Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018
Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja henkilöliikennematkojen väestöryhmittäisistä, ajallisista ja alueellisista eroista. Ympärivuotinen, kattaa kaikki viikonpäivät ja vuodenajat. Uusimmassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten liikkumista ajanjaksolla 1.1. 31.12.2016. Ns. matkapäiväkirjatutkimus, menetelminä puhelin, netti ja kirje Vastausaste 44 %, kaikkiaan vastasi yli 30 000 suomalaista Menetelmämuutos vaikutti niin, että tulokset eivät kaikilta osin vertailukelpoisia edelliseen tutkimukseen nähden. Liikkumisen tunnuslukuja selvitetään vastaavan tyyppisillä henkilöliikennetutkimuksilla lähes kaikissa EU-maissa 2
Ensimmäistä kertaa seutuja mukana omilla lisäotoksillaan Oulun seutu Tampereen seutu Päijät-Häme Turun seutu Helsingin seutu Itäinen Uusimaa Läntinen Uusimaa Riihimäen seutu Salo Joensuun ydinkaupunkiseutu 3
Päätulokset Suomalaisten liikkumisessa ei kaikkiaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Seutujen välillä on selviä eroja liikkumisessa. Niihin vaikuttavat mm. seudun koko, joukkoliikenteen mahdollisuudet, alue- ja yhdyskuntarakenne ja ikärakenne. Kulkutapojen käytössä on valtakunnallisesti joitakin hienoisia muutoksia. Henkilöautomatkat ovat aiempaa pidempiä ja joukkoliikennematkat aiempaa lyhyempiä. Joukkoliikennematkojen määrä ei ole muuttunut, mutta joukkoliikenteellä kuljetut kilometrit ovat vähentyneet. Joukkoliikenteen käyttö onkin painottunut aiempaa selvemmin kaupunkialueille. Kestävien liikkumismuotojen osuus oli 37 prosenttia matkoista ja 15 prosenttia kuljetuista kilometreistä. Edelliseen 2010 2011 tutkimukseen nähden kestävien liikkumismuotojen osuus matkoista kasvoi prosenttiyksikön, mutta vastaavaa ei ole havaittavissa matkasuoritteessa. 4
Jalankulun ja pyöräilyn matkasuoritteet olivat jokseenkin ennallaan. Tulokset viittaavat lasten, nuorten ja aikuisten jalankulun ja pyöräilyn vähenemiseen, mutta ikääntyneiden jalankulku ja pyöräily ovat hieman lisääntyneet. Lapsiperheiden vanhempien pyöräilysuoritteessa on kasvua. Tutkimuksessa kysyttiin, näkivätkö eri kulkumuotoja käyttäneet vastaajat vaihtoehtoa omille kulkutapavalinnoilleen. Keskimäärin 34 prosentille matkoista olisi vastaajien itsensä mukaan löytynyt muu kulkutapa. Henkilöautoilijoista 15 prosenttia näki kestävät liikkumismuodot automatkalleen vaihtoehtoisina. Noin joka kolmas kodin ja työpaikan välinen työmatka tehdään kestävillä liikkumismuodoilla. 5
Liikkumisen päätunnusluvut 6
Kulkutapaosuudet: Auto alla useimmiten 7
Matkojen tarkoitukset: Vapaa-aika dominoi 8
Lyhyilläkin matkoilla autoillaan potentiaalia kulkumuotosiirtymiin siis olisi 9
Uudet liikkumispalvelut vielä harvinaisia Taksin kulkutapaosuus prosentin suuruusluokkaa ja vuokra-ajoneuvojen (esim. yhteiskäyttöautot) käyttö vielä niin harvinaista, etteivät ne erotu tuloksissa. Kaikkiaan 44 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä joskus kimppakyytiä. Useimmin kimppakyyti valittiin harrastuksiin liittyvillä matkoilla, ja eniten kimppakyytiä olivat käyttäneet opiskelijat ja koululaiset. Kimppakyydillä tarkoitettiin tässä tutkimuksessa henkilöautomatkaa, jolla oli mukana muitakin kuin perheenjäseniä. 16 %:lle vastaajista kimppakyyti oli viikoittaista. Autottomia talouksia on Suomessa nykyisin 24 prosenttia, yhden auton talouksia 49 prosenttia ja kahden tai useamman auton talouksia 26 prosenttia. Henkilöauton omistus on yhteydessä muiden kulkutapojen käyttöön. Mitä useampi auto taloudessa on, sitä vähemmän liikutaan jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Nykyisin suomalaisten tekemistä matkoista 18 prosenttia sisältää useamman kuin yhden kulkutavan. 10
Kimppakyydin käyttö eri matkoilla 11
Elämäntilanne vaikuttaa liikkumiseen 12
Etätyötä 1-2 pv/vko tekevillä on pisin matkasuorite 13
Pyöräily vähenee talveksi, mutta ei lopu kokonaan 14
Joukkoliikenteen matkaketjut: asemalle tai pysäkille yleensä jalan Joukkoliikenteen yleisimmät ovelta ovelle -matkaketjut osuus matkoista (prosenttia) bussi/raitiovaunu + jalankulku 56 juna/metro + jalankulku 21 yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku 17 useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku 1 yksi joukkoliikenneväline + pyörä 1 yksi joukkoliikenneväline + auto 3 muut matkaketjut 1 15
Työikäiset naiset joukkoliikenteen suurkuluttajia 16
Joka kolmas työmatka tehdään kestävillä liikkumismuodoilla
Suomalaisten matkaketjut ja niiden yleisyys 18
Seutujen kulkutapajakaumissa eroja
Kestävät kulkumuodot yleisimpiä sisemmällä kaupunkialueella ja maaseudun paikalliskeskuksissa km/ henkilö/vrk 60 50 40 30 20 10 0 34,1 48,7 48,8 49,9 46,4 44,4 40,7 38,3 muu henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja juna, metro bussi, raitiovaunu pyöräily jalankulku 20
Riihimäen seudun tuloksia https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/434710/seutujulkaisu_hlt2016_riihim%c3%a4en_seutu.pdf/9f662 d8d-f81f-4401-a720-ee674cf6861a
Missä muodossa tuloksia saatavilla Nettisivusto www.hlt.fi Pääraportti Seutukohtaiset raportit Tekninen menetelmäraportti Esite (su, ru, eng) Faktakortit teemoittain (pyöräily, joukkoliikenne, liikkumispalveluiden potentiaali, työmatkat) Aineisto saatavissa datana Tieto- ja ylläpitopalvelu tytti.viinikainen@liikennevirasto.fi harri.lahelma@liikennevirasto.fi 25