PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Transkriptio

1 PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

2 MTTn KOKEET Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe 6.2. APILAHEINÄSEOKSET 4 tilaa Koe 6.3. YHDEN NIITON NURMI 2 tilaa 7. Luomutilan nurmen rikkakasvintorjunta 1 tila 8. Nurmen suorakylvö Koe 8.1. SUORAKYLVÖ NURMESTA NURMEEN 2 tilaa Koe 8.2. KUIVALANTA NURMEN PINTAAN 1 tila Koe 8.3. LIETELANTA NURMEEN työnäytös ja 2 tilaa 9. Nurmen päättämisen muokkaustekniikat 1 tila 10. Nurmien täydennyskylvö 11 tilaa 11. Seosviljan ja valkuaiskasvien viljely 6 tilaa

3 Koe 8.3. LIETELANNAN LEVITYS NURMEEN Nurmen suorakylvön lisääntyminen lisää lannan sijoitusta nurmeen. Hygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Karjanlannan ravinteiden (TYPPI) hyväksikäytön parantaminen korostuu. Lanta on saatava suoraan maahan. Karjanlannan fosfori riittää koko nurmikierron ajaksi viljavuusluokassa tyydyttävä tai sitä parempi. Jos maan P- luku on mg/l, fosforin pintalannoitus on tarpeeton. Lannan kalium on nurmessa 100 % käyttökelpoista. Nurmi ottaa keväällä kaliumia yli tarpeen, haitallinen ruokinnassa. Kivennäismaissa voi olla liukoista viljavuuskaliumia niukasti. Maahan sitoutunutta, kasveille käyttökelpoista varastokaliumia voi silti olla runsaasti. On tarpeen tehdä maan varastokaliumin määritys erityisesti, jos lehmillä esiintynyt halvausongelmia.

4 LIETELANNAN KÄSITTELY Lannan käsittely on suurten massojen siirtelyä ja vedenkuljetus kallista. Tiestön kunnon tarkastelu ja pysyvien ajourien tarve. Lannan varastoinnin ja satelliittisäiliöiden suunnittelu. Lantaketjun pullonkaulojen ratkaisut, esim. täyttöpumpun teho. Harkittava milloin erillisen kuljetus- ja levityskaluston käyttö, nesteen ja kiintoaineen erottelu fosfori- ja typpilannoitteeksi ja urakoitsijan käyttö on kannattavaa erityisesti ravinteiden hyväksikäytön ja hygienian näkökulmasta. Lanta on merkittävä hivenravinnelähde. Pitoisuus riippuu paljon karjan kivennäisruokinnasta. Mikäli lannoitus ja ruokinta ei muutu, lannan hivenpitoisuus pysyy melko vakiona. Tilan ravinnekierto. Ravinnetaseet. NPK. HYGIENIA.

5 Karjanlannnan koostumus keskimäärin Kg m -3 tuoretta lantaa Ka N N P K Mg Ca Na % Liuk. Kok. Liete 5,5 1,8 3,0 0,5 3,3 0,4 0,8 0,3 Kuivalanta 21,5 1,3 4,1 1,2 3,6 1,0 1,8 0,3 Virtsa 1,7 1,8 2,5 0,1 3,7 0,1 0,1 0,2 Viljavuuspalvelu, koko maa,

6 Karjanlannnan HIVENRAVINNEMÄÄRÄ g/ha Ravinnepitoisuus g/ tuore kuutio LIETELANTA KUIVA LANTA Levitysmäärä B Cu Mn Zn B Cu Mn Zn m3/ha 1,3 2,7 12,3 17,0 2,2 4,6 35,0 32, Lanta tuottaa hajotessaan orgaanisia happoja, jotka lisäävät maahan ennestään sitoutuneiden ravinteiden liukoisuutta.

7 Lietelannanlevityspäivässä levitettyjen tuore lietteiden analyysi g/kg % Työnäytöspäivä Liperi Lietteen levitys eri koneilla. Lietelannan typpi- ja fosforipitoisuus. Pakarisen liete Kervisen liete Pakarisen liete Kervisen liete Lietelannanlevityspäivässä levitettyjen lietteiden analyysi kuivattuna Vihreät ja punaiset tolpat vasen asteikko g/kg lietettä. Siniset tolpat oikea asteikko, %. g/kg % Pakarisen liete Kervisen liete Pakarisen liete Kervisen liete

8 Liperi Maan typpianalyysi (typpilaukku) ennen lannanlevitystä. Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta. pvm näyte lohko Mittaustulos liuskalla Mittaustulos liuskalla Näytteenottosyvyys Maan liukoinen typpi Leikkaus typpimaksimiin nro NO 3 (mg/l) NH 4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha Agronic Agronic Agronic DGI DGI DGI Livakka letku Livakka letku Livakka letku

9 Liperi Maan typpianalyysi (typpilaukku) ennen lannanlevitystä. Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta. pvm näyte lohko Mittaustulos liuskalla Mittaustulos liuskalla Näytteenottosyvyys Maan liukoinen typpi Leikkaus typpimaksimiin nro NO 3 (mg/l) NH 4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha Nollaruutu Nollaruutu Nollaruutu Vredo Vredo Vredo Slootsmid Slootsmid Slootsmid

10 Liperi Maan typpianalyysi (typpilaukku) ennen lannanlevitystä. Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta. pvm näyte lohko Mittaustulos liuskalla nro Mittaustulos liuskalla Näytteenottosyvyys Maan liukoinen typpi Leikkaus typpimaksimiin NO 3 (mg/l) NH 4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha Joskin Joskin Joskin Livakka multain Livakka multain Livakka multain

11 Liperi Agronic multain.

12 Liperi Agronic multain.

13 Liperi Agronic multain. Yksi muotoilematon kiekko.

14 Liperi DGI.

15 Liperi DGI.

16 Liperi DGI. Liete ruiskutetaan paineella maahan.

17 Liperi Joskin multain.

18 Joskin multain.

19 Liperi Joskin multain. Muotoiltu kiekko. Suutin ulottuu kiekon alareunaan.

20 Liperi Livakka letkulevitin.

21 Liperi Livakka letkulevitin.

22 Liperi Livakka letkulevitin.

23 Liperi Livakka multain.

24 Livakka multain.

25 Liperi Livakka multain. Kaksoiskiekko.

26 Liperi Slootsmid multain.

27 Liperi Slootsmid multain.

28 Liperi Slootsmid multain. Veitsi viiltää maata kiekon sijasta.

29 Liperi Vredo ajettava multain.

30 Liperi Vredo ajettava multain. Kaksoiskiekko.

31 Ajettava lietemultain Renkaat porrastettu toisiinsa nähden. Käännöksissä ei päällekkäisajoa. Vaunu 25 m 3. Nuppi ympäriniveltyvä. Jokaisen renkaan kantopinta 1 m 2.

32 Kaksoiskiekko. Suutin ulottuu kiekon alareunaan saakka.

33 Ajettavan Vredon ajojälki lietettä 40 tonnia/ha. Työnäytöspäivä Pohjois- Pohjanmaalla. Näin pitkään kasvustoon ei lietettä pidä levittää! Noin 10 cm korkea, hyvässä kasvussa oleva nurmi on paras lannan sijoittamiseen. Varmin tapa minimoida lannan typpihävikki on multaaminen.

34 Ammoniakkia, g/ha/tunti (27 C) 1996 (11-14 C) 1997 (6-13 C) Mullos, ei lietettä Lämpötila, tuuli ja ph:n nousu lisää, sade pysäyttää typen haihdunnan. Aika, tuntia lietteen pintalevityksestä Ammoniakin haihtumisnopeus mullokselle hajalevitetystä lietteestä (typpihävikki jopa 60-80%).

35 Liperi Maan typpianalyysi 2,5 viikkoa lannanlevityksen jälkeen (typpilaukku). Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta. pvm näyte lohko Mittaustulos liuskalla Mittaustulos liuskalla Näytteenottosyvyys Maan liukoinen typpi Leikkaus typpimaksimiin nro NO 3 (mg/l) NH 4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha Agronic Agronic Agronic DGI DGI DGI Livakka letku Livakka letku Livakka letku Lietteen levityksen jälkeen ei satanut. Maa täysin kuiva. Muokkauskerroksessa ei ole liukoista typpeä.

36 Liperi Maan typpianalyysi 2,5 viikkoa lannanlevityksen jälkeen (typpilaukku). Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta. pvm näyte Lohko Nollaruutu= ei lietettä nro Mittaustulos liuskalla Mittaustulos liuskalla Näytteenottosyvyys Maan liukoinen typpi Leikkaus typpimaksimiin NO 3 (mg/l) NH 4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha Nollaruutu Nollaruutu Nollaruutu Vredo Vredo Vredo Slootsmid Slootsmid Slootsmid Lietteen levityksen jälkeen ei satanut. Maa täysin kuiva. Muokkauskerroksessa ei ole liukoista typpeä.

37 Liperi Maan typpianalyysi 3 viikkoa lannanlevityksen jälkeen (typpilaukku). Kolme näytettä kunkin konemerkin kaistalta. pvm näyte lohko Mittaustulos liuskalla Mittaustulos liuskalla Näytteenottosyvyys Maan liukoinen typpi Leikkaus typpimaksimiin nro NO 3 (mg/l) NH 4 (mg/l) cm kg/ha kg/ha Joskin Joskin Joskin Livakka multain Livakka multain Livakka multain Lietteen levityksen jälkeen ei satanut. Maa täysin kuiva. Muokkauskerroksessa ei ole liukoista typpeä.

38 Heinäkuussa 2010 haihdunta oli Mikkelissä neljä kertaa suurempi kuin sadanta. Pitkän ajan keskiarvona haihdunta on ollut noin puolitoista kertaa suurempi kuin sadanta. Vastaava sää vallitsi kesällä 2010 myös Pohjois- Karjalassa. sademäärä mm Sademäärä ja haihtuminen mm Keskilämpötila, sademäärä ja haihtuminen kesäkuukausittain Karilassa v Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Sademäärä 2010 (mm) Keskilämpötila 2010 ( C) Haihtuminen 2010 (mm) Pitkäiakainen keskilämpötila, sademäärä ja haihtuminen kesäkuukausittain Karilassa vv Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu keskilämpötila C Keskilämpötila C Sademäärä (mm) Keskilämpötila ( C) Haihtuminen (mm)

39 SPAD näytteiden keskiarvot ja keskihajonta arvot lietelantanäytöspellolta ) Lehtivihreäpitoisuus nurmessa kuukausi lietteen levityksen jälkeen Liperissä. Verrokki= ei lietettä Eri kaistoilta mitatut lehtivihreäpitoisuudet eivät eronneet toisistaan. Kuiva ja kuuma sää aiheutti sen, että lietelannan typen hyväksikäyttö jäi hyvin heikoksi kaikilla lietteen levityskoneilla SPAD näytteiden keskiarvot ja keskihajontaarvot lietelantanäytöspellojen apilatomasta päästä

40 kg/ha Lietelantalohkojen sadon tuore- ja kuivapainojen keskiarvot (kg/ha) Tuorepainon keskiarvot kg/ha Kuivapainon keskiarvo kg/ha Agronic DGI Livakka Verrokki Vredo Sloots. Joskin Livak Viim. Apila letku multain Liperi Tuoresato 7 viikkoa lietteen levityksen jälkeen. Nurmen tuoresato kaistoittain. Osanäytteiden välillä suuri vaihtelu. Syväjuurisena apila tuotti parhaiten kuivana kesänä. Verrokki=ei lietettä. Viimenen=Vredo. cm Lietelantalohkojen kasvien korkeudet ( ) kg/ha Lietelantalohkojen sadon määrä (kg/ha) osanäytteiden perusteella ( ) 1. osanäyte 2. osanäyte 3. osanäyte

41 Liperi Yleiskuva lietelohkolta. Apilassa hyvä sato. Heinän sato heikko. Vuoden 2010 korkea lämpötila nopeutti rehuvirnan (lajike Nitra) kehitystä satomäärän kustannuksella. Ensimmäinen niitto tuli liian myöhään. Toista satoa ei muodostunut. Ruisvirnakasvustoa elokuussa Sato hyvä kuivasta kesästä huolimatta.

42 KIITOS Menestystä nurmirehuntuotantoon