PÖYTÄKIRJA 4/2012 Kokousaika Kokouspaikka Osallistujat 17.12.2012 klo 13.00-14.18 luentosali 10 Edustajat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnista ja edustajat Oulun yliopistosta. Nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Liite 1 25 Muut osallistujat Kyösti Juujärvi Eija Säilynoja Tuija Haikola Jari Latvala Kaija Sepponen Juha Kukkonen Helvi Kyngäs Hannu Leskinen Aino-Liisa Oukka Pirjo Kejonen Jarkko Raatikainen Juha Jääskeläinen Sari Haataja hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen sh-piirin johtaja johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja talousjohtaja henkilöstöjohtaja hallintolakimies sihteeri Asiat :t 25-37 Laillisuus ja päätösvaltaisuus, 26 Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Allekirjoitus Risto Säkkinen Puheenjohtaja Sari Haataja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Matti Kontio Eila Anttila Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuntayhtymän yhtymähallinnossa 17. - 21.1.2013 Todistaa n sihteeri Sari Haataja
PÖYTÄKIRJA 4/2012 n kokouksen pöytäkirja Kokousaika Kokouspaikka 17.12.2012 klo 13.00-14.18 luentosali 10 Asian nro Liite nro Asia Sivu 25 1 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen 3 26 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 27 Pöytäkirjan tarkastajien vaali 4 28 2 Vuosien 2013-2015 toiminta- ja taloussuunnitelma ja vuoden 2013 talousarvio 5 29 3 Vuoden 2012 talousarvion määrärahamuutokset 11 30 4 Poistosuunnitelman muuttaminen 15 31 5 Omavelkainen takaus Oulun Keskuspesula Oy:n lainaan 18 32 6 Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 20 33 7 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 30 34 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarkastussäännön muuttaminen 37 35 8 aloitteiden käsittely 40 36 Aloitteet 42 37 Kokouksen päättäminen 43
PÖYTÄKIRJA 4/2012 3 25 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenet ja heidän äänimääränsä on merkitty mukana seuraavaan ääniluetteloon (liite 1). Jäsenkunnan edustajien määrä valtuustossa määräytyy seuraavasti: Kunnan asukasluku kunnallisvaalivuonna Jäsenten lukumäärä 2.000 tai vähemmän 1 2.001-8.000 2 8.001-25.000 3 25.001-100.000 4 100.001 tai enemmän 5 Lisäksi Oulun yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. n jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan kunnallisvaalivuoden asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1.000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Oulun yliopiston edustajien äänimäärä valtuustossa on 10 prosenttia kuntien kuntayhtymän valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta valittaessa. Suoritetaan nimenhuuto ja hyväksytään sen perusteella ääniluettelo. 17.12.2012 Valt 25 Läsnä oli 70 edustajaa jäsenkunnista ja 1 Oulun yliopistosta. Sievin kunnasta ei ollut edustajaa. Päätös: Nimiluettelo hyväksyttiin kokouksen ääniluetteloksi. Liite 1 25 Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 4 26 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kutsu valtuuston kokoukseen on toimitettu valtuuston ja hallituksen jäsenille, Oulun yliopistolle ja sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kunnanhallituksille sekä sairaanhoitopiirin johtajalle, johtajaylilääkärille ja hallintoylihoitajalle kirjeissä, jotka on lähetetty 30.11.2012 eli perussopimuksen 8 :ssä määrätyllä tavalla vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kokouksesta on lisäksi ilmoitettu seuraavissa päivälehdissä: Kaleva, Suomenmaa, Kansan Tahto, Keskipohjanmaa, Koillissanomat, Nykypäivä ja Demokraatti. on perussopimuksen 9 :n mukaan päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Kokous todettaneen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 17.12.2012 Valt 26 Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 27 Pöytäkirjan tarkastajien vaali valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastajat toiminevat myös ääntenlaskijoina mahdollisten äänestysten sattuessa. 17.12.2012 Valt 27 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matti Kontio Kiimingistä ja Eila Anttila Vaalasta. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 5 DIAARI:323 /2012 28 Vuosien 2013-2015 toiminta- ja taloussuunnitelma ja vuoden 2013 talousarvio Toiminta- ja taloussuunnittelu on edennyt hallituksessa hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Suunnitelmaan liittyy aikaisempien vuosien tapaan osio Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen. Kokonaisuudessaan uuden terveydenhuoltolain mukainen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma (ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus) laaditaan seuraavaa valtuustokautta varten syksyyn 2013 mennessä. Kokoukseen mennessä valmistunut suunnitelma-aineisto on esityslistan liitteenä. Toiminta- ja taloussuunnitelman käsittely jatkuu 27.11. pidettävässä hallituksen kokouksessa. käsittelee toiminta- ja taloussuunnitelmaa kokouksessaan 17.12.2012. Talousjohtajan ehdotus: Hallitus käsittelee toiminta- ja taloussuunnitelman luonnosta vuosille 2013 2015 ja antaa evästyksen jatkovalmisteluun. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen. 12.11.2012 Hall 140 Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka ja talousjohtaja Jarkko Raatikainen alustivat asiaa. Kutsuttuna asiantuntijana oli kehitysjohtaja Pasi Parkkila. Kokouksessa jaettiin "Talousarviokehys 2013", liite 1 140. Päätös: Hallitus hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen. Kuntalain mukaisesti sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion ja -suunnitelman tehtävänä on tavoitteiden asettamisen ja voimavarojen jakamisen lisäksi osoittaa, miten käyttötalous, investoinnit ja muut pääomamenot rahoitetaan. Toiminta- ja taloussuunnitelma on valtuuston toiminnan ja talouden ohjausväline. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 6 Toiminnan muutokset ja tavoitteet Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuoden aikana ovat: - Sairaanhoitopiirin järjestämä ensihoitopalvelu käynnistyy vuoden 2013 alusta. Merkittävä osa palvelua on ensihoitokeskus, ja sen osana johtamisjärjestelmä, jonka resurssointi on jo käynnistynyt. - Pohjois-Suomen laboratoriokeskusliikelaitoskuntayhtymän (NordLab) toiminta käynnistyy vuoden 2013 alusta. - Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit valmistelevat vuoden 2013 aikana erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. - Perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana valmistellaan perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelma. - Selkäydinvammapotilaiden valtakunnallisen tutkimuksen, hoidon, välittömän kuntoutuksen ja elinikäisen monialaisen hoidon ja seurannan järjestäminen keskitetään Helsingin ja Tampereen ohella Ouluun - Oulun kaupungin ja uuden Oulun yhteistyötä syvennetään ja toimintoja siirtyy kaupungilta sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Psykiatrian vuodeosastotoiminto siirtyy OYS:aan, samoin apteekkitoiminnot ja silmälääkäripalvelu. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut laajenevat. - KYTKE-hankkeessa valmisteltu palliatiivisen hoidon kehittäminen jatkuu ja yksikkö perustetaan voimavarojen vapautuessa. - Vuodeosastotoimintaa kehitetään edelleen ja vuodeosastopaikkojen yhteiskäyttöä lisätään kaikilla tulosalueilla. - Erityisvastuualueelle perustetaan uusien lääketieteellisten menetelmien arviointitoiminto. Sairaanhoitopiirin strategiasta johdetut tavoitteet tulevalle talousarviovuodelle ovat: - Hoito on potilaslähtöistä - Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta - Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon - Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa - Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö - Johtaminen perustuu avoimuuteen - Korkeatasoista tutkimus-, koulutus- ja kehitystoimintaa - Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 7 Talousarvio vuodelle 2013 Kullekin strategiselle linjaukselle on asetettu erikseen tavoitteet ja mittarit talousarviossa. Koko sairaanhoitopiirin avohoitokäyntien määrä arvioidaan olevan ensi vuonna noin 521 400. Vuoden 2012 käyttösuunnitelmaan verrattuna avohoitokäyntien kokonaismäärän kasvuksi odotetaan 5,6 % ja vuoden 2011 toteutuneeseen verrattuna 1,8 %. Erikoissairaanhoidon osalta kasvu on merkittävintä Operatiivisella tulosalueella. Hoitopäivien määräksi vuodelle 2013 arvioidaan noin 272 400 hoitopäivää, missä on nousua kuluvan vuoden suunnitelmaan verrattuna 0,1 %. Luvuissa ovat mukana myös Oulun kaupungilta 1.9.2013 siirtyville kahdelle psykiatriselle osastolle suunnitellut 2 900 hoitopäivää. Ilman em. siirtyviä psykiatrian osastoja hoitopäivien määrä vähenee 1,0 %. Vuoden lopussa suunnitellaan koko sairaanhoitopiirissä olevan 922 sairaansijaa eli 23 sairaansijaa tämän hetkistä tilannetta enemmän. Psykiatriset sairaansijat lisääntyvät Oulun kaupungilta siirtyvien osastojen myötä 28:lla. Yleissairauksien sairaansijojen suunnitellaan vähenevän 5:llä. Vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika on suunnitelman mukaan 4,7 vrk. Koko sairaanhoitopiirin keskimääräinen hoitoaika kuvaa huonosti eri erikoisalojen tavoitteita, esim. somaattinen erikoissairaanhoito vs. psykiatria. Suunnitelmassa somaattisten erikoisalojen keskimääräiseksi hoitoajaksi arvioidaan 3,7 vrk ja psykiatrian vuodeosastojen 26,5 vrk. Leikkausten määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2012 suunnitelman tasolla, mutta kasvavan vuoden 2011 toteutuneeseen verrattuna 6,5 %. Synnytysten määrän arvioidaan kasvavan Raahen sairaalan synnytysten lopettamisen myötä noin 500:lla vuoden 2011 toteutuneeseen verrattuna ja 300:lla kuluvan vuoden suunnitelmasta. Vuonna 2013 OYS:ssa ja Oulaskankaan sairaalassa arvioidaan olevan yhteensä 5 600 synnytystä. Kehitysvammahuollon tulosalueella asumispalvelujen hoitopäivät vähenevät noin 30 %:lla, mikäli suunnitellut yksiköiden siirrot toteutuvat. Laitoshoidon hoitopäivien arvioidaan vähenevän lähes 14 % sekä kuluvan vuoden suunnitelmaan että vuoden 2011 toteutuneesta hoitopäivämäärästä. Taloudellisuustavoite sairaanhoitopiirin oman sairaanhoidon palvelutuotannonlaskutuksesta asukasta kohden vuodelle 2013 on 869 euroa. Se on 29 euroa suurempi kuin vuoden 2012 talousarviossa ja 42 euroa enemmän kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Toimintatulot ovat talousarviovuodelle 541,1 milj. euroa. Se on 6,1 % suurempi kuin vuoden 2012 käyttösuunnitelman tulot ja 4,0 % suurempi kuin vuoden 2011 tilinpäätös. Eliminoimalla tuloslaskelman vertailusta siirtyneiden ja sairaanhoitopiirille siirtyvien uusien toimintojen laskutuksen lisäys (Selkäydinvammakeskus, synnytysten keskittäminen Raahen sairaalasta Oulaskankaalle, Oulun kaupungilta siirtyvät psykiatriset osastot (1.9.2013 alkaen) sekä hoitotakuuostojen osittainen muuntaminen omaksi toiminnak- Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 8 si), on vertailukelpoinen jäsenkuntalaskutuksen muutos ensi vuoden talousarviossa 4,9 % vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna. Muutos vastaa shp:lle asetettua jäsenkuntien hyväksymää kehystä. Kaikkiaan sairaanhoitopiirin oman tuotannon sisältävä jäsenkuntalaskutus vuonna 2013 on talousarvioehdotuksessa 350,3 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin palveluiden myynnin muille sairaanhoitopiireille ja ulkokunnille lasketaan olevan 64,9 milj. euroa. Laskutuksen kasvu perustuu lisääntyneeseen sairaanhoidon käyttöön. Kasvua on siten tässä tiliryhmässä arvioitu olevan 8,4 % vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna. Toisaalta laskutusta lisää vakuutusyhtiöille tuotettavien tapaturmapotilaiden (Täky-laskutus) hoito, kohdistuen tuloina ensisijaisesti päivystykseen, leikkaus- ja tehohoidon sekä kuntoutuksen yksiköihin. Erityisvaltionosuus opetus- ja tutkimustoimintaan on laskettu olevan 18,4 milj. euroa ja se on 5,2 % pienempi kuin vuoden 2011 toteuma. Tuloslaskelman mukaiset maksutulot sisältävät valmiusrahastoon kannettavan maksun ja asiakasmaksut potilailta. Asiakasmaksujen arvioidaan olevan 15,9 milj. euroa, siinä on kasvua 0,6 % vuoteen 2012 verrattuna. Valmiusrahastoon esitetään kannettavaksi jäsenkunnilta 16,00 euroa/asukas, mikä on samansuuruinen kuin vuonna 2012. Valmiusrahasto tuottaa yhteensä noin 6,4 milj. euroa ja kattaa sairaanhoitopiirin potilasvakuutuksesta, yleisestä valmiudesta ja projektien omarahoitusosuuksista aiheutuvia menoja. Potilasvakuutusmenojen arvioidaan olevan 4,0 milj. euron tasolla vuonna 2013. Toimintamenot ovat talousarvioesityksen mukaan yhteensä 518,4 milj. euroa. Toimintamenot ovat vuoden 2012 käyttösuunnitelmaan verrattuna 5,9 % suuremmat. Vertailukelpoisen toimintamenojen kasvun arvioidaan olevan vuoden 2012 käyttösuunnitelmaan nähden 3,7 % ja vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna 1,9 %. Toimintamenojen kasvu on omistajaohjauksen rahoitus- ja kehityssopimuksen mukainen. Kuntayhtymän menojen asettuminen kehyksen edellyttämälle tasolle perustuu tulosaluekohtaiseen valmisteluun, jolloin erityisesti on korostunut käytettävissä olevan työpanoksen hallinta. Henkilöstömenojen arvioidaan kasvavan 3,8 % vuoden 2012 vertailukelpoiseen käyttösuunnitelmaan nähden. Sairaanhoitopiirin strategian omistajaohjauksen tavoitteen mukaisesti tuottavuuden vuosittainen kasvu on yksi prosentti ja sairaanhoitopiirin työpanosta ei kasvateta. Henkilöstösuunnittelussa huomioon otetaan sairaanhoitopiirille lain mukaan siirtyvät tehtävät ja omistajakuntien kanssa sovittujen alueellisten toimintamallien mukaiset henkilöstömuutokset ja liikkeenluovutusten yhteydessä siirtyvän henkilöstön vaikutus. Henkilöstösuunnittelun lähtötiedot pohjautuvat 12 kuukauden (1.7.2011 30.6.2012) toteutuneisiin palkka- ja työpanostietoihin. Suunnittelun pohjana olevia palkkoja on korotettu kertoimilla virka- ja työehtosopimusten toteutuneita ja vuoden 2013 ennakoituja palkankorotuksia vastaavaksi. Lisäksi Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 9 talousarvion 2013 henkilöstömenojen kehystä on kasvatettu toiminnallisten muutosten ja vuoden 2012 virka- ja työehtosopimusten ennakoimattomien sopimuskorotusten pohjalta 3,5milj. euroa. Vuoden 2012 kymmenen kuukauden palkkamuutos on 7,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Vuoden 2012 palkkasopimuksiin sisältyvät korotukset, järjestely- ja kertaerät sekä avohoitotalon käyttöönotto puolessa välillä vuotta 2011 ja muut toiminnalliset muutokset vaikuttavat henkilöstösuunnittelun pohjatietoihin vielä palkkoja korottavasti. Vuoden 2012 palkka- ja henkilöstömenoennusteen mukaan varattujen määrärahojen arvioidaan ylittävän käyttösuunnitelman n. 6,8 miljoonaa eurolla (+2,1 %). Henkilöstömenoennusteen ylityksestä reilu miljoona euroa johtuu valtakunnallisesti vahvistettujen sivukulumenojen ennakoimattomasta muutoksesta. Henkilöstömenojen käyttösuunnitelman mahdollinen ylitys vuodelta 2012 vähentää vastaavasti vuoden 2013 kasvuvaraa. Toiminnallisia muutoksia tarvitaan henkilöstökustannusten hallitsemiseksi. Vuoden 2013 sijaisuudet pyritään hoitamaan pääasiassa sisäisillä sijaisilla ja rekrytointiyksikössä toimivilla varahenkilöillä. Uusia työpanoksia otetaan käyttöön lainsäädäntöön perustuviin ja sairaanhoitopiirille siirtyviin toimintoihin mm. ensihoitopalveluiden kenttäjohdon, selkäydinvammapotilaiden keskitetyn hoidon, Oulun kaupungin apteekkitoimintojen, silmälääkäri, patologia ja potilaskuljetusten järjestämiseen sekä psykiatrian laitoshoidon toimintojen uudelleen järjestämiseen. Pohjois-Suomen laboratoriokeskus Nordlab aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta jolloin 311 henkilöä siirtyy sairaanhoitopiiristä Nordlabiin. Palvelujen ostoon varatut määrärahat ovat talousarvioesityksen mukaan 97,9 milj. euroa, mikä on 54,4 % suurempi kuin kuluvan vuoden käyttösuunnitelmassa. Palvelujen ostojen suuren kasvun selittää laboratoriokeskuksen toiminnan aloittaminen vuoden 2013 alusta, jolloin sisäiset laboratorio-ostot (21 milj. euroa) siirtyvät palveluiden ostoihin. Lisäksi ensihoidon palveluiden ostojen arvioidaan olevan 15,2 milj. euroa vuonna 2013. Tarvikemenot ovat talousarvioesityksessä 86,4 milj. euroa. Apteekki- ja hoitotarvikkeisiin on varattu ensi vuodelle yhteensä 51,8 milj. euroa, mikä on hieman vajaa 60 % sairaanhoitopiirin tarvikemenoista. Määräraha on 1,1 % pienempi kuin vuoden 2012 käyttösuunnitelman määräraha. Apteekkitarvikkeisiin varataan talousarvioehdotuksen mukaan 24,5 milj. euroa, 10,9 % vähemmän kuin vuodelle 2012. Vuoteen 2011 verrattuna apteekkitarvikemenot laskevat noin 2,6 milj. euroa (-9,6 %) johtuen toiminnan muutoksista (NordLab). Hoitotarvikkeiden osalta talousarviossa varaudutaan 9,7 % kasvuun verrattuna vuoden 2012 käyttösuunnitelmaan, johtuen tarvikehintojen ja käytön merkittävästä noususta sekä kuluvan vuoden maltillisesta budjetoinnista. Tuloslaskelman mukainen 22,4 milj. euron vuosikate kattaa lähestulkoon talousarvion mukaiset 22,8 milj. euron suuruiset poistot. Talousarvioesityksen mukainen alijäämä vuonna 2013 on 388 tuhatta euroa. Rahoituslaskel- Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 10 man mukaan lainakannan nettomuutos on 5,0 milj. euroa. Kyseisellä lainakannan muutoksella rahoitetaan investointiosan rakentamishankkeita. Vuoden 2013 investointien osalta ei aloiteta merkittäviä isoja rakennusprojekteja. Investointiesitykset ovat yhteensä 24,0 milj. euroa vuodelle 2013. Talousarviovuoden 2013 investoinneista 9,0 milj. euroa käytetään rakennusten peruskorjauksiin ja -parannuksiin, 12,5 milj. euroa koneiden ja laitteiden korvaus- ja uusintahankintoihin sekä 2,5 milj. euroa tietojenkäsittelyohjelmistojen hankintaan ja päivitykseen. Vuosien 2013-2015 toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja vuoden 2013 talousarviota käsitellään yhteistyötoimikunnassa 19.11.2012. Talousjohtajan ehdotus: Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy esityslistan liitteenä seuraavan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2015 ja talousarvion vuodelle 2013. Lisäksi hallitus oikeuttaa valmistelevien viranhaltijoiden tekemään toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä talousarvioon oikaisuluonteisia sekä muita mahdollisia teknisiä korjauksia ennen kuin suunnitelma ja talousarvio lähetetään valtuustolle. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen. 27.11.2012 Hall 157 Kokouksessa jaettiin toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2013-2015 uusi sivu "Suoritteet / Tunnuslukutavoitteet" (liite 1 157), joka lisätään sivun 75 jälkeen. Päätös: Hallitus hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen., liite 2: Toiminta- ja talousssuunnitelma 2013-2015 Hallituksen esitys: päättää hyväksyä esityslistan liitteenä seuraavan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2015 ja talousarvion vuodelle 2013. 17.12.2012 Valt 28 Päätös: hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 11 DIAARI:340 /2012 29 Vuoden 2012 talousarvion määrärahamuutokset Talousarvio ja käyttösuunnitelma Toiminta ja tulos vuonna 2012 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto hyväksyi kokouksessaan 19.12.2011 toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyen vuoden 2012 talousarvion. Tällöin vahvistetun talousarvion toimintatulot olivat 514,2 milj. euroa, toimintakulut 493,1 milj. euroa, vuosikate 20,5 milj. euroa, tilikauden alijäämä 122 tuhatta euroa ja investointimenot 30,1 milj. euroa. tarkisti talousarviota 11.6.2012 vahvistaessaan hallituksen esityksen mukaisesti käyttösuunnitelmaan sisällytetyt tarkistukset. Tuloslaskelman osalta toimintatuottoja pienennettiin 4.200.437 euroa ja toimintakuluja pienennettin 3.563.266 euroa. Edellisistä johtuen toiminta- ja vuosikate aleni 637.171 eurolla 21,5 milj. euroon ja tilikauden tulos aleni 507.171 eurolla osoittaen 629.699 euron alijäämää. Tehdyt muutokset johtuivat suurimmalta osalta Oulaisten perusterveydenhuoltoa koskevan sopimuksen purusta ja lisääntyneestä palvelutuotannosta Oulun kaupungin kanssa. Investointiosan osalta alkuperäiseen talousarvioon verrattuna käyttösuunnitelmaan ja siten myös talousarviotarkistukseksi tehtiin määrärahamuutoksia hankintojen osalta, jotka olivat keskeneräisiä tilivuoden 2011 päättyessä. Vuodelta 2011 siirtyneitä keskeneräisiä hankintoja oli yhteensä 7.361.573 euroa. Apuvälinekeskuksen osalta 390.000 euroa siirrettiin investoinneista toimintakuluihin johtuen sairaanhoitopiirin investointirajan korotuksesta 5.000 eurosta 10.000 euroon. Investointien kokonaisbudjetiksi kuluvalle vuodelle muodostui 37,0 milj. euroa. Osavuosikatsauksen mukaan (tammi-elokuu) sairaanhoitopiirin palvelujen kysyntä lähetemäärällä mitaten on laskenut 0,5 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Lähetemäärän lasku ei anna oikeaa kuvaa kysynnästä, koska samanaikaisesti sähköiset konsultaatiovastaukset ovat kasvaneet 24,4 %. Hoidettujen potilaiden määrä (eri henkilöt) on kuluvana vuonna kasvanut 2,5 % (2.341 henkilöllä). Avohoitokäyntien osalta kasvua edelliseen vuoteen on ollut 5,6 %. Vuodeosastohoidon hoitopäivien määrä on laskenut tavoitteen mukaisesti 2,2 %. Toiminnan volyymi on ollut korkeampi kuin toiminta- ja taloussuunnitelmassa ennakoitiin. Hoitoonpääsyä koskevan lainsäädännön mukaan lähetteen perusteella tapahtuva hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika oli 2 vrk. Yli määräajan (21 vrk) käsittelyä odottaneita lähetteitä kaudella 1.1.- 31.8.2012 oli 1,2 %, kun huhtikuun lopulla osuus oli 1,6 %. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 12 Toimintamenojen määrärahojen lisäykset Vuoden 2011 Toukokuun 1. päivästä lähtien myös ensikäyntien osalle on säädetty aikarajat. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoissairaanhoidon arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Ensikäyntiä odottavien osalta tilanne on tältä osin huono; yli 3 kk odottaneita oli elokuun lopussa yhteensä 1.732. Tilanne on kuitenkin oleellisesti parantunut vuotta aiemmasta, jolloin vastaava luku oli 2.346. Diagnosoidun hoidon tarpeen mukaiseen hoitoon pääsyn osalta tilanne on sairaanhoitopiirissä hieman huonontunut. Yli 6 kk leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottaneita oli elokuun lopussa 239 henkilöä, vuotta aiemmin heitä oli 109. Hoitojonot pyritään purkamaan pääasiassa omalla lisätyöllä, mutta myös ostopalveluja käytetään. Hoitoon pääsyä koskevien velvoitteiden täyttämisen lisäkustannusten on arvioitu olevan noin 5 milj. euroa v. 2012 aikana. Hoidon järjestämiseen ja hoitotakuun toteuttamiseen odotetaan helpotusta avohoitotalon toiminnan vakiintumisen myötä. Sairaanhoitopiirin yhdeksän kuukauden tulos oli 2,0 milj. euroa alijäämäinen. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan alijäämäinen noin 2,7 milj. euroa. Jäsenkuntalaskutuksen arvioidaan ylittyvän vuoden 2012 käyttösuunnitelmaan nähden 3,1 % ja vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna 3,6 %. Koko vuoden osalta käyttösuunnitelmassa pysyminen on riippuvainen erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnästä. Hoitoa tarvitsevien potilaiden määrän kasvu arvioidaan jatkuvan samalla tasolla kuin alkuvuoden aikana, jolloin käyttösuunnitelma tulee ylittymään. Ennakoitua korkeamman kustannusten kasvun vuoksi tulosalueiden kanssa käynnistettiin neuvottelut käyttösuunnitelmassa pysymiseksi. Kasvun taustalla on sairaanhoitopiirille siirtyneiden toimintojen lisäksi hoitotakuun velvoitteiden vaatima lisätyö ja arvioitua korkeampi hoidon tarve: vuoden 2012 talousarviossa hoidossa olleiden potilaiden määrän arvioitiin vähenevän noin 700:lla, käytännössä kehitys on ollut täysin päinvastainen; kasvua tammi-elokuussa on ollut 2.341. Toimintamenojen muutos on yhdeksältä kuukaudelta 3,3 % korkeampi kuin edellisen vuoden vastaava ollen 75,9 % käyttösuunnitelmasta. Sairaanhoitopiirin tasolla toimintamenojen ylitys on ennusteen mukaan 17,7 milj. euroa, mikä on 3,6 % korkeampi kuin käyttösuunnitelmassa. Tulosalueittain toteutuu toimintamenojen alituksia ja myös ylityksiä. Sairaanhoitopiirin valtuusto on määritellyt sitovuustasot sairaanhoitopiiri- ja tulosaluetasoille. Sitovuustasoilla esitetään valtuustolle 20,45 milj. euron määrärahakorotusta, joka on 4,2 % vahvistetun talousarvion toimintamenoista laskettuna. Ylitykset kohdistuvat henkilöstömenoihin, palvelujen ostoihin, tarvikkeisiin, muihin menoihin ja poistoihin. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 13 Toimintamenojen osalta esitetään määrärahojen korotuksia yhteensä 20,45 milj. euroa jakaantuen seuraavasti: - henkilöstömenoihin 6,69 milj. euroa - palvelujen ostoihin 4,97 milj. euroa - aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin 4,94 milj. euroa - poistoihin 2,7 milj. euroa - avustuksiin 0,69 milj. euroa - muihin menoihin 0,46 milj. euroa Rahoituskulujen osalta ennuste tämän vuoden toteumaksi tulee olemaan arviolta 0,1 milj. euroa alhaisempi kuin käyttösuunitelmassa johtuen ennakoitua pienemmästä lainakannan kasvusta ja korkotason alhaisuudesta. Vuoden 2012 palkka- ja henkilöstömenoennusteen mukaan varattujen määrärahojen arvioidaan ylittävän käyttösuunnitelman n. 6,7 miljoonaa euroa (+2,1 %). Henkilöstömenoennusteen ylityksestä reilu miljoona euroa johtuu sivukulumenojen ennakoimasta muutoksesta. Noin puolet ylityksestä johtuu talousarvion laadintavaiheen jälkeen tehdyistä työehtosopimuksien korotuksista. Loppuosa ylityksestä johtuu toteutuneen työpanoksen ennakoitua suuremmasta kasvusta. Palkalliset palvelusuhteet työpanoksina ylittää käyttösuunnitelman 41,7 kappaleella lokakuun lopussa. Työpanoksen kasvun yhtenä merkittävänä osatekijänä on sairauspoissaolojen kasvu edellisestä vuodesta. Palvelujen ostojen arvioidaan ylittävän noin 5 milj. eurolla. Ylityksiä arvioidaan tulevan useammassa ostopalvelussa mm. ohjelmistoihin liittyvissä palveluissa, potilaskuljetuksissa, laboratio- ja röntgenpalveluissa sekä kuntoutuspalveluissa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavarahankintoihin kohdistuvat kustannukset arvioidaan ylittyvän myös noin 5 milj. eurolla. Tarvikkeissa hoitotarvikkeita on hankittu arvioitua enemmän johtuen toiminnan volyymin kasvusta. Lisäksi hoitotarvikkeiden budjetoinnin yhteydessä tehtiin virhearviointi. Lääkevalmisteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi ja myös erityisen kalliiden lääkkeiden käyttö on lisääntynyt arvioitua enemmän. Kuluvalle vuodelle nostettiin pienhankintojen aktivointirajaa 5.000 eurosta 10.000 euroon, minkä johdosta osa aiemmin aktivoiduista jkalustohankinnoista kirjataan suoraan kuluksi. Esityksen liitteessä on tulosalueittain esitetty talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto tulosalueittain. Toimintatulojen muutokset Jäsenkuntalaskutus kasvoi tammi-elokuussa 4,7 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ulkokuntien ja muiden palvelua käyttäneiden osalta laskutuksen kasvu oli 5,3 %. Toimintatuotot kasvoivat 3,1 %, kertymä käyttösuunnitelmaan nähden oli 67,4 %. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 14 Toimintatuottojen osalta esitetään määrärahojen korotuksia yhteensä 18,15 milj. euroa jakaantuen seuraavasti: - jäsenkuntamyynti 11,0 milj. euroa - ulkokuntamyynti ja muut 3,75 milj. euroa - muut tulot 3,4 milj. euroa Muihin tuloeriin sisältyy sekä alituksia että ylityksiä. Esitettävien määrärahojen tarkistusten jälkeen sairaanhoitopiirin käyttösuunnitelman tuloslaskelman toimintatuotot ovat 528,1 milj. euroa, toimintakulut ovat 507,3 milj. euroa ja vuosikate on 20,4 milj. euroa. Em. määrärahatarkistuksilla tulos on alijäämäinen 2,8 milj. euroa. Esityslistan liitteenä on edellä esitetyillä perusteilla laaditut toimintatulojen ja -menojen määrärahamuutokset esitettynä valtuustolle sitovuusmääräysten mukaisesti tulosalueittain sekä sairaanhoitopiirintason tuloslaskelma. Talousjohtajan ehdotus: Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy sairaanhoitopiirin vuoden 2012 talousarvioon/käyttösuunnitelmaan esityslistan liitteiden mukaiset toimintatulojen ja -menojen määrärahojen lisäykset. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen. 27.11.2012 Hall 156 Kokouksessa jaettiin asiaan 5 korjattu liite "Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto" (liite 1 156). Päätös: Hallitus hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen., liite 3: Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto ja määrärahamuutokset vuodelle 2012 (tuloslaskelmaosa) Hallituksen esitys: päättää hyväksyä sairaanhoitopiirin vuoden 2012 talousarvioon/käyttösuunnitelmaan esityslistan liitteiden mukaiset toimintatulojen ja -menojen määrärahojen lisäykset. 17.12.2012 Valt 29 Päätös: hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 15 DIAARI:324 /2012 30 Poistosuunnitelman muuttaminen Hallintosäännön 31 :n mukaan suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto ja poistosuunnitelman vahvistaa hallitus. n hyväksymien suunnitelman mukaisten poistojen perusteiden pohjalta hallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kirjanpitolain säännökset Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi (KPL 5:5 ). Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineettoman omaisuuden hankintameno on poistettava suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan, enintään viiden vuoden kuluessa, jollei tätä pidempää poistoaikaa, kuitenkin enintään 20 vuotta, voida erityisestä syystä pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena (KPL 5:5a ). Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika riippuu hyödykkeeseen liittyvistä tulonodotuksista ja hyödykkeen palvelutuotantokyvystä. Taloudellinen käyttöaika on yleensä todellista käyttöaikaa lyhyempi. Poiston mitoituksessa on aina otettava huomioon varovaisuuden periaate. Myös olennaisuuden periaate otetaan huomioon siten, että kiinnitetään huomio ensisijaisesti merkittäviin hyödykkeisiin tai hyödykeryhmiin. Poistojen oikeaa tasoa on arvioitava myös kirjanpito- ja kuntalakien edellyttämän oikean ja riittävän kuvan antamisen tarkoituksessa. Tilinpäätösperiaatteista sekä oikea ja riittävä kuva että varovaisuuden periaate edellyttävät, ettei tilinpäätös anna liian hyvää kuvaa tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos poistot on mitoitettu liian pieniksi esimerkiksi liian pitkiksi arvioitujen poistoaikojen takia, seurauksena tilikauden tulos ja ylijäämä saattavat näyttää liian hyviltä samoin kuin taseen antama kuva taloudellisesta asemasta saattaa näyttää liian hyvältä tosiasialliseen tilanteeseen nähden, kun poistot olisi tehty riittävinä taloudellisen pitoajan mukaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut vuonna 2011 yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Yleisohje korvaa vuonna 2008 annetun yleisohjeen. Tarkistettua ohjetta on noudatettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmin. Lisäksi kuntajaosto on laatinut muistion poistosuunnitelman tarkistamisesta, joka on julkaistu 18.6.2012. Muistion mukaan poistosuunnitelman muutos koskee vain muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 16 Sairaanhoitopiirin valtuuston 11.11.1996 hyväksymä poistosuunnitelma on kuntajaoston suosituksen takia arvioitava uudelleen. Kuntajaosto suosittelee yleisohjeessaan käyttämään yleisohjeen poistoaikojen alarajoja, ellei hyödykekohtaisesti tehdä hyödykkeille poistosuunnitelmaa, jossa perustellaan pidemmän poistoajan käyttämistä teknistaloudellisilla perusteilla. Erityinen hyödykekohtainen peruste pidemmälle poistoajalle voi tulla kysymykseen esimerkiksi, jos on ilmeistä, että hyödykkeen käyttöikä rakennusteknisistä syistä, alhaisen käyttöasteen takia tai muusta syystä tulee olemaan tavanomaista pidempi. Kuntaliiton muistiossa todetaan, että erityisesti kuntayhtymissä on perusteltua määrittää hyödykekohtaiset poistosuunnitelmat taloudellisiin pitoaikoihin perustuen, jotta vältyttäisiin suurilta kertaluonteisilta lisäpoistoilta ja vuotuisen poistotason olennaiselta kasvulta, jotka aiheuttaisivat edelleen kuntien palvelujen ostoista maksettavaksi tulevan määrän merkittävää nousua. Uusien ohjeiden soveltaminen sairaanhoitopiirissä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositus hallinto- ja laitosrakennusten poistoajaksi on 20 50 vuotta. Sairaanhoitopiirin rakennuksilla on ollut 50 vuoden poistoaika. Perusparannuskohteissa on kuitenkin vuodesta 2005 alkaen noudatettu 30 vuoden poistoaikaa. Vanhimmat OYS:n sairaalarakennukset on otettu käyttöön vuonna 1972 ja ne ovat edelleen palvelutuotannossa. Rakennusten osalta esitetään, että uutta 30 vuoden poistoaikaa noudatettaisiin 1.1.2013 alkaen valmistuviin ja aktivoitaviin rakennuksiin. Poikkeuksena on vuonna 2011 valmistunut avohoitotalo, jonka alkuperäinen 50 vuoden poistoaika on tarkoituksenmukaista muuttaa 30 vuodeksi. Lähivuosina sairaanhoitopiirissä ryhdytään toteuttamaan mittavaa peruskorjaus- ja uudisrakentamisohjelmaa, jonka kustannusarvio on n. 500 milj. euroa. Tästä johtuen myös poistosuunnitelmaa on tarpeen tarkistaa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositus sairaala- ja terveydenhuoltolaitteiden poistoajaksi on 5 15 vuotta, atk-laitteiden sekä muiden laitteiden ja kalusteiden osalta 3 5 vuotta. Koneiden, kaluston ja laitteiden osalta poistoaikoja ei esitetä muutettavaksi. Nimikeryhmittely on päivitetty vastaamaan nykyistä nimikeryhmittelyä. Koneiden ja kaluston poistoajat ovat 3 8 vuotta. Pisimmät poistoajat ovat suurien lääkintäteknisten laitteiden osalta, joihin kuuluvat mm. kirurgiset apulaitteet, röntgen- ja magneettitutkimuslaitteet, isotooppitutkimuslaitteet ja sädehoitolaitteet. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositus ohjelmistojen poistoajaksi on 2 5 vuotta. Tietokoneohjelmistojen poistoaika on 3 4 vuotta. Liitteenä on sairaanhoitopiirin uusi poistosuunnitelma. Tarkistettua poistosuunnitelmaa esitetään noudatettavaksi vuoden 2013 alusta lukien aktivoitaviin poistokohteisiin. Poikkeuksena on vuonna 2011 valmistunut avohoitotalon rakennus, johon noudatetaan 30 v. poistoaikaa. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 17 Poistosuunnitelman muutos avohoitotalon rakennuksen osalta lisää vuosittaista poistoa 433 412 euroa. Asiasta on keskusteltu sairaanhoitopiirin tilintarkastajan kanssa. Aiempina tilikausina tehtyjä poistoja ja kertynyttä poistoeroa ei oikaista. Poistosuunnitelman muutos koskee muutostilikauden ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. Talousjohtajan ehdotus: Hallitus päättää - esittää valtuuston hyväksyttäväksi liitteenä 1 olevan tarkistetun poistosuunnitelman - esittää, että valtuusto antaa sairaanhoitopiirin hallitukselle oikeuden vahvistaa poistosuunnitelman nimikeryhmiin tulevat muutokset poistosuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen ja esittää asian valtuuston päätettäväksi. 12.11.2012 Hall 141 Puheenjohtaja Kyösti Juujärvi poistui kokouksesta väliaikaisesti. Puheenjohtajana toimi tämän pykälän kohdalla Eija Säilynoja. Pöytäkirjan tarkastajana Eija Säilynojan tilalla tämän pykälän kohdalla oli Esko Valikainen. Päätös: Hallitus hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen., liite 4: Sairaanhoitopiirin uusi poistosuunnitelma Hallituksen esitys: - päättää hyväksyä liitteenä olevan tarkistetun poistosuunnitelman. - antaa sairaanhoitopiirin hallitukselle oikeuden vahvistaa poistosuunnitelman nimikeryhmiin tulevat muutokset poistosuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 17.12.2012 Valt 30 Päätös: hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 18 DIAARI:338 /2012 31 Omavelkainen takaus Oulun Keskuspesula Oy:n lainaan Oulun Keskuspesula Oy:n toimitusjohtaja Matti Johansson kirjoittaa 16.11.2012: Oulun Keskuspesula Oy on PPSHP:n 80,4 % ja Oulun Kaupungin 19,6 % omistama osakeyhtiö, joka tuottaa tekstiilihuoltopalveluja kokonaisvaltaisesti osakkaille, muille kunnille ja avoimelle sektorille. Tämän vuoden liikevaihto on noin 6,6 m :a. Liikevaihdosta sairaanhoitopiirille suuntautuu 53,4 prosenttia, Oulun kaupungille 25,2 %, muille sairaanhoitopiirin jäsenkunnille 8,3 % ja avoimelle sektorille 13,1 %:a. Oulun Keskuspesula on osa sairaanhoitopiirin konsernia. Yhtiön palveluksessa on nykyisin 82 kokoaikaista työntekijää ja lisäksi noin 30 osa-aikaista. Oulun Keskuspesulan nykyiset toimitilat ja pääosa tuotantokoneista on otettu käyttöön vuonna 1991. Yhtiö on aloittanut uudistus ja ajanmukaistamisohjelman, joka tähtää tehokkuuden kasvattamiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, toimitusvarmuuden kehittämiseen ja parempaan asiakaspalveluun. Ohjelma on aloitettu vuonna 2010 ja toistaiseksi on uudistettu kiinteistötekniikkaa ja pyykin vastaanoton koneita ja laitteita. Vuoden 2016 mennessä on tarkoitus saada uudistettua päätuotantolinjat. Tämänlisäksi investointeihin kuuluu tekstiilien uudistamista mm. työpukujen osalta. Investointiohjelman arvioitu kustannusarvio on noin 4,0 miljoonaa :a. Yksityiskohtainen investointi- ja rahoitussuunnitelma on liitteenä. Oulun Keskuspesulan taloudellinen asema on vahva, luottoluokitus Suomen Asiakastiedon luottoluokituksen mukaan on AAA ja yhtiöllä ei ole korollista vierasta pääomaa. Yhtiö toimii omistamassaan kiinteistössä, jonka tontti on vuokrattu sairaanhoitopiiriltä. Oulun Keskuspesulan hallitus esittää, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri takaisi omavelkaisella takauksella Oulun Keskuspesulan kehittämislainan suuruudeltaan enintään 3.000.000. Laina-aika olisi 10 vuotta lainan nostopäivästä. Liite: Oulun Keskuspesula Oy:n toimitusjohtaja Matti Johanssonin esitys Talousjohtajan ehdotus: Hallitus esittää valtuustolle, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä myöntää 10 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Keskuspesula Oy:n 3 milj. euron lainalle, ja että laina kilpailutetaan rahoituslaitosten kesken. Takaukselle ei vaadita vastavakuutta, koska yhtiön omistus jakaantuu kokonaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin kesken. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 19 Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: Hallitus päättää hyväksyä talousjohtajan ehdotuksen ja esittää asian valtuuston päätettäväksi. 27.11.2012 Hall 159 Eija Säilynoja poistui kokouksesta esteellisenä. Päätös: Hallitus hyväksyi sairaanhoitopiirin johtajan esityksen., liite 5: - Oulun Keskuspesula Oy:n toimitusjohtaja Matti Johanssonin esitys - Yksityiskohtainen investointi- ja rahoitussuunnitelma (luottamuksellinen) Hallituksen esitys: päättää, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä myöntää 10 vuoden omavelkaisen takauksen Oulun Keskuspesula Oy:n 3 milj. euron lainalle, ja että laina kilpailutetaan rahoituslaitosten kesken. Takaukselle ei vaadita vastavakuutta, koska yhtiön omistus jakaantuu kokonaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin kesken. 17.12.2012 Valt 31 Päätös: hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 20 DIAARI:158 /2012 32 Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 Hallitus 21.5.2012 ja 25.5.2012 65, valtuusto 11.6.2012 16 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2009 hyväksytyssä omistajastrategiassa tilojen ja kiinteistöjen tulevaisuuden tarpeiden suunnittelu ja rahoitus on valittu yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilojen ytimen muodostaa Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). PPSHP:n omistuksessa olevien kiinteistöjen yhteenlaskettu bruttopinta-ala on noin 300 000 m2. Valtaosa rakennuskannasta on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla, ja edessä on pakostakin mittavat peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeet. Toisaalta terveyspalvelujen, myös erikoissairaanhoidon, kysyntä tulee kasvamaan lähivuosikymmeninä merkittävästi. OYS:n nykyiset tilat on suunniteltu tukemaan vuosikymmenten takaisia toimintamalleja, eivätkä ne enää tue uusien toimintamallien ja teknologioiden mahdollistamaa toiminnan tehostamista nykyistä tuottavammaksi ja kustannustehokkaaksi. Toiminnan kehittämisessä ja kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa tavoitteena on tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tuottavuuden kasvu ja parantunut vaikuttavuus saavutetaan tehostamalla palvelutuotantoa sekä hyödyntämällä tietotekniikkaa selvästi nykyistä laajemmin. Tilaratkaisujen toteuttamisessa korostuvat tilojen suunnittelu tehokkaampien palveluprosessien ehdoilla, muuntojoustavuus sekä ennakointi tulevien teknisten ja ICT-ratkaisujen toteuttamisen edesauttamiseksi. Uusien sairaaloiden suunnittelussa korostuvat erityisesti: potilasturvallisuus, tuottavuuden parantaminen, resurssien joustava käyttö, ammatillisen työnjaon uudistaminen, tilojen ja toimintojen vakiointi, tietojärjestelmien ja teknologian hyödyntäminen, tehokkaat logistiset ratkaisut, tilojen viihtyisyys ja monikäyttöisyys sekä energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Yleinen suuntaus on, että hoitoa suunnataan vuodeosastoilta avohoitoon, jossa voidaan toteuttaa yhä vaativampia toimenpiteitä aiempaa taloudellisemmin. Sairaansijojen ja vuodeosastojen lukumäärä vähenee, mutta vastaavasti vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden keskimääräinen vaikeustaso nousee. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on edessä monivuotinen rakentamis- ja peruskorjausjakso sekä samalla toiminnan uudistamisohjelma. Uudistamisohjelmalla tavoitellaan ensi sijassa hyötyjä taloudelle ja tuottavuudelle. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan 10 15 % toimintatapamuutosten ja niitä tukevien tilaratkaisujen avulla. Toimintatapamuutosten tavoitteena on mm. nykyistä joustavampi henkilöstöresurssien hyödyntäminen hoitotyössä, potilaiden hoidon nykyistä lyhyemmät kokonaisläpimenoajat sekä oikea-aikaisen ja -sisältöisen hoidon myötä oikein käytetyt hoitoresurssit. Ohjelmalla tavoiteltavat hyödyt potilaille, toiminnalle sekä Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 21 henkilöstölle ja johtamiselle ovat lähes kaikki sellaisia, että ne parantavat toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta ja luovat täten potentiaalin positiivisille taloudellisille muutoksille. Tehokkuutta parannetaan johtamisjärjestelmän ja toiminnanohjauksen muutosten avulla. Resursseja keskitetään niihin toimintoihin, joista saadaan aikaan suurin vaikuttavuus suhteessa käytettyyn panokseen. Yhteiskäyttöisyys on tilasuunnittelun johtavana ajatuksena ja yhdessä sujuvien toimintaprosessien sekä tehokkaiden teknologisten ratkaisujen kanssa ne tukevat ja mahdollistavat tulevaisuuden sairaalassa tuottavuuden parantamisen. Tehokkaat tilaratkaisut ja kehittynyt toimitusketjulogistiikka nopeuttavat prosessien läpimenoaikoja ja parantavat kustannustehokkuutta. Tulevaisuuden sairaalassa tilatarve voi olla nykyistä pienempi, mutta toiminnallisesti tilat ovat tehokkaammat ja niiden energiatalous on parempi. Merkittävimpiä hyötyjä potilaalle ovat parantuva hoidon laatu ja potilasturvallisuus. Toimintaa kehitetään potilaslähtöiseksi ja potilas osallistuu aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen, jolloin myös kustannustehokkuus paranee. Potilas hyötyy myös teknologisista ratkaisuista, joilla hänen hoitomahdollisuuksia kotona voidaan lisätä ja sairaalassa oloaikaa lyhentää. Tulevaisuuden sairaala mahdollistaa erikoissairaanhoidon palveluiden nopean saatavuuden ja tuottamisen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavissa tiloissa. Tilasuunnittelussa huomioidaan toiminnan tulevat kehittämistarpeet siirtymällä monikäyttöisiin ja joustaviin tiloihin. Työnjakokysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota: moniosaajia arvostetaan ja huippuosaajien työpanos pyritään keskittämään erityisosaamista vaativaan tuottavaan työhön. Teknologia tukee ja auttaa henkilöstöä työssään. Resurssien käyttö on optimoitu sekä määrän että laadun suhteen. Teknologiatuki varmistaa tehokkaan johtamisen ja sen, että johdetaan reaaliaikaisen tilannetiedon kautta. Potilaslähtöisesti johdettu organisaatio parantaa edelleen hoidon laatua, lyhentää tutkimusten ja hoitojen sisäisiä viiveitä, vähentää toiminnan kapeikoita, tehostaa resurssien joustavaa käyttöä ja työkuormituksen hallintaa. Kaikkiaan nykyisten kiinteistöjen peruskorjaustarpeen on arvioitu olevan noin 250 miljoonaa euroa sekä sairaanhoidollisten toimintatapojen muutoksesta ja kehittymisestä johtuvien uudistilojen rakentamistarpeen noin 250 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelmakokonaisuus ei ole pelkästään rakennushanke vaan mittava investointi, jolla on pitkäkantoiset taloudelliset vaikutukset koko sairaanhoitopiirille. Uuteen rakennukseen siirtyminen mahdollistaa perusteellisten toiminnallisten muutosten toteuttamisen, joiden suunnittelu tulee toteuttaa samanaikaisesti tilasuunnittelun kanssa. Toiminnan muutos ja nykyiset tilat luovat sekä paineita että tarjoavat mahdollisuuden suunnitella tehokkaampi ja vaikuttavampi sairaalakonsepti. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 22 Toiminnan kehittämisen painopiste tulee olemaan hoitoa tukevien ja avustavien teknologioiden ja tehokkaiden prosessien suunnittelussa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toiminnan suunnittelua ja alueen toimijoiden selkeää roolitusta koko hoitoketjun tavoitteiden mukaisesti. Jotta tulevaisuuden sairaalan tiloista saadaan prosessien näkökulmasta merkittävin hyöty irti, tulee toiminnassa ja tiloissa olla riittävästi joustavuutta. Olennaista on löytää sellaisia ratkaisuja, joihin löytyy tarpeeseen sopiva ja toimivaksi todettu teknologia ja joista voidaan olettaa saatavan paras kustannus-, laatu- ja/tai prosessihyöty. Teknologialla tuetaan muiden osakokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamista. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 on uusiutumisprosessi ( muutosohjelma ), joka ajoittuu pääosin vuosille 2012 2030. Uusiutumisprosessiin tulee kuulumaan 4-8 isompaa osakokonaisuutta ( hanketta ), nämä voivat puolestaan jakaantua pienempiin kokonaisuuksiin (ko. hankkeen projekteja ). Kesän syksyn 2012 aikana suunnitellaan ohjelmakokonaisuus ja edistetään samalla käynnissä olevia hankkeita. Vuoden 2012 loppuun mennessä tehdään tarkemman tason suunnittelu hankekohtaisesti. Ohjelmakokonaisuuden rahoittamisessa tullaan tarkastelemaan ja käyttämään erilaisia malleja rahoituksen suhteen. Tämä on välttämätöntä myös riskien hallinnan kannalta. Tarkasteluun sisällytetään myös kiinteistöjen omistajuuden vaihtoehtoiset ratkaisut. Päätöksenteon taloudellisen näkökulman vahvistamiseksi toteutetaan investointilaskelma ja kustannushyötyanalyysi ohjelmakokonaisuudesta. Tila- ja kiinteistöasian käsittely jatkuu 24.5.2012 kello 16.00 alkavassa hallituksen kokouksessa. Kokoukseen ei lähetetä enää erillistä kutsua. Liite, Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelmakokonaisuusluonnos. Sairaanhoitopiirin johtajan esitys: 1) Hallitus ehdottaa valtuustolle, että se toteaa - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on olemassa tarve käynnistää merkittävä erikoissairaanhoidon toiminnan, toimintatapojen ja rakennusten uudistaminen. - Nykyiset tilat eivät enää tue uusien toimintamallien ja teknologioiden mahdollistamaa toiminnan tehostamista nykyistä tuottavammaksi, tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi. - Sairaanhoitopiirin kiinteistöjen uudistaminen toteutuu vanhan purkamisena, peruskorjauksina sekä uudisrakentamisena. - Kansallisten ja kansainvälisten kokemusten perusteella uudella rakennustekniikalla voidaan vähentää merkittävästi kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ja parantaa potilasturvallisuutta sekä kasvattaa tuottavuutta. Hallitus
PÖYTÄKIRJA 4/2012 23 2) Hallitus päättää esittää valtuustolle, että - hallitukselle annetaan tehtäväksi valmistella vuoden 2012 loppuun mennessä etenemisestä konkreettinen suunnitelma valtuuston päätettäväksi - alustava kustannusarvio on noin 500 milj. euroa 15 vuoden aikana - hanke toteutetaan useana (4 8) hankkeena - rahoituksessa voidaan käyttää perinteisen rahoituksen lisäksi myös muita vaihtoehtoja - tulevaisuudessa sairaalan tiloissa voi toimia myös asiakkaita palvelevia yksityisiä toimintoja - toteutettavilla ratkaisuilla tavoitellaan tuottavuuden kasvattamista 10-15 % - OYS:n rinnalla tarkastellaan myös eteläisen alueen sairaaloiden sekä kehitysvammahuollon tilatarpeita. 3) Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä alustaviksi suunnittelua ohjaaviksi periaatteiksi: - potilasnäkökulman korostaminen - hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen - pääsääntöisesti yhden hengen potilashuoneet - sairaansijojen vähentäminen - potilashotellitoiminnan vahvistaminen - avohoidon vahvistaminen - tilojen yhteiskäyttöisyys, monikäyttöisyys ja viihtyisyys - tilojen ja toimintojen vakiointi - tehokkaat tilaratkaisut ja muuntojoustavuus - tietotekniikan ja tietojärjestelmien hyödyntäminen - resurssien joustava yhteiskäyttö - ammatillisen työnjaon uudistaminen - tehokkaat logistiset ratkaisut - energiatehokkuuden lisääminen - tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tilojen ja toimintojen suunnittelu ja tarvittaessa toteutus tapahtuu yhdessä perusterveydenhuollon ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa toimivien palveluketjujen varmistamiseksi. 21.5.2012 Hall 65 Kutsuttuina asiantuntijoina senior adviser Heikki Salumäki, kehitysjohtaja Pasi Parkkila ja hallintoylilääkäri Juha Korpelainen. Senior adviser Heikki Salumäki esitteli asian. Päätös: Käydyn keskustelun perusteella hallitus antoi jatkotyöskentelyohjeet. Asian käsittely jatkuu torstaina 24.5.2012 kello 16.00 (G340). Hallitus