Kaavaselostus 1, VEHKAKANKAAN (2.) KAUPUNGINOSA KORTTELINOSAN 1005 ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSAN KESKUSTA KAAVASELOSTUS, LUONNOS, 21.5.2018 Ilmakuva kaavamuutosalueesta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lainvoimaisuus Kaavan laatija: Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Kaava-asiakirjat: Kaavasuunnittelija
Kaavaselostus 2 KORTTELIN 1005 ASEMAKAAVAMUUTOS, LIEKSAN KESKUSTA (2. VEHKAKANGAS) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kaupunginosa Korttelit ym. vanhat Korttelit ym. uudet Keskusta Lieksan kaupunki Vehkakankaan (2.) kaupunginosa Erillispientalojen korttelialue (AO) Erillispientalojen korttelialue (AO) Kaavan nimi Korttelinosan 1005 asemakaavamuutos, Lieksan keskusta (2. Vehkakangas) Laatijan nimi Kaava-asiakirjat Lieksan kaupunki/elinvoimapalvelut/maankäyttö Kaavasuunnittelija 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Lieksan keskusta-alueella oheisen karttakuvan mukaisesti. Suunnittelualue rajautuu lännestä Kuhmonkatuun ja idästä puistoon ennen Kainuuntietä. Suunnittelualueen sijainti
Kaavaselostus 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi tulee kaava-alueen sijainnista, korttelista 1005 Lieksan keskusta-alueella Vehkakankaan kaupunginosassa. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhdistää kaksi erillispientalojen korttelialueella (AO) sijaitsevaa tonttia yhdeksi ja mahdollistaa yksiasuntoisen puuverhoillun asuinrakennuksen sekä talous- ja autotallirakennuksen rakentaminen. Samalla tarkastetaan tontin rakennusoikeuden määrä ja rakennusten sijoittuminen. Kaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavaluonnos Asemakaavan seurantalomake (liitetään kaavaehdotukseen) 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutos koskee voimassa olevan asemakaavan mukaista erillispientalojen korttelialuetta (AO), jolle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Asemakaavamuutoksella muodostetaan kahdesta erillispientalojen korttelialueella (AO) sijaitsevasta tontista yksi erillispientalorakentamisen mahdollistava tontti sekä tarkastellaan rakennusoikeuden määrää ja rakennusten sijoittumista tontilla. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan 1517 m². Kaavamuutosalue on rajattu voimassa olevaan kaavaan ja kiinteistörajoihin. Tonttitehokkuusluku (e) on koko korttelialueella 0,4, mikä tarkoittaa 606 m² rakennusoikeutta kaavoitettavalla tontilla. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on hoitamatonta ja rakentamatonta vanhaa pihaaluetta, jossa ei ole erityisiä luonnonarvoja. Alueen kasvillisuus koostuu erilaisista ruoho- ja heinäkasveista sekä koivuista. Asemakaavamuutosalueen eteläreunaa rajaa istutettu koivurivi. Lisäksi Kainuuntien varren kapealla puistoalueella kasvaa nuoria mäntyjä. Kaavamuutosalueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutoksen korttelialue 1005 on vuosien 1930 2001 välillä rakentunutta erillispientalojen korttelialuetta (AO), jolla vallitseva kerrosluku on 1 2. Korttelialueen rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan asuin-, talous- ja toimitilarakennuksia. Rakennusmateriaalina niissä on käytetty puuta.
Kaavaselostus 4 Kuvapari kaavamuutosalueelta huhtikuulta 2018 Kuhmonkadun länsipuolella sijaitseva asemakaavamuutosalueen naapurikortteli 6 on vuosina 1964 2007 rakennettua yhdistettyjen liikeja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK), jolla vallitseva kerrosluku on 1 2. Korttelialueen rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan yhden tai kahden asunnon taloja, kerrostaloja sekä talousrakennuksia. Rakennusmateriaalina niissä on käytetty punatiiltä ja puuta. Kuvapari kaavamuutosalueen naapurikorttelista huhtikuulta 2018 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa. 3.1.5 Kulttuuriympäristö Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistokohteita tai suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia, eikä kohde sijaitse valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. 3.1.6 Liikenne Liikenne tonteille kulkee Kuhmonkatua pitkin. 3.1.7 Tekninen huolto Kaavamuutosalue on teknisen huollon piirissä. Vesihuoltoverkostosta vastaa Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos. Sähköverkostosta vastaa PKS Sähkönsiirto Oy/Pohjois-Karjalan Sähkö Oyj. Suunnittelualueella ei ole kaukolämpöverkkoa. 3.1.8 Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa.
Kaavaselostus 5 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tehtävänä on omalta osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) yleisten tavoitteiden sekä laissa määriteltyjen alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 14.12.2017. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: - toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - terveellinen ja turvallinen elinympäristö Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakenteen periaatteista maakunnassa. Lisäksi siinä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia alueiden käytön kysymyksiä. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain. Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavat 1. 4. ovat hyväksyttyjä ja vahvistettuja. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan ensimmäistä vaihetta täydentävä 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty 3.6.2013 maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Kaavassa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa vaiheissa. Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2017. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 laadinta on vireillä. Maakuntahallitus on hyväksynyt kokouksessaan 20.6.2016 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Maakuntakaavan laadinta etenee vaiheittain ja maakuntakaava on tarkoitus hyväksyä kesän 2019 aikana. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan 2. vaiheessa kaava-alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Maakuntakaavan 3. vaiheen kaavassa ei esitetä alueelle muutoksia.
Kaavaselostus 6 Maakuntakaavan 4. vaiheen kaavassa ei esitetä alueelle muutoksia. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavayhdistelmästä (1.-4.) Yleiskaava Lieksan keskustaajaman alueelle on laadittu 1.12.1986 kaupunginvaltuuston vahvistama oikeusvaikutukseton Lieksan taajamaosayleiskaava. Suunnittelualue on taajamaosayleiskaavassa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Lieksan kaupunki on käynnistänyt uuden keskustaajaman osayleiskaavan valmistelun ja siinä korttelialueen käyttötarkoitusta tullaan päivittämään nykytilannetta vastaavaksi. Ote Lieksan taajamaosayleiskaavasta 1986
Kaavaselostus 7 Asemakaava Suunnittelualueelle on laadittu 11.11.2013 ( 89) Lieksan kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Ote vahvistetusta asemakaavasta Rakennusjärjestys Lieksassa noudatetaan Lieksan ja Nurmeksen kaupungin yhteistä rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 1.3.2012. Lieksan kaupungin rakennusjärjestysehdotus on ollut nähtävillä 19.2.2018 saakka ja se viedään hyväksymismenettelyyn kevään 2018 aikana. Tonttikartta ja -rekisteri Suunnittelualueella on sitova tonttijako. Kiinteistöt ovat maarekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään 21.5.2018 päivättyä numeerista karttaa. Karttaa on täydennetty kaavaprosessia varten. Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja suosituksen JHS 185 mukainen. Asemakaava on tulostettu 1:1000 mittakaavaan. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 53 mukaista rakennuskieltoa. Muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelle ei ole laadittu muita erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia.
Kaavaselostus 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on: o o o Päivittää kaavaa vastaamaan nykyistä käyttöä ja tarpeita Tutkia alueen liikenteen järjestyminen Arvioida kaavamuutoksen vaikutuksia 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutos on käynnistetty huhtikuussa 2018. Kaupunginhallitus on päättänyt asettaa luonnoksen nähtäville 21.5.2018. Kaavatyö ei ole mukana Lieksan kaupungin kaavoituskatsauksessa 2018. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 62 :ssä edellytetään, että kaavan valmistelun on tapahduttava niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa merkittävästi vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisia kaavan valmistelussa ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnitelma koskee. Tässä kaavatyössä keskeisiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - PKS Sähkönsiirto Oy/Enerke Oy Sekä kaupungin asianomaiset tahot ja osakeyhtiöt: - Hyvinvointipalvelut - Elinvoimapalvelut - Kuntatekniikkaliikelaitos - Vesihuoltoliikelaitos Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutoksesta ja sen vireilletulosta on tehty päätös kaupunginhallituksessa 21.5.2018 165. Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu Lieksan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Lieksan Lehdessä 24.5.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnoskartta ovat olleet nähtävillä 24.5. 7.6.2018. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, valmisteluvaiheen kaavaluonnos- ja -
Kaavaselostus 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö ehdotus asetetaan ajallaan julkisesti nähtäville viralliseksi kuulemisajaksi. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnoksen kuulemisaikana on mahdollista esittää mielipiteensä ja asianomisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Asemakaavaehdotuksen kuulemisaikana on mahdollista jättää kirjallinen muistutus ja asianomaisilta viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Eri vaiheissa annettavat palautteet tulee toimittaa Lieksan kaupungin kirjaamoon joko sähköpostitse kirjaamo@lieksa.fi tai postitse PL 41, 81701 Lieksa. Lieksan kaupungin elinvoimapalveluiden maankäyttö laatii saatuihin palautteisiin vastineet. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 66 :n ja asetuksen (895/1999) 26 :n tarkoittamat viranomaisneuvottelut järjestetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. Viranomaisyhteistyötä tehdään aina tarvittaessa myös viranomaisneuvottelujen ulkopuolella sekä työneuvotteluissa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kaksi erillispientalojen korttelialueella (AO) sijaitsevaa tonttia yhdeksi ja mahdollistaa yksiasuntoisen asuinrakennuksen sekä talous- ja autotallirakennuksen rakentaminen. Asuinrakennuksen on tarkoitus olla enintään 2-kerroksinen ja puuverhoiltu korttelin 1005 rakentamistavan mukaisesti. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset 4.5.2 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vaihtoehto 1. Asemakaavaa ei muuteta. Vaihtoehto 2. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti.
Kaavaselostus 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Erillispientalojen korttelialueella (AO) sijaitseva asemakaavamuutosalue on kooltaan noin 1515 m². Korttelialueen tonttitehokkuusluku (e) on 0,4, mikä tarkoittaa 606 m² rakennusoikeutta kaavoitettavalla tontilla. 5.1.2 Palvelut Palvelut sijaitsevat keskustassa noin puolen kilometrin päässä kaavamuutosalueesta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Asemakaavamuutoksella pyritään siihen, että ympäristöhäiriöt jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. 5.3.1 Korttelialueet Aluevaraus Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus AO 1517 m². 606 k-m² e=0,4 AO erillispientalojen korttelialue Korttelialueelle mahdollistetaan yhden asuinrakennuksen sekä talous/autotallirakennuksen rakentaminen. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutosalueella, erillispientalojen korttelialueella 1005 sijaitsee vuosina 1930 2001 rakennettuja puisia 1 2-kerroksisia yhden asunnon asuin-, talous- ja toimitilarakennuksia. Korttelialueen rakennukset eivät ole suojeltuja. Kaavamuutosalueen naapurikorttelissa 6 (yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue) sijaitsee vuosina 1964 2007 rakennettua 1-2-kerroksisia yhden ja kahden asunnon taloja, kerrostaloja sekä talousrakennuksia. Rakennusmateriaalina niissä on käytetty punatiiltä ja puuta. Asemakaavamuutoksella ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Uuden puuverhoillun ja enintään 2-kerroksisen asuinpientalon rakentamisen katsotaan soveltuvan korttelialueen sekä sen naapurikorttelialueen vuosikymmenien aikana syntyneeseen ilmeeseen. Kaavamuutos mahdollistaa korttelin rakennuskannan ja Lieksan keskusta-alueen kaupunkirakenteen täydentymisen. Asemakaavamuutos perustuu jo olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntämiseen. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen, sillä tiivistämällä kaupunkirakennetta se edistää yhdyskunnan toimivuutta ja kestävää liikkumista.
Kaavaselostus 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset talouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön, sillä rakennuspaikka on jo ihmistoiminnan muuttama. Asemakaavamuutos mahdollistaa nykyisen infrastruktuurin hyödyntämisen ja lisää maankäytön tehokkuutta, mikä synnyttää positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Kaavamuutos myös lisää hieman Lieksan keskusta-alueen palveluiden käyttöastetta. Lisäksi kaavamuutoksen aikaansaama pientaloalueen täydentyminen eheyttää korttelialuetta ja lisää sen arvoa. 5.4.4 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen 5.4.5 Vaikutukset kulttuuriin 5.4.6 Muut kaavan merkittävät vaikutukset Asemakaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia sosiaalisiin oloihin. Erillispientaloalueen täydentyminen mahdollistaa pienimuotoisen asumisen määrän lisääntymisen, mikä elävöittää aluetta ja varmistaa tyhjillään olevien tonttien saattamisen hoidettuun kuntoon. Uudisrakentaminen luo myös edellytykset terveelliselle ja turvalliselle elinympäristölle, mikä tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriin. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavamerkinnät ja -määräykset ovat MRL:n (132/1999) ja MRA:n (895/1999) mukaisia. 5.7 Nimistö Asemakaavamuutos ei sisällä uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVANTOTEUTUS 6.1 Yleistä Erillispientaloalueelle sijoitettavan enintään kaksikerroksisen uudisrakennuksen sekä talous/autotallirakennuksen rakentaminen vaatii asemakaavan lisäksi rakennusluvan. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaupunki seuraa toteutusta rakennusoikeuden ja alueen käytön osalta.
Kaavaselostus 12 LIITTEET Asemakaavan seurantalomake liitetään kaavaehdotukseen.