Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily ,0 matkaa/henkilö/vrk. henkilöauto, matkustaja. muu. joukkoliikenne. Matkan tarkoitus. asiointi.

Transkriptio

1 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Kantakaupungin sisäiset: 43 matkaa/vrk (%) Esikaupunkialueiden sisäiset: 55 matkaa/vrk 4 35 (%) osa alueiden väliset: 2 matkaa/vrk (%) matkat kaupungin ulkopuolelle: matkaa/vrk (%) MML2 HLT Helsingin kaupunki 4..2 ASUKKAIDEN KOTIMAANMATKAT Henkilöliikennetutkimus 2: Helsinki Helsingissä kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on 2 prosenttia. Luku on huomattavan korkea hun maahan verrattuna. Kestävillä kulkutavoilla tarkoitetaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Keskimäärin kaupungin asukkaat tekivät vuorokaudessa 3 matkaa ja niiden keskipituus oli kilometriä. Keskimääräinen matkaluku on varsin tasainen eri puolilla Suomea. Sen sijaan kulkutapaosuudet ja matkojen keskipituudet vaihtelevat alueen maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä riippuen. Pääosa kaupungin asukkaiden matkoista on vapaaajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä on 2 prosenttia. Matkoja, joilla jotakuta toista henkilöä saatettiin, haettiin tai vietiin, oli prosenttia kaikista matkoista. SISÄLTÖ Seudun väestö Kulkutapojen käyttö Kulkutapojen käyttö Jalankulku ja pyöräily henkilöauto, kuljettaja % 3, matkaa/henkilö/vrk henkilöauto, matkustaja % 2 % Matkan tarkoitus joukkoliikenne 25 % jalankulku 3 % pyöräily % WSP FINLAND OY Joukkoliikenne Henkilöautoilu Liikkuminen ja auton omistus Liikkuminen ja maankäyttö Liikkuminen osa alueittain Asuminen ja liikkuminen Eri väestöryhmien liikkuminen Matkan tarkoitus Luotettavuus Muunnoskertoimet Eräitä määritelmiä LISÄTIETOJA Tulokset perustuvat vuonna 2 toteutettuun Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen, johon Helsingin seutu osallistui lisäotoksella. Helsingistä kaikkiaan 3 asukasta vastasi tutkimukseen. Koko tutkimusaineisto kattaa yli 3 suomalaisen matkat. Tässä julkaisussa tarkastellaan Helsingissä kirjoilla olevien asukkaiden kotimaanmatkoja vuoden keskimääräisenä päivänä, ellei toisin ole mainittu. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT 2 % kulkutapaosuus ostos % kyyditseminen % 3, matkaa/henkilö/vrk asiointi % vapaaaika % % työ % työasia 5 % koulutus 5 % vierailu % ulkoilu, liikunta % Tutkimuksen määritelmistä ja toteutuksesta löydät lisätietoja verkko osoitteesta Samassa osoitteessa on myös kaavioissa esiintyviä lukuarvoja taulukoina. LISÄTIETOJA: Petri Blomqvist, Helsingin kaupunki petri.blomqvist@hel.fi

2 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu 2 Kaupungin väestö Väestö alueittain Helsingissä asui vuoden 2 lopulla noin 2 henkilöä. Näistä tutkimuksen piiriin kuuluvia kuusi vuotta täyttäneitä oli noin 5. KOULUTUS JA TYÖSSÄKÄYNTI Helsingissä kirjoilla olevan kuusi vuotta täyttäneen väestönosan koulutustausta ja työikäisen väestön työssäkäynti tutkimuksen mukaan. Alle kuusivuotiaita lukuun ottamatta tiedot perustuvat tutkimusaineistoon. Väestömäärät PAAVO tietojärjestelmästä, vuoden 2 lopun tilanne. Perusjoukon koko onkeskiväestöstä. Lähde: Tilastokeskus. alue väestö Kantakaupunki 2 perusjoukko työlliset 4 % työttömät 3 % työvoiman ulkopuolella 4 % alle vuotiaat % 4 vuotiaat % opiskelijat, koululaiset, varusmiehet % Esikaupunkialueet eläkeläiset 2 % yhteensä 2 5 t 2 % 4 vuotiaiden työssäkäynti korkea aste 4 % vuotta täyttäneiden koulutustausta perusaste kesken % perusaste % kokopäivätyö 5 % osa aika/ satunnainen työ 4 % lomautettu/ työtön % Aineistolaajennuksen perusjoukko ja 5 vuotiaat. osuus asukkaista, yhteensä % keskiaste 3 % ei käy työssä 5 % miehet % % naiset 5 + ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS ei autoa auto 2 autoa useampi auto koko kaupunki Kantakaupunki Esikaupunkialueet prosenttia asuntokunnista 35 4 AJOKORTIN HALTIJAT % 34 vuotiaat % vuotiaat % 55 4 vuotiaat % 5 vuotta täyttäneet %

3 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu 3 Kulkutapojen käyttö Tunnusluvut Liikkumisen tunnusluvut kulkutavoittain. Viereisessä taulukossa on esitetty eräitä liikkumisen tunnuslukuja. Matkaluvulla tarkoitetaan vuorokauden keskimääräistä matkojen määrää henkilöä kohti laskettuna. Matkasuorite taas kuvaa keskimäärin yhden vuorokauden aikana liikuttuja kilometrejä. Kokonaismatka aika on vuorokaudessa liikkumiseen käytetty aika. Vuorokaudessa keskivertoasukas liikkui kotimaanmatkoillaan 3 kilometriä ja käytti tähän aikaa tunnin ja 22 minuuttia. Taulukossa tunnusluvut on esitetty myös joukkoliikenteelle. Pituuksia, suoritteita ja matkaaikaa koskeviin arvoihin kannattaa joukkoliikenteen osalta suhtautua varauksella, sillä tilastollinen vaihtelu on varsin suurta. Aineiston luotettavuus on kuitenkin riittävä kestävien liikkumismuotojen matkamääriin suhteutetun kulkutapaosuuden arviointiin sivulla ilmoitettujen virhemarginaalien rajoissa. matkan ovelta ovelle kokonais Matkan matkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika pääkulkutapa (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) jalankulku,,4,3 2 pyöräily,2 4,5, 23 5 bussi,35,4 4, 3 3 raitiovaunu,4 3,,5 4 juna, 22, 2,2 4 4 metro,,, kestävät yhteensä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja,4,4 4, 4 2 2, 2 3, 2 4, 4 kaikki Kulkutapaosuudet osa-alueittain Kestävien liikkumismuotojen osuus yltää Kantakaupungissa jopa 4 prosenttiin. Kulkutapaosuudet poikkeavat hieman Helsingin seutujulkaisun arvoista, sillä Helsingin kaupungin asukkaita koskevaa kaupunkijulkaisua varten aineisto on laajennettu uudelleen. Tässä julkaisussa esitettyjä arvoja voidaan pitää seutujulkaisua tarkempina. Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan Kulkutapajakauma asuinalueen mukaan (prosenttia alueen asukkaiden matkoista). koko kaupunki (2 %) Kantakaupunki (4 %) Esikaupunkialueet (5 %) Helsinkiläiset käyttävät selvästi ta seutua enemmän joukkoliikennettä ja siksi kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan ovat poikkeukselliset. Myös kävelyn osuus on korkea alle kilometrin matkoilla. Kaikkein pisimmillä matkoilla kulkutapaosuuttaan kasvattavat niin bussi, juna kuin lento ja laivaliikennekin. Kaksi viimeksi mainittua kuuluvat kuvissa luokkaan ''. selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja joukkoliikenne pyöräily Kulkutapaosuudet matkan pituuden mukaan (prosenttia pituusluokan matkoista) jalankulku

4 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu 4 Joukkoliikenteen käytön useus Joukkoliikenteen käytön useus yleensä ja työssäkäyvien joukkoliikenteen käyttö suhteessa työsuhdematkalippuun ja maksuttomaan pysäköintipaikkaan % 2% 4% % % % kaikki asukkaat kaikki työssäkäyvät 5 2 etuisuutena työsuhdematkalippu etuisuutena maksuton pysäköintipaikka päivänä viikossa 2 4 päivänä viikossa yhtenä päivänä viikossa harvemmin ei käyttänyt 2 kk aikana Helsinkiläisten työssäkäyvien työmatkaedut (%) työssäkäyvät yht. asuinalue: työpaikan alue: sukupuoli: Kantakaupunki esikaupungit Kantakaupunki esikaupungit miehet naiset työsuhdeauto maksuton pysäköinti 5 maksullinen pysäköinti 2 autoiluun liittyvä etu työsuhdematkalippu työmatkakuljetus polkupyörän pysäköintipaikka 5 suihku ja pukeutumistilat pyöräilyyn kannustava etu työajan joustot etä tai joustotyösopimus 4 jokin ei mitään näistä yhteensä ikäryhmä: koulutus: perusaste keskiaste korkea aste työsuhdeauto maksuton pysäköinti 3 maksullinen pysäköinti autoiluun liittyvä etu työsuhdematkalippu 5 työmatkakuljetus polkupyörän pysäköintipaikka 5 3 suihku ja pukeutumistilat pyöräilyyn kannustava etu työajan joustot etä tai joustotyösopimus jokin 5 ei mitään näistä yhteensä

5 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu 5 OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA koko vuosi: 3 % jalankulku % pyöräily (prosenttia kulkutavan matkoista) 4 2 kevät % 2 32 kesä % 3 MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),2 syksy %,3,2 talvi %,,2 3 2 Jalankulku ja pyöräily Vuodenaikavaihtelut Ajallisia vaihteluja on tarkasteltu neljänä vuodenaikana. Vuodenajat on määritelty kaavioissa seuraavasti: kevät: maalis toukokuu kesä: kesä elokuu syksy: syys marraskuu talvi: joulu helmikuu Jalankulku ja pyöräily ovat osittain toisilleen vaihtoehtoisia kulkutapoja. Talvikuukausina jalankulku korvaa pyöräilyä. Muina vuodenaikoina jalankulun osuus taas pienenee ja pyöräilyn osuus kasvaa. Viikonpäivävaihtelut Arkisin Helsingissä jalankulkuun käytetään aikaa keskimäärin minuuttia ja viikonloppuisin minuuttia. Ero on vähäinen Yli puolet jalankulkumatkoista on alle kilometrin mittaisia. Pyörämatkojen mediaani asettuu puolestaan 2 3 kilometrin. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) 3,2 5,4 4, 4, 4,5,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi Pienehkön havaintomäärän vuoksi viikonpäivävaihtelussa on satunnaisuutta. Arkena pyöräilyyn käytetään keskimäärin 5 minuuttia ja viikonloppuna 3 minuuttia vuorokaudessa.,4,5,4,5,4 kevät kesä syksy talvi koko vuosi 4, 4,5,2,,,,2, Tuntivaihtelut Havaintoaineisto on liian pieni tuntivaihtelujen tarkkaan arviointiin.,3, 3,,4 ma pe la su kaikki ma pe la su kaikki JALANKULUN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: jalankulku pyöräily JALANKULKU JA PYÖRÄILY Jalankululla tarkoitetaan kävelyä, juoksua ja jalankulkua erilaisilla apuvälineillä, kuten rollaattorilla, pyörätuolilla, potkukelkalla tai potkupyörällä, rullaluistimilla ja suksilla. Pyöräilyksi luetaan liikkuminen tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä, joiden enimmäisteho on 25W ja maksimiavustus on 25 km/h. Tarkastelu sisältää matkat, joissa jalankulku ja pyöräily ovat pääkulkutapana PYÖRÄILYN TUNTIVAIHTELUT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti

6 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Jalankulun ja pyöräilyn matkakohteet ja matkojen tarkoitus Merkittävä osa jalankulku ja pyöräilymatkoista on kotoa alkavia lenkkejä. Tämän lisäksi jalan ja pyörällä liikutaan usein siirryttäessä vapaa ajan kohteesta toiseen sekä ostos ja asiointipaikasta toiseen. Keskimäärin kaupungin asukas teki vuodessa pyörällä 3 matkaa ja ajoi 334 kilometriä. Pääosa pyöräilijöistä on alle keski ikäisiä. Jalankulku ja pyöräilymatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä 4 matkaa/ henkilö/ vuosi. lähtöpaikat: kotoa matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen Vuodessa asukkaat tekivät henkeä kohti jalan keskimäärin 3 matkaa ja liikkui 42 kilometriä. työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta JALANKULKIJAT Jalankulku ja pyöräilymatkojen tarkoitus (matkaa/ henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % työ 2 miehet % % naiset työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen 3 PYÖRÄILIJÄT ostos osuus matkoista, yhteensä % asiointi, henkilökohtainen 3 2 miehet % % naiset 5+ 2 Jalan ja pyörällä kuljetut kilometrit vuodessa (km / henkilö/ vuosi) työ työasia 4 3 VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi jalan 3 pyörällä 3 koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen km/ henkilö/ vuosi jalan 42 pyörällä 334 ostos asiointi, henkilökohtainen selitteet: jalankulku pyöräily

7 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA koko vuosi: 25% joukkoliikenne yhteensä JOUKKOLIIKENTEEN MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),5 kevät 2% syksy 2%,55, kesä % talvi 2%,,5 Joukkoliikenne Ajalliset vaihtelut Joukkoliikenteen kulkutapaosuus vaihtelee eri vuodenaikana. Matkamäärissä mitattuna kysyntä on pienimmillään kesällä, kun lomakautena työmatkoja tehdään vähemmän ja opiskelu ja koulumatkat jäävät lähes kokonaan pois. Työ, opiskelu ja koulumatkojen merkitys näkyy viikonpäivävaihteluissa. Viikonloppuisin joukkoliikennematkoja on selvästi vähemmän kuin arkisin. Myös joukkoliikenteen tuntivaihtelun huiput jaksottuvat työn, opiskelun ja koulunkäynnin mukaan. Viikonloppuisin suurin kysyntä ajoittuu iltapäivään. Joukkoliikenteen käyttäjät Joukkoliikenteen suurin yksittäinen käyttäjäryhmä on nuoret naiset. Keski iän ylittäviä miehiä joukkoliikenteessä tavataan muita väestöryhmiä harvemmin. JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÄJÄT JOUKKOLIIKENNEMATKOJEN PITUUSJAKAUMA MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/ MATKA) osuus matkoista, yhteensä % ikäryhmä miehet % % naiset kevät kesä syksy talvi koko vuosi kevät kesä syksy talvi koko vuosi,, ,4 JOUKKOLIIKENNEMUODOT ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN TUNTIVAIHTELUT ARKENA prosenttia matkoista matkalle lähdön tunti juna 3 % metro 2 % raitiovaunu % bussi 4 % Joukkoliikenteellä tarkoitetaan tässä bussilla, raitiovaunulla, junalla ja metrolla tehtyjä matkoja. Ylläolevassa kuvassa on esitetty eri joukkoliikennemuotojen pääkulkutapaosuudet Helsingin seudulla. Pääosa joukkoliikenteestä on seudun sisäistä lähiliikennettä. Kaikkiaan Helsingin seudulla tutkimusaineistossa oli 2 joukkoliikennematkaa. ma pe la su koko viikko JOUKKOLIIKENTEEN 2 TUNNIN VAIHTELU VIIKONLOPPUNA prosenttia matkoista matkalle lähdön 2 tunnin jakso

8 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Joukkoliikenteen matkakohteet Joukkoliikenteen käyttö on yleistä kotiperäisillä työ, koulu ja opiskelumatkoilla, mutta se on suosittua myös ostos ja asiointimatkoilla. Helsingissä kuten seudulla tenkin joukkoliikennematkoissa on havaittavissa epäsymmetrisyyttä. Aamulla matkat suuntautuvat pääsääntöisesti suoraan töihin, kouluun tai opiskelupaikkaan, mutta iltapäivällä monesti jonkin välikohteen kautta kotiin. Joukkoliikennematkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä, yhteensä 3 matkaa/henkilö/vuosi. lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta 2 5 Matkan tarkoitus Joukkoliikennematkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). Viereisissä kuvissa on esitetty, millaisia matkoja Helsingin asukkaat tekivät joukkoliikenteellä. työ työasia 3 Kaikkiaan vuodessa kuusi vuotta täyttänyt keskivertoasukas teki 3 ovelta ovelle matkaa. Pyöreästi arvioiden kilometrejä näistä matkoista syntyi vuositasolla henkeä kohti noin kolme tuhatta. Mukana arviossa ovat myös asukkaiden matkat kaupungin ulkopuolelle. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos Pitkillä kaupungin ulkopuolelle ulottuvilla matkoilla on jokseenkin pienehkö merkitys matkaluvun kannalta, mutta matkasuoritteessa nämä näkyvät. Koska osa joukkoliikenteen matkoista on varsin pitkiä ja suhteellisen harvinaisia, jäävät matkasuoritearviot epätarkoiksi. asiointi, henkilökohtainen Joukkoliikenteellä matkustetut kilometrit (km /henkilö/vuosi). työ 2 2 Ovelta-ovelle matkaketjut työasia 2 Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto Helsingin asukkaiden joukkoliikenteen matkaketjuista. Tavallisimpia matkaketjuja ovat vaihdottomat yhteydet ja matkaketjut, joilla liityntämatkat onnistuvat kävellen. koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos prosenttia joukkoliikennematkoista 5 joukkoliikenne + jalankulku asiointi, henkilökohtainen 2 yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku 2 useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku yksi joukkoliikenneväline + pyörä yksi joukkoliikenneväline + auto t matkaketjut yhteensä % 2

9 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu OSUUS ASUKKAIDEN MATKOISTA MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Henkilöautoilu koko vuosi: % kuljettajat % matkustajat (prosenttia kulkutavan matkoista) kevät % syksy % 24 kesä % talvi % 2 Vuodenaikavaihtelut Henkilöautoilun matkamäärien vaihtelut ovat eri vuodenaikoina melko vähäiset. Kesäkautena matkoja on kuitenkin hieman muita vuodenaikoja enemmän. Kesäisin lomakausi näkyy erityisesti henkilöautolla matkustajana tehtyjen matkojen merkittävänä keskipituuden kasvuna MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VRK),3,3,2,3,3 Viikonpäivävaihtelut Henkilöautolla liikutaan eniten arkisin, mutta viikonlopun matkat ovat pidempiä ja niillä kuljetaan useammin yhdessä. MATKOJEN KESKIPITUUS (KM/MATKA) ,,,,, kevät kesä syksy talvi koko vuosi kevät kesä syksy talvi koko vuosi 3,2,,4,,3, Tuntivaihtelut Arkisin henkilöautoilun huiput ajoittuvat aamulla klo ja ja iltapäivisin klo 5 ja välille. Iltapäivän liikennemäärien huippu on selvästi aamua korkeampi. Tuntivaihtelun yksittäisten pisteiden sahaus johtuu pienestä havaintoaineistosta ma pe la su kaikki ma pe la su kaikki KULJETTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti selitteet: henkilöauto, matkustaja henkilöauto, kuljettaja HENKILÖAUTOILU Henkilöautomatkoihin on tutkimuksessa luettu henkilöautolla ja pakettiautolla kuljettajana ja matkustajana tehdyt matkat. Matkoissa ei ole mukana taksilla tehtyjä matkoja. Menettely vastaa Eurostatin henkilöliikennetutkimuksen harmonisoinnista antamia suosituksia. Pakettiautolla ja taksilla tehdyt matkat ovat tarvittaessa eroteltavissa itse aineistosta. MATKUSTAJIEN MATKOJEN ALKAMISAJANKOHDAT prosenttia matkoista ma pe la su matkalle lähdön tunti

10 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu HENKILÖAUTON KESKIKUORMITUS HENKILÖAUTOMATKOJEN MATKAKOHTEET JA MATKAN TARKOITUS, hlö/ajoneuvo Henkilöautomatkojen suuntautuminen erityyppisten lähtö ja määräpaikkojen välillä koko viikko ma pe la su ( 3 matkaa/henkilö/vuosi). kaikki,,5, asiointi,,3,3 henkilökohtainen,2 ostos,5,5,4 saattaminen, 2,3 2,3 kyyditseminen 2, vapaa aika,,, koulu, opiskelu,, työasia,,,, työ, henkilöä/ajoneuvo (laskettuna ajokilometreistä), lähtöpaikat: kotoa työ/ koulu/ opiskelupaikasta vapaa ajan kohteesta ostos / asiointi tai sta kohteesta matkakohteet: kotiin töihin/ kouluun/ opiskelemaan vapaa ajan kohteeseen ostoksille, asioimaan, hun kohteeseen HENKILÖAUTON KULJETTAJAT Henkilöautomatkojen tarkoitus (matkaa/henkilö/ vuosi). osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset HENKILÖAUTON MATKUSTAJAT osuus matkoista, yhteensä % miehet % % naiset työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen 5+ 5 Henkilöautolla ajetut ja matkustetut kilometrit matkan tarkoituksen mukaan (km /henkilö/vuosi) VUOSITUNNUSLUVUT matkaa/henkilö/vuosi kuljettajat matkustajat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen km/ henkilö/ vuosi kuljettajat 5 2 matkustajat 2 54 ostos asiointi, henkilökohtainen selitteet: henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

11 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Liikkuminen ja autonomistus Kaupungin asukkaat käyttävät sitä vähemmän jalankulkua, pyörää ja joukkoliikennettä, mitä useampi auto taloudessa on aina kahteen autoon asti. Viereisessä kuvassa on esitetty kulkutapaosuudet sen mukaan, kuinka monen auton taloudessa henkilö asuu. ei autoa auto 2 autoa Asukkaiden kulkutapojen käyttö kotitalouksien hallinnassa olevien autojen mukaan prosenttia matkoista Pääpiirteittäin autonomistus kasvaa asteittain, mitä kauempana kunnan ydinalueista asutaan. Asiaa on tässä havainnollistettu kaupunki maaseutuluokituksen avulla. Luokituksen mukaiset vyöhykkeet on esitetty kartalla. 3+ autoa 3 jalankulku joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja 5 45 pyöräily henkilöauto, matkustaja Asuntokuntien hallinnassa olevien autojen vuotuinen ajosuorite yhden, kahden ja kolmen auton talouksissa. koko kunta sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue Asuntokuntien autonomistus kaupunki maaseutuluokituksen mukaan. 33 ei autoa auto 2 autoa useampi auto prosenttia asuntokunnista MML 2, SYKE/YKR Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu

12 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Liikkuminen ja maankäyttö Tunnusluvut kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi) koko kunta sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue 3, 3,2 kaupungin kehysalue 3, matkasuorite (kilometriä/henkilö/vuorokausi) koko kunta 3 sisempi kaupunkialue 34 Kaupunki maaseutuluokitus sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue 4 ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu Tunnnusluvut yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden (25) mukaan harvaan asuttu maaseutu matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi) keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke/joukkoliikenne keskustan reunavyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke heikko joukkoliikennevyöhyke ei vyöhykkeellä koko kunta 2,3 3, 3, 3, 2, 2, 3, 3, 3, matkasuorite (kilometriä/henkilö/vuorokausi) keskustan jalankulkuvyöhyke 3 keskustan reunavyöhyke/joukkoliikenne 3 keskustan reunavyöhyke 34 alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 2 intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke 4 autovyöhyke 3 heikko joukkoliikennevyöhyke 2 ei vyöhykkeellä 5 koko kunta 3 selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

13 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu 3 Liikkuminen osa-alueittain Helsingin asukkaat tekivät vuorokaudessa yhteensä 2 matkaa. Näistä osa alueiden sisäisiä oli, osa alueiden välisiä 2 ja kaupungin ulkopuolelle suuntautuneita 2. Helsingin asukkaiden kokonaan kaupungin ulkopuolella tekemiä matkoja oli arviolta 3. Vuorokausitasolle laajennettuna noin 5 (~,3 %) matkaa jäi paikantumatta. (Luvut poikkeavat kansisivun tiedoista erilaisen aluerajauksen vuoksi.) ASUKKAIDEN MATKAT osa alueiden sisäiset % osa alueiden väliset % % ja % matkat kaupungin ulkopuolelle ja ulkopuolella MML2 alue sisäiset matkat vuorokaudessa, yht. osa alueiden sisäisten matkojen kulkutapaosuudet: Kantakaupunki Esikaupunkialueet selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

14 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu 4 Matkojen keskipituudet Työasiamatkat ovat keskimäärin matkoista pisimpiä ja ostosmatkat lyhyimpiä. Mainittujen yleispiirteiden lisäksi keskipituudet vaihtelevat merkittävästi kaupungin eri osissa. Keskipituudet on ilmoitettu vain, jos havaintoja on ollut vähintään kymmenkunta. selitteet: koko Helsingin kaupunki Kantakaupunki Esikaupunkialueet työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika km/matka saattaminen, kyyditseminen ostos 4 Osa-alueiden väliset matkat Seuraavassa taulukossa on arvio osa alueiden sisäisistä ja niiden välisistä matkoista kulkutavoittain. Mukana ovat helsinkiläisten matkat. jalankulku ja pyöräily lähtöpaikat määräpaikat Kantakaupunki Esikaupunkialueet Kantakaupunki 4 5 Esikaupunkialueet yhteensä 24 2 asiointi, kaikki joukkoliikenne Kantakaupunki Esikaupunkialueet yhteensä henkilöauto Kantakaupunki Esikaupunkialueet 43 yhteensä 3 23

15 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu 5 Kotimaanmatkat asuinalueen mukaan MATKALUKU (MATKAA/HENKILÖ/VUOROKAUSI) MATKASUORITE (KM/HENKILÖ/VUOROKAUSI) selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja koko kunta Kantakaupunki Esikaupunkialueet 3, 3, Matkaluku (matkaa/henkilö/vuorokausi). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). yht. yht. koko kunta,,2,5,,, 3,,3,, Kantakaupunki,2,23,,,4,23 3,,5,, 4 32 Esikaupunkialueet,5,,,4,3,2,2,,5 4 3 Asuminen ja liikkuminen Eniten Helsingissä kestävillä liikkumismuodoilla matkustavat kerrostalovaltaisilla alueilla asuvat. Tämä pätee mitattaessa liikkumista sekä matkaluvulla että matkasuoritteella. Vastaavasti henkilöautoa käyttävät eniten rivi ja paritaloissa asuvat tarkasteltaessa liikkumista matkalukujen valossa. Sen sijaan matkasuorite on suurin omakotitaloalueella asuvilla. Muu asumismuoto sisältää lähinnä seniori ja palveluasumisen, asuntolat sekä laitokset. Väestörekisteritietojen mukaan laitoksissa asuvat eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Asuntokuntien asumismuodon jakauma tutkimusaineistossa. asumismuoto % rivi ja paritalo omakotitalo % % kerrostalo 3 % Asuntokuntien autonomistus asumismuodon mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) asumismuodon mukaan ja kulkutavoittain. koko kaupunki , kerrostalo rivi ja paritalo 3 3,2 omakotitalo , asumismuoto 2 2, ei autoa auto 2 autoa 3+ autoa

16 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Eri väestöryhmien liikkuminen Tunnusluvut sukupuolen ja iän mukaan keskiarvo miehet naiset miehet kaikki kaikki ja naiset matkaluku (matkaa/henkilö/vrk) 3,2 2, 2, 2, 3, 3, 3, 2,5 2,, matkan keskipituus (km/matka) keskimääräinen matka aika (min/matka) matkasuorite (km/henkilö/vrk) matka aikasuorite (min/henkilö/vrk) , Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet kaikki ikäryhmät naiset kaikki ikäryhmät miehet ja naiset, 3,2 2, 2, 2, 3, 3, 3, 2,5 2, 3, Pääasiallinen toiminta Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v v täysi ikäinen opiskelija kokopäivätyö osa aika tai satunnainen työ eläkeläinen kaikki 3, 2, 3,3 3,3 2,2 2,4 3, selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja

17 HLT Helsinki seutujulkaisu Ajokortin haltijat Seuraavissa kaavioissa on esitetty matkaluku ja matkasuorite iän ja ajokortin hallinnan mukaan kulkutavoittain. Ajokortilla tarkoitetaan tässä voimassaolevaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Ajokortin hallinta on yksi selkeimmin väestön liikkumista erotteleva tekijä ja kytkeytyy työssäkäyntiin. Ajokortittomista varsin pieni osa käy ansiotyössä ja työssäkäyvienkin matkat ovat ajokortin haltijoita selvästi lyhyempiä. Ajokortittomien matkasuoritteet ovat pienempiä sekä työ että vapaa ajan matkoilla. Tulokset on esitetty ajokortin hallinnan ja ikäryhmän mukaan. Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/henkilö/vrk). kaikki täysi ikäiset 3, on ajokortti 34 3, , , , kaikki ajokortilliset 3,2 ei ole korttia 34 2, , ,2 2 5+, kaikki ajokortittomat 2, selitteet: jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja Matkan tarkoitus Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan arkena (ma pe keskimäärin). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ,,4 2 2 työasia,2 3,4 2 5 koulutus,22 5, 2 4 vierailu,2 34, 4 ulkoilu, liikunta,34 4,4 2 vapaa aika,4 5, 2 4 kyyditseminen,24 4, 2 ostos,52 4 2,2 asiointi,3, 2,3 55, 5 kaikki 3,23 35, 2 5 Tunnusluvut matkan tarkoituksen mukaan viikonloppuna (lauantaina ja sunnuntaina). matkan kokonaismatkaluku keskipituus matkasuorite matka aika matka aika (matkaa/hlö/vrk) (km/matka) (km/hlö/vrk) (min/matka) (min/hlö/vrk) työ,, 24 2 työasia,2,4 4 koulutus,2 5, 25 vierailu,3 2, 4 ulkoilu, liikunta,2 4,2 43 vapaa aika,5 2, 4 24 kyyditseminen, 4 2, ostos,55 3, asiointi,3, 2 3,4 2,5 5 2 kaikki 2,2 3, 33 5

18 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Kulkutapojen käyttö matkan tarkoituksen mukaan vuositasolla Seuraavaan taulukkoon on koottu matkaluvut henkilöä kohti vuositasolla. Luvut on saatettavissa vuorokausitasolle jakamalla 3:lla, sillä vuosi 2 oli karkausvuosi. jalankulku pyöräily joukko henkilöauto, henkilöauto, kaikki liikenne kuljettaja matkustaja kulkutavat työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen kaikki matkaryhmät Matkan tarkoitus sukupuolen ja iän mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). miehet kaikki ikäryhmät naiset kaikki ikäryhmät miehet ja naiset, 3,2 2, 2, 2, 3, 3, 2,5 2, 3, 3, Matkan tarkoitus pääasiallisen toiminnan mukaan Matkaluku (matkaa/henkilö/vrk). Matkasuorite (km/ henkilö/vrk). v v 3, 3 täysi ikäinen opiskelija 2, kokopäivätyö 3,3 4 osa aika tai satunnainen työ 3,3 3 eläkeläinen 2,2 32 2,4 23 kaikki 3, 3 selitteet: työ työasia koulu, opiskelu vapaa aika saattaminen, kyyditseminen ostos asiointi, henkilökohtainen

19 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu Luotettavuus Kaupungin asukkaiden kotimaanmatkojen kulkutapaosuudet ja virhemarginaali. Tutkimusasetelmaa suunniteltaessa Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen päätunnusluvuksi seutukohtaisissa tarkasteluissa asetettiin kestävien liikkumismuotojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus seudun asukkaiden kotimaanmatkoilla, joka Helsingissä on 2 prosenttia. Tunnusluvun tarkkuus on prosenttiyksikköä 5 prosentin luottamustasolla. Tämä tarkoittaa, että 5 prosentin vardella kaupungin kestävien liikkumismuotojen todellinen kulkutapaosuus asettuu mainitun virhemarginaalin sisälle. kulkutapaosuus (%) 5% luottamusväli % yks. jalankulku 3,2 ± 2, pyöräily, ±,4 bussi, ±, raitiovaunu 4, ±,2 juna 3,3 ±, metro 5,4 ±,3 joukkoliikenne kokonaisuudessaan 25,3 ± 2, kestävät liikkumismuodot yhteensä 2,3 ± henkilöauto, kuljettaja 2,5 ± 2, henkilöauto, matkustaja,2 ±, henkilöauto yhteensä 35, ± 2,, ±, Muunnoskertoimet Tässä julkaisussa esitetyt tunnusluvut ovat koko vuoden kaikkien päivien keskiarvoja. Monet aiemmat seudulliset liikkumistottumukset Suomessa on toteutettu rajattuna jaksona syksyisin tai keväisin. Usein liikkumista on tutkittu vain arkisin maanantaista torstaihin. Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on taas ympärivuotinen ja kattaa kaikki viikonpäivät, myös lomakaudet. Vertailujen helpottamiseksi viereisiin taulukkoihin on koottu nnoskertoimet, joilla vuoden keskimääräisistä matkaluvuista päästään syksyn arkivuorokauden vastaavin lukuihin. Kertoimet on laskettu erikseen asukkaiden matkoille kaupungin sisällä ja kaikille asukkaiden kotimaanmatkoille. Kertoimet on esitetty niille kulkutavoille, joiden havaintomäärä on ylittänyt sadan koko aineistossa. Luotettavuussyistä kertoimia ei ole esitetty matkasuoritteille eikä keskimatkapituuksille. Seutukohtaisia arvoja luotettavamman yleiskuvan näistä saa tutkimuksen valtakunnallisesta osiosta. Tiedot on julkaistu tutkimuksen menetelmäjulkaisussa. Kulkutapakohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat kaupungin sisällä matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin jalankulku,,4,, pyöräily,,3,2, joukkoliikenne,,,5,45 henkilöauto, kuljettaja,55,4,, henkilöauto, matkustaja,,52,,3,3, kaikki 2,24,, Matkaryhmäkohtaiset nnoskertoimet koko vuoden keskimääräisistä matkaluvuista syksyn arkivuorokauteen. asukkaiden matkat kaupungin sisällä kaikki asukkaiden kotimaanmatkat kaikki asukkaiden kotimaanmatkat matkaa/hlö/vrk kerroin matkaa/hlö/vrk kerroin työ,42,3,52, työasia,,,5, koulu, opiskelu,3,,,3 vapaa aika,,,, saattaminen, kyyditseminen,,,22, ostos,4,3,53, asiointi, henkilökohtainen,2,4,2,3 kaikki 2,24,,

20 HLT Helsinki kaupunkijulkaisu 2 Eräitä määritelmiä Tutkimusjakso Tutkimuspäivän matkoihin sisältyvät kaikki matkat klo. ja puolenyön 23.5 välillä. Tutkimusjakso on siis kokonainen vuorokausi. Tutkimusjakson matkoihin luetaan kaikki matkat, jotka alkavat määritellyn jakson aikana. Matkat on merkitty alkavaksi sellaisesta matkakohteesta, joka osuu ajallisesti tarkastelujaksoon. Matka Matka on siirtymistä paikasta toiseen, esimerkiksi kotoa kauppaan tai työpaikalle. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkoiksi luetaan kaikki matkat, myös lyhyet, jos ne ulottuvat pihapiirin ulkopuolelle. Pihapiiri voi tarkoittaa vastaajan oman kodin pihapiiriä tai ta sen hetkistä oleskelupaikkaa ympäröivää pihapiiriä. Matkoiksi ei lasketa liikkumista omassa pihapiirissä tai tilalla eikä ammattiautoilijoiden ja muiden liikennevälineissä työskentelevien työssään tekemiä matkoja. Kotimaanmatka Kotimaanmatkalla tarkoitetaan matkoja, joiden lähtö ja määräpaikka on Suomessa. Matkaluku Matkaluvulla tarkoitetaan henkilön määrättynä ajanjaksona tekemien matkojen yhteenlaskettua lukumäärää. Tässä tutkimuksessa matkaluvun yksikköinä on käytetty matkalukua vuorokaudessa (matkaa/vrk) tai vuodessa (matkaa/v). Matkasuorite Matkasuoritteella tarkoitetaan henkilön määrättynä ajanjaksona tekemien matkojen yhteenlaskettua pituutta. Tutkimuksessa matkasuoritteen yksikköinä on käytetty kilometriä vuorokaudessa (km/vrk) tai vuodessa (km/v). Kiertomatka Yhdestä paikasta alkavaa ja samaan paikaan päättyvää matkojen sarjaa kutsutaan englannin kielessä nimellä journey, joka on suomennettu kiertomatkaksi erotuksena matkaketjusta, jolla tarkoitetaan yhteen ovelta ovelle matkaan sisältyviä matkan vaiheita, joita etenkin joukkoliikennematkoilla voi olla useita. Kiertomatkat voivat alkaa kodin lisäksi myös alta. Esimerkiksi käynti kesken työpäivän lounaalla muodostaa oman kiertomatkansa, ja sekä meno että paluu luokitellaan lounasmatkoiksi. Lounasmatkat taas on luokiteltu edelleen vapaa ajan matkoiksi. Matkan tarkoitus Matkan tarkoitus määräytyy matkan määräpaikan mukaan, jos matka on kotoa alkava tai kotiin päättyvä ja ketjuun ei liity muita matkakohteita. Jos taas kohteita on useita, määräytyy matkan tarkoitus Eurostatin suositusten mukaisesti kauimpana kiertomatkan lähtöpaikasta olevan kohteen mukaan. Poikkeuksen edellä mainittuun matkakohteisiin perustuvaan matkan tarkoituksen päättelyyn muodostavat matkat, joilla jotakuta henkilöä on saatettu tai kyyditty. Kaikki nämä matkat on luokiteltu kyyditsemiseksi ja saattamiseksi. Kuvan esimerkki matkojen tarkoituksista: = saattaminen, osa kiertomatkaa, johon kuuluvat myös matkat 2 ja 5 2,5 = työmatkoja, osa kiertomatkaa, johon kuuluu myös matka 3,4 = lounasmatkoja, yksi kiertomatka = ulkoilu, liikunta, yksi kiertomatka HLT Helsingin kaupunki Tutkimukseen osallistui eri puolilta maata kaikkiaan yli 3 suomalaista puhelimitse, verkkokyselynä ja kirjeitse. Tutkimuksen yksityiskohtien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet yhdessä WSP Finland Oy ja Kantar TNS Oy. Kantar keräsi tutkimusaineiston ja WSP analysoi aineiston ja raportoi tulokset. Koosteen laatija: WSP Finland Oy, Pastinen Virpi Muita julkaisuja: Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2 Seutukohtaiset julkaisut Esite Faktakortit Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2 asiantuntijaraportti Kaikki mainitut julkaisut ovat saatavilla verkko osoitteesta