitos - kuntayhtymältä (myöhemmin TSV). Jätevedet liikelaitos viemäröi ja johtaa Keski-Uudenmaan vesiensuojeluliikelaitoskuntayhtymän (myöhemmin KUVES) verkostoon. Erillisviemäröidyillä toiminta-alueilla liikelaitos johtaa hulevedet (sadevedet ja perustusten kuivatusvedet) hallitusti vesistöihin. Liikelaitoksen painopisteet ovat verkoston hallinta ja kunnossapito sekä suunnitelmallinen saneeraustoiminta. Liikelaitoksella on noin 8 000 kulutuspaikkaa (noin 36 000 asukasta), joille laitos toimittaa vesihuoltopalvelut, mm. antaa neuvontaa, tekee tonttijohtojen liitostyöt, hoitaa laskutuksen ja sopimusasiat. Palvelusuunnitelma 2016 2020 Laskutettava vesimäärä on pysynyt lähes samana vuodesta 2011 lähtien johtuen mm. vähäisestä rakentamisesta, asiakkaiden kulutustottumuksien muutoksesta ja vesikalusteiden kehittymisestä. Vedenkäyttömäärän vaihteluun vaikuttaa myös kyseisen kesän lämpötilat kastelutarpeineen. Laskutettava jätevesimäärä on pysynyt lähes samana vuodesta 2013 lähtien johtuen mm. vähäisestä rakentamisesta, asiakkaiden kulutustottumuksien muutoksesta ja vesikalusteiden kehittymisestä. Syntyvään jätevesimäärään vaikuttaa suuresti myös vuosittainen sademäärä (lisääntyvä vuotovesimäärä viemäreihin). Vesihuoltoliikelaitos

148 Tavoitteet Riskiarvio Lähitulevaisuudessa vesi- ja jätevesimäärien arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisina. Selkeämpi kulutuksen kasvu tapahtuu vasta uusien alueiden (Jokelan Peltokaaren ja Rykmentinpuiston) rakentumisen myötä. Vuodelle 2016 ei ole suunniteltu liikelaitoksen taksojen korotuksia. Käyttömaksujen on suunniteltu pysyvän samalla tasolla lähivuodet, mutta perusmaksuihin ja liittymismaksuihin kohdistuu korotuspaineita vuosille 2017-2018. Liikelaitostamisen myötä kunnan sisäiset vyörytykset (henkilöstön ja taloushallinnon kulut, ICTpalvelut jne.) tulee kirjata tarkemmin ja selkeämmin mm kirjanpitoasetuksen mukaan. Tämä sekä henkilöstön täydentäminen tulee lisäämään liikelaitoksen toimintakuluja. Vesihuoltoon liittyviä lakeja ja asetuksia uudistettiin viime syksynä ja osa asetuksista jätettiin edelleen pöydälle. Muutokset koskivat mm. vesihuollon liittymisvelvollisuutta sekä hulevesiasioita. Mahdollinen liittymisvelvollisuuden helpottuminen tulee vaikuttamaan varsinkin hajaasutuksen vesihuollon rakentamisen toimintatapaan. Liikelaitos on mukana valtakunnallisessa työryhmässä, jossa selvitetään hulevesien järjestämisen työ- ja kustannusjakoja sekä vastuita. Tavoite on saada toimiva jakojärjestelmä kunnan kanssa vuoden 2016 aikana. Saneerausvelan kasvaessa liikelaitos jatkaa saneeraustoiminnan suunnittelu- ja toteutusprosessien kehittämistä mm. pitkän tähtäimen talousmallia apuna käyttäen. Kehitystoimintaan sisältyy myös kunnan sisäisen yhteistyön ja toteutuksen kehittäminen saneerauskohteissa, joissa saneerataan samalla katurakenne ja vesihuolto. Liikelaitoksen vuoden 2016 vuositavoitteet perustuvat kunnan vuositavoitteiden, toimenpiteiden ja toteutusohjelmien esityksiin. Tavoitteet koskevat molempia tulosyksiköitä. Tavoitteet mittareineen on esitetty kokonaisuudessaan kunnan vuositavoitetaulukossa, joka on liitteenä. Alla on esitetty tärkeimmät tavoitteet: jatkamme vesihuoltoliikelaitoksen keskeisimpien toiminta- ja prosessikuvauksien laadintaa kokeilemme uusia palveluratkaisuja vesihuollon neuvonta-asioissa mm. iltapalveluaika/soittoajat jatkamme vesihuollon organisaation kehittämistä niin, että voidaan vastata paremmin tulevaisuuden haasteisiin, tarvittaessa organisoidaan työtehtäviä uudelleen Verkoston, vesilaitteiden ja jätevedenpumppaamoiden kunnossapidon ja hoidon tasonlasku johtaa omaisuuden perustilan heikkenemiseen ja korjausvelan kasvamiseen. Tasonlaskun myötä vaurioitumisherkkyys kasvaa aiheuttaen riskin vesihuollon toimintavarmuudelle. Vesihuoltotoiminta on sääriippuvainen. Rankkasateet aiheuttavat riskin jätevesiverkoston ja hulevesiverkoston sekä pumppaamoiden tukkeutumiselle ja tulvimisille. Tukkeutumiset aiheuttavat pääsääntöisesti omaisuusvahinkoja kolmansille osapuolille. Sateisen ja kuivan vuoden ero pelkästään jäteveden johtamisen ja puhdistamisen kuluissa on noin 15 % eli 130 000. Toisena isona taloudellisena riskinä on vesihuoltoverkostoiden yllättävät korjaukset sekä vesijohto/viemärivuodot ja tulvimiset. Ne vaativat vuosittain 100 000 200 000. Lisäksi riskejä syntyy suppeasta organisaatiosta. Esimerkiksi hallinnon ja työjohdon yksittäisten työtehtävät ja osaaminen ovat vain yhden työntekijän takana. Riskien hallintaa hoidetaan mm. uudella sähköisellä MISO-työpäiväkirjalla sekä yhteistyöllä naapurivesilaitosten kanssa mukaan lukien yhteiset erityistilanteiden harjoitukset. Liikelaitos hankki Vesihuoltoliikelaitos

149 kesällä 2015 100 KVA:n siirrettävän varavoimakoneen jätevesipumppaamoiden sähkökatkosten hallinnan varalle. Valtakunnallisella tasolla vesihuoltoon on valmistumassa räätälöity riskienarviointityökalu, joka on tavoitteena ottaa käyttöön Tuusulassa vuoden 2016 aikana. Henkilöstösuunnitelma 2016 2020 Henkilöstön koulutuksessa liikelaitos käyttää lähinnä Vesilaitosyhdistyksen järjestämiä kursseja sekä naapurivesihuoltolaitosten tai kunnan kanssa yhteistyössä organisoituja koulutustapahtumia. Vakansseja liikelaitoksella on 17. Vielä vuonna 2015 liikelaitokseen kirjautuu kahden henkilötyövuoden kustannukset kunnallistekniikan puolelta. Vuoden 2016 alusta kunnallistekniikan tukipalvelujen kustannukset siirretään palkoista ostopalveluihin kirjanpitoasetuksen mukaisesti. Eläkeiän saavuttaa 4 työntekijää vuoden 2019 loppuun mennessä. Eläkeikä täyttyy vuosina 2013 2020 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 yht. 0 1 0 1 0 2 0 4 Investointisuunnitelma 2016 2020 Vesihuollon uusinvestoinnit liikelaitos toteuttaa yhdessä teknisen toimen kanssa kunnallistekniikan rakentamisohjelman mukaisesti. Kohteet tarkentuvat 2016 rakennusohjelman laatimisen jälkeen. Liikelaitos on myös mukana suunnittelemassa omalta osaltaan Tuusulan rakentamishankkeita. Liikelaitos varautuu omalta osaltaan poikkeuksellisen isoon (Rykmentinpuisto) kynnysinvestointiin pitkäntähtäimen talousmallin ja rahoituslaskelmien avulla. Vesijohtoverkon sekä jätevesiverkoston ja -pumppaamoiden saneerausta liikelaitos jatkaa 5- vuotissaneeraussuunnitelman mukaisesti. Saneeraukseen liikelaitos on budjetoinut vuosittain 0,6 0,7 M (lähivuosina tarve nousee 1 2 M ). Haja-asutusalueen vesihuoltoa liikelaitos rakennuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelman (2010) mukaisesti. Seuraavien lähivuosien aikana ohjelmassa on Kerttulan ja Linjamäen alueet. Näiden alueiden rakentamispäätöksessä ja -tavassa otetaan huomioon uusi vesihuoltolaki sekä hajaasutuksen jätevesiasetus, joka on vieläkin keskeneräinen. Lakimuutokset vaikuttavat hajaasutusalueen vesihuoltoverkostojen rakentamisen kannattavuuteen ja rakentamispäätöksiin. Kehittämissuunnitelma päivitetään vuoden 2015 aikana. Vesihuoltoliikelaitos Suunnitelmavuodet 1000 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Menojen erittely alueittain U ETELÄ-TUUSULA -500-479 000-1 507-3 022-2417 -1768 U JOKELA -640-363 000-563 -407-263 -799 U KELLOKOSKI -60-386 000-194 -176-197 -230 U, K MUUT KOHTEET -450-1150 000-1100 -1000-800 -700 MENOT -2 250-2 378 000-3 364-4 605-3 677-3 497 Tulot Liittymismaksut 600 600 800 800 800 800 Nettomeno -1 650-1 778 000-2 564-3 805-2 877-2 697 Investointikohteen edessä maininta onko kyseessä K= Korvausinvestointi vai U= uusinvestointi. Vesihuoltoliikelaitos

150 Tunnusluvut Huom. taloussuunnitelman luvut (2016 2020) on esitetty 1 000 :na. S*= sitova tavoite Vesihuoltoliikelaitos

151 TUUSULAN VESI, VUODEN 2016 TAVOITTEET KUNNAN VUODEN 2016 VUOSITAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TOTEUTUSOHJELMAT STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla. VUOSITAVOITE 2016 1. Kokeilemme uusia palveluratkaisuja ja lisäämme asiakaslähtöisen kehittämisen projekteja EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI 2016 1.1 Otamme käyttöön uusia palveluiden tuottamistapoja ja toimintatapoja - Laajennamme palvelusetelin käyttöä - Otamme käyttöön oppimisalusta Edisonin sekä uuden opetussuunnitelman mukaiset työtavat ja menetelmät - Toteutamme varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän ja mobiiliratkaisun tuomat toiminnan uudistamismahdollisuudet - Suunnittelemme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kokonaisuutta palvelumuotoilun keinoin - Tuemme konserniin varatulla kehittämisrahalla toimialarajat ylittävien ketterien kokeilujen ja projektien toteutusta 1.2 Vahvistamme kotona selviytymistä tukevia palveluita - Laajennamme perhekuntoutuksen vaihtoehtoja lastensuojelun avohuoltopainotteisessa toimintamallissa - Vakiinnutamme käyttöön mielenterveyskuntoutujien kotona asumista tukevan toimintamallin - Valmistelemme vanhusten perhehoidon toimintamallin - Tuemme nuorten itsenäistä elämää Keski-Uudenmaan ohjaamohankkeella ja nuorisotakuun kuntakokeilulla 1.3 Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä - Toteutamme nimettyjä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palvelumuotoiluprojekteja 1.4 Toteutamme projekteja asiakaslähtöisesti - Hyväksymme Lukio-monitoimitalohankkeen hankesuunnitelman - Nimeämme toteutettavat palvelumuotoiluprojektit syksyllä 2015 1.5 Laadimme suunnitelman asiakkuuksien kehittämiseksi ASIAKAS- LÄHTÖISYYS Tarkastelemme asiakkuuksia kokonaisuuksina ja varmistamme oikein kohdennetut ja ajoitetut palvelut. 2. Hyödynnämme kuntayhteistyön mahdollisuuksia 2.1 Hyödynnämme mahdollisuudet palvelutoiminnan järjestämiseksi kuntien yhteistyönä - Jatkamme Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön valmistelua huomioiden valtakunnalliset ja Uudenmaan linjaukset - Käynnistämme Kellokoskella kouluyhteistyön Mäntsälän kanssa ja selvitämme mahdollisuudet muihin vastaaviin yhteistyömalleihin - Syvennämme Järvenpään ja Tuusulan matkailuyhteistyötä - Selvitämme lähikuntien kanssa kuntien yhteisiä palvelutuotannon ja sähköisen asioinnin ratkaisuja - Teemme selvityksen perustietotekniikkapalveluiden siirtämisestä seudulliseen palveluyhtiöön (TIPAKE) (aikataulu?, muotoilu katsottava) - Selvitämme ruokapalveluiden seudullista organisointia

152 TUUSULAN VESI, TOIMENPIDE 2016 MITTARIT SEURANTA Testaamme asiakaspalveluun käytettävän ajan rajaamista ja huolehdimme, että esitettyinä aikoina tarvittavat asiantuntijat Uudet toimintatavat testattu ja arvioitu (esim. ilta-ajan suosio, asiakaspalaute, henkilökunnan kokemukset) ovat paikalla. Esim. iltapalveluaika, selkeät soittoajat, soittopyyntöpalvelu STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ VUOSITAVOITE 2016 EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI 2016 TALOUDEN TASAPAINO Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. 3. Jatkamme palveluverkon uudistamista 3.1 Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset - Siirrämme Tuuskodon palvelutoiminnan Riihikallioon uusiin ja ajanmukaisiin tiloihin - Uudistamme ja rakennamme modernit päiväkodit Jokelaan ja Kellokosken Roinilanpeltoon - Laajennamme Paijalan koulun ja Kellokosken yhtenäiskoulun sekä saneeraamme Hyökkälän koulun - Teemme palveluverkon pitkän aikavälin linjaukset optimoidaksemme palveluverkon ja alentaaksemme investointitasoa. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja. 4. Tehostamme toimintatapoja digitalisaation avulla 5. Vahvistamme taloutta tuottavuushankkeilla 4.1 Luomme tuottavuutta digitalisaation keinoin - Vaihdamme kunnan kirjastojärjestelmän - Otamme käyttöön sähköisen asioinnin kuntatasoisen alustaratkaisun ja muodostamme sähköisen asioinnin kuntatason tiekartan - Käynnistämme sähköisen arkistoinnin ja asianhallinnan kuntatason ratkaisun valmistelun. Ratkaisu projektoidaan 6/2016 mennessä - Määrittelemme ja otamme käyttöön keskeiset kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet, jotka ohjaavat kunnan ICT-kehittämistä - Käymme läpi kunnan laiteinfrastruktuurin ja tuemme työskentelyä mobiiliratkaisuilla ja etätyömahdollisuuksilla 5.1 Toteutamme nimettyjä tuottavuushankkeita 5.2 Parannemme tuottavuutta hankintoja tehostamalla -Vahvistamme kunnan hankintatoimintaa ja -osaamista -Määritämme ja otamme käyttöön uusi yhtenäinen hankintojen toimintamalli -Otamme käyttöön sähköisen hankinta- ja kilpailutusjärjestelmän STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ MAANKÄYTTÖ VUOSITAVOITE 2016 6. Panostamme houkuttelevan tonttivarannon tuottamiseen ja tonttien myyntiin 5.3 Uudistamme ja vakiinnutamme riskienhallinnan toimintatapoja -Vakiinnutamme riskienhallinnan uuden toimintamallin ja jalkautamme sitä toimialatasolta tulosalueille EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI 2016 6.1 Edistämme tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita kaavoituksen työohjelman mukaisesti Hyväksymme mm. seuraavat kaavat: Yleis- ja osayleiskaavoista: - Yleiskaava 2040

153 Uudisrakentamisen painopiste on keskuksissa ja taajamissa. Tämä luo edellytykset joukkoliikenteelle ja monipuolisemmille palveluille. Vastaamme erilaisten ja eriikäisten väestöryhmien asumistarpeisiin. Edistämme monimuotoista asumista viihtyisässä kulttuuriympäristössä. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ ELINKEINOT Tarjoamme kilpailukykyisen toimintaympäristön kunnassa toimiville ja kuntaan VUOSITAVOITE 2016 7. Kasvatamme kunnan vetovoimaa ja vahvistamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Pientaloalueiden kaavoista: - Rykmentinpuiston Puustellinmetsän asemakaava - Häriskiven asemakaava - Jokelan kartano I -asemakaavamuutos Keskustojen kehittämisen kaavoista: - Rykmentinpuisto I - Suutarintien kaavamuutos - Kellokosken keskustan asemakaavamuutos - Kauppatie II asemakaavamuutos 6.2 Edistämme Hyrylän keskustan kehittämistä ja Rykmentinpuiston asuntomessujen toteutusta - Projektoimme Rykmentinpuiston hankkeen - Varmistamme Rykmentinpuiston toteutuksen hakemalla erilaisia toteutustapoja alueen infran rakentamiseen sekä eriyttämällä hankkeen käyttötaloudesta - Solmimme sitovan sopimuksen liikekeskuksen toteuttamiseksi - HYPA-keskuksen ensimmäinen vaihe on valmis toteutukseen (Hannu H?) - Kunnallistekniikan suunnittelu käynnistyy 6.3 Toteutamme aktiivisen markkinointikampanjan ja etsimme uusia toteutustapoja tonttien myyntiin - Lahelanpelto II - Anttilanranta I 6.4 Huomioimme erityisryhmien asumisen tarpeet kaavoituksessa - Huomioimme erityisryhmien asumisen tarpeet sekä kaavallisesti että toteutushankkeiden muodossa EHDOTUS TOIMENPITEEKSI JA TOTEUTUSOHJELMAKSI 2016 7.1 Panostamme Tuusulan kunnan vetovoiman ja brändin rakentamiseen -Tiivistämme kunnan ja kunnassa toimivien yritysten yhteistyötä eri keinoin -Hyödynnämme kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmaa vetovoiman kasvattamiseksi 7.2 Edistämme tärkeimpiä kaavoituksen kärkihankkeita ja kunnan elinkeinoelämää hyväksymällä FOCUS-liikekeskuksen ja Sulan työpaikka-alueen asemakaavat 7.3 Kaavoitamme soveltuvia tontteja yksityisille palvelutuotannolle tukemaan kunnan toimintoja 7.4 Kehitämme Kellokosken sairaala-aluetta yhteistyössä HUSin kanssa