TEOLLISUUS-TILASTOA.

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVIII. TEOLLISUUS-TILASTOA. 8. VUODELTA 89. Jälkmmänen osa. Teh.ta.ta j a K ä s ty ö la to k s a. -------- HELSINKI, S u o m a l a s e n K r j a l l s u u d e n S e u r a n K r j a p a n o s s a, 89.

Ssäl lys: Sv. Johdanto... I. Vuorvljelys, Tehdas- ja Kästyö-teollsuus luokttan jä r je s te tty n ä... IX. Classfcaton de l explotaton ndustrelle des mnes, des fabrques et des méters... XIV. I. Ylenen katsahdus Tehdas- ja K ästeollsuuteen.... II. jokasessa Suomen läänssä..... III. Suom. kaupungessa ja kauppalossa. IV. Suomen khlakunnssa... 8. V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja Kästeollsuuteen.... VI. Luettelo Tehtasta ja Kästyölatokssta, jaettuna kaupungessa ja khlakunnssa. 97. VII. Osotus 890 kuluessa perustetusta teo llsu u sla to k ssta.... VIII. Luettelo 89 kuluessa perustetusta teollsuuslatokssta.... IX. Höyry konetten luku sekä nden voma, jaettuna joka lä ä n lle.... X. er teo llsu u k slle.... XI. Taulu, osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää maamme kaupungessa v. 89.... XII. Taulu, osottava ulkomaalasten ammattlasten ja työntekjän lukumäärää maamme khlakunnssa v. 89... 7. XIII. Lyhyt kertomus tapahtunesta ta p a tu r m sta... 8. XIV. Lyhyt kertomus apurahastosta ja musta hyväntekeväsyyslatokssta....

H u o lm a t t a maamme taloudellsen aseman keltämättömästä huonontumsesta, jota jo vuonna 89 saatto huomata, on kutenkn teollsessa tuotannossa edellseen vuoteen verraten lsääntym stä edelleenkn huomattavana. E sllä olevassa teollsuustlaston osassa kästeltyjen työpakkojen luku nousee, näet,,78:saan 0,9 työntekjällä ja tuotannon arvo tekee 8,888,9 mk, jota vaston vastaavat luvut vuonna 890 tekvät,, 9,7 ja,78,90. Lsäys tuotannon arvossa tek ss v. 89 7,0, mk el % ) kun se edellsenä vuonna tek 7,8,7 mk el /0. Er teollsuuden haaroja lähemmn tarkastaessa huomaa kutenkn, että yllämanttua lsääntymstä, mkäl se koskee varsnasta teollsta tuotantoa, täytyy melkosest supstaa. Suurn lsäys tuotannon arvossa tulee, näet, kauppamyllyjen osalle *) joden tuotanto-arvo vuonna 89 on arvattu,0,8 markaks, joka summa on,7,09 mk enemmän kun edellsenä vuotena, jollon tuotanto-arvo tek,7, mk. Tällä karttumsella on ollut kaks syytä. Vuonna 890 ol maamme suurn höyrymylly nm. Waasan höyrymylly ollut käymättä myllyä kohdanneen tulpalon johdosta, mutta vuonna 89 jälleen pantu käymään; myllyn tuotantoarvo nous vmemanttuna vuonna,0,70 nukkaan. Samaan akaan maamme täsmpä osa kohdannut kato vakutt sen, että vljan tuont kas vo, joka käy lm stä, että Oulun ja Kuopon läänen kauppamyllyjen tuotanto-arvo kohos,,999 markasta, joka ol 890 tuotanto-arvo,,07,9 nukkaan nyt puheena olevana vuonna, ss 7,9 markalla el %. Teollsuus-tlastossa lueteltujen mejeren**) tuotanto-arvo v. 89 lmotetaan,,79 markaks, edellsenä vuotena,9,79 markaks, lsääntyen ss,8 markalla. Jos vähennetään tuotanto-arvon lsääntymnen näden kahden tuotannonhaaran alalla ylempänä mantusta ylesestä lsääntymsestä, jää ss muun teollsuuden osaks,09,87 markan suurunen lsäys. Teollsen tuotannon arvon lsäys tulee kokonaan maamme kaupunken osaks, jota vaston se maaseudulla on vähentynyt 890 tuotannon arvosta el,78, markasta,897,07 markkaan. Mssä määrn tämä vähentymnen rppuu supstetusta tuotannosta el halvemmsta hnnosta käy varmast päättämnen anoastaan er teollsuuden haaroja ykstellen tarkastamalla. Mutta se sekka, että työpakkojen ja työm esten luku on maaseudulla hukan karttunut, vttaa shen, että hntojen laskeutumnen on pääasallsest vakuttanut tuon arvon alennuksen. *) Kuten jo teollsuustlaston edellsssä vuoskerrossa on huomautettu, mantaan anoastaan kauppamyllyjen s. o. sellasten myllyjen tuotannon arvo, jotka jauhavat ykstysen varastoa varten, jota vaston tulla vastaan ylesön jauhoja jauhattaven myllyjen tuotanto-arvoa e ole manttu. **) Kesarllsen Senaatn päätöksen mukaan evät mejert vuodesta 89 enää tule kuulumaan teollsuustlastoon, vaan Maanvljelyshalltuksen tlastollsn tedonantohn.

II Mtä taas maan er osn tulee, on kahdessa läänssä, Hämeen ja Wpurn läänessä, teollnen tuotanto-arvo vähentynyt, mutta kakssa mussa kasvanut. Sekä ehdottomast että suhteellsestkn on tuo kasvamnen ollut suurn Uudenmaan läänssä, jossa se on,899,780 markkaa elkkä %. V m eks lm estyneessä maamme teollsuustlaston vuosjulkasussa on annettu lyhyt ylesslm äys teollsuuden kehtykseen vsvuotskaudella 88 890. Vuotunen keskmäärä tältä ajanjaksolta, mtä esllä olevassa teollsuustlaston osassa manttuhn työpakkohn tulee, ol, työpakkaa, jossa ol 0,7 työntekjää ja tuotannon arvo nous,89,70 markkaan. Nähn kesklukuhn verraten on ss vuonna 89 lsäys ollut 8 työpakkaa, el %, 9,70 työntekjää, el %, ja tuotanto-arvo kasvanut,09, markalla, el 8 %. Er teollsuushaarojen suhteen ansatsevat ertystä mantsemsta seuraavat suhteet : I V ryhmä: Kvteollsms. Kun e ole onnstuttu saada maamme suurmmasta kvteollsuuslatoksesta tlastollsa tetoja vuodelta 89, jonka tähden 890 numerot ovat tähän otetut, kadottaa vertalu kverhakkauslatosten vme- ja tämänvuotsen tomnnan välllä kaken merktyksensä. Manttakoon tässä kutenkn että tällä teollsuuden alalla työskenteleven työmesten luku on arvattu 9:ks ja valmstus-arvo 9,9 markaks. Mssä määrässä tätä työtä tehdään ventä varten, käy selvlle stä, että samana vuonna vetn maasta valmstamatonta kveä: grantta, vuolukveä y. m., markan arvosta, melken yksnomaan Wenäjälle, ja stä non 90% mertse ja loput suurmmaks osaks Laatokan yl; lohottua katukveä sekä muulla tavon valmstettua kveä,0 markan edestä, ja stä summasta W enäjälle 9, markan arvosta. Tltehtaat ovat anoat tässä ryhmässä, jotka osottavat alennusta valmstusarvossa, nm ttän,08,98 markasta edellsenä vuonna,9,8 markkaan; työntekjänkn luku on nässä tehtassa laskennut,788:sta,7:jään. Että todellnen vähenemnen tuotannossa on tapahtunut käy selvlle valmstusmäärstäkn, vakka ntä e ole votu numerolla tarkkaan lm asta syystä, että joukko penempä tltehtata on lamnlyönyt lähettää asanomasa tetoja. Ertyslmotuksa lähemmn tarkastaessa huomaa, että vähenemnen tulee suuremmassa määrässä Uudenmaan ja Hämeen läänen sekä myös Wpurn läänn osalle, jota vaston muutamssa mussa läänessä tuotanto on lsääntynyt. Tämä sekka johtuu ss selväst stä sesahduksesta rakennustomessa Helsngssä, josta vakka se okeastaan vasta v. 89 alko oreta jo vuonna 89 alko tuntua. Kaakel-, fajanss- ja porslntehtata työskentel tänä vuonna 0 (9) *) 9 (07) työntekjällä ja nden valmstusarvo tek,0, (,0,87) mk. Näden tuotteden vent tek 89: kaakeln,70 sekä fajanssen ja porslnen,99 markan arvosta, el yhteensä, mk, kakk, pats 0 markan edestä, W enäjälle. Tämä teollsuuden haara työskentelee ss pääasallsest kotmasta tarvetta varten, jota se e kutenkaan tyydytä, koska samana vuonna tuotn maahan porsln- ja fajansstavarota 70,98 markan edestä, josta 0,77 markan arvosta Wenäjältä. Lastehtaatkn, joden luku ol (), 87 (98) työntekjällä ja,0, (,98,9) markan valmstusarvolla, osottavat valmstusarvon hukan lsääntyneen, *) Numerot sulkujen ssällä merktsevät tässä nnkun edesknpän vastaava lukuja vuonna 890.

III jota vaston tehtaden samon kun työntekjänkn lukumäärä on vähentynyt. Työntekjän luvun vähentymnen johtuu etupäässä valmstusmäärän supstamsesta eräässä suuressa pullotehtaassa W purn läänssä. Suomen lasteollsuus työskentelee huomattavassa määrässä ulosventä varten; vuonna 89 vetn, näet, ulkomalle pulloja 97,9 markan edestä, kkunalasa, markan edestä ja muuta lastavaraa,00 markan edestä; kakkaan,8,7 markan edestä, melken yksnomattan W enäjälle. 890 ol vent veläkn suuremp, oltuaan lähnnä edellsenä vuonna tasasest nousemassa. Lastavarota tuotn samana vuonna 77,97 markan arvosta (Wenäjältä 0,08 m:kkaa), josta vherää pullolasa, markan, ruutulasa 70,0 markan, kuvastma ja kuvastnlasa,00 markan, ja muta lasteoksa 8,07 markan arvosta. F ryhmä: Kemallnen teollsuus. Tässä ryhmässä on pääasallsest sappuatehtalla huomattavamp sja ja nden tuotanto on myös vme vuonna ollut tasasest kasvamassa. Ntä ol :s työntekjällä ja 78,0 markan valmstusarvolla. Valmstus tapahtuu melken yksnomattan kotmasta tarvetta varten; sappuaa ol nm ttän vety maasta anoastaan,00 markan arvosta, jota vaston hajuttoman sappuan ja suovan tuontarvo nous,90 markkaan sekä hajusappuan ja sappuajauheen tuontarvo 9,7 markkaan. Asfaltn enentynyttä merktystä, etenkn rakennusteollsuuden alalla, todstaa se, että asfaltttehtaan, jossa ol työmestä, valmstusarvo nousee 7,00 markkaan. Avan tarkkaan e nämät numerot kutenkaan osota tämän teollsuudenhaaran tuotantoa, koska mantut kaks tehdasta tomttavat myös kattohuovan asfaltteerausta ja toselta puolen useat kattohuopatehtaat tekevät mutakn asfaltteeraustötä. Tultkkutehtaat, jotka yksnomattan ovat työskennelleet kotmasta tarvetta varten, lman että tultkkujen tuonta el ventä ols ollut, evät tetyst vo valmstusarvossa, nn kauvan kun tätä suhdetta kestää, osottaa huomattavampa muutoksa. Nätä tehtata ol ja nssä 9 työntekjää ja valmstusarvo 8, markkaa. V I ryhmä: Nahkateollsuus. Nahkaparkkota ol (88), joden työmesluku ol,0 (,97) ja valmstusarvo 9,9,807 (9,87,8) markkaa, ja nstä () tehtaan tapaan käytettyä () työntekjällä ja,,800 (,9,00) markan valmstusarvolla. Näyttää ss sltä kun kästyöntapasten parkkoden tuotantomäärä ols lsääntynyt sen sjaan kun nahkatehtaden lata ols avan pänvastanen. On kutenkn huomattava, että tedot maaseudulla löytyvstä parkkosta ovat jokseenkn epävarmat, valmstusarvon suhteen etenkn, koska sangen ylesest parkttavat nahat el vuodat ovat ptäjälästen oma, jonka tähden raakaaneen arvo joskus ssältyy brutto-valmstusarvoon, joskus e. Mtä nahkatehtaden tuotannon vähentymseen tulee, näyttää se pääasallsest rppuvan huonontuneesta menekstä W enäjälle ja stä johtuneesta vähentyneestä vennstä snne. Vuonna 89 tek nahan vent W enäjälle,88,70 markkaa ja maahan tuotn 8,7 markan edestä, stä W enäjältä,90 markan arvosta. Satulateollsuutta edustaa 8 (8) verstasta, jossa on ollut 9 (0) työntekjää ja valmstusarvo noussut 90,799 (,09,09) markkaan, shen luettuna () tehdas () työntekjällä ja 07,00 (708,000) markan valmstusarvolla. Tämä teollsuus osottaa ss läpeensä vähentym stä tuotannossa, arvattavast maassa valltsevan rahan puutteen johdosta. M anttavast e satulatötä ole vety maasta,

IV jota vaston nden tuont on noussut 7,0 markkaan, melken kakk W e- näjältä. V II ryhmä: Kutomateollsuus. Omtusta kyllä osottaa tämä ryhmä läpeensä, huonontuneesta taloudellsesta tlasta huolmatta, lsääntym stä tuotannossa. Pumpul-teollsuuslatosten luku ol (), (,) työntekjällä ja valmstusarvo,9,9 (,7,9) markkaa. Vent, yksnomattan Wenäjälle, ol pysynyt jokseenkn samalla asteella kun edellsenä vuotena. Stä vaston on pumpulkankaden tuont kasvanut 8,000:sta 9,000 klogrammaan, mutta lankojen tuont taas vähennyt 80,000:sta,000 kloon. Maasta vetyjen pumpulteosten arvo tek vuonna 89,78, markkaa, josta,00,09 markkaa kankasta, jota vaston maahan tuotujen tavaran arvo nous,9,08 (Wenäjältä,8,9) markkaan, josta kankaden osalle tulee,000, (Wenäjältä,9,) markkaa. Vllateollsuuslatoksa ol 7 (), jossa ol 9 (89) työntekjää ja valmstusarvo nous,80, (,09,9) markkaan. Manttavampaa ventä e ollut. Stä vaston on vllalankoja tuotu maahan 97,90 (Wenäjältä,9) ja vllakankata 7,09, (Wenäjältä,79,9) markan arvosta. Edellseen vuoteen verraten ol vllalankojen tuont vähentynyt 89,000:sta 78,000 kloon, vaan vllakankaden tuont kasvanut 0,000:sta 79,000 kloks. Vakka maamme vllateollsuuslatosten tuotanto on lsääntynyt enemmän kun kaksnkertasest vmesnä vtenä vuotena, tarjoo kotmanen tarve ss velä runsasta alaa nden kehtykselle. Maamme anoassa lna-teollsuuslatoksessa ol, (,070) työntekjää ja valmstusarvo nous,00,000 (,900,000) markkaan. Lnatavarat ovat tuonta koskevssa tullluettelossa yhdstetyt muhn tekstlteollsuuden tuottesn, pumpultavarat posluettuna, joten e vo saada avan tarkkoja numerota näden vennn suhteen. Mutta kun, nnkun jo on manttu, vllatavarota vedään ulos anoastaan vähässä määrässä, käy olettamnen, ettevät tullluettelohn merktyt numerot musta pats pumpultavarosta ole paljonkaan korkeammat kun lnatavaroden vent. Snä tarkotuksessa arvataan lankojen ven t 0,0 markaks, m lte kakk W e näjälle, ja kankaden,909,0 (Wenäjälle,79,08) markaks. Tuont taas tek: lankoja,0 (Wenäjältä,7) markkaa sekä kankata 7, (Wenäjältä 0,97) markkaa. Vent ol hmkan lsääntynyt edellsestä vuodesta, mutta tuont anoastaan hukan muuttunut. Verka(trkoo-)tehtata ol () (8) työntekjällä ja nous nden valmstusarvo 8,09 (,07) markkaan. Ylpäätään näyttävät luetellut numerot osottavan että tekstltehtaden tuotteden käyttämnen on maassamme vuonna 89 yhä lsääntynyt. Saanee otaksua kotteollsuudenkn tällä alalla yh t akaa vaurastuneen. V I I I ryhmä: Paperteollsuus. Puuhoman luku ol () ja nssä työskentel,00 (,08) työntekjää ja valmstusarvo nous,7,09 (,9,7) markkaan; selluloosatehtata ol () (9) työntekjällä ja,9,97 (,,) markan valmstusarvolla; pahv- ja kattohuopatehtata () 9 (0) työmehellä ja 90,707 (,08,) markan valmstusarvolla sekä papertehtata (9),8 (,70) työntekjällä ja,897,88 (,8,) markan valmstusarvolla. Melkonen arvomäärän vähenemnen on ss tapahtunut paperteollsuuden tuotannossa, nähtäväst enemmän huonontuneden hntojen kun varsnasest supstetun tuottelasuuden seurauksena. Että etenkn menekk W enäjälle on tänä vuonna

V ollut huonomp kun edellsenä käy selvlle stä, että papertavaraa on vety entstä enemmän ulkomalle. Nnpä vetn puuvanuketta W enäjälle 0,98 (,8) tonna ja ulkomalle,09 (79) tonna sekä papera, pahv- ja papertötä Wenäjälle,0 (,090) tonna ja ulkomalle,778 (,0) tonna. Ulkomanen puuvanukkeen vent nous korkeammalle kun mnäkään edellsenä vuonna, jota vaston pahvn ja papern vent ol korkemmllaan kohta 888 jälkeen, jollon se tek 7,08 tonna. Papertuotteden: papervanukkeen, pahvn ja cellulosan ventarvo tek,80, (W enäjälle,.9) markkaa sekä papern,7,00 (W enäjälle,8,0) markkaa. Tapetttehtata ol (), jossa ol (8) työntekjää, ja valmstusarvo,900 (,000) markkaa. Tapetten ven t tek,8 markkaa, kakk W enäjälle; tuont,07 (W enäjältä,) markkaa. I X ryhmä: Puuteollsuus. Tänä vuonna ol tomnnassa () sahaa, joden työmesmäärä nous 0, (0,78) henkeen ja tuotantoarvo,,97 (,9,9) markkaan. Valmstusmäärä tek 9,0 (,0) St:rta, josta,9 (,8) St:rta kovua, ja on shen käytetty, pats kovuputa,,,9 (,,7) sahatukka. Valmstusarvon vähenemnen rppuu ss tässä huonommsta hnnosta, kun stä vaston valmstusmäärä on hukan kasvanut. Höyry-nkkarn-verstata ol (), jossa ol (0) työntekjää ja valmstusarvo,7,08 (,97,77) markkaa. Muta nkkarn-verstata löyty 0 (0) 797 (8) työntekjällä ja 7, (80,78) markan valmstusarvolla. Nkkarn- ja sorvarntöden vent tek 7,8 (W enäjälle,8) markkaa, tuont 9,989 (W enäjältä 7,0) markkaa. Rhnarullatehtata ol (), jossa ol 9 () työntekjää ja valm stusarvo nous 0,00 (,000) markkaan. X ryhmä. Ravnto- ja nautntoane-teollsuus. Maamme kahdessa sokertehtaassa on tänä vuonna työskennellyt 0 () henkeä ja on nden tuotanto tehnyt 7,8,9 (,7,9) kloa sokera ja srappa, 7,,99 (,09,0) markan arvosta. N n suur tuotannon lsääntym nen e tetyst vo olla seurauksena anoastaan kasvaneesta tarpeesta, vaan täyty sen johtua vähentyneestä maahan tuonnsta. Ja toden teolla onkn vuonna 89 tuotu maahan anoastaan,,000 (Wenäjältä 79,000) kloa puhdstettua sokera, mutta edellsenä vuotena 7,,000 (W enäjältä,000) kloa. Olut- ja portterpanmota löyty vuonna 89 tomnnassa 89 (89), jossa työskentel, (,0) henkeä, ja valmstusarvo ol,9,8 (9,88,9) ltraa olutta ja 7,00 (99,) ltraa porttera, vastaten arvossa 7,,90 (,9,87) markkaa. Käynnssä oleva vnapolttmoja löyty () 77 (709) työntekjällä ja valmstettn nssä 7,98, (7,80,) ltraa palovnaa, jonka raha-arvo tek,77,07 (,700,9) markkaa. Valmstusarvon kohoamnen rppuu ss tässä kallm m sta hnnosta kohonneden vljanhntojen johdosta, samalla kun tuotantomäärä on hukan vähentynyt. Tupakkatehtata löyty (8), jossa ol työssä,87 (,7) henkeä ja joden valmstusarvo tek,790,7 (,7,7) markkaa. Samalla kun palovnan nautnto on edelleenkn pysynyt melken samalla, verraten alhasella, asteella kun lähnnä edellsnä neljänä vuonna, on muden nautntoaneden käytäntö, nukemmasta rahansaannsta huolmatta, yhä lsääntynyt. X I ryhmä: Vaatetusteollsuus. Räätälnverstaden luku ol 8 (0) ja nssä

Yl työskentel,0 (,7) henkeä ja nous valmstusarvo,09,7 (,878,9) markkaan. Valmta vaatteta tuotn samana vuonna maahan,8,08 (Wenäjältä,,899) markan arvosta, ja ol tuont hukan enemmän kun edellsenä vuotena, sllä nden pano vuonna 89 tek,700 kloa, vaan edellsenä vuonna 0,00 kloa. Suntarnverstata löyty (89), (,) työntekjällä ja ol nden valmstusarvo,9,7 (,0,78) markkaa. Samalla ajalla tuotn maahan jalkneta,00, (Wenäjältä 0,) markan edestä, joka ol non 0% enemmän kun edellsenä vuonna. Maan kaks hattntehdasta pt työssä () henkeä ja valmstusarvo nous 0,77 (78,9) markkaan. () kästyöntapasest käytetyssä hattu- ja lakltverstaassa ol (8) työntekjää ja valmstusarvo nous 9,90 (,) markkaan. Samalla ajalla tuotn maahan lakkeja 9,77 (W enäjältä 9,79) markan ja hattuja,87 (W enäjältä 70,) markan arvosta. X I I ryhmä: GraafUnen teollsuus. Maassa löyty vuonna 89 () krjapanoa. jossa ol työssä,07 (,0) henkeä ja valmstusarvo tek,0,0 (,87,) markkaa, johon myös on laskettu käytetyn papern arvo 0, markkaa. Kohoamseen on jossakn määrn vakuttanut se sekka, että 89 ol valtopävävuos. Kvpanoja löyty edelleenkn (), jossa ol (9) työntekjää ja tek valmstusarvo,0 (,) markkaa, shen luettuna käytetyn kotmasen papern arvo 78,8 markkaa ja kakellasten ulkoa tuotujen tarpeden arvo 9,0 markkaa. Yllä luetellut summttaset tedot osottavat, että maan tärkemmät ventteollsuuden haarat, puu- ja paperteollsuus, ovat puheena olevana vuonna työskennelleet huonontunessa olossa ja tuottaneet maalle vähemmän kun edellsenä vuonna. Avan sama on lata tosen päävent, von, jota vuonna 890 vetn 8,0 tonna, vaan vuonna 89 vaan 7,9 tonna. Samalla ol maamme pakotettu, lsääntyneen vljantuonnn ja etenkn vljan hntojen nousun tähden, maksamaan ulkomalle vljasta mljoonaa markkaa enemmän kun edellsenä vuotena. Nästä epäedullssta olosuhtesta huolmatta, joden lsäks tulee myös musta systä syntynyt nukemp rahan saatavasuus, näyttää maan asukasten teollsuustuotteden tarve e anoastaan pysyneen entsellään, vaan olleen yhä kasvamaan pän. Anoastaan satulatötä on mennyt vähemmn kaupaks; stävaston on vaatetustarpeden kankaden, valmden vaatteden, jalkneden y. m. sekä nautntoaneden oluen ja tupakn menekk yhä lsääntynyt, mkäl stä vo arvostella kotmasesta tuotannosta vennn ja tuonnn yhteydessä. Tammkuun pävänä 890 astu vomaan armollnen asetus pävältä H uhtkuuta 889, joka koskee teollslla alolla työskenteleven työm esten suojelemsta. Kun se muutamssa suhtessa rajottaa lasten ja nuorukasten käyttämstä tehtaan-työssä, saatto otaksua, että stä seuras muutos hedän luvussaan. Osottaaksemme, mssä määrn se todella on tapahtunut, ovat tähän kuuluvat numerot m erktyt seuraavaan tauluun.

V II Vuos. Koko työmesluku. N stä Nuorukasa ja 8 välllä. Lapsa alle luku. % luku. % luku. / /o 88,87 7,89,,8 9,o,00, 887,0 8,8,,7 9,7,98,7 888 8,80 9,98,7,7 9,7,7,7 889,79 0,8,,9 9,8,0, 890 9,7,8,,87 9,8,88,8 89 0,9,98,o,79 9,,87,7 Vannoja johtopäätöksä e nästä numerosta tuskn vo tehdä. Mtä akaan ennen vuotta 890 tulee, on sen slm n pstävn omtusuus tuo äkknänen vähenemnen, joka tapahtu vuosna 887 888 lasten sekä varsnasessa että verrallsessa luvussa. Mkä sen vakutt, on vakea saada selvlle. Vuos 890 e m anttavast eroa edellsestä vuodesta. Vuonna 89 huomaa nuoren väen sekä varsnasest että verrallsest hukan vähentyneen, jota vaston nastyöntekjän verrallnen luku, joka jo 890 ol kasvamassa, on manttuna vuonna yhä lsääntynyt. Näyttää ss sltä kun nuorukasten sjaan ols osaks tullut nasa. Lasten luku e stävaston ole sanottavast muuttunut. Höyrykoneden käytäntö on maassamme vuos vuodelta hyvn nopeast lsääntynyt. A lla oleva taulu on stä osotteena. Vuos. Työmesten luku. Höyrykoneta. Luku Hevosvoma. Hv. luku keskmäärn joka höyr. koneelle. Työmesten luku keskmäärn joka hvrlle. 88,87 9 7,8 8, 887,0 8, 8,, &88 8,80 9 9, 8, 889,79 09 0,8 7, 890 9,7 98,07 /s 7,, 89 0,9 7,87 / 0,, Se vähenemnen hv. luvussa joka höyrykonetta koht, jonka huomaa vuosna 889 ja 890 tapahtuneen, rppunee pääasallsest vasta perustettujen mejeren ja penempen sahojen lukusuudesta; vuonna 89 tapahtunut lsääntymnen johtuu taas pääasallsest Fnlayson ja Kumpp. tehtaasen Tampereella hanktusta uudesta

Yn 80 nde, hevosvoman höyrykoneesta, joka on suurn maassamme, sekä Waasan höyrymyllyn uussta konesta, yhteensä 80 hevosen vomassta. Se sekka, että työmesten keskmääränen luku joka höyryh.-v. koht on vähentynyt jokseenkn yhtätasasest, osottaa konetyön vottavan yhä suurempaa käytäntöä kästyön rnnalla, jonka tähden vuonna 89 joka höyryh.-v. koht tul % vähemmän työmehä kun vuonna 88. H elsnk, p. Joulukuuta 89. Lennart Grpenberg. «

Vuorvljelys, Tehdas- ja Kästyö-teollsuus luokttan järjestettynä ertysest Suomen olohn katsoen. E n s m m ä n e n O s a s t o. Ensmmänen ryhmä. Kavoslouhnta ja malmnsaals. Luokka. Rauta-, kupar-, hopea-, lyjy-, tna-, n k k el-ja snkkm alm - kavoksa.. R kkksu-, graft-(lyjykv)kavoksa ja louhoksa. Luokka. Järvmalmn saantpakkoja.. Suomalmn saantpakkoja. Luokka. Huuhtamota.. Annollslatoksa. Tonen ryhmä. Sulattoja ja metalln jalostuttamslatoksa. Luokka. Maasuuneja.. M ellotuslatoksa.. Terästehtata.. Kankrautatehtata.. Rauta- ja teräslevytehtata.. Rautavalmota. 7. Hopea-, kupar-, tna-, ly jy- ja snkktehtata. 8. Jura- ja henotehtata.! ; 9. Kuparsepän verstata. 0. Naula-, rautalanka- ja pultttehtata. j. Sahanterätehtata.. Haul- ja luottehtata.. Krjasnvalmota.. Rahapajoja. Luokka. Tehtata kulta-, hopea- ja tnatavaran valm stam sta varten.. Vaskvalmota.. Kultaus-, hopeotus-, tnaus- ja galvanom stehtata. ;. L äkk- ja peltsepän verstata.. Ylatehtata.

X. Tehtata karstojen ja muden teräslankatavaran valm stam sta varten. jluokka Luokka I Kolmas ryhmä. Koneteollsuus.. Konepajoja.. Lavavestäm ötä, varveja.. Tehtata kellojen ja teteellsten konetten valmstam. varten..,, sottokonetten valm stam sta varten.. sähkökonetten,,.,, haavanparannuskalujen,,. ompelukoneden,,,,. ampuma-asetten T o n e n O s a s t o. Neljäs ryhmä. Kvteollsuus. Luokka 8 Luokka 9 Luokka 0 I Luokka Luokka Luokka. K vlouhoksa ja kvenhakkuuverstata.. K vhom ota ja kllotuslatoksa.. K vm yllyjä ja kvensurvontalatoksa.. Kalkkuuneja.. Sem entttehtata.. Tltehtata.. Savenvalajan verstata.. Kaakel-, fajanss- ja porslntehtata.. Savpppu- ja torvtehtata. 7. K psvalajan verstata.. Lastehtata ja lashomota.. Peltehtata. Ydes ryhmä. Kemallnen teollsuus.. Tuotteta, jotka perustuvat elmettömn aneksn, esm. elm ettömä happoja ja suoloja.. Kmröökk- ja värtehtata.. Värjäys- ja valkasulatoksa.. O ljykettötä.. K ynttlätehtata.. Sappua-, suopa-, glysern- ja vodetehtata.. Terva-, pk- ja asfalttkettötä.. Tehtata hartsn, tärpätn, puuöljyn, puuvnan, lakkavernssan, snettlakan, hajuvesen y. m. s. valm stam sta varten.. Puu- ja kvennäsöljyn (Petrolon) puhdstuslatoksa.

X I Luokka Luokka Luokka l( Luokka 7 Luokka 8 Luokka 9 Luokka 0 Luokka j. Kaasutehtata. 0. Sähkövalotehtata.. Turpeennosto- ja sydenpolttolatoksa.. Tultkkutehtata.. Ruuttehtata.. Dynam ttehtata.. Tehtata muunlasen räjähdysanetten valmstamsta varten.. Lm akettötä ja gelatntehtata.. Luum yllyjä.. Tehtata kenotekosten lannotusanetten valmstam. varten.. Tadejauho-(pudrett-)tehtata. Kuudes ryhmä. Nahkateollsuus.. Nahkaparkttoja.. Tehtata ja verstata satulasepän tötä ja nahkateoksa varten.. nahkasurrogaatteja ja nahan jäljennöksä esm. kenotekosta nahkaa, gum- ja vahakangasta varten.. karva-, harjas-, jouh-, höyhen-, nahka-, turkk- ja patja-aneksa sekä harjateoksa varten. Setsemäs ryhmä. Tekstlteollsuus.. Vllakehruulatoksa.. Vlla- ja verkatehtata.. Vanutuslatoksa.. Pumpulkehruu- ja kutomatehtata.. Lnakehruu- ja kutomatehtata.. Trkootehtata.. Sukkatehtata.. Rhma- ja ptstehtata.. Vanutehtata.. K öystehtata.. Nyörnpunojan verstata. Kahdeksas ryhmä. Paperteollsuus.. Puuhomota, puu- ja olkmassatehtata.. Sellulosatehtata.. Pahv-, kattohuopa- ja asfaltttehtata.. Papertehtata.. Tapetttehtata.. Krjeenkuor- ja pusstehtata.

X II 7. Laatkkotehtata. 8 Kortttehtata. 9. Krj anstomatehtata. Yhdeksäs ryhmä. Puun, luun, kautsun, guttaperkan ja mutten samanlaatusten anetten kalustamsta tarkottava teollsuus. Luokka. Sahalatoksa.. Paanunve stolatoksa.. Rahna- tah puulankatehtata. Luokka. Nkkarn verstata ja huonekalutehtata.. Sorvausverstata ja lankarullatehtata.. T ynnyrntekjän verstata.. V äkpy ör ätehtata.. Korkktehtata. Luokka. Koppatehtata (puuta, nntä, juurta, rottnka).. Tehtata pusen lekkkalujen valm stam sta varten. Luokka. Luunvestolatoksa.. Kampatehtata.. Tehtata kautsu-, guttaperkka- ja m ervahateoksa varten. Luokka. Aj okalu tehtata. Kymmenes ryhmä. Rakennusteollsuus. Tötä, jota ovat valm staneet: Luokka 7. Y k styset arkktehdt.. Rakennusurakkamehet.. Muurart.. Salvumehet.. Katonpanjat.. Maalart ja tapetnpanjat. 7. Lasmestart. 8. Nuohojat. 9. Kadunlaskjat. Y hdestosta ryhm ä. Ravnto- ja nautntoaneta valmstava teollsuus. Luokka 8. Jauhom yllyjä.. Ryyn-, seulo- ja survnm yllyjä.. Tärkkelys- ja destrntehtata. Luokka 9. Sokertehtata.. Suklaattehtata.. Skur- ja kahvnsurrogaatttehtata. Luokka 0. Lepätehtata.. Sokerlevostehtata.

X III Luokka Luokka. Teurastuslatoksa.. Makkaratehtata.. Mejeretä.. Sälytys-(konserv-)latoksa.. Oluttehtata.. Porttertehtata.. Vnapolttm ota ja panohvatehtata.. Väk vna- ja lköörtehtata.. H edelm ävntehtata.. Etkkatehtata. 7. K vennäsvestehtata.. Tupakkatehtata (kartuustupakkaa, skareja, paperosseja, nuuskaa). Kahdestosta ryhmä. Vaatetus- ja puhdstusteollsuus. Luokka Luokka Luokka. Patatehtata.. Räätäln, verstata.. H attu- ja lakktehtata.. Turkkurn verstata.. Tehtata hanskasten, hankklusten y. m. valm stam sta varten.. Jalknetehtata ja suutarn verstata.. Tukankäherrys- ja parranajohuoneta.. K ylpylatoksa.. Pesu- ja mankellatoksa. Kolmastosta ryhmä. Luokka. Krjapanoja.. Kvpanoja.. Puunprroslatoksa.. Valokuvauslatoksa. Kuvaava teollsuus.

Classfcaton de l explotaton ndustrelle des mnes, des fabrques et des méters, partculèrement par rapport à l état des choses en Fnlande. Premère Secton. Groupe I. Abatage et extracton des mneras. Classe.. Mnes de fer, de cuvre, d argent, de plomb, d étan, de nc! kel et de znc.. Mnes et carrères de pyrte et de graphte. Classe.. Extractons du fer des lacs.. Extractons du fer des maras. Classe.. Laveres.. Enrchssements. Groupe II. Fonderes et raffneres de métaux. Classe.. Hauts-forneaux.. Forneaux à soufflets.. Acéres.. Forges à barres.. Forges à plaques de fer et d acer.. Fonderes de fer. 7. Forges à argent, à cuvre, à étan, à plomb et à znc. 8. Tallanderes et petts ouvrages en fer. 9. Chaudronneres. 0. Clouteres, tréfleres et fabrques de boulons.. Fabrques de sces.. Fabrques de pett plomb et de balles.. Fonderes de caractères.. Monnaes. Classe.. Fabrques d artcles en or, en argent et en étan.. Fonderes de bronze.. Atelers de dorure, d argenture, d étamage et de galvansaton.. Ferblanteres et lamnors.

X V. Atelers de talleur de lmes.. Fabrques de cardes et d autres artcles en fl d acer. Groupe III. Industre à la mécanque. Classe.. A telers mécanques.. Constructons de navres, docks, slps. Classe. 7. H orlogeres et fabrques d nstrum ents scentfques.. Fabrques d nstrum ents de musque.. Fabrques d apparels électrques.. Fabrques d apparels de chrurge.. Fabrques de machnes à coudre.. Fabrques d armes à feu. Seconde Secton. Groupe IV. Industre des perres. Classe. 8. Carrères et chanters de talleur de perres.. Atelers de polssage des perres et lssors.. Moulns à perres. Classe. 9. Fours à chaux.. Fabrques de cment.. Tuleres.. Poteres.. Fabrques de carreaux de brque glacée; de faïence et de porcelane.. Fabrques de ppes en terre et de tuyaux. 7. Fonderes de plâtre. Classe. 0. Verreres et atelers de polsseur de verre.. Manufactures de glaces. Groupe V. Industre de la chme. Classe.. Fabrcatons fondées sur des matères norganques, telles que les acdes norganques et les sels.. Fabrques de nor de fumée et de couleurs.. Tentureres et blanchsseres. Classe.. Huleres.. Fabrques de bouges.. Fabrques de savon, de glycérne et de grasse. Classe.. Groudronneres, forneaux à pox et usnes à asphalte.

;. Fabrques de pans de résne, d hule de térébenthne et de bos, d esprt de bos, de laque, de cre à cacheter, de par- ; fumeres, etc.. Raffneres d hule de bos et de pétrole.. U snes à gas.. Etablssem ents d eclarage électrque.. Tourberes et carbonsatons du bos. Classe,. Fabrques d allumettes.. Poudreres.. Fabrques de dynamte.. Fabrques de matères explosves d autres espèces. Classe.. Fabrques de colle et de gélatne. Classe.. Moulns à os.!. Fabrques d engras artfcels.. Fabrques de poudrette. Groupe VI. Industre des curs. Classe. 7. Tanneres.. Selleres et d autres ouvrages en cur.. Equvalents et m tatons des curs, telles que le cur art- I fcel, l étoffe mperméable et la tole crée.. Objets en pols, en soes, en crn, en plume et en peaux; I matères de pelletere et de matelas; brosseres. I Groupe VII. Industre textle. Classe. 8. Flatures de lane.. Manufactures de draps et d autres étoffes de lane.. Fouleres. Classe. 9. Flatures et tssages de coton.. Flatures et tssages de ln.. Fabrques de trcots.. Bonneteres.. Manufactures de rubans et de dentelles.. Fabrques d ouate. Classe. 0. Corderes.. Passem enteres. Groupe V III. Industre du paper. Classe.. Polssages de bos: fabrques de pâtes de bos et de palle. I j. Fabrques de cellulose.

X V II!. Fabrques de carton et de feutre d asphalte et à couvrr les tots.. Manufactures de paper.. Manufactures de papers pents.. Fabrques d enveloppes et de sacs de paper. 7. Fabrques de boîtes. 8. Fabrques de cartes. 9. A telers de relure. Groupe IX. Ouvrages en bos, en os, en caoutchouc, en gutta-percha et en parelles matères. Classe.. Sceres.. Talle-copeaux et talle-bardeaux.. Fabrques de fl de bos. Classe.. Menuseres et ébénsteres.. A telers de tourneur et fabrques de bobnes.. Tonnelleres.. Pouleres.. Fabrques de bouchons. Classe.. Vanneres (en bos, en tlle, en racnes et en rotn).. Fabrques de jouets en bos. Classe.. A telers de sculptures en os.. Fabrques de pegnes.. Ouvrages en caoutchouc en gutta-percha et en écume de mer Classe.. Carrosseres. Groupe X. Industre de constructon. Ouvrages de: Classe. 7. Archtectes prvés.. Entrepreneurs de bâtments.. Maçons.. Charpenters.. Couvreurs.. Pentres en bâtm ents et tapssers-décorateurs. 7. Vtrers. 8. Ramoneurs. 9. Paveurs. Groupe X I. Industre des vvres et des denrées de joussence. Classe. 8. Moulns à blé.. Moulns à gruau, à blutor et à plons.

xvn. Fabrques d amdon et de dextrne. Classe. 9. Raffneres de sucre.. Fabrques de chocolat. ). o Fabrques de chcorée et de succédanés du café. Classe. 0. Boulangeres.. Confseres et pâtsseres.. Boucheres.. Fabrques de saucsses et de saucssons.. Lateres.. Fabrques de conserves. Classe.. Brasseres.. Brasseres de porter. O. O D stlleres et fabrques de levure pressée.. Fabrques d esprt-de-vn et de lqueurs.. Fabrques de vn de fruts.. Fabrques de vnagre. 7. Fabrques d eaux mnérales. Classe.. Fabrques de tabac (paquets, cgares, cgarettes et à prser). Groupe XII. Industre des vêtements et du nettoyage. Classe.. Fabrques de chemses.. Boutques de talleur. O. o Fabrques de chapeaux et de casquettes.. Pelleteres.. Fabrques de gants, de bretelles, etc.. Fabrques de chaussures et cordonneres. Classe.. Fabrques de perruques et salons de coffure. Classe.. Etablssem ents de bans.. Etablssem ents de blanchssage et de calandrage. Classe.. Imprmeres.. Lthographes.. A telers de xylographe.. Atelers de photographe. Groupe X III. Industre graphque.

I. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästeollsuuteen Suomessa 89. Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpalkkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Työpakkan luku. Maaseudulla. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. IV 8 Kvlouhoksa ja kvenhakkuuverstat a... 8 0 80, 7 9,0 9 9,9 9 Kalkkpolttmota.,0 0 9 07,0 7,80 Sementtvalmolta. 9,000 9,000 ) Tltehtata...,87 89,8,70,08 0,7,9,8 n Savenvalajan tehtata...,8,8 Kaakel-, fajanssja n porslntehtata 9,9 0 888,70 0 9,0, Savteostehtata.. 8,0 8,0» Kpsvalmota... 9 0,7 9 0,7» 0 Lastehtata... 0 0,000 797,9, 87,0, V Snlfattehtata... _ 8 0, 8 0, Kmröökktehtata. 7,00 7,00» Värtehtata...,00,0 9,80 Värjäyslatoksa.. 0,9 9 8, 8 00,9 y> Öljykettötä... -- 0 8,7 0 8,7» «Sappntehtata... 70,70 7,8 78,0» Teknokeemllsa tehtata... 0 0,0 8,00 9,0 Lakka- ja poltyyrtehtata... 7 8,7 7 8,7 n Tehtata kuv. tslauksa varten.. 8, 8, n» Pktehtata...,000 70,000 9,000 n Asfaltttehtata... 7,00 7,00 M» Kaasutehtata.... 0 77,7 0 77,7» n Sähkövalotehtata. 0.000 0,000» Turvepehkutehtata 0, 0,» Tultkkutehtata.. 7,0 0 0,9 9 8,» Luumyllyjä... 0,7,8 7 0,8 VI 7 Nahkatehtata... 9,,800 0,000,,800 Nahkaparkttoja.. 0,709,80 08,7,00,77,70,7,007» Hhnatehtata.... 07,00 ----- 07,00 n n Satulasepän verstata... 80 97,99 - ------ 80 97,99» Turkuksen valm. te h ta ta... 8.000 _ 8,000

Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj.ja Teollsuuslatoksa. Työpalkkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Työpalkkan luku. Maaseudulla. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle. Työpalkkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. VI 7 Harjatehtata.... 9 9,00 _ 9 9,00 VII 8 Vllateollsuuslatoksa... 7,98,887 9,08,77 7 9,80,» Vanntuslatoksa.. 9,780 9,780» 9 Pumpulteollsuuslatok sa...,0 0,9,9,,000,000,,9,9» Lnateollsuuslatoksa...,,00,000,,00,000 n Lnanloukutuslatoksa...,00,00 n» Trkootehtata... 8,09,800 8,09 n Matonkutouslatoksa...,0,0 n n Tadekutouslatoksa... 0,0 0,0» Vanu tehtata...,7,7 ft 0 Köystehtata... 7 7,7-7 7,7» Nyörnpunojanverst a t a... 0 0,9 0 0,9 VIII Puuhomota... 0 8,000 9,0,09,00,7,09» Sellulosatehtata..,9,97,9,97 n» Pahv- ja asfaltttehtata n... 7,970 7 7,77 9 90,707 >» Papertehtata... 7,8, 0,0,7,,8,897,88 r>» Tapetttehtata...,900,900» rt Puss- ja krjeenkuortehtata... 70,0 70,0» Kartongtehtata.. 0,,79, n» Krjanstomateht.. 70,08 70,08 IX Parkkmyllyjä... 0,7 0,7» n Sahalatoksa....,,80, 0 8,8,7, 0,,,97 n Puuvllatehtata..,0,0 Höyrynkkarnverstata... 8 7,9,99 97,8,7,08»» Nkkarnverstata. 09 79 7,,000 0 797 7,» n Ruumnkrstuteht..,000,000» n Sorvaustehtata.. 8,0 8,0 J» Sorvarn verstata. 7 9,7 7 9,7» Lankarullatehtata. 9 0,00 9 0,00 n Tynnyrtehtata..,000,000»» Tynnyrntekjän verstata... 0, 7,00 7,» Väkpyörätehtata. 7,000 7,000»» Korkktehtata,.. 9 8,00 9,000 0 00,00» Eoppatehtata... 8,0 8,0» Lekkkalutehtata. 8,700 8,700

Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpakkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Työpakkan luku. Maaseudulla. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle. Työpakkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. IX Kampatehtata...,000,000 n Gummtavaran tehtata... 0,8 -- 0,8 Ajokalutehtata...,9 _ ;,9 X 7 Muurareja ja rakennus-urakkamehä. 70,89,0,70 70,89,0,70 n» Maalareta...,,7,9 -- _,,7,9 j» Tapetnpanjota.. 0 8 8,8 0j 8 8,8 n» Lasmestareja.... 9,87 _ 9,87 n n Nuohooja... 97 9,78 97 9,78 >> Kadunlaskjota.. 0,98 0,98 XI 8 Jauhomyllyjä... 9,0,8,0,7 l,0,88,0,8 > 9 Sokertehtata... 0 7,,99 0 7,,99»> Kahvnlsäysteht..,000,000 > > Potaatjauhoteht.. 9,9 9,9 > Skurtehtata.... 07,07 9 77,000 0 8,07 0 Höyrylepomalat..,00,00 >» Lepureta... 8,8,99 8,8,99 J Sokerlepomalat.. 9 8,99 _ 9 8,99»},, Karamelltehtata. 0,000 _ 0,000 >,, Santeurastuslatoksa... 8 80,000,000 9,000»>,, Teurastuslatoksa. 9 9,7,990 -- 9 9,7,990 >»,, Makkaratehtata.. 8 8,00 _ 8 8,00 )» Konservteltata..,7 --,7 >?» Mejeretä... 98,09 87 9,8,0 90 97,,79»> Oluttehtata... 8 98,9, 9 0,,89 87,9,89,0 Porttertehtata.. 0,000 7,00,00» Vnapolttmota.. 9,,9 9 88,,8 77,77,07»* Väkvnatehtata. 9 7 97,8 9 7 97,8 >» >» Panohvatehtata. 0,000 0,000 (» Mallastehtata...,000,000» Vntehtata...,0 _,0 J > Etkkatehtata... 7 77,80 7 77,80 >,, Kvennäsvestehtata... 7,08 0,00 7 8.8»J Tupakkatehtata.. 7,808,7,8 9 7,989,87,790,7 XII Patatehtata... 7 8,0 7 8,0»>»» Räätäln verstata. 8,0,09,7 _ 8,0,09,7 *»> Korsettlatoksa..,00,00 n»> Hauskkalatoksa. 8 0,89 9,000 0 9,89 >* )) Hattutehtata.... 0,77 0,77» > Hattu- ja lakkteht.,0 8,00 9,90 > JJ Kravatttehtata.. 99,0 99,0 >» ** Pävänvarjotehtata 0 9,7 0 9,7»>»> Turkkurn verstata 8 8 0,97 8 8 0,97

Ryhmä. Luokka. Teollsuuslaj ja Teollsuuslatoksa. Työpalkkan luku. Kaupungessa ja kauppalossa. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Työpalkkan luku. Maaseudulla. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. Summa koko maalle. Työpalkkan luku. Työntekjän luku. arvo. Suom. markossa. XII Suutarn verstata.,,9,7,,9,7,, Tukanlekkuulatoksa... 9,70 -- -- 9,70,, Kylpylatoksa... 7 8 0,88 7 8 0,88 j,, Pesulatoksa... 0,00 -- -- 0,00 XIII: Krjapanoja...,07,0,0 _,07,0,0 Kvpanoja...,0,0,, Puunprroslatoks.,00,00 Valokuvauslatoks. 87, 87, Summa,89,78 8,99,78,99,,897,07,78 0,9'8,888,9 890,89,77 79,9,79,8,,78,, 9,7,78,90 Keskluku v. 88890,0,8,7,0,8j 9,7,08,97, 0,7,89,70

II. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen jokasessa Suonen läänssä vuonna 89. Kaupungt ja kauppalat. Maaseudut. Lään. Työpakkan luku. (.Telt, ja verst.) Työntekjän luku. bruttoarvo Suom. markossa. Työpakkan luku. (Tebt. ja verst.) Työntekjän luku. brutto - arvo Suom. markossa. Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) Työntekjän luku. bruttoarvo Suom. markossa. Uudenmaan läänssä 7 8,7,09,09,07 7,,00,000,9,,9 Turun ja Porn 9 ',7,9,9,0,09,07,0 8,77 9,,90 Hämeen 0,90,,8 8,8,79,78 9,7,7,9 W purn 9,8 8,0,9 0,00,8,7 80 7,89 0,7,8 M kkeln 79 99,8 9,8,9 7,0,80,77 Kuopon 888,,7 99,,8,9,09,7,9 Waasan,, 00,0 9,889,8,0,9, 9,80,8,0 Oulun 7, 7,,0 9,,88,87,9,09,990 Summa,89,78 8,99,78,99,,897,07,78 0,9 8,888,9

l. Ylenen katsahdus Tehdas- ja Kästyöteollsuuteen vuonna 89 Suonen kaupungessa ja kauppalossa, järjestetyt näden teollsuuden tuotannon n mukaan. Kaupunk tah kauppala.. Suom. markossa. Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) Alle Työväestö. Yl 8 ) j Käytetyltä höyrylkuttma. Luku.! ja 8 välllä. Hevosvoma. H elsnk...,,8 7 97 0 80,97,7,0, 9 9 7/ Tampere...,7,877 78 08,07,78,7,797 8,7 T u r k u...,,988 0 80 99 9,78 9,0, 0 0 N kolankaup.. 7,80,70 0 7 9 89 9 8 7 8, /a O u lu...,97,99 0 90 7 89 9 9 W pur...,7, 8 0,0,8 K o t k a...,7, 7 7 9 8 7 0 P o r...,7,8 8 0 7 8 7 9 8 K uopo...,,9 9 8 09 9 8 9 Petarsaar...,,87 7 9 7 Raahe... 9, 7 7 H äm eenlnna. 9, 7 8 9 8 Tammsaar.. 8,7 7 0 7 Porvoo... 80,78 7 0 7 8 7 L appeenranta. 8,0 8 9 8 8 8 99 9 R au m a...,78 8 0 8 7 M kkel...,9 7 9 0 9 9 H ankonem.. 8, 9 8 0 7 Jyväskylä... 7,7 8 7 9 7 0 L ovsa...,0 79 9 Uuskaupunk. 7,7 9 89 Joensuu... 0,9 70 7 97 7 8 Hamna... 90,79 9 0 8 70 K okkola...,9 9 9 8 R stna... 0, 97 0 Kajaan...,0 7 77 98 H enola...,0 78 Sortavala...., 7 87 7 I s a lm...,089 0 7 7 0 Savonlnna.. 0, 0 8 7 8 T o r n o... 9,9 8 9 N aantaal... 79, 0 7

7 Kaupunk tah kauppala.. Suom. markossa. Työpalkkan luku. (Teht. ja verst.) Alle Työväestö. Yl 8 J Käytetyltä höyrylkuttma. Luku. ja 8 välllä. Hevos voma. Maranhamna 0,07 Lahden kaupp. 99,979 0 0 U uskaarlebyy 9,0 9 Salon kauppala 7,0 0 9 0 K em... 7,0 K asknen...,9 9 8 9 K äksalm... 0, 0 7 9 Ikaalst. kaupp., 9 Nurmeks.,0 Summa 8,99,78,89 78 79,8,0,, 8,9 7,8,88 Maaseudulla,897,07,99 9,7 8 7,97,777 8,80,77 0 8,9 V Summa koko maalle... 8,888,9,78,7 9,0,78,09 0, 7,79,98 7,87 V 890,78,90,, 9,0,7,97 9,89 7,8,8 98,07 / a K eskluku vv. 88 890.,89,70,,07 0,8,8 7,80 7,7,08 9, 9 9,9 >/,

IV. Ylenen katsahdus teollsuuden tomesta Suomen khlakunnssa vuonna 89. Lään. Khlakunta. Suom. markossa. Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) Alle! ja 8 välllä. ( Työväestö. Yl 8 vuotta Mehä, Luku. Käytetyltä höyrylkuttma. Hevosvoma. Mkkeln. Vpurn. Hämeen. Turun j ja Porn. TJudenm. Helsngn....,99,90 8 7 7,8 8, Pernajan....,99,9 9 8 0 9 78 7 9 0 0 L o h j a n...,0,99 8 8 0 0 Raaseporn...,708 7 U lv la n...,80,9 97 0, 98,0 7 / M ask u n...,80,787 0 7 0 8 78 7 H a lk o n...,7,77 97 0 90 7 9 7 / P kkön....,9,00 0 9 Lomaan....,8 9 7 0 90 0 8 Ikaalsten.... 0,99 Tyrvään... 7,9 7 8 78 9 9 W ehm aan....,88 78 8 8 8 Ahvenanmaan. 8,0 8 89 Mynämäen... 7,0 8 9 0 Tammelan... 7,9,88 9 7,0 7, 8,9 Prkkalan....,, 8 89 0 90 H a u h o n...,9,0 77 9 87 8 7 70 0 0 H ollolan....,7,0 0 8 7 8 8 9 J ä m s ä n... 9,7 7 9 70 R uoveden.... 79,0 0 9 9 0 7 07 K ym n...,,90 9 9,08 9,8 97 Lappeen....,0,7 9 7 80 88 9 /a Rannan...,80,8 8 0 8 07 70 9 Äyräpään.... 7,8 0-0 7 77 S a lm n... 9, 7 0 7 0 Jääsken... 97,80 7 9 89 7 98 K äksalm en...,8 8 8 0 8 8 K urkjoen....,0 7 0 0 0 Sortavalan... 9,09 0 7 0 7 8 Rantasalm en..,0,0 87 7 H enolan....,97 8 80 Juvan..., 77 8 8 9 M kkeln.... 7,80 0 0 8

9 Lään. Khlakunta. Työpakkan luku. (Teht. ja verst.) Alle ja 8 välllä. Työväestö. Yl 8 Käytetyltä höyrylkuttma. Luku.. Suom. markossa. Hevos voma. ( )ulun. Waasan. Kuopon. L p e r n...,80,98 8 0 7 Rautalam m n.. 9,97 0 K uopon...,7 9 0 P elsten...,987 9 9 0 Ilom antsn..., 8 0 Isalm en... 8, 7 8 Lapuan...,0,09 0 78 78 98 Va Laukkaan.... 99, 9 0 7 7 K uortaneen... 9, 7 9 7 79 0 Ilmajoen... 80,9 8 0 Korsholman.. 7,7 8 9 9 9 9 Petarsaaren.. 09,7 7 7 7 K em n...,,8 8 7 9 7 Sälösten... 870,70 7 9 7 9 O u lu n... 0, 0 Haapajärven.. 98,97 7 9 7 Kajaann.... 0, 0 7 8 L a p n...,7. Summa,897,07,99; 9,7 8 7,97,777 8,80:,77 0 8,9 Va

V. Katsahdus Suomen Tehdas- ja K a s t y ö t e o l l s u u t e e n 89.

Ryhmä. shen luettuna mestart ja konttoor- väestö. Lu okka. Luk umäärä paljous ja laj.! Suom. mar kossa. Käytetyn koneellsen lkutusvoman Alle ja 8 välllä. Yl 8 Mustutuksa. IV n 8 n Kvteollsuutta. Kvlouhoksa ja kvenhakkuuverstata. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään.... Turun lä ä n... Hämeen l ä ä n... Kuopon lä ä n... Waasan l ä ä n... Oulun lä ä n...,0,0 9,79,00,087,000 Non,0 k.meträ pohjuuskvä, 9 n.meträ sokkelkvä. Hautapatsata ja porraskvä. Louhttuja ja hakattuja kvä. Hautapatsata. hautapatsasta. 0 höyryk., 0 hv. 8 80, höyryk., 0 hv. 89 0 J 7 9 7 7 Käyt. 89 kloa ruuta, 7 kloa dynamttä. Ilmotuks. yhdestä kvenhakkuu verst. tarkottavat v. 890, koska lm. e ole annettu v. 89. V 9! : Maaseudulla. Turun lä ä n... Wpurn lä än... 0,00 9,00,00 m a katukvä, 8,000 kloa survottua marmora,,000 kloa marmorjauhoja. 7,000 kloa patakveä, 7,000 kloa ukonkveä; grantta. höyryk., hv. 8 8 9 7 9,0 höyryk., hv. _ 9 8 8 Kalkkpolttmota. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään....,000,0 hl. kalkka. Hämeen l ä ä n... 7,90 907 hl. kastamatonta, ja hl. kastettua kalkka.! Wpurn lään.....,00 0,00 hl. kalka.,0,7 hl. kastettua kalkka, 907 hl. kastamatonta kalkka. höyryk., 0 hv. _ 0 0 0 höyryk., 0 hv. 0 Käyt. 7,0,80 kloa kalkkkveä, kvhlä,000 - \ Maaseudulla. Turun ja Porn lään.. Wpurn lään...,9 8,80 89,78 hl. kalkka.,00 höyryk., hv. - 0 0 0 -

! Ryhmä. Luokka. Luku Suom. markossa. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutus voman shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle ja 8 välllä. Yl 8 Mustutuksa. IV 9 Mkkeln lä ä n...,8,900 hl. kalkka. 7 _ Kuopon lä ä n...,800, 8 0 8-0 07,0 7, hl. kalkka. höyryk., hv. 7 89 n n S e m e n t t v a l m o t t a. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään.... 9,000 Sementt- ja kpstötä, porras- 8 08 Käyt.,900 ast. sementtä asteta ja lattota. 0,00, sementt- ja mosakklaattoja,000 m. arv., sekal. muta ulk. raakatav.,000 n 7! T l t e h t a t a. Kaupungessa ja kauppalossa. Turun ja Porn lään..,97,00,000 tltä. - - - 0 Hämeen l ä ä n... 7,0,780,000 höyryk., hv. 8 0 9 - Wpurn lään... 9,000 00,000 Kuopon lä ä n...,0 7,000 8 8 - Waasan l ä ä n...,00 0,000 höyryk., 8 hv. 8 0,87,87,000 tltä. höyryk., hv. 9 7 9 7 7 Maaseudulla. Uudenmaan lään.... 79,87,,000 tltä. höyryk., hv. 8 8 7 7 9 Turun ja Porn lään.. 98,90,,000 8 8 8 Häämeen lä ä n... 8,,,000 9 9 0 7 - Wpurn lään...,77,797,000 0 7 8 99 8 Mkkeln lä ä n... 0,80 0,000 8 9 Kuopon lä ä n...,,9,00 7 - Oulun lä ä n... 0,000 non 00,000 tltä. 89,70,08,,00 tltä. höyryk., 8 hv. 0 0,70,9 07?) 7) S a v e n v a l a j a n t e h t a t a. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään....,9 _ - Turun ja Porn lään.., 8 Hämeen l ä ä n... 8,00 8 8 Kuopon lä ä n... 00

7 Ryhmä. mokka. Lu kumää ä. Suom. markossa. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman Alle I ja 8 j välllä. Yl 8 j S! j shen luettuna mestart ja kontto or- väestö.! Mustutuksa. j IV 9 Waasan l ä ä n... Oulun lä ä n...,9,0,8 - - - - V n Kaakel-, fajanss- ja porslntehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään.... Turun ja Porn lään.. Wpurn lä ä n... 9,000 8,9,000,00 kaakolta, sekal. astota.,000 kaakeluuna.,000 sekal. kaakela.,9 7,00 kaakolta,,000 kaakeluuna, sek. astota. Tuulvoma. höyryk., hv. 0 0 0 0 0 7 Käyt. ulkom. raakatav.,900 Käyt. ulkom. raakatav. 8,00 Käyt. ulkom. raakatav., höyryk., hv. 9 8 Käyt. ulkom. raakatav. 7, Maaseudulla. Uudenmaan lään.... 87,70 Fajansseja 9,8, porslneja 9,79, raakkeja,99, kpsejä,0, kaakela 9,9 höyryk., hv. Turun ja Porn lään..,000.000 kaakelta. 7 0 Wpurn lään... 89,900 0.000 tltä,,700 kaakelta, höyryk., 0 hv. 9 99 fajansseja ja majolkkaa,000, porslneja,000 m. arv. ~~ 888,70 höyryk., 8 hv. 8 0 8 0 00 80 7 Käyt. ulkom. raakatav. 8,900 n > Savteosteltata. Maaseudulla. Wpurn lään...,0 Yhten. mootor höyrysahan kanssa. 8 8 j? Kpsvalmota. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään.... Turun ja Porn lään.. 7,7,00 0,7 9 9 _ j

8 9 R yhmä. L rokka. Lul mmäär. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen Suom. mar kossa. lkutusvoman shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle Nasa ja 8 välllä.! Yl 8! Mustutuksa. IV 0 Lastehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. Wpurn lään... 0,000,000 laatkkoa kkunalasa. - - 0-0 Käyt. ulkom. raakatav.,000 Maaseudulla. Uudenmaan lään.... Turun ja Porn lään.. Hämeen l ä ä n... Wpurn lään... Waasan l ä ä n... 07.000 8,8 00,0 7,8 0.000 7 laatkkoa kkunalasa, 890,000 pulloa.,7 laatkkoa kkunalasa,,0,000 pulloa.,80 laatkk. kkunalasa, 8,0 pulloa, sekal. rekälaseja.,00 laatkk. kkunalasa,,89,99 pulloa, sekal. laseja.,000 laatkk. kkunalasa, 0,000 pulloa.,9,,7 laatkkoa kkunalasa,,09,9 pulloa, sekal. laseja ja rekälaseja. höyryk., hv.,yhd. yhtenen mootor höyrysahan kanssa. höyryk., hv. 0 0 9 9 00 0 7 8 7 0 8 Käyt. ulkom. raakatav.,77 Käyt. ulkom. raakatav.,00 Käyt. ulkom. raakatav. 7,78 Käyt. ulkom. raakatav. 9,87 Käyt. ulkom. raakatav. 0,000 höyryk., hv. 78 8 0 7 Käyt. ulkom. raakatav.,00 V Kemallsta teollsuutta. Sulfattehtata. Maaseudulla. Wpurn lä ä n... 0, 8,900 kloa sulfata, 70,700 kloa krstallsuolaa.?? Kmröökktehtata. Maaseudulla. Turun ja Porn lään..,000 9,000 kloa kmröökkä. Vesvoma. 9 9 Wpurn lään...,00 non 00,000 kloa kmröökkä. sama 7,00 non 9,000 kloa kmröökkä. Käyt. 0 sylt. kovuja. Värtehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään....,00 Sekal. värejä. höyryk., 8 hv. - 9 9 Käyt. ulkom. raakatav. 8,000

0 ï tyhmä. I mokka. Lu u Suom. markossa. paljous ja laj. Käytetyn koneellsen lkutusvoman shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle ja 8 "» H Ä! Yl 8! j Mustutuksa. V Maaseudulla. W p u r n lä ä n...,0 Punavärä. höyryk., hv. _ > Värj äyslatoksa. Kaupungessa ja kauppalossa. 8 U u d en m aan lä ä n.... 7, Käyt. väraneta,070 m. arv. 8 T u ru n ja P o rn lä ä n..,8 höyryk., hv. Käyt. 8,90 m. arv. H ä m een l ä ä n... 9, _ Käyt.,, 9,00 m. arv. W p u r n lä ä n..., - Käyt. 79 ; m. arv. M k k eln l ä ä n...,0 _ 7 7 Käyt.,80 m. arv. K u o p o n l ä ä n... 00, Käyt. 8,07 m. arv. 9 W a a sa n l ä ä n... 7,78-8 9 Käyt. 0,98 m. arv. 0 O ulun lään,'... 8,0 8 Käyt., m. arv. 0,9 I höyryk., hv. 0 Käyt. väraneta,9 m. arv. Maaseudulla. 9 U udenm aan l ään.... 0,0 _ - - Käyt. väraneta,70 m. arv. T u ru n ja P o r n lä ä n.. 9,70 _ 7 0 Käyt.,07 m. arv. 9 H ä m een l ä ä n..., Käyt.,8 m. arv. W p u r n lä ä n...,0 _ 8 9 Käyt.,90*) m. arv. M k k eln lä ä n...,00 _ 0 0 Käyt.,700* m. arv. K u o p o n l ä ä n... 0,9 _ - Käyt.,78 m. arv. W a a sa n l ä ä n... 79,0 _ höyryk., hv. Käyt.,907 m. arv. Oulun lään... 9,80 _ 9 8, höyryk., hv. 8 7 8 Käyt. väraneta 8,89 *) m. arv.

R; ytmä. Luokka. Lulï :umääré. paljous ja laj. Suom. mar kossa. Käytetyn koneellsen lkutusvoman shen luettuna mestart ja konttoorväestö. Alle MehäJ ja 8 välllä. Yl 8 Mustutuksa. y Öljykettötä. Maaseudulla. Uudenmaan lään.... Turun ja Porn lään.. Hämeen l ä ä n... 8,900,8,9 9,000 kloa lnaöljyvernssaa, 0,000 kloa lnaöljykaakkuja.,7 ltraa lnaöljyä,,00 ltraa vernssaa,,9 kloa lnaöljykaakkuja ja jauhoja.,890ltr. lnaöljyä 80.hamppuöljyä, 9,00 kl. pellav. sem. j auhoj a,, kl. hampunsem.j auh. 8,7,00kloalnaölj.vernss.,0,7 ltr. lnaöljyä, 80ltr. hamppuöljyä,,99 kloa pellav. sem. kaakkuja ja jauhoja,, kloa hampunsemen jauhoja. Vesvoma. S:ma. o fj _ 0 0 _ o Käyt. 7 hl. pellavan semenä,00 Käyt.,8 hl. pellavansemenä, 0 hl. hampunsemenä. >? > Sappuatehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään.... 00,00 _ 0 0 Turun ja Porn lään.. 7,0 9,7 kloapesusapp.,,97kl.ja,00 tusnaa vaatetussappuaa,,70 kloa suopaa, pesupulvera, kltomustetta y. m. Wpurn lään... Waasan l ä ä n... 9,900 9,00 70,70 78,0 kloa sappuaa. 0,000 --- 7 Käyt. ulkom. raakatav.,0-8 8 Käyt.,78 kloa kotm. tala,,808 kloa ulk. tala. Yht. ulk. raakat. 9,00 Käyt.,000 kloa kotm. tala, 7,000 kl. ulk. tala, 0,000 kl. palmunsyd. öljyä, 0,000 kloa palmuöljyä, 7,000 kl. hartsa, 0,000 kloa suutaa, yht. ulk. r:tav.8,70 8 Käyt. ulk. raakatav. 0,00 ) Maaseudulla. Uudenmaan lään.... 7,8 7,8 kloa pyykksappuaa,, kloa hajusappuaa. - Käyt. ulkom. raakatav.,90 ; ulk. raakatav.,8» î) Teknokeemllsa tehtata. Kaupungessa ja kauppalossa. Uudenmaan lään....,80,000 pul. amykosta,,000 ltraa vovärä, 00 ltraajuustovärä, 700 ltr. juustonjuoksutusta, sek. puhdstusvalmsteta. höyryk., hv. Käyt. ulkom. raakatav.,90

. 7,800 H äm een l ä ä n... Oulun l ä ä n... 0 8,00 8,00 T u ru n ja P o rn lään. Käyt. ulkom. raakatav.,000 Käyt. ulkom. raakatav. 8,90 _,00 kg'. ätcrä. Sappuaa,000, hajuvesä,00, läkkä,00 m. arv., kltom ustetta 800 Hajuaneta. 0hl. pkä,, ltr. puuvnettä.,809 ltra a tä rp ä ttä,,0 kloa etkkahapotettuakalkka. l,0 Mehä M a a s e u d u lla. U udenm aan lään.... M ustutuksa. höyryk., hv. 0,0 -!,000 kloa terveyssuolaa, reu mat, esanssa. Yl 8 8,00 K äytetyn koneellsen Alle ja 8 lkutusvoman m äärä. välllä.. j a laj.. V alm stetun ta v a ra n paljous T u ru n ja P o rn l ä ä n shen luettuna m estart j a konttoorväestö. Lnokka. Lul ;umäär. K;yhmä. V V alm stetun Suom. m a r kossa. - Käyt.,09 ltra a palovnaa,,00, 00 kloa rk khappoa 00 Käyt. ulkom. raakatav.,000 0 Käyt. hl. tervaa,,0 hl. puuhappoa 8,7 ltraa tervaöljyä. 7 Käyt. ulkom. raakatav.,00 Telt. kuv. tslauksa varten. M a a s e u d u lla. H äm een l ä ä n..., 9 hl. tervaa,,0 ltra a tä rp ä t W p u rn lä ä n..., K uopon l ä ä n...,78 W aasan l ä ä n...,70 Oulun l ä ä n... 7,7,00 kloa puuhappoa, 00 m a t toa hlä. 8 hl. tervaa,, ltra a tä rp ä t tä, 9 hl. kalkka. 97 hl. tervaa,,8 ltra a tä rp ä t tä, 980 ltra a pköljyä,,9 hl. hlä, 7 hl. puuhappoa. 0 hl. tervaa, 8,900 ltra a tä r pättä, 7 hl. puuhappoa,,90 hl. hlä., 7 hl. tervaa, 7,7 ltr. tä rp ä t 8 höyryk., hv. höyryk., hv. 0 tä,, ltr. pköljyä, 0,000 kloa puuhappoa,,00 hl. hlä.!) ' 7) k a r p a lo s s a. O ulun l ä ä n...,000,000 hl. pkä, 0 ast. pköljyä. Työväestö on laskettu parkkmylly-lmotuksn. Käyt. 8 k.m eträ tervaputa. Käyt.,08 k.m eträ tervaputa.! P k tehtata. K a u p u n g e ssa j a tä, ltra a pköljyä, h. puuhappoa, hl. hlä. ;