Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Asemakaavan selostus Päivämäärä 28.5.2014 Työnumero 1510011590 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ASEMAKAAVA
PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ASEMAKAAVA Päivämäärä 28.5.2014 Laatija Markus Hytönen Kuvaus Asemakaavan selostus Viite 1510011590 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavaselostus, joka koskee 28. päivänä toukokuuta 2014 päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan on laatinut Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh. +358 20 755 611, Fax+358 20 755 7801 Asemakaava koskee: Parikkalan kunnan Särkisalmen kylän tiloja 580-403-6-68, 580-403-6-74, 580-403-6-81, 580-403-6-85, 580-403-6-86, 580-403-6-87, 580-403-13-73, 580-403-23-4, 580-403-23-8, 580-403-23-9, 580-403-24-1, 580-403-24-3, 580-403- 24-4, 580-403-13-82, 580-403-13-87, 580-403-13-88, 580-403-13-126, 580-403-13-127, 580-403-13-128, 580-403-13-129,580-403-13-181, 580-403-13-182, 580-403-6-29, 580-403-6-51, 580-403-6-52, 580-403-6-53, 580-403-6-54, 580-876-3-M601, 580-895-6 Asemakaavalla muodostuvat: Parikkalan kunnan korttelit Asemakaavan on laatinut Ramboll, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, puh 020 755 611 (vaihde). Vireilletulo Parikkalan kunnanhallitus päätti 15.4.2014 käynnistää Koirniemen alueen asemakaavoituksen ja kuuluttaa kaavan vireille ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 17.4.2014 alkaen. Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu Parikkala-Rautjärvi Sanomissa ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Tekninen lautakunta on käsitellyt kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aineistoa kokouksessaan 4.6.2014. Kunnanhallitus on käsitellyt kaavan valmisteluaineistoa 10.6.2014 ja päättänyt asettaa sen nähtäville. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä. -. 2014 ajan. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta kuulutettiin..2014 paikallislehdessä?, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla. Ehdotusvaiheen kuuleminen Kunnanhallitus on käsitellyt kaavan ehdotusvaiheen aineistoa..2014. Kaavaehdotusaineisto on ollut nähtävillä.. -..2014. Kaavan ehdotusvaiheen kuulemisesta kuulutettiin..2014 paikallislehdessä, kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan internet sivuilla. Kunnanhallituksen hyväksyminen Parikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Parikkalan valtuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kaakkois-Suomessa Parikkalan kunnan Koirniemessä valtatie 6 itäpuolella. Kaava-alueen rajana lännessä Valtatie 6 ja idässä Simpelejärven rantakaistale ja Surkon kallioita. Alueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria.
Kuva 1-1. Kaava-alueen rajaus peruskartalla. Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa vahvistettavana olevan vaihemaakuntakaavan mukaisten kaupallisten palvelujen eli tilaa vievän erikoistavarakaupan sijoittaminen Koirniemeen.
SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot 1. Tiivistelmä 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1 1.2 Asemakaavan sisältö 1 1.3 Toteuttaminen 1 2. Lähtökohdat 2 2.1 Alueen yleiskuvaus 2 2.2 Maisema- ja kulttuuriympäristö 3 2.2.1 Topografia 3 2.2.2 Maaperä 4 2.2.3 Maisemarakenne 4 2.2.4 Maisemakuva 4 2.2.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 5 2.3 Luonnonympäristö 12 2.4 Rakennettu ympäristö 12 2.4.1 Yhdyskuntarakenne 13 2.4.2 Väestö ja asuminen 14 2.4.3 Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta ja ostovoima 14 2.4.4 Tekninen huolto 16 2.4.5 Liikenne 17 2.5 Rakennettavuus 21 2.6 Vesistöt ja vesitalous 21 2.7 Virkistys 21 2.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 22 2.9 Maanomistus 22 2.10 Suunnittelutilanne 24 2.10.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 24 2.10.2 Maakuntakaava 24 2.10.3 Vaihemaakuntakaava 25 2.10.4 Yleiskaava ja rantayleiskaava 27 2.10.5 Asemakaava 28 2.10.6 Rakennusjärjestys 29 2.10.7 Pohjakartta 29 2.10.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat 29 3. Suunnittelun vaiheet 29 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 29 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 30
3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 30 3.4 Asemakaavan tavoitteet 30 3.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30 4. Asemakaavan kuvaus 31 4.1 Kaavan rakenne 31 4.1.1 Mitoitus 31 4.1.2 Kaupan korttelialueet 32 4.1.3 Asuinrakentaminen 34 4.1.4 Liikenne 34 4.1.5 Yleiset määräykset 34 4.2 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 35 4.3 Nimistö 35 5. Kaavan vaikutukset 36 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 36 5.2 Vaikutukset palveluihin ja niiden saatavuuteen 37 5.3 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan 37 5.4 Vaikutukset virkistykseen 37 5.5 Liikenteelliset vaikutukset 37 5.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon 38 5.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 38 5.8 Vaikutukset maisemaan 38 5.9 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin 38 5.10 Vaikutukset luonnonoloihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun 38 5.11 Vaikutukset vesistöön ja vesitalouteen 39 5.12 Vaikutukset talouteen 39 5.13 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 39 5.14 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön 40 6. Asemakaavan toteutus 41 SELOSTUKSEN LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote Kolmikannnan Koirniemen osayleiskaavan luontoselvityksestä 3. Koirniemen alueen rakennettavuustutkimus 4. Koirniemen asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5. Koirniemen osayleiskaavan liikenneselvitys Selostukseen kuuluu kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen
1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Laatimispäätös Parikkalan kunnanhallitus 15.4.2014 Vireilletulo (kuulutus) 15.4.2014 Oas:n nähtävilläolo 17.4.2014 - Luonnoksen nähtävilläolo Ehdotuksen nähtävilläolo Luottamuselinkäsittelyt Asukastilaisuudet 1.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavalla tutkitaan mahdollisuudet muodostaa Parikkalan Koirniemeen kaupallisten palveluiden alue, johon osoitetaan varaukset tilaa vievälle erikoistavarakaupalle, vähittäistavarakaupalle sekä tuotannollisella mahdollisesti toiminnalle. Samalla tutkitaan mahdollisuutta osoittaa alueelle uutta asuinrakentamista. Suunnittelualueen tarkoituksenmukaiset aluevaraukset sekä liikenteellisesti toimivat ratkaisut pyritään sovittamaan ympäröivään maankäyttöön. 1.3 Toteuttaminen Asemakaavan laadinnassa ja toteuttamisessa on otettu huomioon 15.4.2011 voimaan tullut Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (319/2011, 9a), joka liittyy vähittäiskaupan erityiseen sijainnin ohjaukseen. Lainmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan 16.4.2015 alkaen. Siirtymäkauden aikana on mahdollista uudistaa yleis- ja asemakaavoja nykyisillä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueilla. Koirniemen asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan lainvoimaisuuden jälkeen. 1
2. LÄHTÖKOHDAT Koirniemen osayleiskaavassa on kuvattu alueen lähtötiedot laajemmassa mittakaavassa siten kuinka alue on osa laajempaa kokonaisuutta. Sen lisäksi, että asemakaavan lähtökohdissa on tuotu esiin alueen yksityiskohtaisempaa kuvausta, on asemakaavassa tuotu osin esiin myös sitä kuinka alue on osa laajempaa kokonaisuutta. 2.1 Alueen yleiskuvaus Koirniemen suunnittelualue sijoittuu Parikkalan kunnan taajaman pohjoispuolelle rajautuen lännestä pääosin valtatiehen 6. Alue on kapeimmillaan länsi - itä suunnassa n. 0,5 km ja pisimmillään kaakkois-luode suunnassa n. 1,5 km. Koillis- ja itäosassa osassa on Simpelejärven rantamaisemaa ja Surkon rinteitä. Kylämäinen ja harva asutus on sijoittunut melko lähelle valtatietä. Lisäksi alueella pienteollisuutta. Etelä- ja pohjoisosat rajoittuvat viljeltyihin peltoaukeisiin, ja keskiosassa on peltoalue ja kumpuilevaa metsämaastoa. Asemakaavoitettavalle alueelle on jo Koirniemen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty luonto-, maisema - ja kulttuuriympäristön selvitykset, kulttuurihistoriallisesti arvokkaitten rakennusten inventointi sekä muinaisjäännösselvitys, joiden oleellisimmat tiedot Koirniemen asemakaavan kannalta on koottu kaavaselostukseen. -fyysinen tila Koirniemi jää liikenteellisesti kahden taajama-alueen väliin. Kylämäinen asutus ja muutamia liikeja yritystiloja on keskittynyt valtatie 6 varrelle. Alueen elinkeinoina ovat maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja pienteollisuus. Kaava-alueelta valtatielle on kuusi yksityistieliittymää. -toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Parikkala on alueensa taloudellis-hallinnollinen keskus, jossa on monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut. Parikkalasta on muodostunut luonteva asiointikeskus monipuolisen palvelutarjonnan ansioista myös liikenteellisesti edullisen sijaintinsa vuoksi. Koirniemen alueesta on tarkoitus muodostua matkailun ja kaupan kehittämisen kokonaisuus. Alueelle suunnitellut kaupat ovat pääosin tilaa vievää ja erikoistavarakauppaa, joille on Parikkalan seudulla kysyntää sekä Suomen että Venäjän puolelta. Rajanylityspaikan kansainvälistymisen myötä arvioidaan kysynnän merkittävästi kasvavan. Venäjän puolella on varauduttu Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen siten, että uusia merkittäviä tieyhteyksiä on rakennettu ja rakenteilla. Alueen lähin miljoonakaupunki on Pietari, joka on alle 200 kilometrin etäisyydellä. 2
2.2 Maisema- ja kulttuuriympäristö 2.2.1 Topografia Suunnittelualue sijoittuu korkeussuhteiltaan yli 70 m meren pinnan yläpuoliselle tasolle. Matalimmillaan se on alueen koillisosassa, jossa on Simpelejärven Lemmikonselän rantavyöhyke. Kaava-alue ulottuu rantaan saakka ainoastaan koillisosastaan. Simpelejärven vedenpinta on 68,8 mpy. Suunnittelualueen itäosa rajoittuu Surkon kalliomäkiin, jotka nousevat tasoille 80 100 mpy. Kuva 2-1. Topografia (Maanmittauslaitos, maastotietokanta) 3
2.2.2 Maaperä Suunnittelualueen maaperä on vaihtelevaa. Selännealueet ovat kallioisia ja rinnealueilla on hieman moreenia. lisäksi savi- ja moreenialueita. Laaksopainanteissa on hienoa hietaa ja savea. Alueelta on tehty tarkempi rakennettavuusselvitys, joka kuvattu kohdassa rakennettavuus. Kuva 2-2. Maaperäkartta, suunnittelualueen rajaus mustalla viivalla. (GTK) 2.2.3 Maisemarakenne Suunnittelualue sijoittuu I ja II Salpausselkien väliselle alueelle, mutta suunnittelualueen sisällä ei ole merkittäviä Salpausselkään liittyviä harjumuodostumia. Suunnittelualue sijoittuu Simpelejärveen työntyvän niemen itäreunalle. Niemellä erottuu korkeampana selännealueena Surkkon mäki. 12 250 12 050 vuotta sitten, kun ensimmäinen Salpausselkä alkoi muotoutua, on Simpelejärvi ollut osa Baltian jääjärveä. Silloin Baltian jääjärven vedenpinta on ulottunut tasolle, joka nykyisin on noin 80-100 mpy. Osa suunnittelualueen selänteiden lakialueista on tällöin ollut jääjärven vedenpinnan yläpuolella. Simpelejärven pintaa on laskettu yhteensä noin 3 metriä uuden viljelysmaan tarpeessa pääosin 1830-luvulla. Tällaista viljelysmaata on saatu mm. Mälkiinmäen pelloille, joka ennen veden pinnan laskemista oli veden peittämää aluetta. 2.2.4 Maisemakuva Suunnittelualueen maisemakuvassa vaihtelee metsäinen selännemaisema ja avoin laakson viljelymaisema. Maisemakuva on pääosin maalaismainen. Näkymiä järvelle avautuu vain vähän: Kuutostieltä itään peltoaukean yli. 4
Suunnittelualueen asuinrakennukset sijoittuvat sekä selänteiden metsäisille rinteille että paikoin peltojen laitaan. Kuutostien varrella on joitakin liiketiloja. Kuva 2-3. Maisema-analyysi. (Maanmittauslaitos, maastotietokanta) 2.2.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Koirniemen osayleiskaavan valmistelua varten on tehty erillisselvitys muinaisjäännösten osalta. Lähin kiinteä muinaismuistoalue on n. 200 metrin päässä suunnittelualueen rajalta: historiallisen ajan ortodoksikalmisto (Järvenpää Surkko). Myös asemakaavoitettavan alueen rakennuskanta inventoitiin keväällä 2013 Koirniemen osayleiskaavan valmisteluvaiheessa ja kahta kohdetta suositeltiin säilytettäviksi ja kaavakarttaan merkittäväksi. Kortteenmäen osalta arvo perustuu päärakennukseen ja Koivurinteen ja Koivukennään osalta pihapiireihin. Kortteenmäen osalta rakennuksen kunto on todettu niin huonoksi, että sille on haettu ja saatu kunnalta purkulupa. Myös maakuntamuseo on lausunut asiasta samaan suuntaan. Lausunto on esitetty jäljempänä. 5
Kuva 2-4. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Suunnittelualueen läheisyydessä on yksi tunnettu kiinteä muinaisjäännös. 6
Kortteenmäki, sr-2 Kuva 2-4. Kortteenmäen tila peruskartalla. Kuutostien ja Koirniementien kulmauksessa sijaitsee Kortteenmäen tila. Asuinrakennuksen luoteispuolella sijaitsee korjaamo ja kaakkoispuolella isot kasvihuoneet. Läheisyydessä ei ole muita asuinrakennuksia. Kuva 2-5 Päärakennus pihan puolelta. 7
Kuva 2-6 Kortteenmäen pihapiiri pihapiiri Kuutostieltä. Päärakennus on puolitoista kerroksinen, mutta normaalia korkeampi. Hirsirakenteisen talon julkisivut on vuorattu pääosin vaakaponttilaudoituksella. Kahden kerroslistan väliin jäävä alue ja harjakolmiot ovat pystyponttilautaa. Julkisivut on maalattu vaaleaksi ja vihreään taittuvaksi. Nurkka-, vuori ja räystäslaudat sekä ikkunoiden puitteet ovat valkoiset. Satulakatto on maalaamatonta aaltopeltiä. Rakennuksen kaakkoiskulmassa sijaitsevan lasiverannan katon toinen pääty on aumattu ja ulko-oven puoleisessa päässä on tympano. Verannan ikkunat ovat kookkaat ja niissä on tiheä ruutujaotus. Ulko-ovi on kaksiosainen ja kolmipeilinen. Peilit on maalattu siniharmaaksi ja kehykset ovat valkoiset. Rakennuksen perustus on betonia. Pihapiirissä on myös lautarakenteinen ja maalaamaton talousrakennus, joka on rakennettu huomattavasti asuinrakennusta myöhemmin. Inventoinnin lisäksi Etelä-Karjalan maakuntamuseo on antanut kohteesta seuraavan lausunnon: kohde on yksittäinen maatilan päärakennus, joka on lienee 1900-luvun alusta (1920-l?). Kohde on tunnistettu Kolmikannan-Koirniemen oyk:ta varten tehdyssä rakennusinventoinnissa vaalimisen arvoiseksi sotaa edeltävän kauden rakennukseksi. museo on tutustunut kohteeseen ja toteaa, että rakennus on alueelle tyypillinen maatilan päärakennus 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, jonka ominaispiirteet ovat säilyneet pääpiirteissään aikakaudelle ominaisina. Rakennukselle leimaa antava kuisti säilynyt hyvinkin alkuperäisenä, mm. ikkunat sen sijaan on uudistettu. Rakennus on nykyisellään hieman irrallinen ympäristöstään, pihapiirin muut maatalousrakennukset on purettu ja sille ominainen ympäristö viljelymaisemineen on pihapiirin puutarhaa ja puustoa lukuunottamatta hävinnyt. Kortteenmäki ei historiallisen kartta-aineiston perusteella kuulu Järvenpään kylän vanhimpiin tilanpaikkoihin, vaikka inventointi ei tarkemmin kerro tilan syntyhistoriasta. museon näkemys on, että kohteen säilyttäminen osana esitettyä maankäyttöä (ak: kaupallisten palveluiden alue/tilaa vievä kauppa) on vaikeasti yhteen sovitettavissa. Rakennus sinänsä vaikuttaa käyttökelpoiselta ja nykyiseen käyttöönsä asumiseen soveltuvalta. Vaikka kohteella on paikallista merkitystä (alueellinen tyypillisyys, säilyneisyys) ei se ole siinä mielessä rakennushistoriallisesti tai historiallisesti ainutlaatuinen tai harvinainen että sen ehdotonta säilyttämistä olisi aivan välttämätöntä ajaa, ottaen huomioon pihapiirin nykyisen tilan ja lähiympäristön. Osayleiskaavassa tehty inventointi osoittaa sinänsä että Kolmikannan alueella on useita arvokkaita maatiloja ja pihapiirejä, joiden säilyttäminen osana niille luontaista ympäristöä, voidaan turvata kaavaratkaisussa. Koivurinne ja Koivukennäs, Kuutostien varren pihapiirit, sr-2/p 8
Kuva 2-7. Koivurinne ja Koivukennäs peruskartalla. Kuutostien varressa sijaitsee kaksi jälleenrakennuskaudella rakentunutta pihapiiriä, Koivurinne ja Koivukennäs. Niiden läheisyydessä on rakennus, johon on keskittynyt huoltokorjaamo, kahvio ja erikoistavaraliike. Pihapiirit sijaitsevat maisemallisesti merkittävällä paikalla ja muodostavat huoltamon ja sen yhteydessä olevien palvelujen kanssa Kuutostien varteen pienen keskuksen. Rakennukset on sijoitettu nätisti rinteeseen ja niiden ulkoasu on säilytetty alkuperäisenä kunnostettaessa. Koivurinteen pihapiiriin kuuluu asuinrakennusrakennus, entinen navettarakennus, ulkosauna, maakellari sekä pumppukaivo. Pihapiiriä on pengerretty ja joissain paikoin pihassa on kallio pinnassa. Päärakennus on puolitoistakerroksinen ja se on rakennettu rinteeseen siten, että ensimmäisen kerroksen alapuolella on kellaritiloja, joista osa on maanpäällisiä ja niihin on kulku rinteen alaosasta ja kaakkoisjulkisivussa on kellaritiloihin ikkunat. Rakennuksen julkisivut ovat vaakaponttilautaa ja ne on maalattu vaalean keltaiseksi. Ikkunat ovat, joko yksiruutuisia tai kahteen ja kolmeen osaan pystysuunnassa jaettuja. Ikkunoiden vuorilaudat ovat ruskeat ja puitteet valkoiset. Umpinainen sisääntulokuisti sijaitsee rakennuksen kulmassa. Satulakaton lape jatkuu myös kuistin katteeksi. Vesikatteena on vihreä aaltopelti. Savupiippu on pellittämätön ja punatiilistä muurattu. Entinen navettarakennus on rakennettu rinteeseen pituussuunnassa. Navetan nurkka on rapattu ja todennäköisesti tiilestä muurattu. Muuten rakennus on puurakenteinen ja julkisivut peiterimalaudoitetut ja keltamullatut. Nurkka-, vuori ja räystäslaudat sekä ikkunoiden puitteet ovat valkoiset ja ulko-ovet ruskeat. Hirsipintainen saunarakennus on punamullattu ja sen nurkka-, vuori ja räystäslaudat sekä ikkunoiden puitteet ovat valkoiset. Ulko-ovessa on yläosassa ikkuna ja ovi on maalattu ruskeaksi. Rakennuksen satulakatto on savitiiltä. Savupiippu on muurattu punatiilistä. 9
Kuvat 2-8 Koivurinteen pihapiiri. 10
Kuva 2-9 Taka-alalla Koivukennäksen päärakennus. Kuva 2-10 Koivukennäksen pihasauna. Koivukennäksen pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi sauna sekä hieman uudempi autotallirakennus. Puurunkoinen ja puolitoistakerroksinen päärakennus on peiterimalaudoitettu ja maalattu vaaleaksi. Nurkka- vuori- ja räystäslaudat ovat punaiset. Ikkunoiden puitteet valkoiset. Ikkunat ovat pystysuunnassa kahteen tai kolmeen osaan jaetut. Lisäksi rakennuksen yläkerran kulmissa on yksiruutuiset salmiakki-ikkunat. Satulakatto on savitiiltä ja savupiippu punatiilistä muurattu. Rakennuksen perustus on betonia. Saunarakennus on ulkoasultaan hyvin samanlainen, kuin päärakennus. Vesikatteena saunassa on tummanpunainen huopakate. 11
2.3 Luonnonympäristö Koirniemen asemakaavoitettavalla alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Kaavoitettavan alueen lähimmät Natura-alueet ovat Siikalahti ja Sammallampi, jotka ovat linnustollisin perustein (SPA) perustettuja Natura-alueita (FI0415001). Siikalahden ja Sammallammen alueet ovat myös kansainvälisesti arvokkaita lintualueita (IBA-alueet). Alueelle on kevään ja kesän 2013 aikana laadittu Kolmikannan Koirniemen osayleiskaavan luontoselvitys, josta on esitetty ote kaavaselostuksen liitteenä. Koirniemen osalta selvitys keskittyi yleiskaavassa rakennettaviksi tarkoitetuille alueille Mälkiinmäen ja Kangaspellon alueille. Parikkalan alueella linnusto on rikasta ja lajistoltaan edustavaa. Myös Koirniemen alueella havaittiin huomionarvoisia lintulajeja, mm. kaulushaikara, pikkusieppo, pohjantikka, kiuru ja kuovi. Luontoselvityksessä ei Koirniemen asemakaavoitettavan alueen osalta havaittu erityisen arvokkaita luontokohteita tai luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymiä. Luontoselvityksen yhteydessä laadittu kuviokartta kaava-alueen luontotyypeistä on esitetty kaavaselostuksen liitteissä. Kuva 2-11 Surkonlahteen rajautuva lehtipuuvaltainen kostea lehto. Alue ei kuulu asemakaavoitettavaan alueeseen, mutta sijoittuu kaava-alueen koillisrajalle. 2.4 Rakennettu ympäristö Alueen rakentaminen on pääasiassa asuinrakentamista. Asuinrakennuksia alueella on noin 13 kpl ja ne sijoittuvat pääasiassa alueen pohjois- ja eteläosaan, kuten muukin alueen rakentaminen. Alueella on lisäksi varasto-, huoltamo- ja teollisuusrakennuksia sekä kasvihuone, joista kaksi viimeisintä ei ole enää käytössä. Nämä sijoittuvat Mälkiinmäen peltojen pohjoispuolelle. 12
Kuva 2-12 Kaava-alueen rakennukset 2.4.1 Yhdyskuntarakenne Alueen lähimmät YKR-aineiston mukaiset taajamat ovat Parikkalan keskustaajama (2,5 km) sekä Särkisalo (1 km), suunnittelualue sijoittuu näiden väliin. Alue on YKR-aineiston mukaista kyläaluetta. Kylämäinen asutus on keskittynyt valtatie 6 läheisyyteen Parikkalan ja Särkisalmen taajama-alueitten väliin. Laajemmassa kuvassa alue on alle 20 km etäisyydellä Punkaharjun, Simpeleen ja Saaren taajamista. Liikennevirrat valtatien 6 johdosta kulkevat alueen lävitse. 13
Kuva 2-13. Asemakaavoitettavan alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa (SYKE, YKR-alueet) 2.4.2 Väestö ja asuminen Kaava-alueella asuu tilastokeskuksen ruututietokanta-aineiston perusteella noin 20 henkilöä. Viiden kilometrin säteellä suunnittelualueesta asuu noin 3 000 henkilöä. Parikkalan kuin koko Etelä-Karjalan väestönkehitys on arvioitu tilastokeskuksen ennusteen mukaan kutakuinkin pysyvän nykyisellään vuosien 2011 2025 välillä. Muutos on tilastokeskuksen mukaan -0,4 %. 2.4.3 Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta ja ostovoima Suunnittelualueen asutuksen yhteyteen sijoittuu vähäisessä määrin työpaikkatoimintaa autohuollon, vastaavanlaisen pienteollisuuden ja palvelujen osalta. Suunnittelualueen pohjoispuolella Särkisalossa on liikennemyymälä sekä majoituspalveluita. Parikkala taajama on lähitaajamien merkittävin palvelukeskus, jonne sijoittuu taajaman kokoon nähden melko monipuolisesti kaupan palveluja. Parikkalan kunnan ja lähikuntien alueella myös maa- ja metsätalous työllistää merkittävässä määrin. Kaavoitusta varten on laadittu erillinen kaupallinen selvitys (LIITE 4). Itä-Suomen ostovoima on jo vuosia nojautunut venäläisten ostovoiman mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tämä on näkynyt erityisesti Lappeenrannan ja Imatran kaupan mitoituksessa ja myös toteutuneessa ostovoimassa. Parikkalan ja suunnittelualueen osalta Venäjän puoleisen ostovoiman arvioidaan räjähtävän merkittävään kasvuun Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymisen ja viisumivapauden myötä. Vaihemaakuntakaavaan liittyvässä selvityksessä (Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025) on arvioitu Koirniemen palvelujen tarvetta seuraavasti: "Parikkalan raja-aseman toiminnan laajentaminen ja kansainvälisen rajaliikenteen kehittäminen luovat edellytyksiä Parikkalan Koirniemen rakentumiselle. Parikkalassa on siis tarvetta omalle matkailua palvelevalle kauppapaikalle. Tarvetta kunnassa on myös tilaa vaativan kaupan keskittymälle, koska tilaa vaativan kaupan siirtymät Imatralle ovat suuret. Koirniemi palvelee hyvin tätä matkailun ja asutuksen luomaa kysyntää. Koirniemen mitoitus tilaa vaativan kaupan osalta on suurempi kuin asukkaiden ostovoiman pohjalta laskettu liiketilan lisätarve, mutta kuten jo todettiin, alue tulee palvelemaan myös matkailijoita sekä loma-asukkaita." 14
Selvityksessä esitettyjen ennusteiden mukaan matkailijamäärät kasvavat Etelä-Karjalassa siten, että venäläisten ostovoima maakunnassa yltäisi vuonna 2025 samalle tasolle maakunnan asukkaiden ostovoiman kanssa. Suurimmissa skenaarioissa matkailijoiden ostovoima kaksinkertaistuisi maakunnan asukkaiden ostovoimaan nähden. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös tulevaan liiketilatarpeeseen. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvityksessään arvioinut Venäjän ja Suomen välisen maaliikenteen lisääntyvän vuoteen 2030 noin kaksinkertaiseksi vuoden 2013 tasosta. Kuva 2-14. Suomen ja Venäjän maahenkilöliikenteen kasvuennuste vuoteen 2030. (Liikenne- ja viestintäministeriö, julkaisuja 5/2013) Kuva 2-15. Suomen ja Venäjän välinen vyöhykejako ja asukasmäärät Venäjän puolella. Suomi Venäjä "lähivyöhyke" (sisempi punainen). Svetogorsk, Viipuri ym. 0,2 milj. asukasta. "Vuorovaikutusvyöhyke" (laajempi punainen) Pietari + Leningradin alue 7 milj. asukasta. (Liikenne- ja viestintäministeriö, julkaisuja 5/2013) 15
Kuva 2-16. Venäläisten Suomeen tekemien matkojen lisääntyminen viisumivapauden myötä (TAK Oy, 2013) TAK Oy:n laatiman kyselytutkimuksen mukaan matkustajamäärät voivat viisumivapauden myötä kasvaa todella merkittävästi. 2.4.4 Tekninen huolto Alue on liitetty kunnalliseen ja viemäröintiin ja vesijohtoon. Alueella on Koirniemen jätevedenpumppaamo ja kaavoitettavan alueen rajasta n. 0,4 km etäisyydellä sijaitsee Särkisalmen jätevedenpuhdistamo. Kuva 2-17. Tekninen huolto 16
2.4.5 Liikenne Kaavoitusta varten on laadittu erillinen liikenteellinen selvitys (LIITE 5). Suunnittelualueen länsipuolella on valtatie 6. Liikenneviraston v. 2011 tilaston mukaan tieosuuden liikennemäärä on 5100 autoa /vrk, josta raskaan liikenteen osuus on suuri, yli 500 autoa/vrk. Kaava-alueen kiinteistöille pääsee liittymään valtatieltä (noin 1,4 km matkalta) seitsemästä eri liittymästä, joista yksi sijoittuu alueen eteläpuolelle lähtien Kangaspellontieltä. Parikkalantieltä Mälkiinmäkeen on tasoristeys ja tie jatkuu kaava-alueen läpi. Parikkalan taajaman ja Särkisalmen välillä on kevyen liikenteen yhteys. Valtatien alituksiin tai ylityksiin sen sijaan ei ole rakennettu turvallista kevyenliikenteen yhteyttä. Kaava-alueen kohdalla nopeusrajoitus on 80 km/h. Asiointiliikenne on Parikkalan kunnan järjestämää kaikille avointa joukkoliikennettä, joka toteutetaan tilatakseilla sekä pikkubussilla. Kaukoliikenteen linja-autoja kulkee Parikkalan kautta Helsinkiin, Savonlinnaan ja Lappeenrantaan. Kuva 2-25. Suunnittelualueen ja ympäristönä tiestöä 17
Kuva 2-26. Liikennemäärät, kaikki liikenne ja raskas liikenne (www.liikennevirasto.fi, v. 2011 tilasto) 18
Kuva 2-26. Sinisellä on osoitettu alueen läpi johtavat kevyenliikenteen väylät sekä bussipysäkit Alueen eteläpuolella kulkeva Karjalan rata toimii sekä kaukoliikenneyhteytenä Joensuu-Helsinki välillä että tavaraliikenteen yhteytenä. Raideliikenteelle on tarve erityisesti tavaraliikenteessä. Myös taajamajunayhteydestä Kouvola-Parikkala välillä on tehty maakuntakaavan taustaselvitys. Venäjän puolelle on käynnissä merkittäviä tien rakennushankkeita, jotka johtavat Pietarin, Petroskoin ja Sortavalan liikennettä Parikkala rajanylityspaikalle. Osa näistä rakennushankkeista on jo toteutunut. Tiehankkeet parantavat huomattavasti tieyhteyksiä esimerkiksi Pietarista Parikkalaan ja edelleen Etelä-Savoon. 19
Kuva 2-18. Etäisyydet Petroskoista ja Pietarista Sortavala-tien ja Ihala-Raivio-valtion raja tien valmistumisen sekä Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen (Parikkalan rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys) Myös muilla raja-asemilla rajaliikenne on edelleen kasvussa. Maakuntakaavan taustaselvityksien mukaan rajaliikenteessä tapahtuvat muutokset ovat Etelä-Karjalan matkailu- ja asiointiliikenteen kannalta hyvin merkittäviä. Rajaliikenteelle on laadittu sekä maltillisen että voimakkaan kasvun kehitysarviot. Maltillisen kasvun arvioissa rajanylityspaikan kansainvälistyminen kasvattaa nopeasti rajanylityspaikan liikenteen 300 autoon/vrk, joista Koirniemeen suuntautuu 50 100 käyntiä/vrk. Voimakkaamman kasvun skenaariossa rajaliikenne kasvaa 1 400 autoa/vrk, joista Koirniemeen suuntautuu 200 400 auto/vrk. (Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan liikenneselvitys) 20
2.5 Rakennettavuus Alueelle on laadittu vuonna 2013 Geosaimaa Oy:n toimesta Koirniemen alueen rakennettavuus tutkimus, jossa on selvitetty kairauksin maaperän rakennettavuutta (LIITE 3). Kairauksia on tehty Surkonlahteen alueelle, johon kaavassa on tarkoitus ollut osoittaa kaupallisia palveluja. Surkonlahden lähettyvillä maaperä on savista ja mahdolliset rakennukset tulee tällä alueella perustaa paaluperustukselle, joiden pituus on arviolta noin 10 15 metriä. Kuva 2-28. Ote alueelle tehdystä kairauspistekartasta (Geosaimaa Oy) 2.6 Vesistöt ja vesitalous Simpelejärven rantayleiskaavassa on yleisiä tavoitteita vesistöjen kuormittavuuden estämiseksi. Teollisuustoimintojen sijoittamista ja maa-ainesten ottopaikkoja on rajoitettu ja niitten sijoittamisessa ranta-alueille on selvitettävä ympäristölle aiheutuvat vaikutukset. Loma-asutusta on pyritty ohjaamaan siihen soveltuville alueille. 2.7 Virkistys Voimassa olevassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa Koirniemen suunnittelualuetta sivuaa länsiosan tuntumassa kehitettävä matkailu- ja maisematie - reittimerkintä (Etelä-Karjalan alueen kehitettävät maisema- ja matkailutiet ja ylimaakunnalliset matkailutieyhteydet), johon on yhdistynyt polkupyöräreitti (merkinnälle on suunnittelumääräys, jolla erityisesti turvattava E-10 reitin maakunnallinen ja ylimaakunnallinen jatkuvuus) 1. vaiheen maakuntakaavassa on myös kiinnitetty huomio virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Koirniemen ja Särkisalmen välisellä alueella on kaupallisten- ja matkailupalveluiden lisäksi tavoitteena on kehittää loma-asumista (mv). 21
Suunnittelualueelle ei osu valmiita ulkoilureittejä, mutta sieltä on yhteys lähellä oleville ulkoilualueille (Selkäkivi, Ristisaari), jotka on huomioitu myös Simpelejärven rantayleiskaavassa merkinnällä MU (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on retkeily- ja ulkoiluarvoja). Simpelejärven rantayleiskaavassa Koirniemen suunnittelualueen lähellä on Surkonlahdessa ja Pitkäsen lahden perällä LV-merkinnät (vesiliikenteen alue, jolle voi sijoittaa vesiliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita). 2.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Koirniemen alueella ympäristöhäiriöitä aiheuttaa liikenteen melu. Alue sijaitsee valtatien 6 vieressä ja osin olemassa olevaa asutusta on aivan valtatien vieressä. Nopeusrajoitus kaava-alueen kohdalla on 80 km/h. Liikenneverkon parantuminen ja liikennemäärien kasvu aiheuttaa myös enemmän melua ja mahdollisesti tärinää ja ilman laadun heikkenemistä, joka on otettava huomioon alueen asuinrakentamisen sijoittumisessa. Edullinen tapa liikennemelun vähentämiseen olisi nopeusrajoituksen pienentäminen. Tämä on tosin vastoin VAT:ta, joiden mukaan valtateiden välityskykyä pyritään parantamaan. Alueella sijaitsee 4 MATTI-reksiterin mukaista mahdollista pilaantunutta maa-aluetta, joista yhdellä on reksiterin mukaan selvitystarve. Kuva 2-28. Parikkalan kunnan ja Suomen valtion omistamat maa-alueet suunnittelualueella. 2.9 Maanomistus Parikkalan kunta omistaa Mälkiinmäen alueella, jonne kaavassa on osoitettu kaupallisten palvelujen alue suurehkon maa-alueen. Muilta osin alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. 22
Kuva 2-28. Parikkalan kunnan ja Suomen valtion omistamat maa-alueet suunnittelualueella. 23
2.10 Suunnittelutilanne 2.10.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston on tarkistanut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 13.11.2008. Muutokset astuivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2 mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Suunnittelualuetta koskevat toimivan aluerakenteen ja toimivien yhteysverkostojen tavoitteet. Näiden lisäksi tulevat vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, jotka liittyvät maakunta- ja yleiskaavoitukseen 15.4.2011 voimaan tulleen Maankäyttö- ja rakennuslain (319/2011, 9a) perusteella. 2.10.2 Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen, pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) sekä muut valtakunnalliset tavoitteet kuten Suomen rakennepoliittinen selonteko ja Venäjän vaikutukset Etelä-Karjalaan. Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaavaa, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2011. Parikkalan keskusta ja Valtatien 6 ympäristö ja samalla lähes koko suunnittelualue on osoitettu sk merkinnällä, jonka määräys on: "Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että alueelle sijoittuvat toiminnat ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät seutukeskuksen taajama- ja palvelurakennetta ja tukevat olemassa olevaa infraa. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee turvata pitkän tähtäyksen maankäytölliset kehittämistarpeet ja joukko- ja kevyenliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet sekä riittävät virkistysalueet ja -yhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä otetaan huomioon nykyinen vesistöjen kuormitus ja sietokyky." Lisäksi on osoitettu olemassa olevat valtatie- ja ratayhteydet. Valtatien länsipuolelle on osoitettu laaja kapea työpaikka-alue. 24
Kuva 2-19. Ote voimassa olevasta Etelä-Karjalan maakuntakaavasta 2.10.3 Vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 24.2.2014 hyväksynyt Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Vaihemaakuntakaavan vahvistumisen yhteydessä osa Etelä-Karjalan voimassaolevan maakuntakaavan (2011) merkinnöistä kumoutuu. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava on täydennystä voimassaolevaan kokonaismaakuntakaavaan. Sen tavoitteina on voimassa olevaa maakuntakaava paremmin huomioida kaupan kasvu, erityisesti Venäjältä suuntautuva ostovoima sekä elinkeinoelämän tarpeet. Koirniemi on kokonaisuudessaan osoitettu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena (mv). Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu KM-2 (seudullinen paljon tilaa vaativa vähittäiskaupan suuryksikköalue) ja A (Taajamatoimintojen alue). Vaihemaakuntakaavan liikenteellinen selvitys ja siihen liittyvä vaikutusten arviointityö valmistui kesäkuussa 2013, jonka mukaan kaupassa varaudutaan kasvuun. 1. vaihemaakuntakaavassa on suuret varaukset kaupan kehittämiselle. 25
KM-2 merkinnän Koirniemeä koskeva määräys on seuraava: "MERKITYKSELTÄÄN SEUDULLINEN PALJON TILAA VAATIVA VÄHITTÄISKAUPAN SUUR YK- SIK KÖ ALUE Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisten tilaa vievien vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä vaikutuksiltaan niihin rinnastettavien myymäläkeskittymien yleispiirteistä sijaintia keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Niitä kehitetään sellaista kauppaa varten, joka ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jonka asiointitiheys on pieni sekä sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tonttitilatarpeen vuoksi vaikeaa. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha-, vene- ja maatalouskauppa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto- ja maisema-arvojen sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseen. Alueelle ei voida sijoittaa seudullista päivittäistavarakauppaa. Koirniemen osalta aluetta toteutetaan I vaiheessa alueen pohjoisosaan, joka käsittää noin 20 000 kerrosneliömetriä, loput kerrosalasta jää reservialueeksi km-alueen eteläosaan. Kokonaiskerrosalasta saa toteuttaa matkailua palvelevana kauppana 20 000 kerrosneliömetriä. Matkailua palvevaa vähittäiskaupan suuryksikköä voidaan lähteä toteuttamaan vasta sitten, kun liikenneyhteys välillä Parikkala Syväoro on avattu pysyvästi henkilö- ja tavaraliikenteelle. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettu taulukossa, joka on km-suunnittelumääräysten lopussa." Lisäksi seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi on vaihemaakuntakaavassa Parikkalan osalta määrätty 3 000 k-m². Maakuntakaavan mukaan Koirniemen KM-2 merkinnän maksimirakennusoikeus on 62 000 k-m² Kuva 2-20. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä 1.vaihemaakuntakaavasta, suunnittelualue on mustan viivan sisällä. Kaava odottaa ympäristöministeriön vahvistamista 26
Kuva 2-30. Epävirallinen Etelä-Karjalan maakuntakaavayhdistelmä. 2.10.4 Yleiskaava ja rantayleiskaava Suunnittelualueen koillisosa ulottuu voimassa olevalle oikeusvaikutteisen Simpelejärven rantayleiskaava-alueelle (hyväksytty 26.10.2000). Suunnittelualueelle on osoitettu rantayleiskaavassa 2 asuinrakennuspaikkaa (A) ja kaksi asuinrakennuspaikkaa (AP-1) sekä teollisuusalue (T). Alueelle sijoittuu myös maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Parikkalan kunta on laatimassa Koirniemeen osayleiskaavaa. Kaavan tarkoituksena on yleiskaavatasolla osoittaa alueelle tilaa vaativa erikoistavarakauppa. Osayleiskaavaluonnos on ollut MRL 62 mukaisesti yleisesti nähtävillä 5.12.2013 7.1.2014, ja kaavaehdotus asetetaan nähtäville samanaikaisesti Koirniemen asemakaavaluonnoksen kanssa. 27
Kuva 2-31. Ote Simpelejärven rantayleiskaavasta. Asemakaava-alue on rajattu vaalealla viivalla 2.10.5 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Seuraavassa kuvassa on esitetty Koirniemen ympäristön asema- ja yleiskaavojen rajaukset. 28
Kuva 2-21. Koirniemen ja ympäristön kaavoitustilanne: asemakaavoitettu ruskea alue, Simpelejärven rantayleiskaava vihreä alue ja Koirniemen osayleiskaava-alue sinisellä katkoviivalla. Koirniemen asemakaava on rajattu karttaan punertavalla viivalla 2.10.6 Rakennusjärjestys Parikkalan kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston 31.3.2005 tekemän päätöksen mukainen rakennusjärjestys. 2.10.7 Pohjakartta Asemakaavaa varten on laadittu asemakaavan pohjakartta vuonna 2014. Pohjakartan on laatinut Suuntakartta Oy. Pohjakartan mittausluokka on 2. 2.10.8 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Keskustan asemakaavan keskeisien alueiden ajantasaistamisen kaavaluonnos on ollut nähtävillä 7.11-9.12.2013. Koirniemen osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 5.12.2013 7.1.2014, ja kaavaehdotus asetetaan nähtäville samanaikaisesti Koirniemen asemakaavan kanssa. Koirniemen suunnittelualueen eteläpuolella Kolmikannan osayleiskaavaluonnos on asetettu MRL 62 mukaisesti yleisesti nähtäville 3.4. - 5.5.2014. Parikkalan kuntaan on laadittu viemäriverkoston vuotovesiselvitys v. 2013 syksyllä. 3. SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavalla pyritään mahdollistamaan kaupallisten palvelujen toteutuminen Koirniemen alueelle. Ilman kaavoitusta se ei ole mahdollista. 29
3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Parikkalan kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta 19.4.2014. Asemakaavoitus etenee osittain samanaikaisesti Koirniemen osayleiskaavan kanssa. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tavoitteena on mahdollistaa Koirniemen kaupallisten palvelujen toteuttaminen. Samalla tutkitaan mahdollisuutta osoittaa alueelle tuotantorakentamista ja uutta asuinrakentamista. Suunnittelualueen tarkoituksenmukaiset aluevaraukset sekä liikenteellisesti toimivat ratkaisut pyritään sovittamaan ympäröivään maankäyttöön. 3.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualuetta erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (yleistavoitteet (Y) ja erityistavoitteet (E): Alueiden käytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. (Y) Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. (Y) Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. (Y) Alueiden käytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. (Y) Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. (E) Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. (E) Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään olemassa olevia haittoja. (E) Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. (E) 30
4. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavalla osoitetaan Koirniemeen laaja kaupallisten palveluiden alue. Lisäksi kaavaprosessin yhteydessä arvioidaan mahdollisuutta tuotannollisen toiminnan ja uuden asutuksen osoittamiselle. 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavaratkaisu on tehty mahdollisimman väljäksi, koska kaavaprosessin aikana ei ole ollut selvää tietoa alueen toteuttajasta ja tämän johdosta ei ole ollut käytettävissä hankesuunnitelmaa. Tämän johdosta asemakaavassa on osoitettu isoja kortteleita, joiden sisäistä liikennejärjestelyä ei ole ratkaistu. Maanomistajien esittämien alustavien suunnitelmien perusteella alueen pohjoisosaan, joka on osin jo rakennettu, osoitetaan pienialaisempia liikerakennusten korttelialueita. 4.1.1 Mitoitus Asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 50 ha, josta liikerakennusten kortteleiden pintaala on noin 30 ha. Asemakaavassa osoitetaan matkailu- ja liikerakentamista yhteensä 74 000 k-m², josta kaupan rakentamista on maksimissaan 62 000 k-m². Kaupan rakentamisesta maksimissaan 3 000 k-m² voi olla päivittäistavarakauppaa ja 20 000 k-m² matkailua palvelevaa vähittäiskauppaa. Muu kaupan rakennusoikeus jää paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle matkailulle ja pääkäyttötarkoitusta palvelevalle tuotantorakentamiselle. Kaupan maksimirakennusoikeus on määritetty yleisissä määräyksissä. Kaupan mitoitus perustuu Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisuun ja selvityksiin. Alueen ostovoima perustuu pääasiassa Venäjältä odotettavissa olevaan ostovoimaan, mutta myös lähitaajamien ostopotentiaaliin paljontilaa vaativan erikoistavarakaupan osalta. Koirniemen osayleiskaava eikä Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava ole vielä lainvoimaisia, mutta vaihemaakuntakaavaprosessia varten on tehty kaupallisia ja liikenteellisiä selvityksiä, jotka ovat perustelleet vaihemaakuntakaavassa esitettyä kaavaratkaisua mm. Koirniemen kaupallisten palveluiden osalta. Kaava-alueen liikekortteleiden pinta-alat ovat maankäyttömuodoittain seuraavat: Vähittäiskauppa (km²) Käyttötarkoitus Pintaala (ha) e Rakoik (k-m²) Kauppa (k-m²) Matkailukauppa (k-m²) K-2 2,1041 0,4 8416,4 8416,4 0 0 KTY-1 0,8461 0,4 3384,4 3384,4 0 0 KL-1 10,0528 33000 33000 3000 0 KL-2 4,2394 10000 10000 0 0 K-1 6,6851 20000 20000 0 20000 AL 0,3249 0,3 974,7 974,7 0 0 YHT 24,2524 75776 max. 62 000 3000 20000 31
4.1.2 Kaupan korttelialueet KL-1 Uutena merkittävimpänä aluevarauksena on osoitettu 2 liikerakennusten korttelialuetta (KL-1), jotka on sijoitettu valtatien viereen. Alueille voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa yhteensä 43 000 k-m², josta maksimissaan 3 000 k-m² voi olla päivittäistavarakauppaa. Sen lisäksi, että korttelialueille on osoitettu maksimirakennusoikeus, on osoitettu tehokkuusluku. Tällä on pyritty siihen, että rakennusmaan luovuttaminen merkitsee samalla pinta-alaan suhteutetun asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden luovuttamista. Muissa liikekortteleissa ei ole osoitettu tehokkuuslukuja, koska ne ovat pienempiä ja näin ollen rakentaminen on oletettavasti yhden toteuttajan suunnittelema kokonaisuus. Päivittäiskaupan kokorajaksi on määritetty 3 000 k-m² vaihemaakuntakaavan selvitysten perusteella, jossa vähittäiskaupan seudullisuuden rajaksi on määritetty vastaava määrä. MRL:n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (MRL 114 ). Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ei kuitenkaan lueta suuryksiköksi. Lain tarkoittamia suuryksiköitä ovat siten kaikki yli 2000 kerrosneliömetrin myymälät, joissa myydään päivittäistavaraa tai erikoistavaraa paljon tilaa vaativaa erikoistavaraa lukuun ottamatta. (MRL 58.3 ). Ympäristöministeriön suosituksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoiskaupan piiriin kuuluvat: Moottoriajoneuvojen kauppa -moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa Huonekalukauppa Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus) -rautakauppa, rakennustarvikekauppa Maatalouskauppa -puutarha-alan kauppa ja Kodintekniikkakauppa Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan paljon tilaa vaativana erikoistavaran kauppana voidaan pitää sellaistakin kaupan yksikköä, jossa on lisäksi tarjolla muuta tavaraa, jos tämä muu tavara liittyy päämyyntiartikkeliin. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden osuus myymälän myyntipinta-alasta saa olla enintään 20 %, kuitenkin enintään 400 neliömetriä. Tästä myyntipinta-alasta enintään kioskimyyntiin verrattavalla 100 neliömetrin alalla voidaan myydä elintarvikkeita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Jos oheistuotteiden osuus tai pinta-ala on edellä mainittuja suurempi, myymälää pidetään vähittäiskaupan suuryksikkönä. (Opas 12 Asemakaavamerkinnät ja määräykset, 2003) KL-1 alueen pohjoisosaan on laadittu tarkempi suunnitelma kaupan sijoittamiseksi, jonka alueen yksityiset maanomistajat ovat teettäneet. Tarkin suunnitelma on laadittu Särkisalmen rengasliikkeen eteläpuoliselle tilalle, johon on suunniteltu sijoitettavaksi päivittäistavarakauppaa. Kaupparakennus on suunniteltu valtatien viereen ja autopaikoitus tontin itäosaan. Yhteensä autopaikkoja on osoitettu noin 90 kpl ja kaupan rakennusoikeus on noin 2 200 k-m2. Muita suunnitelmia kaupan alueiden toteuttamiseksi ei ole. 32
Kuva 4-1. Maanomistajien teettämä suunnitelma KL-1 alueen pohjoisosassa. Alueen keskivaiheilla on olemassa oleva asuttu asuinrakennus. KL-2 KL-1 merkinnän eteläpuolelle on osoitettu toinen liikerakennusten korttelialue (KL-2). Alue on varattu pelkästään TIVA-kaupalle ja sen maksimirakennusoikeus on 10 000 k-m². Em. kaupanalueet ovat jakautuneet erilliseen kortteleihin alueen läpi osoitetun kadun johdosta. KL-2 on selkeästä korkeusasemaltaan ylempänä kuin KL-1 kortteli, jonka johdosta korttelissa joudutaan tekemään kallioleikkauksia. Alueen halki kulkeva 20 kv sähkölinja on paikallisen sähköyhtiön mukaan tarkoitus purkaa ja toteuttaa maakaapelointina. K-1 Kokoojakadun itäpuolelle osin Surkonmäen rinteeseen on osoitettu liike- ja matkailurakennusten korttelialue (K-1). Alueelle on mahdollista sijoittaa matkailua palvelevaa vähittäiskauppaa, matkailupalveluja sekä pääkäyttötarkoitukseen liittyvää tuotantorakentamista yhteensä 20 000 k-m². Korttelialueen lävitse on osoitettu ohjeellinen ajoyhteys rantaan. K-2 Alueen pohjoisosaan Särkisalon rengasliikkeen itäpuolelle on osoitettu edellisiä pienempi varaus liike- ja hotellirakennuksille (K-2). Alueelle on tarkoitus mahdollistaa useampi kerroksisen hotellin rakentaminen, jonka yläkerroksista avautuvat näkymät Simpelejärvelle. 33
KTY-1 Nykyisen Särkisalmen rengasliikkeen kohdalle on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue, jonka nykyistä kerrosalaa (noin 1 500 k-m²) on kaavalla mahdollistettu lisättävän 4 000 k-m²:iin saakka. 4.1.3 Asuinrakentaminen Alueen etelä- ja pohjoisosassa on olemassa olevaa asuinrakentamista, joka osoitetaan sellaisenaan kaavassa. Asemakaavan myötä kullekin rakennuspaikalle tulee osoittaa kulku. Asemakaavaratkaisussa on varauduttu siihen, että valtiontaholta tulee velvoite poistaa valtatien liittymiä. Tämän johdosta on osoitettu kullekin tontille katuyhteydet kokoojakadun kautta. Olemassa olevien asuinrakennuspaikkojen lisäksi Parikkalan kunnan tavoitteena on osoittaa alueelle lisärakentamista olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Lisärakentamista on osoitettu kaava-alueen eteläosaan kokoojakadunvarteen. Alue on hieman alavaa, joka saattaa vaikeuttaa alueen rakennettavuutta. Asemakaavoituksen yhteydessä ei ole tutkittu alueen rakennettavuutta. 4.1.4 Liikenne Korttelialueiden lisäksi alueelle on osoitettu liikennealueita sekä katuja. Näiden mitoitus perustuu laadittuun Koirniemen liikenneselvitykseen (LIITE 5). Selvityksen mukaan eritasoliittymälle ei ole tarvetta. Asemakaavaluonnoksessa ei ole varauduttu eritasoliittymän rakentamiseen varaamalla tätä varten tilatarvetta. Yhteys valtatielle on toteutettu kahden tasoliittymän kautta. Alueelle johtava pohjoisempi liittymä sijoittuu nykyisen Koirniementien liittymän kohdalle ja eteläisempi Parikkalantien kohdalle nelihaaraliittymänä. Molempien liittymien kohdalla valtatien liikennealuetta on laajennettu valtatien itäpuolelta siten, että valtatielle on mahdollista rakentaa kääntymiskaistat molempiin suuntiin. Liikenneselvityksen liikennemääräarvioiden mukaan kääntymiskaistojen rakentaminen on tarpeen. Alueen halki on osoitettu kokoojakatu läpi koko kaava-alueen. Yhteyden on tarkoitus toimia sisäisenä yhteytenä tonttien välillä. Kulkuyhteyden mitoituksessa ja sijainnissa on lähdetty siitä, että yhteys jatkuu yleiskaavan mukaisesti etelässä myös kaava-alueen ulkopuolelle Järvenpääntielle saakka. Tällöin mahdollistuu Järvenpääntien ja pääradan välisen tasoliittymän poistaminen kun radan pohjoispuolinen liikenne Järvenpääntielle järjestetään Koirniementien kautta. Kokoojakadun leveydeksi on varattu 15 m, jolloin varauksen sisäpuolelle mahtuu liikenneselvityksen mukaisesti myös kevyenliikenteen yhteys. Asemakaavan yhteydessä ei ole suunniteltu tarvittavaa kevyenliikenteen yhteyttä valtatien yli/ali. Kevyenliikenteen alitus on kuitenkin osoitettu ohjeellisena valtatien ali Parikkalantien pohjoispuolelta, jonne se liikenneselvityksen mukaan se olisi helpoimmin rakennettavissa. Tämä siksi, että siihen asti on olemassa yhteys Parikkalan keskustaan sekä radan ja valtatien välissä on tilaa ja korkeusasema on toimiva toisin kuin Koirniementien risteyksen kohdalla. Olemassa olevan asutuksen sijoittumisen kannalta Koirniementien kohdalle tuleva turvallinen kevyenliikenteen ylitys olisi kulkuetäisyyksien kannalta parempi sillä valtatien länsipuolelle on tällä kohdin asutusta. Lisäksi päivittäistavarakauppa sijoittuu oletettavasti KL-1 alueen pohjoisosaan. 4.1.5 Yleiset määräykset Yleisillä määräyksillä on rajattu kokoalueen kaupan maksimirakennusoikeudeksi 62 000 k-m². Tämän tarkoituksena on ollut se, että kaupallisia vaikutuksia voidaan arvioida tällaisen maksimimitoituksen avulla. Määrä perustuu maakuntakaavan selvityksiin. Rakentamistapa on pyritty samaan ympäristöön soveltuvaksi ja kaupallisesti houkuttelevaksi. Kaavakartalla ei ole esitetty korttelialueiden sisäistä liikennejärjestelyä, koska alueelta ei ole tehty hankesuunnitelmaa. Määräyksellä on määrätty liikenne toteutettavaksi siten, että mahdollistetaan turvalliset kevyenliikenteen yhteydet kortteleiden sisällä. Alueelle ei ole tehty meluselvitystä ja tämän johdosta yleisillä määräyksillä muistutetaan valtatien meluhäiriön huomioimisesta alueen myöhemmässä toteuttamisessa. Autopaikkojen mitoituksen määrä perustuu vastaavan tyyppisten TIVA-kauppojen kaavoihin. 34