Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku. matkustaja 15 % muu. henkilöauto, kuljettaja 4 %
|
|
- Sinikka Kokkonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Turun sisäiset: matkaa/vrk (%) muiden kuntien sisäiset: 1 matkaa/vrk 1 1 (%) seudun kuntien väliset: matkaa/vrk (%) matkat seudun ulkopuolelle: matkaa/vrk 1 (%) MML1 HLT1 Turun seutu..1 ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT Henkilöliikennetutkimus 1: Turun seutu Turun seudulla kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on prosenttia. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin seudun asukkaat tekivät vuorokaudessa matkaa ja niiden keskipituus oli 1 kilometriä. Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat seudun maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Pääosa seudun asukkaiden matkoista on vapaaajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli noin kymmenys kaikista matkoista. SISÄLTÖ Seudun väestö Kulkutapojen käyttö Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily matkaa/henkilö/vrk henkilöauto, matkustaja % % henkilöauto, kuljettaja % Matkan tarkoitus jalankulku % pyöräily % joukkoliikenne % WSP FINLAND OY Joukkoliikenne Henkilöautoilu Liikkuminen ja auton omistus Liikkuminen ja maankäyttö Liikkuminen kuntaryhmittäin Asuminen ja liikkuminen Eri väestöryhmien liikkuminen Matkan tarkoitus Luotettavuus Muunnoskertoimet Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Tulokset perustuvat vuonna 1 toteutettuun Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, johon Turun seutu osallistui lisäotoksella. Kaikkiaan seudun asukasta vastasi tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Turun seudun asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole mainittu. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT % kulkutapaosuus ostos 1 % kyyditseminen % matkaa/henkilö/vrk asiointi % % vapaaaika 1 % työ % työasia % koulutus % ulkoilu, liikunta % vierailu % LISÄTIETOJA Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät lisätietoja verkko osoitteesta Samassa osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. LISÄTIETOJA: Mari Sinn, Varsinais Suomen liitto sähköposti: mari.sinn[a]varsinais suomi.fi PÄIVITYS..1 Jalankulun ja pyöräilyn pituusjakaumat on päivitetty sivulla.
2 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Seudun väestö Väestö alueittain Turun seudulla asui vuonna 1 noin henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin. KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI Turun seudun kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. Väestömäärät Turun seudulla 1. Väestötietojen lähteenä Tilastokeskus, vuoden 1 keskiväestö. alue väestö Turku 1 perusjoukko Kaarina työlliset % työttömät % alle vuotiaat % 1 vuotiaat % opiskelijat, työvoiman ulkopuolella % koululaiset, varusmiehet % eläkeläiset % Lieto 1 1 Naantali 1 Raisio t % 1 vuotiaiden työssäkäynti Turun seutu 1 1 yhteensä 1 Aineistolaajennuksen perusjoukko ja vuotiaat. osuus asukkaista, yhteensä % vuotta täyttäneiden koulutustausta korkea aste % perusaste kesken 1 % perusaste 1 % keskiaste % kokopäivätyö 1 % osa aika/ satunnainen työ 1 % lomautettu/ työtön % ei käy työssä % miehet % % naiset + 1 ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS ei autoa 1 auto autoa useampi auto koko seutu Turku Kaarina prosenttia asuntokunnista 1 1 AJOKORTIN HALTIJAT Lieto % 1 vuotiaat % vuotiaat % vuotiaat 1 % vuotta täyttäneet % Naantali Raisio Turun seutu 1 1
3 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. Kokonaismatka aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) jalankulku, 1, 1,1 1 pyöräily,,, bussi,, Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui kotimaanmatkoillaan kilometriä ja käytti tähän aikaa 1 tunnin ja minuuttia. Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matka aikaa koskeviin arvoihin kannattaa joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin sivulla 1 ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. Kulkutapaosuudet kuntaryhmittäin Kestävien liikkumismuotojen käyttö kasvaa sitä suuremmaksi, mitä lähempänä seudun ydinalueita asutaan. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan raide,1, 1 kestävät yhteensä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja 1,1, 1,, 1, 1 1, kaikki, 1 Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). koko seutu Turku Kaarina Lieto Naantali Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on suurimmillaan lyhyillä matkoilla ja henkilöauton keskipitkillä matkoilla. Kaikkein pisimmillä matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin bussi, juna kuin lento ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan ''. Raisio Turun seutu 1 1 Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista). selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja joukkoliikenne pyöräily jalankulku
4 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: % jalankulku % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) kevät % MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK), syksy %,,,1 kesä % talvi %, Jalankulku ja pyöräily Vuodenaikavaihtelut Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty kaavioissa seuraavasti: kevät: maalis toukokuu kesä: kesä elokuu syksy: syys marraskuu talvi: joulu helmikuu Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuodenaikoina jalankulun osuus taas pienenee ja pyöräilyn osuus kasvaa. Viikonpäivävaihtelut Arkisin Turun seudulla jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin minuuttia ja viikonloppuisin 1 minuuttia Yli puolet jalankulkumatkoista on alle kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani asettuu puolestaan alle kilometrin. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA),,,,,,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,,,,,,,,,,,,, ma ti ke to pe la su koko viikko Pyöräily palvelee ennen ta arkiliikkumista. Pyöräilyn matkamäärät ja kokonaissuoritteet ovat arkena korkeammat kuin viikonloppuna. Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin minuuttia ja viikonloppuna minuuttia vuorokaudessa. Tuntivaihtelut Jalankulkumatkoista suurin osa alkaa puolenpäivän ja iltaseitsemän välillä. Näin myös arkena, vaikka koulu ja työmatkat näkyvätkin piikkinä klo vaiheilla. Pyöräilyn huiput ajoittuvat arkena aan ja iltapäivällä koulujen päättymisajankohtaan. Viikonloppuna pyöräilemään lähdetään yleisemmin puolen päivän aikaan. 1, 1, 1, 1, 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,, 1, 1, 1, 1, 1, 1,,,, 1,, ma ti ke to pe la su koko viikko JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: jalankulku pyöräily JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä, joiden enimmäisteho on W ja maksimiavustus on km/h. Tarkastelu sisältää matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti
5 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus Merkittävä osa jalankulku ja pyöräilymatkoista on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa ajan kohteesta toiseen sekä ostos ja asiointipaikasta toiseen. Keskimäärin seudun asukas teki vuodessa pyörällä matkaa ja ajoi 1 kilometriä. Pääosa pyöräilijöistä on alle keski ikäisiä. Vuodessa Turun seudulla tehtiin henkeä kohti jalan keskimäärin 1 matkaa ja yhteensä näistä kertyi kilometriä. Jalankulku ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/ henkilö/ vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen vapaa ajan kohteesta 1 ostos / asiointi tai sta kohteesta 1 JALANKULKIJAT Jalankulku ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % työ miehet % % naiset työasia + 1 koulu, opiskelu 1 vapaa aika 1 saattaminen, kyyditseminen 1 ostos PYÖRÄILIJÄT 1 osuus matkoista, yhteensä % asiointi, henkilökohtainen miehet % % naiset + 1 Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi jalan 1 pyörällä työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 1 km/ henkilö/ vuosi jalan pyörällä 1 ostos asiointi, henkilökohtainen 1 selitteet: jalankulku pyöräily
6 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA koko vuosi: % joukkoliikenne yhteensä Joukkoliikenne JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA kevät % kesä % Ajalliset vaihtelut Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on melko tasainen eri vuodenaikana. 1 1 syksy % talvi % Työ, opiskelu ja koulumatkojen merkitys näkyy viikonpäivävaihteluissa. Viikonloppuisin joukkoliikennematkoja on vähemmän kuin arkisin. Myös joukkoliikenteen tuntivaihtelun huiput jaksottuvat työn, opiskelun ja koulunkäynnin mukaan. Viikonloppuisin suurin kysyntä ajoittuu ennen puoltapäivää. JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK) Joukkoliikennematkat ovat pääsääntöisesti bussimatkoja, mutta junaa käytetään pidemmillä matkoilla. Junamatkojen keskipituus oli tutkimuksen mukaan noin kilometriä. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA),,1,,1,1 Joukkoliikenteen käyttäjät Joukkoliikenteen suurin yksittäinen käyttäjäryhmä on nuoret naiset. Keski iän ylittäviä miehiä joukkoliikenteessä tavataan muita väestöryhmiä harvemmin. 1 1 kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,1 JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT osuus matkoista, yhteensä % ikäryhmä miehet % % naiset kevät kesä syksy talvi koko vuosi ma pe la su koko viikko ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT ARKENA selitteet: JOUKKOLIIKENTEEN TUNNIN VAIHTELU VIIKONLOPPUNA prosenttia matkoista matkalle lähdön tunti joukkoliikenne yhteensä bussi erikseen JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla ja raideliikenteellä tehtyjä matkoja. Pääosa bussiliikenteestä on lähiliikennettä ja junaa käytetään pitkillä matkoilla. Kaikkiaan Turun seudulla tutkimusaineistossa oli bussimatkaa ja raideliikenteenmatkaa. Junamatkojen määrä jää varsin pieneksi aineistossa. prosenttia matkoista matkalle lähdön tunnin jakso
7 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Joukkoliikenteen matkakohteet Joukkoliikenteen käyttö on yleistä kotiperäisillä työ, koulu ja opiskelumatkoilla, mutta se on suosittua myös ostos ja asiointimatkoilla. Joukkoliikenneyhteydet ovatkin useimmiten hyviä alueilla, joihin on keskittynyt suuri määrä palveluja, jolloin joukkoliikenne on luontainen valinta. Suhteellisen merkittävä osa seudun joukkoliikennematkoista liittyy vapaaaikaan. Vapaa ajan matkojen kokonaismäärään nähden joukkoliikenne on muita kulkutapoja harvinaisempi valinta. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä matkaa/henkilö/vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen vapaa ajan kohteesta 1 ostos / asiointi tai sta kohteesta Matkan tarkoitus Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia matkoja Turun seudun asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työ työasia Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt keskivertoasukas teki ovelta ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä kohti pari tuhatta. Mukana arviossa ovat myös asukkaiden matkat seudun ulkopuolelle. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos 1 1 Pitkillä seudun ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuoritearviot epätarkoiksi. asiointi, henkilökohtainen Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). työ Ovelta-ovelle matkaketjut työasia Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Turun seudun asukkaiden joukkoliikenteen matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla liityntämatkat onnistuvat kävellen. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 ostos prosenttia joukkoliikennematkoista bussi + jalankulku asiointi, henkilökohtainen raide + jalankulku yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku 1 yksi joukkoliikenneväline + pyörä 1 yksi joukkoliikenneväline + auto 1 t matkaketjut yhteensä % 1
8 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Henkilöautoilu koko vuosi: % kuljettajat % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) kevät % 1 syksy % kesä % talvi % Vuodenaikavaihtelut Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat eri vuodenaikoina melko vähäiset. Syyskautena matkoja on kuitenkin hieman muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla matkustajana tehtyjen matkojen merkittävänä keskipituuden kasvuna MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),,,,, 1, 1, 1, 1, 1, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Viikonpäivävaihtelut Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. Viikonlopun alkamista heijastelee perjantain hieman muita arkivuorokausia korkeampi matkaluku. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) kevät kesä syksy talvi koko vuosi,,,,, 1, 1, 1, 1, 1,,,,,, 1, Tuntivaihtelut Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat aamulla klo ja ja iltapäivisin klo ja 1 välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi ma ti ke to pe la su koko viikko ma ti ke to pe la su koko viikko KULJETTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja HENKILÖAUTOILU Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen harmonisoinnista antamia suosituksia. Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti
9 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS 1, hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä koko viikko ma pe la su ( matkaa/henkilö/vuosi). kaikki 1, 1,,1 asiointi, 1, 1, henkilökohtainen 1, ostos 1, 1,, saattaminen,,, kyyditseminen, vapaa aika 1, 1,, koulu, opiskelu 1,1 1,1 työasia 1, 1, 1, 1,1 työ 1,1 henkilöä/ajoneuvo (laskettuna 1,1 ajokilometreistä) lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen 1 1 ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen + 1 Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi kuljettajat matkustajat 1 työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 1 1 km/ henkilö/ vuosi kuljettajat matkustajat 1 ostos asiointi, henkilökohtainen selitteet: henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
10 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Liikkuminen ja autonomistus Seudun asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on. Viereisessä kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. Pääpiirteittäin autonomistus kasvaa asteittain, mitä kauempana seudun ydinalueista asutaan. Ydinmaaseuduksi ja harvaan asutuksi maaseuduksi luokitelluilla rannikko ja saaristoalueilla autonomistus on kuitenkin ta maaseutua pienempää. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunkimaaseutu luokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. ei autoa 1 auto autoa + autoa Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan. 1 jalankulku joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja pyöräily prosenttia matkoista henkilöauto, matkustaja Asuntokuntien hallinnassa olevien autojen vuotuinen ajosuorite yhden, kahden ja kolmen auton talouksissa. koko seutu sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu Asuntokuntien autonomistus kaupunki maaseutuluokituksen mukaan. 1 1 ei autoa 1 auto autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista MML 1, SYKE/YKR Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu
11 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Liikkuminen ja maankäyttö MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue, kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu,, 1 harvaan asuttu maaseutu, Yllä olevissa kaavioissa on esitetty Turun seudun asukkaiden matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain. Alla olevassa taulukossa ovat matkaluvut kaupunki maaseutuluokituksen ja ikäryhmän mukaan. Osalla alueista havaintomäärä jää pienehköksi. Jos jossakin ryhmässä matkojen määrä on jäänyt alle kymmenen, on lukuarvo jätetty ilmoittamatta. MATKALUVUT KAUPUNKI MAASEUTULUOKITUKSEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN (matkaa/henkilö/vuorokausi) jalan joukkoikäryhmä henkilöauto kulku pyöräily liikenne kuljettaja matkustaja kaikki sisempi kaupunkialue 1,1,, 1,, 1 1,1,,,,,1,1,,, 1,,,1,,,, 1,,, +,,1,,,,, kaikki 1,,, 1,,,1 ulompi kaupunkialue,,, 1,1,1, 1,,, 1,,,1,1,,,1,,,1,,,, 1,,,1, +,,1 1,,,1, kaikki,,, 1,,,1 kaupungin kehysalue,,, 1,,1 1,,1,1 1,,,,,1,1,,,1,,,1, 1,,,1, +,,1,1 1,,,1, kaikki,,,1 1,,,1, kaupungin läheinen maaseutu,,, 1,,, 1,1,,,,,,1,,, 1,,, +,, 1,,,1 kaikki,,1,1 1,,,1, ydinmaaseutu,, 1,,,,,, 1,, +, 1, kaikki, 1,,, harvaan asuttu maaseutu, 1,,1,1,, + 1, kaikki, 1,,,, koko seutu,,, 1,,,1
12 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu 1 Kulkutapojen käyttö asuinpaikan yhdyskuntarakenteen vyöhykkeen mukaan keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke/joukkoliikenne keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakesk. jalankulku / intens. joukkoliikennevyöh. alakeskuksen jalankulkuvyöhyke/ joukkolikenne intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke ei vyöhykkeellä koko seutu matkaa/henkilö/vuorokausi km/henkilö/vuorokausi,,, 1,,,,,1, 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Matkaluku ja matkasuorite matkan tarkoituksen ja asuinpaikan yhdyskuntarakenteen vyöhykkeen mukaan keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke/joukkoliikenne keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakesk. jalankulku / intens. joukkoliikennevyöh. alakeskuksen jalankulkuvyöhyke/ joukkolikenne intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke ei vyöhykkeellä koko seutu matkaa/henkilö/vuorokausi km/henkilö/vuorokausi selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen,,,,,,1,,, 1 1
13 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu 1 Liikkuminen kuntaryhmittäin Turun seudun asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä matkaa. Näistä kuntaryhmien sisäisiä oli, kuntaryhmien välisiä ja seudun ulkopuolelle suuntautuneita. Turun seudun asukkaiden kokonaan seudun ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta. Vuorokausitasolle laajennettuna noin (~, %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.) ASUKKAIDEN MATKAT kuntaryhmien sisäiset % kuntaryhmien väliset % % ja % matkat seudun ulkopuolelle ja ulkopuolella MML1 alue sisäiset matkat vuorokaudessa, yht. kuntaryhmien sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: Turku Kaarina 1 1 Lieto Naantali Raisio 1 Turun seutu 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
14 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu 1 Matkojen keskipituudet Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja ostosmatkat lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet vaihtelevat merkittävästi seudun eri osissa. Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. selitteet: koko Turun seutu Turku Kaarina Lieto Naantali Raisio Turun seutu työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos km/matka Kuntaryhmien väliset matkat Seuraavassa taulukossa on arvio kuntaryhmien sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Jos matkamäärä on jäänyt vuorokaudessa alle :n, ei lukuarvoa ole esitetty. lähtöpaikat jalankulku ja pyöräily määräpaikat Turku Kaarina Lieto Naantali Raisio Turun seutu Turku Kaarina 1 asiointi, Lieto kaikki Naantali 1 1 Raisio 1 Turun seutu yhteensä joukkoliikenne Turku Kaarina 1 Lieto 1 Naantali 1 Raisio 1 Turun seutu 1 1 yhteensä 1 1 henkilöauto Turku Kaarina 1 1 Lieto Naantali 1 1 Raisio Turun seutu 1 1 yhteensä 1
15 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Kotimaanmatkat asuinkuntaryhmittäin MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko seutu Turku Kaarina Lieto Naantali Raisio Turun seutu,1,,,, Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). yht. yht. koko seutu,,,1, 1,1, 1,1,, Turku,,,, 1,, 1,,, 1 Kaarina,,,1, 1,,,1 1,,,1 1 Lieto,,,1, 1,,,,,, 1 Naantali,1,,, 1,,,,,, 1 Raisio,1,1,, 1,,, 1,,, Turun seutu,,,, 1,,,,,, Asuminen ja liikkuminen Eniten Turun seudulla kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten omakotitaloalueella asuvat. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniorija palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. asumismuoto % omakotitalo % rivi ja paritalo % kerrostalo 1 % Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain. koko seutu 1 kerrostalo, rivi ja paritalo 1, omakotitalo 1 asumismuoto 1 1,1 ei autoa 1 auto autoa + autoa
16 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu 1 Eri väestöryhmien liikkuminen Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan keskiarvo miehet naiset miehet 1 + kaikki 1 + kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk),,,,1,,1,,,,,, 1,,1 matkan keskipituus (km/matka) keskimääräinen matka aika (min/matka) 1 matkasuorite (km/henkilö/vrk) 1 matka aikasuorite (min/henkilö/vrk) Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet 1 + kaikki ikäryhmät naiset 1 + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset 1,,1,,,,1,,,,,,,,1 1 Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v v täysi ikäinen opiskelija kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen kaikki,,1,,, 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja
17 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin. Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ että vapaa ajan matkoilla. Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). kaikki täysi ikäiset on ajokortti 1,1, + kaikki ajokortilliset ei ole korttia 1,,1,,, + 1, kaikki ajokortittomat,1 1 1 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Matkan tarkoitus Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma pe keskimäärin). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 1, 1 työasia,, 1 koulutus, 1, vierailu,, ulkoilu, liikunta, 1, 1 vapaa aika,, kyyditseminen,, 1 ostos,, asiointi,, 1, 1, kaikki,1, Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ, 1,1 työasia,, 1 koulutus,1 1,1 vierailu,, 1 ulkoilu, liikunta,, 1 vapaa aika,1 1 1 kyyditseminen, 1, ostos,, asiointi,1 1 1,,, kaikki,1,
18 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu 1 Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla :lla, sillä vuosi 1 oli karkausvuosi. jalankulku pyöräily joukko henkilöauto, henkilöauto, kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ 1 työasia 1 koulu, opiskelu vapaa aika 1 1 saattaminen, kyyditseminen 1 ostos 1 1 asiointi, henkilökohtainen kaikki matkaryhmät Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan miehet 1 + kaikki ikäryhmät naiset 1 + kaikki ikäryhmät miehet ja naiset Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk).,,,,1,,1,,,,,, 1, 1,1 Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v v, täysi ikäinen opiskelija,1 1 kokopäivätyö, osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen,, kaikki selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen
19 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu 1 Luotettavuus Seudun asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali. Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden kotimaanmatkoilla, joka Turun seudulla on prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on 1, prosenttiyksikköä prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että prosentin vardella seudun kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. kulkutapaosuus (%) % luottamusväli % yks. jalankulku, ± 1, pyöräily, ±, bussi, ±, raide, ±, joukkoliikenne kokonaisuudessaan,1 ±, kestävät liikkumismuodot yhteensä, ± 1, henkilöauto, kuljettaja, ± 1, henkilöauto, matkustaja, ± 1, henkilöauto yhteensä, ± 1,, ±, Muunnoskertoimet Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin on koottu nnoskertoimet, joilla vuoden keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille seudun sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen menetelmäjulkaisussa. Kulkutapakohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin jalankulku, 1,, 1, pyöräily, 1,1, 1, joukkoliikenne,1 1,,1 1, henkilöauto, kuljettaja 1,1 1,1 1, 1,1 henkilöauto, matkustaja, 1,,,,,,, kaikki, 1,1, 1,1 Matkaryhmäkohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat seudun sisällä kaikki asukkaiden kotimaanmatkat kaikki asukkaiden kotimaanmatkat matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin työ, 1,, 1, työasia, 1,,1 1, koulu, opiskelu, 1,, 1, vapaa aika, 1, 1,, saattaminen, kyyditseminen, 1,, 1,1 ostos,,,, asiointi, henkilökohtainen, 1,, 1, kaikki, 1,1, 1,1
20 HLT1 Turun seutu seutujulkaisu Vertailu muihin seutuihin ja valtakunnalliseen tutkimukseen Vuoden 1 Henkilöliikennetutkimus on toteutettu valtakunnallisesti ja useilla kaupunkiseuduilla samanaikaisesti yhtenä tutkimuskokonaisuutena. Siten tulokset ovat vertailukelpoisia muihin seutuihin ja koko maahan nähden. Tätä julkaisua vastaava kooste on saatavilla kaikista tutkimukseen osallistuneista seuduista. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kotimaanmatkojen kulkutapaosuuksista koko maassa ja seuduittain. Valtakunnallinen otos kattoi yleispiirteisesti koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Muita tutkimukseen osallistuneita alueita Turun seudun lisäksi olivat Helsingin seutu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Oulun seutu, Riihimäen seutu, Salo, Tampereen seutu, Päijät Häme, itäinen Uusimaa ja läntinen Uusimaa. Kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet koko maa Helsingin seutu 1 Tampereen seutu 1 Oulun seutu 1 1 Turun seutu Päijät Häme 1 1 Joensuun ydinkaupunkiseutu Riihimäen seutu 1 itäinen Uusimaa 1 läntinen Uusimaa Salo 1 1 selitteet: jalankulku pyöräily bussi raide henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja HLT1 Turun seutu Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata kaikkiaan yli suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi Muita julkaisuja: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 1 Seutukohtaiset julkaisut Esite Faktakortit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 1 asiantuntijaraportti Kaikki julkaisut ovat saatavilla verkko osoitteesta Lisäksi osoitteesta löytyvät tämän julkaisun kaavioiden lukuarvot taulukkomuodossa.
Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,1 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja 15 % muu. henkilöauto, kuljettaja 40 %
HLT Tampereen seutu seutujulkaisu Tampereen sisäiset: 000 matkaa/vrk (%) muiden kuntien sisäiset: 000 matkaa/vrk (%) seudun kuntien väliset: 000 matkaa/vrk (%) matkat seudun ulkopuolelle: 000 matkaa/vrk
LisätiedotKulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. jalankulku. henkilöauto, 9 % matkustaja 18 % muu.
HLT läntinen Uusimaa seutujulkaisu Lohjan sisäiset: matkaa/vrk (%) muiden kuntien sisäiset: matkaa/vrk (%) seudun kuntien väliset: matkaa/vrk (%) matkat seudun ulkopuolelle: matkaa/vrk (%) MML HLT läntinen
LisätiedotKulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,7 matkaa/henkilö/vrk. jalankulku. henkilöauto, 13 % matkustaja 20 % muu.
HLT1 Riihimäen seutu seutujulkaisu Riihimäen sisäiset: matkaa/vrk 1 1 (%) muiden kuntien sisäiset: matkaa/vrk (%) seudun kuntien väliset: 1 matkaa/vrk 1 (%) matkat seudun ulkopuolelle: matkaa/vrk 1 1 (%)
LisätiedotKulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku. matkustaja 16 % muu 12 % henkilöauto,
HLT1 Päijät Häme maakuntajulkaisu Lahden sisäiset: matkaa/vrk 1 (%) muiden kuntien sisäiset: 1 matkaa/vrk (%) maakunnan kuntien väliset: matkaa/vrk (%) matkat maakunnan ulkopuolelle: matkaa/vrk 1 (%) MML1
LisätiedotKulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku. matkustaja 17 % muu 12 % henkilöauto,
HLT Oulun seutu seutujulkaisu Oulun sisäiset: 7 matkaa/vrk (%) muiden kuntien sisäiset: 73 matkaa/vrk 3 1 (%) seudun kuntien väliset: 3 matkaa/vrk 3 3 3 (%) matkat seudun ulkopuolelle: matkaa/vrk 7 (%)
LisätiedotKulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, jalankulku 21 % matkustaja 18 % muu.
HLT Joensuun ydinkaupunkiseutu seutujulkaisu Joensuun sisäiset: matkaa/vrk (%) muiden kuntien sisäiset: matkaa/vrk (%) seudun kuntien väliset: matkaa/vrk 9 (%) matkat seudun ulkopuolelle: matkaa/vrk 9
LisätiedotKulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. jalankulku 18 % henkilöauto, matkustaja 16 % muu.
HLT Salo seutujulkaisu Vanhan Salon sisäiset: matkaa/vrk 1 1 1 (%) muiden osa aluiden sisäiset: matkaa/vrk 1 (%) osa alueiden väliset: matkaa/vrk 1 (%) matkat Salon ulkopuolelle: 1 matkaa/vrk 1 (%) MML
LisätiedotKulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,9 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja 12 % muu 17 % henkilöauto, kuljettaja 35 %
HLT Helsingin seutu seutujulkaisu Pääkaupunkiseudun sisäiset: 1 matkaa/vrk 9 3 (%) KUUMA seudun sisäiset: 9 matkaa/vrk 9 3 (%) Pääkaupunki ja KUUMAseudun väliset: 193 matkaa/vrk 1 1 (%) matkat seudun ulkopuolelle:
LisätiedotKulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja. muu. joukkoliikenne. Matkan tarkoitus. asiointi.
HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Kantakaupungin sisäiset: 43 matkaa/vrk 52 2 2 (%) Esikaupunkialueiden sisäiset: 55 matkaa/vrk 4 35 (%) osa alueiden väliset: 2 matkaa/vrk 55 32 2 (%) matkat kaupungin ulkopuolelle:
LisätiedotHenkilöliikennetutkimus Pyöräilyn perustietoja Riikka Kallio
Henkilöliikennetutkimus 2016 Pyöräilyn perustietoja 17.5.2018 Riikka Kallio Henkilöliikennetutkimus 2016 Perustietoja Toteutettu vuodesta 1974 noin 6 vuoden välein Suomalaisten liikkumista kuvaava tutkimus
LisätiedotValtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta
LisätiedotHenkilöliikennetutkimus 2016 MATKAKETJUT JA LIIKKUMINEN PALVELUNA
Henkilöliikennetutkimus 01 MATKAKETJUT JA LIIKKUMINEN PALVELUNA Faktakortti laadittu helmikuussa 018 Joustavuutta matkantekoon Uusilla liikennepalveluilla tarkoitetaan tässä faktakortissa liikkuminen palveluna
LisätiedotHyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN
Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
LisätiedotJyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus
Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia
LisätiedotJyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus
A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus
LisätiedotHELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU
LIITE 1 TYÖOHJELMA 5.5.2015/THe HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU TUTKIMUKSEN TAUSTAA Helsingin liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Sitä
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotLiikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla
Lisätietoja Liikkumistutkimuksesta: 21.3.2019 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osasto Erikoistutkija Pekka Räty pekka.raty@hsl.fi 040 738 6559 Liikennetutkija
LisätiedotHIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA -
HIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA - Joensuun kaupunki ja Joensuun seudun joukkoliikenne JOJO J-P Vartiainen I kaavoituspäällikkö I 4.2.2019 LIIKKUMINEN SUOMESSA: KULKUMUOTOJAKAUMA
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotUrban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen pituudet, tarkoitus ja kulkutapa)
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotMatkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?
Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut
LisätiedotLiikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.
Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista. Neuvotteleva virkamies Elina Immonen Suunnittelija Veikko Vauhkonen 1 Liikennepalvelulaki: asiakas keskiössä,
LisätiedotItä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018 Tiivistelmä, Joensuun seutu 22.2.2019 Sisällysluettelo Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät seuduittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen
LisätiedotArjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?
Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotImatran liikkumiskysely Toteutus ja päätulokset
1 Imatran liikkumiskysely 2017 Toteutus ja päätulokset 2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista 3 Tutkimuksen toteutus lyhyesti 6 Liikkuminen arkipäivisin syksyllä (matkapäiväkirja) 12 Liikkumisen kausivaihtelu
LisätiedotTulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen
Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotHenkilöliikennetutkimus Raportin kuvia pdf-muodossa
Henkilöliikennetutkimus 2010-2011 Raportin kuvia pdf-muodossa Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Toteutettu kuuden vuoden välein 1974,1980, 1986, 1992, 1998/1999, 2004/2005 ja 2010/2011 Perusjoukko
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotYhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen Ville Helminen Suomen ympäristökeskus 9.10.2019 Liikenne ja maankäyttöpäivät, Kuntatalo Tiedot hyötykäyttöön sessio 14.30-15.30 Aineistot
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotOTANTATUTKIMUS OY HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMUKSET Marraskuu Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto/ Liikennesuunnitteluosasto
Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman Otantatutkimus Oy:n lupaa ja nimen mainitsemista. HELSINKILÄISTEN
LisätiedotItä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotJalankulun reunavyöhyke
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotRakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari
- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotHenkilöliikennetutkimus 2016
Liikenneviraston tilastoja 1/2018 Suomalaisten liikkuminen Liikenneviraston tilastoja 1/2018 Suomalaisten liikkuminen Liikennevirasto Helsinki 2018 Kannen kuva: Otto Virtanen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)
LisätiedotSUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ
LisätiedotKävellen ja pyöräillen kohti hiilineutraalia kaupunkiseutua
Kävellen ja pyöräillen kohti hiilineutraalia kaupunkiseutua Pääreitteihin tulossa parannuksia Liikkumistutkimuksesta pohja kävelyn ja pyöräilyn potentiaalin tunnistamiseksi Lue vinkit kävelyyn ja pyöräilyyn
LisätiedotIkääntyneet yhdyskuntarakenteessa
Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneiden sijainti ja asuinolot Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Alue- ja yhdyskuntarakenne ryhmä Elokuu 2016 Taustaa Viidennes Suomen
LisätiedotHelsinkiläisten liikkumistottumukset
Helsinkiläisten liikkumistottumukset 206 www.hel.fi/ksv Sisällys. JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus.2 Tutkimuksen kohderyhmä, haastattelumäärät ja otoksen muodostus.3 Aineiston keruu.4 Tulosten luotettavuus
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotYhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti
Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla Yhteenveto 1 2 3 4 Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 04 Taloustutkimus Oy Marraskuu 04 Tuomo Turja 8..04 Markus Mervola SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
LisätiedotLiikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset
Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli
LisätiedotLiikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa
LisätiedotLiikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden
Liikkumistutkimukset ja liikenne- ennusteet tulevaisuuden muutosten t haastamina Millaisia edellytyksiä nykyiset liikkumistutkimukset ja liikennemallit t arj oavat tu l evai suud en liikkumii smuot o j
LisätiedotKatsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015
Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia
LisätiedotLiikkumistutkimuksen tulokset
Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja liikenne
Yhdyskuntarakenne ja liikenne - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne Helsingin seudun keskeiset
LisätiedotRAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA
RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012
Hanna Kalenoja & Hanne Tiikkaja Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Henkilöliikennetutkimus Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne
LisätiedotKaupunkiympäristön julkaisuja 2019:7. Helsinkiläisten liikkumisto umukset 2018
Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:7 Helsinkiläisten liikkumisto umukset 2018 Helsinkiläisten liikkumisto umukset 2018 Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:7 Julkaisija Helsingin kaupunki / kaupunkiympäristön
LisätiedotKaupunkiympäristön julkaisuja 2017:18. Helsinkiläisten liikkumistottumukset
Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:18 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2017 RAPORTIN NIMI 2 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2017 Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:18 RAPORTIN NIMI 3 Julkaisija
LisätiedotJärvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi
Järvenpään yleiskaava 2040 Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi 26.4.2018 Arvioinnin lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan rakennemallivaihtoehtojen (4 kpl) liikenteellinen vaikutusarviointi
LisätiedotYhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus 2009. Yhteenvetoraportti
Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Oulun seudulla Yhteenveto 1 2 3 Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotPysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa
Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotYhteenveto. Henkilöliikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009. Osaraportti 1
Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Osaraportti 1 Henkilöliikennetutkimus Yhteenveto 1 2 3 4 Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotTuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen
LisätiedotJoukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa
Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset 11.12.2012 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotHenkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2
1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus
LisätiedotMiten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme?
Miten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme? Liikenne- ja maankäyttöpäivät 8.10.2019 Tenure track professori Heikki Liimatainen 3.10.2019 2 1.
LisätiedotMaaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?
LisätiedotUrban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä UZ Road Show Ylä-Savon seutu, Iisalmi 18.4.
Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset Matkatuotokset Työssäkäyntialueet Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI
LisätiedotMiten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset
Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset
Lisätiedot1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?
1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? A Puolesta B Jonkin verran puolesta C Jonkin verran vastaan D Vastaan 2) Liikutteko
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON LIIKENNEOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON LIIKENNEOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2010 Taloustutkimus Oy Marraskuu 2010 Tuomo Turja 29.11.2010 Lotta Engdahl 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...
LisätiedotIlmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta
Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset HEAT laskenta 29.6.2017 Tausta Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 politiikkatoimenpiteiden
LisätiedotYhteenveto. Liikenteen nykytila Oulun seudulla. Oulun seudun liikennetutkimus Yhteenvetoraportti
Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Oulun seudun liikennetutkimus 2009 Yhteenvetoraportti Liikenteen nykytila Oulun seudulla Yhteenveto 1 2 3 Oulun seutu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Länsimetron avaamisen liikkumisvaikutusten arviointi matkapuhelinverkkoon perustuvan ihmisvirta-analyysin perusteella Muutokset matkamäärissä ja henkilöautoliikenteessä 2 Esittäjän
LisätiedotHenkilöliikennetutkimus 2004-2005
Henkilöliikennetutkimus 24-25 1 Lukujen aloituskuvat: Henkilöliikennetutkimus 24-25 WSP LT-Konsultit Oy Liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus ISBN 951-83-682-9 Kartat Genimap
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012
Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä
LisätiedotJalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)
iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotOjalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava
Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotKansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen
Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista Heikki Liimatainen Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen tarkoituksena selvittää MaaSpalveluiden potentiaalisimmat käyttäjät Tutkimusmenetelmänä kyselytutkimus
LisätiedotMAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN
MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU
Lisätiedot