POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS Ote Joutsan rantaosayleiskaavasta 2005, kaavoitettavat ranta-alueet rajattu punaisella
SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Luonnonympäristö 1.3 Rakennettu ympäristö 1.4 Maanomistus 1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 2. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Kaavamuutoksen tavoitteet 2.2 Kaavaprosessin vaiheet 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3. KAAVAMUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1 Rantayleiskaavan muutokset 3.2 Rantayleiskaavan toteutuminen 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Yhdyskuntarakenteeseen 4.2 Rakennettuun ympäristöön 4.3 Luontoon 4.4 Maisemaan ja taajamakuvaan 4.5 Liikenteeseen 4.6 Teknisen huollon järjestämiseen 4.7 Talouteen 4.8 Terveyteen ja turvallisuuteen 4.9 Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin 4.10 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 5. KAAVAN TOTEUTUS Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Säynätniemi Tieransaari Pikkusaaret Rantayleiskaavan muutos: Kaavakartta määräyksineen Kantatilataulukko Viranomaisneuvottelu Liite 6 Pohjois-Suonteen rantaosayleiskaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 / Mikroliitti Oy / Hannu Poutiainen, Teemu Tiainen Sekä lisäksi alkuperäisen kaavan liitteet: Aluerajaus, osa-aluejako ja karttalehtijako, Maakuntakaava, Yleiskaava- ja rantaasemakaavatilanne, rantaviivan muuttaminen, Rakennetun ja kulttuuriympäristön erityiskohteet, Suojeluohjelmat, Ympäristövaikutusten arviointi, Geologiset mitoitusvyöhykkeet, Luonto- ja maisemaselvitys, Vaikutusarvio Natura 2000- suojelualueiden perusteisiin, Mitoitustaulukko kantatiloittain, Mitoituksesta poikkeamisen perustelut
1. LÄHTOKOHDAT 1.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Joutsan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Joutsan rantaosayleiskaavan 3.5.2004 ja 1.8.2005. Kaavoituksen vireilletulosta on päätetty. Kyseessä on ensimmäinen rantaosayleiskaava näille alueille. Kaksi emätilaa on jätetty pois vahvistetusta Pohjois-Suonteen rantaosayleiskaavasta: Säynätniemi 172-406-3-28 sekä Ulmala 172-406-4-7. 1.2. Luonnonympäristö Rantayleiskaavan muutosalue on suurelta osin hoitamatonta rantametsikköä.
1.3. Rakennettu ympäristö
1.4. Maanomistus Alueet ovat yksityisten omistamia ja alueeseen kuuluvat seuraavat kiinteistöt: 172-406-3-44 Myllyniemi, 172-406-3-50, Myllyniemi 2, 172-406-3-60 Koivikkoniemi, 172-406-3-61 Säynätniemi, 172-406-4-38 Heposaari ja 172-406- 4-39 Ulmala. 1.5. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan 1.6.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleis- ja erityistavoitteet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)-aineisto on tällainen inventointi. Keski-Suomen museo on vuonna 2009 toteuttanut Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventoinnin, joka koskee myös käsillä olevan kaavamuutosalueen rakennettua ympäristöä.
Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama 14.4.2009. Suunnittelualueelle ei ole määritelty käyttötarkoitusta maakuntakaavassa. Yleiskaava Alueella on voimassa Joutsan rantayleiskaava, joka on Joutsan kunnanvaltuuston 1.8.2005 hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava (liite 1). Asemakaava Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei ole asemakaavoja.
Rakennusjärjestys Joutsan kunnan rakennusjärjestys on kunnanvaltuuston hyväksymä 19.12.2011 69. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1. Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoitus ja suunnittelutilanne Joutsan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Joutsan rantaosayleiskaavan 3.5.2004 ja 1.8.2005. Kaavoituksen vireilletulosta on päätetty ympäristölautakunnassa. Kyseessä on ensimmäinen rantaosayleiskaava näille alueille. Kaksi emätilaa on jätetty pois vahvistetusta Pohjois-Suonteen rantaosayleiskaavasta: Säynätniemi 172-406-3-28 sekä Ulmala 172-406-4-7. Nyt kaavoitetut tilat ovat: 172-406-3-44 Myllyniemi, 172-406-3-50, Myllyniemi 2, 172-406-3-60 Koivikkoniemi, 172-406-3-61 Säynätniemi, 172-406-4-38 Heposaari ja 172-406-4-39 Ulmala. Loma-asutus Maanomistajakohtainen loma-asutus on kantatilaperusteinen ja rantaosakohtaisesti sijoitetaan olevíen loma-asuntojen määrä. Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rakennusoikeus on tutkittu maanomistusyksiköittäin. Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jolloin rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Rantaviivan mitoitusperusteena käytetään yleisesti käytössä olevaa muunneltua rantaviivaa. Mitoituslaskelmilla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen loma-asuntojen peruskorjaamiseen eikä uudelleen rakentamiseen, Virkistys ja veneily
Maa- ja metsätalousalueeksi (M) osoitetut ranta-alueet ovat myös perinteisiä jokamiehenoikeuden rantoja. Suunnittelualueella, jonne jää runsaasti jokamiehen rantoja ja jolla ei ole tiivistä tausta-asutusta, ei tarvita laajemmin yleisiä alueita. Ympäristöarvoltaan merkittävillä alueilla (MY) sekä suojalualueilla (SL) saattaa luonnonympäristö asettaa rajoituksia virkistyskäytölle. Suojelu Suojeluohjelma-alueet on kaavassa osoitettu suojelun toteuttamisperiaatteen perusteella SL-luonnonsuojelualueina (luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu alue) tai MY-alueina (metsälain perusteella toteutettava alue). Aluerajausten sisällä olevat rakennetut rakennuspaikat on osoitettu loma-asuntoalueiksi (RA). Myllyniemen tontit ovat ns. saaritontteja, joihin ei ole mahdollista saada tieyhteyttä. Muinaisjäännösinventointi Alueella on tehty kesällä 2015 muinaisjäännösinventointi: Pohjois-Suonteen rantaosayleiskaavaan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Hannu Poutiainen, Teemu Tiainen / Mikroliitti Oy Tutkittava alue oli Joutsa Pohjois-Suonteen rantaosayleiskaavan laajennusalue, Joutsan keskustasta n. 5-8 km koilliseen, Suonteen itärannalla. Tutkimusalueelta tunnettiin entuudestaan yksi kiinteä muinaisjäännös (raportin kohdenumero 1) Metelinniemi varhaismetallikautinen hautaröykkiö. Alueelta todettiin maastotöiden aikana neljä historialliseen aikaan ajoittuvaa kiinteää muinaisjäännöstä: (2) Moukosenlahti, (3) Vetokeidas, (4) Toukottajanniemi 1 ja (5) Kusiaisniemi. Kohteet 2, 3 ja 4 ovat tarkemmin määrittelemättömiä, ilmeisesti elinkeinohistoriaan liittyviä maakumpuja. Kusiaisniemessä on kaksi vierekkäistä hiilihautaa. (6) Tiiliruuki sijaitsee alueen ulkopuolella kohteella on matalia maakumpuja, joista osa voi olla rakennuksen perustuksia. Kohde on mahdollinen muinaisjäännös. (7) Säynätniemi on viljelysröykkiöitä ja kivirivi, (8) Toukuttajanniemi 2 on viljelysröykkiöitä. Kohteet 7 ja 8 eivät ole ikänsä perusteella kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavoitusaloite Kaavoitusaloite kaavan laatimiseksi on tullut maanomistajalta.
2.2. Kaavaprosessin vaiheet KÄSITTELYVAIHEET Rantayleiskaavamuutos on tullut vireille Joutsan kunnassa keväällä 2015. Kaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville 9.7. - 7.8. 2015 väliseksi ajaksi Joutsan kunnassa. 23.4.2015 22 Vireilletulo / ympäristölautakunta 16.6.2015 1. viranomaisneuvottelu 8.7. 2015 Kuulutus 9.7.-7.8.2015 oas nähtävillä 7.4. - 6.5.2016 Kuulutus, kaavaluonnos nähtävillä 19.5.-17.6.2016 Kuulutus, kaavaehdotus nähtävillä Talvi 2017 Kunnanvaltuusto Talvi 2017 Voimaantulo 2.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava asemakaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 9.7. - 7.8. 2015 väliseksi ajaksi Joutsan kunnassa. - Asiakirjoista ei jätetty yhtään mielipidettä. Kaavaluonnos: Kaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä 7.4. - 6.5.2016 välisen ajan. - Asiakirjoista jätettiin kaksi mielipidettä.
Kaavaehdotus: Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä 19.5.-17.6.2016 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta tuli lausunto Keski-Suomen liitolta, jonka mukaan Maakuntakaavan suojelutavoitteet on otettu huomioon rantayleiskaavan ehdotuksessa, eikä Keski-Suomen liitolla ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Keski-Suomen Museon lausunnon johdosta kaava-asiakirjoja on päivitetty ja täydennetty. Nähtävillä pitämisestä kuulutettiin Joutsan Seutu-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. 3. YLEISKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1. Rantayleiskaavan muutokset Kaksi emätilaa on jätetty pois vahvistetusta Pohjois-Suonteen rantaosayleiskaavasta: Säynätniemi 172-406-3-28 sekä Ulmala 172-406-4-7. Kaavatyötä jatketaan seuraavien tilojen osalta: 172-406-3-44 Myllyniemi, 172-406-3-50 Myllyniemi 2, 172-406-3-60 Koivikkoniemi, 172-406-3-61 Säynätniemi, 172-406-4-38 Heposaari ja 172-406-4-39 Ulmala. 3.2. Kaavamuutoksen toteutuminen Kaavamuutos on mahdollista toteuttaa sen tultua lainvoimaiseksi.
4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. Yhdyskuntarakenteeseen Tieyhteydet alueen eri osiin ovat jo vanhastaan yleisesti ottaen hyvät. Kattava alempiasteinen tieverkko vähentää päätieverkkoon suoraan kohdistuvia liikennepaineita. Uudet rannoille johtavat pääsytiet tukeutuvat pääsääntöisesti oleviin yhdys- ja kokoojateihin ja liittymiin, jolloin uuden ranta-asutuksen vaikutus liikenteeseen on melko vähäinen. 4.2. Rakennettuun ympäristöön Kesämökkiasutusta on jonkun verran suunnittelualueella. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu suurrelta osin Säynätniemen alueelle. Uusia vakituisen asumisen rakennuspaikkoja ei kaavaalueella ole. 4.3. Luontoon Kaavamuutos pyrkii säilyttämään suunnittelualueen luonto- tai ympäristöarvoja. Luonnonympäristöön kohdistuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty minimoimaan rakennuspaikkojen siirtämisellä pois herkemmiltä rantaosilta. Kaavaratkaisun vaikutukset Natura-alueille on arvioitu erillisessä raportissa (Natura-arviointi). 4.4. Maisemaan ja kulttuuriperintöön Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita alueita ei kaavamuutosalueella ole. Kaavamuutoksella on toteutuessaan jonkin verran vaikutusta maisemaan. 4.5. Liikenteeseen Kaavamuutos toteutuessaan lisää alueen liikennöintiä. 4.6. Teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella on toteutuessaan vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen. 4.7. Talouteen Yleisesti ottaen uudesta rakentamisesta aiheutuu myönteisiä taloudellisia vaikutuksia yhdyskunnalle mm. rakennusalan työllisyyden parantumisen, hyödykkeiden kysynnän kasvun ja verotulojen lisääntymisen muodossa. 4.8. Terveyteen ja turvallisuuteen Kaavalla ei arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen alueen virkistyskäytön myötä. 4.9. Sosiaalisiin oloihin Kaavoituksessa on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta osallistuvalla, tasapuolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla kaavaratkaisussa yksityisten maanomistajien edun lisäksi myös kaikkien yksilöiden rannankäyttötarpeet ja -toiveet.
Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti käyttäen rakennusoikeuden mitoituksessa yhtenäisiä mitoitusperiaatteita ja kantatilatarkastelua. Suunnittelun eri vaiheissa on sekä maanomistajia että asukkaita kuultu eri tavoin ja saadut mielipiteet on otettu huomioon. Uudet lomarakennuspaikat etenkin Säynätniemessä on sijoitettu toistensa läheisyyteen, mikä lisää asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja turvallisuuden tuntua. Jokamiehenoikeudet mahdollistava ja kaavassa osoitettuihin virkistysalueisiin sekä -kohteisiin perustuva perustuva maankäyttö takaa virkistysmahdollisuudet myös niille, jotka eivät omista rantaan rajoittuvia kiinteistöjä. 4.10. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Alueelta tunnetaan muinaisjäännöksiä, jotka on merkitty kaavakarttaan. Rakentamisella ei ole vaikutusta näiden kohteiden säilymiseen. Kaavamuutoksella ei arvioida olevan muita merkittäviä vaikutuksia eikä sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden torjumiseksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin. KAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutoksen toteuttamisesta vastaa kiinteistönomistajat. Joutsassa 17.8.2016 Jukka S Lehtonen aluearkkitehti