Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Yht. 667 000 ha (maatalousmaata 2 292 000 ha) Yleisin viljelykasvi! (seuraavana rehu- ja mallasohra yht. 465 000 ha)
x 1000 litraa Maidontuotanto Suomessa (Tike, kiintiökaudet 2002/03 2011/12) 2400000 2350000 Jos trendi jatkuu, niin Suomessa ei tuoteta maitoa 120 vuoden päästä. 2300000 2250000 2200000 2150000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Maidontuotanto ( x 1000 l)
Raakavalkuaispitoisuus (g/kg ka) Säilörehun raakavalkuaispitoisuus (Artturi -säilörehuanalyysit v. 2002 2011, 22 545 kpl/v) 160 155 150 145 140 135 Sateinen vuosi 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Fosforipitoisuus (g/kg ka) Säilörehun fosforipitoisuus (Artturi -säilörehuanalyysit v. 2002 2011, 22 545 kpl/v) 3,2 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 2,6 Kuiva vuosi 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Kaliumpitoisuus (g/kg ka) Säilörehun kaliumpitoisuus (Artturi -säilörehuanalyysit v. 2002 2011, 22 545 kpl/v) 26,0 25,5 25,0 24,5 24,0 23,5 23,0 22,5 22,0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Nurmirehun kulutus (kg ka/ha) Nurmisadon kehitys Suomessa 3700 Jos trendi jatkuu, niin Suomessa ei kasva nurmea 72 vuoden päästä. 3600 3500 3400 3300 3200 Laskelmat pohjautuvat märehtijöiden ja hevosten vuotuiseen lukumäärään, tuotoksiin ja rehunkulutukseen sekä säilörehu-, laidun- ja kuivaheinän viljelyalaan. 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Lietelannan käyttö nurmelle maakunnittain 2012 (Artturi-säilörehuanalyysit, Valio) 100 90 Pohjanmaa 80 70 60 50 % Ei levitetty 40 30 20 10 0 Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Levitetty Pintaan Sijoitus
Nurmilukuja maakunnista v. 2012 Alue Nurmiala, ha Nurmi- % Nurmisato Nautaey/ha Lietettä m 3 /ha Lietettä m 3 /nurmi-ha Nurmelle lietettä % 1. sato, % 2. sato, % 3. sato, % EP 62000 28,5 5000 0,32 8,0 28,0 35 29 41 50 P+KP 59000 33,3 5200 0,38 9,4 28,4 49 43 56 74 PSavo 80000 60,5 4600 0,59 14,7 24,3 41 38 47 50 PPo 91000 45,8 4500 0,44 10,9 23,9 32 26 41 43 Kainuu 21000 77,2 3500 0,57 14,2 18,5 28 24 37 50 Lappi 37000 91,7 3000 0,56 14,0 15,2 33 33 35 0 Suomi 656210 33,3 4230 0,30 7,6 22,8 33 28 41 41
Säilörehutuloksia maakunnista v. 2012 Alue Suppea kiv.analy ysi Raakavalkuainen Fosfori Kalium % 1. sato 2. sato 3. sato 1. sato 2. sato 3. sato 1. sato 2. sato 3. sato EP 26 140 135 147 2,75 3,01 3,11 22,3 24,6 22,3 Po 37 137 136 150 2,78 3,22 3,22 21,8 23,1 26,3 KP 48 145 135 138 2,94 3,01 3,11 21,8 22,6 20,9 PSavo 45 140 128 141 2,89 2,94 3,35 23,6 23,5 26,0 PPo 35 142 136 145 2,84 2,94 3,17 20,3 20,6 19,4 Kainuu 50 136 136 141 2,89 3,00 3,19 20,2 21,0 21,9 Lappi 38 141 147 146 2,82 2,90 2,81 18,9 20,8 20,4 Suomi 38,3 137 134 142 2,83 3,00 3,13 22,2 23,1 23,0
Peltojen viljavuus % 40 ProAgria Oulu 35 30 25 20 15 10 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea 5 0 ph Fosfori Kalium
Kg ka/hehtaari Nurmisadot eri fosforiluokissa TilaArtturi-tiloilla v. 2007-2010 7500 7000 6500 6603 7156 6951 6000 5500 5000 5724 5359 5385 4500 4000 3500 3000 P huononlainen P välttävä P tyydyttävä P hyvä P korkea P arv. korkea * Luokassa P-huononlainen on vain neljä lohkoa ja luokassa P-arveluttavan korkea kaksi lohkoa. ** Hintaeron laskennassa käytetty säilörehun tuettua tuotantokustannusta: 14 senttiä/kuiva-ainekilo.
Vuotuinen nurmisato viljavuusluokittain Fosforiluokka % Nurmisato (kg ka/ha/v) Satoero välttävään luokkaan (kg ka/ha/v) Satoeron arvo ( /vuosi) P arv. korkea 2* 5390 30 + 4 * P korkea 7 6950 1590 + 223 P hyvä 28 7160 1800 + 252 P tyydyttävä 38 6600 1240 + 174 P välttävä 22 5360 0 0 Jos peltolohkon viljavuusfosfori laskee hyvästä luokasta välttävään, niin nurmisadon menetyksen arvo on 252 euroa vuodessa per hehtaari Lähde: TilaArtturi-projekti 2007-2010, 13 isoa maitotilaa Keski-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Tässä lohkokohtaisessa satoaineistossa: 4 tilaa, 106 nurmilohkoa, 236 hehtaaria, sadot arvioitu lohkoittain v. 2007-2010
Fosforin otto Crops only take up P from the soil solution within 2-4 mm of the root, 10 times less efficient than NO 3 uptake, P uptake from the soil requires a well developed root system root P 2-4 mm Ca, Mg 8-10 mm NH 4, K, Na 15 mm NO 3, SO 4, Cl 40 mm Viljavuusfosforin ylläpito on erittäin tärkeää!
Säilörehusato (kg ka/ha) Lannoituksen vaikutus säilörehun kuiva-ainesatoon TilaArtturi-projekti v. 2009, 11 isoa maitotilaa 14000 12000 10000 8000 6000 4000 y = 0,0074x 2 + 3,4839x + 2385 R² = 0,87 2000 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 Lannoitus (kg/ha) Pelkällä lietteellä 2400 kg ka/ha (lietettä keskimäärin 28 m 3 /ha/vuosi)
Naudan lietelannan ravinteet Lähde: Viljavuuspalvelu
Lietelannan levityskoe, Ruukki 2010 6000 5000 Kuiva-ainesato kg/ha 2. sato, niitto 6.8. Lannoitus 21.6. -> 1. sade 8 mm 3.7. 4000 3000 2000 1000 D-arvo 639 Rv 110 NDF 562 Sokeri 78 D-arvo 636 Rv 106 NDF 580 Sokeri 48 2.niitto D-arvo 628 Rv 122 NDF 572 Sokeri 71 Rehut paaleissa 0 Kg ka/ha Letku Vredo NPK Lannoitus 80 kg N/ha, josta 28 tn naudan lietelantaa 2. sato, kuiva-aine 24-27 %
Hyvän säilörehusadon mukana poistuu valtava määrä ravinteita... Huippu säilörehusato 9000 kg ka/ha TYPPI FOSFORI KALIUM Sadossa poistuu (kg/ha) 216 27 213 Hyvä säilörehusato 7000 kg ka/ha TYPPI FOSFORI KALIUM Sadossa poistuu (kg/ha) 168 21 166 Keskinkert. säilörehusato 5000 kg ka/ha TYPPI FOSFORI KALIUM Sadossa poistuu (kg/ha) 120 15 118
Ravinnetaseet Liminkalaiselta maitotilalta vuosilta 2009-2012 Korkeat sadot, esim. säilörehu 10 000 kg ka/ha, ohra 4 600 kg/ha, kaura 4 400 kg Lannoitus tehty ympäristötuen maksimeiden mukaan joka vuosi Peltojen viljavuusfosfori ollut hyvä, mutta alentunut koko EU:n ajan Nurmen vuotuinen fosforin tarve ollut 20 kiloa nykyisiä lannoitusrajoja suurempi Milloin alkaa näkyä sadoissa?
Lietelannan käyttö ja täydennys 2 säilörehusatoa, karkea kivennäismaa, P tyydyttävä, K välttävä Hyvä säilörehusato 8000 kg ka/ha TYPPI FOSFORI KALIUM RIKKI Sadossa poistuu (kg/ha) 192 24 190 16 Lannoitussuositus 200 16 110 1) Lietettä 25 m 3 /ha 45 11 73 3 2) Lietettä 50 m 3 /ha 90 21 145 6 Täydennystarve 1) 147 13 117 13 Täydennystarve 2) 102 3 45 10
Lietelannan käyttö ja täydennys 2 säilörehusatoa, karkea kivennäismaa, P tyydyttävä, K tyydyttävä Hyvä säilörehusato 8000 kg ka/ha KALSIUM MAGNESIUM NATRIUM RAUTA Sadossa poistuu (kg/ha) 40 19 3,2 1,7 Lannoitussuositus 1) Lietettä 25 m 3 /ha 20 10 7,5? 2) Lietettä 50 m 3 /ha 40 20 15,0? Täydennystarve 1) 20 9?? Täydennystarve 2) - - -?
Lietelannan käyttö ja täydennys 2 säilörehusatoa, karkea kivennäismaa, P tyydyttävä, K tyydyttävä Hyvä säilörehusato 8000 kg ka/ha KUPARI SINKKI MANGAANI SELEENI Sadossa poistuu (g/ha) 58 312 544 2,0 Lannoitussuositus 1) Lietettä 25 m 3 /ha 68 425 308 1,4 2) Lietettä 50 m 3 /ha 135 850 615 2,9 Täydennystarve 1)?? 236 13,3 Täydennystarve 2) - - - 13,3 Laskelmien pohjana Artturi - rehuanalyysit v. 2011 ja Viljavuuspalvelun lieteanalyysit 2000-2004
Seleenipitoisuus viime kesän säilörehuissa Tavoite > 0,20 mg/kg ka Seleenipitoisuus mg/kg ka Seleenitön lannoite tai pelkkä karjanlanta Se-lannoite 200 kg/ha Se-lannoite > 200 kg/ha Näytteitä (kpl) 39 9 29 Lannoitus (kg/ha) 155 365 Keskiarvo 0,04 0,16 0,32 Lähde: Viljavuuspalvelu, 2012
Lietelannan täydennys Satotavoite (N-P-K tarve) 1. sadon lannoitus Kevätlannoitus Lehtilannoitus 2. sadon lannoitus Kesälannoitus 3. sadon lannoitus Syyslannoitus 5000 kg ka/ha (160-15-120) Liete 25 m 3 /ha YaraMila Nurmen Y 1 200 kg/ha YaraMila NK 1 300 kg/ha 7000 kg ka/ha (200-20-170) Liete 25 m 3 /ha YaraMila Nurmen Y 1 270 kg/ha YaraVita Brassitrel FL 3 l/ha YaraMila NK 1 400 kg/ha tai YaraMila NK 2 450 kg/ha 9000 kg ka/ha (230-25-220) Liete 25 m 3 /ha YaraMila Pellon Y 5 250 kg/ha YaraVita Thiotrac 300 5 l/ha YaraVita Brassitrel FL 3 l/ha YaraMila NK 1 400 kg/ha tai YaraMila NK 2 450 kg/ha YaraMila NK 2 120 kg/ha Viljavuustutkimus Reservikalium-määritys Yara N- Sensor/Yara N- Tester Yara Megalab kasvianalyysi Reservikalium-määritys Yara N-Sensor /Yara N- Tester
Nurmen taloudellinen merkitys Suomen yleisin viljelykasvi Viljelyala: 670 000 ha Keskisato: 4300 kg ka/ha Vuosisato: 3 miljardia kuiva-ainekiloa Yli 60 % nautojen rehunkulutuksesta on nurmea Märehtijöiden ja hevosten ruokinnassa käytetään nurmea: 3250 kuiva-ainekiloa/ha vuodessa 25 %:n säilöntä- ja ruokintahävikki huomioituna Suomen nurmisato on: 4300 kuiva-ainekiloa/ha Nurmisato alentunut 10 vuodessa lähes 500 kg ka/ha Samoin säilörehun raakavalkuais-, fosfori- ja kaliumpitoisuus!
Karjan säilörehun tarpeen, viljelyalan ja lietemäärän välillä on yhteys Hyvän kannattavuuden, ympäristöystävällisen tuotantotavan, laadukkaan säilörehun sekä eläinten ja kuluttajien terveyden vuoksi viljelijöitä ei voi kannustaa alilannoittamiseen tai viljavien lohkojen ryöstöviljelyyn Nurmesta saadaan huippusato, jos sille annetaan tasapainoinen, tarvetta vastaava lannoitus Lietteen ravinteet pelkällä typellä täydennettynä eivät riitä Alilannoituksella saadaan pieni sato, mikä lisää pellon tarvetta, energiankulutusta, työtä, maantieajoa. Korkealla sadolla päinvastoin. Lisäksi karjan ja kuluttajien terveys ratkaistaan ensisijaisesti pellolla (seleeni ja muut hivenaineet) Karjanomistajat haluavat lannoittaa kasvin tarpeen mukaisesti!
Karjan säilörehun tarpeen, viljelyalan ja lietemäärän välillä on yhteys Jos nostetaan keskituotosta, niin säilörehun ja pellon tarve lisääntyy ja samalla lietteen määrä Jos nostetaan säilörehusatoa, niin pellon tarve vähenee, lietemäärä/ha nousee Jos halutaan nostaa lietteen käyttömäärää, niin säilörehualaa on vähennettävä ja nostettava säilörehusatoa tai nostettava keskituotosta Jos säilörehusato alenee 8000:sta 5500 kuiva-ainekiloon, niin Säilörehualan tarve 50 lehmän tilalla kasvaa 18 ha, mikä lisää kustannuksia 12240 (tuet huomioitu) + 314 /alkuperäinen säilörehuhehtaari
Kiitos! Lue lisää www.nurmikisa.com