Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu UOTSOLAN KOULUN (korttelin 6 osan) ASEMAKAAVAMUU- TOS A 051 Suunnittelualue Asemakaavan selostus 19.12.2016, täydennetty 20.3.2017, tarkistettu 5.4.2018 OAS Tekninen lautakunta 29.1.2015 6 Vireille tulosta kuulutettu vko 6 / 2015 Luonnos Tekninen lautakunt 22.12.2016 104 Luonnos nähtävillä 9. - 31.1.2017 Ehdotus Tekninen lautakunta 30.3.2017 35 Ehdotus Kaupunginhallitus 10.4.2017 97 Ehdotus nähtävillä 20.4. 22.5.2017 Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.20xx Voimaantulo xx.xx.20xx
Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö / Yhdyskuntasuunnittelu 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavanmuutos koskee Mouhijärven Uotsolan taajaman korttelin 6 osaa (Mouhijärven Uotsolan taajaman kortteli 24 sekä Hyssänpuisto eli ns. Pentintuvan alueen kaavamuutos on erotettu luonnosvaiheessa omaksi kaavamuutosalueeksi.) Selostus koskee 28.2.2017 päivättyä ja 5.4.2018 tarkistettua asemakaavanmuutoksen ehdotusta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Uotsolan taajamassa Uotsolantien varrella. Alueeseen kuuluu korttelissa 6 Uotsolantie 50, 52, 54 ja 56. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin n. 2,2 ha Suunnittelualue. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Uotsolan koulun (korttelin 6 osan) asemakaavanmuutos. Asemakaavan työnumero on A 051/2015. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden alueella. Tavoitteena on ainakin osittain kaavoittaa alue asuntorakentamiselle.
2 Sastamalan kaupunki 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Arkeologia... 7 3.1.5 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 Maakuntakaava... 9 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma... 10 Yleiskaava... 11 Asemakaava... 11 Rakennusjärjestys... 12 Selvitykset... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireilletulo... 13 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 13 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 13 Kaavaluonnos... 13 Kaavaehdotus... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 14 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 14 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 15 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 15 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 16 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 18 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet.... 18 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 21 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 21 5.1 Kaavan rakenne... 21 5.1.1 Mitoitus... 21 5.1.2 Palvelut... 21 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 22 5.3 Aluevaraukset... 22 5.3.1 Korttelialueet... 22 5.3.2 Muut alueet... 22 5.4 Kaavan vaikutukset... 22 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 22 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 5.4.3 Muut vaikutukset... 23 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 23 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 23
5.7 Nimistö... 23 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 23 6.2 Toteutuminen ja ajoitus... 24 6.3 Toteutuksen seuranta... 24 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö ; Kulojärvi, Minna; Sastamalan kaupunki; 2015. LIITE 3. Ote Mouhijärven muinaisjäännösinventointi 2009 ; Jussila, Timo. Poutiainen, Hannu. Rostedt, Tapani; Mikroliitti Oy; 2015 LIITE 4. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot A C 19.12.2016 LIITE 5. Asemakaavaluonnosvaihtoehtojen havainnekuvat A-C 19.12.2017 LIITE 6. Luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin LIITE 7. Asemakaavaehdotus 28.2.2017 sekä havainnekuva LIITE 8. Asemakaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin LIITE 9. Asemakaavan seurantalomake LIITE 10. Havainnekuvat mallinnuksista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uotsola Häijää Salmin luontoselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku, 2011 Uotsola Häijää Salmin rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki, 2011 Uotsola Häijää Salmi maisemaselvitys, Sastamalan kaupunki, 2010 Mouhijärven muinaisjäännösten perusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan materiaali 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen ja hyvien palveluiden alueella. Tavoitteena on ainakin osittain kaavoittaa alue asuntorakentamiselle. Aloitus- ja suunnitteluvaihe Asemakaavanmuutos on tullut vireille kaupungin omasta aloitteesta. Asemakaavanmuutos on mukana Sastamalan kaupungin 2016 2017 kaavoitusohjelmassa. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 29.1.2015. Kaavamuutos kuulutettiin vireille viikolla 6. 2015. Pirkanmaan Maakuntamuseo antoi osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta lausunnon. Lausunnossa todettiin, ettei suunnittelualueelta tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä ja ettei maakuntamuseolla ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Lisäksi lausunnossa todettiin, että alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka tulee huomioida asianmukaisesti asemakaavoituksen yhteydessä ja ettei mahdollinen täydennysrakentaminen saa uhata alueen arvoja. Lisäksi lausunnossa todettiin, että käytössä on oltava ajan tasalla olevat tiedot rakennetusta ympäristöstä, niin yksittäisistä rakennuksista kuin kokonaisuuksistakin ja että aiemmin yleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä tulee tarpeen mukaan tarkentaa vastaamaan asemakaavan tarkkuutta ja tavoitteita. Mouhijärvi-Seura ry jätti aloitusvaiheen kannanoton, jossa todettiin, että v.1879 valmistunut vanha 3
koulu on suojeltu ja tulee säilyttää arvolleen sopivassa kunnossa ja käytössä. Vanhan koulun ja uuden kirjaston ympäristö on säilytettävä siten, ettei niiden näkyvyydelle ole haittaa. Kannanotossa edellytetään myös riittäviä paikoitustiloja. Lisäksi Mouhijärvi-Seura toteaa, että v.1954 rakennetun koulun ja vanhan kirjaston paikalle sopii hyvin rakentaa asuntoja erityisesti senioreille, koska alue on lähellä päivittäisiä palveluja. Mouhijärven Kirjaston ystävät ry järjesti kokouksen Uotsolan koulun tontin kaavoituksesta Mouhijärven kirjastossa 30.7.2015. Järjestäjä on jättänyt yhdyskuntasuunnitteluun kokouksen pöytäkirjan. Kokouksessa oli läsnä edustajia eri yhdistyksistä (Eläkeliitto Mouhijärven yhdistys, Mouhijärven kirjaston ystävät ry, Uotsolan asukasyhdistys ry, Mouhijärven Eläkkeensaajat ry, Mouhijärven Seura ry.). Kokous listasi seuraavat näkökohdat kaavasuunnittelussa huomioonotettavaksi Uotsolan alueen yhdistysten yhteisenä kantana: Uotsolan koulun ja kirjaston välinen piha-alue säilytettävä nykyisen laajuisena, julkisena puisto-alueena, kyläläistenyhteisöllisyyttä vahvistavana paikkana Vanha kirjastotalo tulee purkaa ja tontin jatkokäyttö tulisi liittää alueen julkista luonnetta tukevaan kokonaissuunnitteluun, ei yksityiskäyttöön Mikäli Uotsolan koulu (rv. 1952-1953) joudutaan purkamaan, tulisi tilalle rakentaa senioreille soveltuvia asuntoja. Asuntojen pihojen tulisi avautua nykyisen koulun takapihan suuntaan, jolloin puisto-alue säilyisi nykyisen suuruisena. Mahdollisten uudisrakennusten tulisi vastata rakennusmassaltaan ja sijainniltaan nykyisiä rakennuksia. Puistoalueelle, vanhan Uotsolan koulun (rv. 1879) puoleiselle sivulle tulee varata asiakkaille autopaikkoja. Uudisrakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon olemassa olevat arvorakennukset, Uotsolan vanha kansakoulu ja Mouhijärven kirjasto. Arkkitehtisuunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja rakennusten tulee maisemallisesti soveltua edellä mainittujen rinnalle. Kirjaston takapihalla kasvavat puut tulee säilyttää. Alueen suunnittelun tausta-aineistona on käytetty Uotsola Häijää Salmi osayleiskaavan selvitysmateriaalia. Rakennetun ympäristön selvitystä tarkennettiin alueen osalta vuonna 2015: Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö. Suunnittelussa laadittiin alueelle useita alustavia erilaisia luonnosvaihtoehtoja yhteen sovittaen asetettuja tavoitteita ja saatujen mielipiteitä. Luonnosvaihe Alustavien luonnosten pohjalta alueelle laadittiin kolme luonnosvaihtoehtoa. Luonnosvaiheen suunnitteluaineisto ja luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 9.-31.1.2017 osallisten kuulemista varten. Lausunnon luonnosvaiheen suunnitteluaineistosta jättivät Sastamalan Vesi, Mouhijärven kirjaston ystävät ry, Mouhijärvi-seura ry, Uotsolan Asukasyhdistys ry, Mouhijärven Eläkkeensaajat ry, Eläkeliiton Mouhijärvenyhdistys ry, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo. Suunnitteluaineistosta ja saaduista mielipiteistä ja lausunnoista pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Mouhijärven kirjastolla 8.2.2017. Tilaisuudesta laadittiin muistio ja se on kirjattu saatuihin mielipiteisiin. Mouhijärven alueen yhdistykset olivat lausuntojen ja keskustelutilaisuuden perusteella hyvin yksimielisiä siitä, että vanhan koulun tilalle tulisi rakentaa ikäihmisille soveltuvia kerrostaloasuntoja. Saadut luonnosvaiheen lausunnot ovat asemakaavaselostuksen liitteenä ja samoin liitteenä on kaavoittajan laatima vastineraportti. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheen suunnitteluaineistosta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden ja vaikutusten arvioinnin pohjalta laadittiin kaavaehdotus, jonka pohjana ei ole suoraan mikään luonnosvaihtoehto. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen 30.3.2017 ja hallitus päätti asettaa ehdotuksen osallisten kuulemista varten nähtäville. Ehdotus oli nähtävillä 20.4. 22.5.2017. Muistutuksia ehdotuksesta ei 4
jätetty. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi ehdotuksesta kommentin, jossa se toteaa, että alueen pohjoisosassa sijaitsevien Pajusen talon ja Säästöpankin talon kaavamerkintä /s ei yksistään turvaa rakennettuun kulttuuriympäristöön sisältyviä arvoja, vaan määräyksiä tulisi täydentää. Pirkanmaan liitto ei pidä kerrostalojen rakentamisen sallimista alueen keskelle arvojen säilymisen kannalta parhaana mahdollisena ratkaisuna. Ehdotuksesta annetussa lausunnossa esitetään lisäksi kaavamääräysten tarkentamista ja selostuksen täydentämistä maakuntakaavoituksen tietojen osalta. Hyväksymisvaihe täydennetään 2.2 Asemakaava Kirjaston ja vanhan puukoulun alue on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Korttelialueen suojeltuun vanhaan puukoulurakennukseen (sr-1) saa sijoittaa myös asumista. Uotsolantien ja puukoulun väli on osoitettu Kirjapuistoksi ja puretun koulun pihaalue ja vanhan puretun kirjastorakennuksen alue on kaavoitettu leikki- ja toimintapuistoksi. Puretun koulun alue on asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Vanhan säästöpankin talon alue on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta ja korttelialueen länsipuolella on erillispientalojen korttelialuetta. Korttelialuemerkintöihin on liitetty kaikkiin /s paitsi vanhan koulun välituntipiha-alueeseen VK, jotta alueen ympäristön ominaispiirteet säilyisivät ja että alueen korjaus- ja uudisrakentaminen sopeutettaisiin alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristöä hoidettaisiin alueen kulttuuriympäristöarvoja kunnioittaen. Ehdotuksesta annettujen lausuntojen perusteella kaavamerkintöjä on tarkistettu. täydennetään 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Sastamalan Mouhijärven Uotsolan taajamassa. Uotsola on entisen Mouhijärven kunnan kirkonkylän keskusta, joka sijaitsee kahden järven, Siilinjärven ja Mätikön välissä. Siilinjärvi sijaitsee Mätiköstä pohjoiseen ja noin 40 metriä korkeammalla merenpinnasta mitattuna. Alue kuuluu Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisema-alueeseen, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella sijaitsee kansakoulurakennus, liikerakennus, kirjasto ja asutusta. Alueen rakennuskanta ulottuu ajoitukseltaan 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Alueen rakennuskanta on melko pienipiirteistä ja matalaa. Suurimpia rakennuksia ovat kirjasto ja vanha kansakoulu. 5
Ilmakuva johon kaava-alueen likimääräinen sijainti on rajattu punaisella. Ilmakuva on maanmittauslaitoksen paikka-tietoikkunasta. 3.1.2 Luonnonympäristö Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten vuonna 2011 laaditussa luontoselvityksessä suunnittelualueella ei havaittu erityisiä luontoarvoja. Alue on ollut pitkään rakennettua eikä kaavaalueella ole varsinaista luonnontilaista ympäristöä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueelle on tehty rakennetun ympäristön inventointi, Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö, vuonna 2015. Inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Suunnittelutyön edetessä on päädytty, että Uotsolan koulun alue erotetaan omaksi kaava-alueeksi Pentintuvan alueesta. 6 Suunnittelualueen rakennuskanta ja inventoinnin perusteella laadittu rakennetun ympäristön arvotus. Suunnittelualueen rakennuskanta on peräisin 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Alueen vanhin rakennus on kansakoulu vuodelta 1879. Kansakoulu oli Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu ja yksi
koko nykyisen Sastamalan alueen ensimmäisiä kouluja. Kansakoulun rakennusmateriaalina on käytetty puretun, vuonna 1641 rakennetun Mouhijärven vanhan kirkon hirsiä ja lautoja. Vanhoja hirsiä on näkyvissä alapohjan ja kylmän ullakon kantavina rakenteina ja ullakon alakaton ja alapohjan laudoituksessa on nähtävissä vanhoja kirkkomaalauksia ja tekstejä. Kansakoulun kanssa samassa pihapiirissä sijaitsee vuonna 2006 rakennettu kirjasto. Pihapiirissä aiemmin sijainneet vanha kirjasto vuodelta 1938 ja uusi koulurakennus vuodelta 1952 on purettu vuonna 2015. Uuden kirjaston vieressä Uotsolantien varrella on 1954 rakennettu säästöpankintalo ja sen vieressä 1885 rakennettu asuinrakennus talousrakennuksineen. Korttelin sisäosassa sijaitsee vielä 1991 rakennettu asuinrakennus talousrakennuksineen. Suunnittelualueen rakennukset ovat jaettavissa ominaispiirteidensä ja kulttuurihistoriallisten arvojensa perusteella kolmeen ryhmään. Rakennusten arvojen turvaamiseksi tulisi erityisesti kiinnittää huomiota edellä olevassa kuvassa punaisella ja sinisellä merkittyjen rakennusten ja pihapiirien säilymiseen. Niihin mahdollisesti tehtävät muutokset tulisi tehdä huolellisesti suunnitellen, niiden tyyliä ja ominaispiirteitä, kuten kattomuotoa, runkomuotoa ja rakennusajankohdalle ominaisia julkisivumateriaaleja, muotoja ja tyylipiirteitä kunnioittaen. Uotsolan kansakoulu 3.1.4 Arkeologia Mouhijärvelle tehtiin Sastamalan kaupungin tilaamana muinaisjäännösinventointi 2009. Kartta-aineiston perusteella kaava-alueesta etelään on sijainnut Uotsolan kylätontti. Kyseessä on ilmeisesti ollut varhaiskeskiaikainen kylä. Kylässä on ollut vuonna 1571 kolme taloa, 1644 neljä taloa ja 1781 isojakokartalla neljä taloa, Noka, Lammaspää, Pentti ja Hoppu sekä niiden lisäksi sotilastorppa. Lammaspää ja Pentti ovat muodostaneet yhtenäisen tontin ja muut talot ovat olleet hieman erillään. Tontit ovat jääneet nykyisen rakentamisen alle ja arkeologisessa mielessä tuhoutuneet. Inventoinnin mukaan kyseessä ei ole suojelukohde. 7
Vuoden 2009 inventoinnin mukainen Uotsolan kylätontin sijainti. 3.1.5 Maanomistus Sastamalan kaupunki omistaa suunnittelualueella kokonaan tai osittain sijaitsevat kiinteistöt (790-510-) 2-1, 5-8, 8-20 ja 20-45. Loput suunnittelualueella kokonaan tai osittain sijaitsevista kiinteistöistä ovat yksityisessä omistuksessa tai yleistä tietä. 8
Suunnittelualueen kiinteistökartta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty mustalla viivalla. Kartta on maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelusta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kuulutettu voimaan 8.6.2017, vaikka maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten käsittely oikeudessa on vielä kesken. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen (A) aluetta. A -merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöi-tä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Kaava-alue on lisäksi osa Uotsolan maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Merkintää koskeva suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. 9
Kaava-alueen sijainti Ote maakuntakaavasta 2040 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymässä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmitasoinen keskusverkko: PÄÄKESKUS, Vammala ALUEKESKUS, Mouhijärvi PAIKALLISKESKUKSET, Suodenniemi, Karkku, Kiikka, Keikyä, Kiikoinen ja Stormi Kaupunkirakennesuunnitelmassa Mouhijärvi muodostaa Sastamalan aluekeskuksen yhdistettynä Uotsola ja Häijää. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Ote kaupunkirakennesuunnitelmasta 10
Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta Mouhijärvi Häijää Salmin oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä. Vuoden 2017 aikana osayleiskaavan ehdotus laitetaan uudelleen nähtäville. Ehdotuksena nähtävillä olleessa osayleiskaavassa alue on kokonaisuudessaan palvelujen- ja asumisen aluetta (PLA). Alueella on vuonna 1879 valmistunut koulu, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja liittyy keskeisesti kylän kehityshistoriaan. Vanhan kirkon hirsistä rakennettuna koululla on myös tähän liittyvää merkitystä. Koulu (sr4) on rakennetun ympäristön selvityksessä katsottu kuuluvaksi arvoluokkaan 1. Ote Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaehdotuksesta 2013. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu vaaleansinisellä. Asemakaava Alueella on voimassa 1977 lainvoiman saanut rakennuskaava. Asemakaavassa suunnittelualueella ovat seuraavat merkinnät: YO = opetustoimintoa palvelevien rakennusten korttelialue ALK = yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue 11
12 Sastamalan kaupunki Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu vaaleansinisellä. Yhdistelmässä on kirjoitusvirhe, koulun kohdalla olevan YS-merkinnän tulisi olla YO. Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.11.2014. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015 ja se on nähtävillä kaupungin www-sivuilla: http://www.sastamalankaupunki.fi. Selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Olemassa olevat selvitykset ja suunnitelmat: Uotsola Häijää Salmin luontoselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku, 2011 Uotsola Häijää Salmin rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki, 2011 Uotsola Häijää Salmi maisemaselvtys, Sastamalan kaupunki, 2010 Mouhijärven muinaisjäännösten perusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2003 Mouhijärven muinaisjäännösinventointi 2009, Mikroliitti Oy, 2009 Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki, 2015 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Korttelissa 6 sijainneet Uotsolan koulun 1952 rakennettu koulurakennus ja vuonna 1938 rakennettu vanha kirjasto ovat olleet poissa käytöstä ja ne on purettu 2015. Muuttuneen tilanteen vuoksi voimassa olevan asemakaavan YO-merkintä eli opetustoimintoja palvelevien rakennusten korttelialue ei ole enää ajanmukainen eikä tarkoituksenmukainen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on tullut vireille kaupungin omasta toimesta. Kaava on Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa 2016 2017. Tekninen lautakunta hyväksyi Uotsolan koulun ja Pentintuvan alueen asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 29.1.2015 ja kaava kuulutettiin vireille viikolla 6. 2015. Kaavan laatii Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu omana työnään. Luonnosvaiheessa katsottiin tarkoituksenmukaisesti erottaa Pentintuvan (vanhan Mouhijärven kunnantalon) alueen kaavamuutos kokonaan omaksi suunnittelualueeksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät yhteisöt tms., joiden toimialaan suunnittelussa käsitellään Viranomaiset: Kaupungin ydinprosessit Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Aluepelastuslaitos Sastamalan Vesi
Muut Caruna Oy Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaava-ehdotuksesta. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu viikolla 6 vuonna 2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten viranomaisosaisille. Kaavaluonnos Kaavaluonnoksen suunnitteluaineisto lähetettiin tiedoksi mahdollista lausuntoa varten Pirkanmaan liitolle, Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten. Lausunnot saatiin Pirkanmaan maakuntamuseolta ja Pirkanmaan liitolta. Lausunnot otettiin madollisimman hyvin huomioon ehdotusta laadittaessa. Luonnosvaiheen lausunnot ovat asemakaavaselostuksen liitteenä sekä kaavoittajan vastineet niihin. Kaavaehdotus Kaavaehdotuksesta saatiin Pirkanmaan ely-keskuksen kommentti ja Pirkanmaan liiton lausunto. Pirkanmaan ympäristökeskus totesi kommentissaan, että alueen pohjoisosassa sijaitsevien Pajusen talon ja Säästöpankin talon kaavamerkintä /s ei yksistään turvaa rakennettuun kulttuuriympäristöön sisältyviä arvoja, vaan määräyksiä tulisi täydentää. Pirkanmaan liitto ei pitänyt kerrostalojen rakentamisen sallimista alueen keskelle arvojen säilymisen kannalta parhaana mahdollisena ratkaisuna. Lausunnossaan liitto esitti /s-merkinnän kaavamääräysten tarkentamista sekä suojelumääräyksen harkitsemista vanhalle Säästöpankkirakennukselle. Lisäksi liitto piti aiheellisena selostuksen täydentämistä maakuntakaavoituksen tietojen osalta. Ehdotuksen /s-merkinnän selitystä on tarkennettu lausuntojen perusteella siten, että sen perusteella taajamanäkymän luonne ja rakennusten kokosuhteet säilyisivät mahdollisimman hyvin. Purkamiskieltoa Säästöpankkirakennukselle on kuitenkin pidetty kohtuuttomana omistajan kanssa käydyn vuorovaikutuksen ja rakennuksen todettujen kulttuurihistoriallisten arvojen perusteella. Mahdollinen uudisrakentaminen toteuttaa kuitenkin katunäkymien säilyttämisen tavoitetta. Prosessin aikana asukkaiden taholta esitetty tavoite kerrostalomahdollisuuden sallimisesta alueella on ollut poikkeuksellisen voimakas ja sikäli perusteltu, että juuri Mouhijärven taajama on kaupungin keskustan ohella mahdollinen senioriväestölle soveltuvan asumisen sijoituspaikkana. Kaava toteuttaa siltä osin osallisten tahtoa, mutta kaavamerkintä mahdollistaa kuitenkin myös rivitalomaisen toteutuksen, mikäli haaveet hissillisistä senioritaloista osoittautuvat epärealistisiksi. täydennetään 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on ollut asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden alueella. Tavoitteena on ollut ainakin osittain kaavoittaa alue asuntorakentamiselle. 13
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa. Ehdotuksena nähtävillä olleessa osayleiskaavassa alue on kokonaisuudessaan palvelujen- ja asumisen aluetta (PLA). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on opetustoimintoa palvelevien rakennusten korttelialuetta ja yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta. Opetustoimintoa palvelevien rakennusten korttelialueelta on purettu v. 2015 vanha koulurakennus (v.1952) ja kirjasto (v.1938). Korttelialueella sijaitsee uusi kirjasto (v.2006) ja vanha Mouhijärven kansakoulurakennus (v. 1879), joka on osittain perusopetuksen teknisen töiden opetuskäytössä sekä Sastamalan opiston opetuskäytössä. Yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueella on ns. Säästöpankintalo (v. 1954), jossa on muun muassa Sastamalan kaupungin Mouhijärven alueen nuorisotilat. Tilat on vuokrattu kaupungille. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Mouhijärven yhdistykset ja asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana luonnosvaiheessa. Heidän suhteellisen yksimielinen näkemys on ollut, että alueelle tulee kaavoittaa kerrostaloasumista, koska alue on palveluiden lähellä ja ikäihmisille ei löydy Uotsolasta hissillistä kerrostaloa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6.2. maankäyttösopimuksen Kiinteistö Oy Mouhijärven Vanha-Pappilan kanssa. Hoivakoti sijaitsee Mouhijärven Uotsolassa osoitteessa Hopuntie 8. Hoivakodin kiinteistö rajoittuu Sastamalan kaupungin omistamaan tilaan Kunnan-Hoppu 90-510- 20-45. Kaupungin alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa Pentinpuiston leikkialueena UL ja sillä sijaitsee lasten leikkipaikka. Hoivakodilla on tarve laajentua ja käytännössä rakennusten ainoa mahdollinen laajentumissuunta on etelään Pentinpuiston alueelle kohti Uotsolantietä. Sopimuksen periaatteina on, että Sastamalan kaupunki vastaa alueen asemakaavan muuttamisesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta ja Kiinteistö Oy vastaa muun muassa leikkipuiston siirtämisestä. Ajatuksena oli tällöin, että leikkikenttä siirrettäisiin Pentinpuistosta lähes vieressä olevalle Hyssänpuistoon. Hyssäpuiston vieressä on Mouhijärven vanha kunnantalo, joka on saneerattu päiväkodiksi ja päiväkodin leikkialueet ovat asukkaiden vapaassa käytössä iltasin, kun päiväkoti ei ole auki. Lisäksi Hyssäpuiston reunassa kulkee melko syvällä Hyssänkoski, joten alue ei ole oikein turvallinen lasten leikkialueeksi. Näistä lähtökohdista syntyi ajatus, että leikkikenttä tulisi mahdollisesti siirtää Uotsolan koulun kaavamuutosalueelle, jolloin se olisi taajamassa keskeisellä alueella ja palvelisi mahdollisimman hyvin koko Uotsolan aluetta. Lisäksi maankäyttösopimuksen ja kaavan alustavien tavoitteiden pohjalta Uotsolan taajamasta poistuu puistoaluetta, joka voidaan vastaavasti korvata kaavoittamalla julkista puistoaluetta Uotsolan koulun asemakaava-alueelle. 14
Uotsolan koulun kaava-alue Päiväkodin leikkialue Hyssänpuisto Kiinteistö Oy Vanha Pappila Siirrettävä leikkipuisto 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavia vaihtoehtoja laadittiin useita ja niitten pohjalta pääydyttiin kolmeen luonnosvaihtoehtoon. Yhtenä alustavana vaihtoehtona oli, että alue kaavoitetaan kokonaan erillispientalojen korttelialueeksi, mutta tällainen vaihtoehto todettiin kokonaistalouden kannalta huonoksi. Esimerkkejä alustavista vaihtoehdoista: 15
4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Nähtäville päädyttiin asettamaan kaikkiaan kolme erilaista luonnosvaihtoehtoa. Kaikissa luonnosvaihtoehdoissa vanha koulu on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa Uotsolantien varressa ja Veteraanitien varressa oleva kiviaita on osoitettu säilytettäväksi. Kaikissa vaihtoehdoissa kirjaston rakennuspaikka on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Kuva VeA kaavakartasta ja havainnekuvasta Vaihtoehdoissa VeA on vanhan koulun ja kirjaston väliin osoitettu kaavakatu "Kansakoulunpolku". Vaihtoehdossa VeA ei ole osoitettu erillistä puistoaluetta vaan siinä on "tontteihin" kuuluvia alueita, 16
jotka on merkitty istutettaviksi alueiksi. Tässä vaihtoehdossa vanha suojeltava koulu muodostaa oman "tontin", joka on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL/s-2), jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Sama merkintä on ns. vanhalla Säästöpankkitalolla. Puretun koulun alue on tässä vaihtoehdossa esitetty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) eli alueelle voidaan rakentaa sekä rivitaloja ja/tai omakotitaloja, jotka saavat olla kaksikerroksisia. Korttelialue on jaettu ohjeellisesti kahteen "tonttiin", joista toiselle on kulku Kansakoulunpolun kautta ja toiselle Veteraantien kautta. Vaihtoehdossa on ajateltu, että kirjasto säilyy, mutta vanha puukoulu siirtyisi tulevaisuudessa yksityiselle toimialle. Kansakoulunpolku (kaavakatu) jakaa kirjaston ja vanhan puukoulualueen erillisiksi alueiksi. Ratkaisu vähentäisi huomattavasti alueen kulttuuriympäristön arvoja. Lisäksi ratkaisu mahdollistaisi huonosti tulevaisuudessa sosiaalisen kanssakäymisen. Mouhijärvelle ovat asukkaat toivoneet jonkinlaista tapahtuma-, kokoontumis- ja harrastetilaa. Tällaisena tilana voisi tulevaisuudessa toimia vanha säilytettävä puukoulu. Kuva VeB kaavakartasta ja havainnekuvasta Vaihtoehdossa VeB vanha koulu on osoitettu kirjaston kanssa samaksi julkisten lähipalveluiden korttelialueeksi ja niitten eteen on osoitettu erillinen puisto (VP), joka luonnoksessa on nimetty "Kirjapuistoksi". Tässä vaihtoehdossa puretun koulun alue on laitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-15), johon saa sijoittaa asumispalveluita ja asumispalveluihin liittyviä oheistiloja. Rakennusten tulee olla yksikerroksisia. Alue on jaettu ohjeellisella rajalla kahdeksi erilliseksi "tonteiksi". Vaihtoehto säilyttää melko hyvin alueen kulttuuriympäristön arvot ja alueen identiteetin. Vaikeutena on sovittaa julkinen toiminto ja yksityinen asuminen. Ratkaisu nähtiin lausunnoissa ja esille tuoduissa mielipiteissä myöskin ahtaaksi. Mouhijärvellä pidetyssä keskustelutilaisuudessa todettiin myös, että asumispalvelut sopisivat paremmin terveyskeskuksen viereen tai Uotsolan asemakaavan laajennusalueelle, joka on vireillä. 17
Kuva VeC kaavakartasta ja havainnekuvasta Vaihtoehdossa VeC kirjaston alue on osoitettu omaksi julkisten lähipalvelujen korttelialueeksi ja vanhan koulun alue ja Säästöpankintalon alue asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (ALPL/s-2), jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Rakennuksen ja Uotsolantien välinen alue on merkitty erilliseksi puistoalueeksi (VP). Suunnittelualueen keskelle on osoitettu erillinen pysäköintialue (LP), jonka läpi on sallittu ajo asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK). Puretun koulun alue on osoitettu tässä vaihtoehdossa kolmikerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä Veteraanitien puolelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialue (AP). Ratkaisu on lausunnoissa ja tuoduissa mielipiteissä todettu ahtaaksi, mutta katsottu, että vanhan puretun koulurakennuksen tilalle tulisi kaavoittaa kerrostalorakentamiselle, koska alue soveltuisi hyvin ennen kaikkea ikäihmisille. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehtoja vertailussa ja saaduissa lausunnoissa on todettu, että B vaihtoehto säilyttää parhaiten alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Kaikki vaihtoehdot antavat maankäyttöratkaisuiltaan hieman ahtaan vaikutelman, joten vaihtoehto C:n avulla saadaan kuitenkin parhaiten sovitettua maankäytön väljyys ja riittävä rakentamismäärä. Rakentamismäärä on alueen sijainnin suhteen tärkeää. Palveluiden saatavuus on hyvä. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet. Saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja vaihtoehtojen vertailujen ja vaikutusten arviointien perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka ei pohjautunut mihinkään luonnosvaihtoehtoon suoraan. Asemakaavaratkaisussa päädyttiin siihen, että kirjasto ja vanha puukoulu muodostavat yhtenäisen julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen ja niiden ja Uotsolantien välissä on erikseen kaavoitettu yhtenäinen puisto, joka nimettiin Kirjapuistoksi. Puiston laidassa Uotsolantien varressa oleva kiviaita on määrätty säilytettäväksi. Puretun koulurakennuksen välituntipiha-alue ja puretun viimeksi kirjastokäytössä olleen rakennuksen alue päädyttiin kaavoittamaan leikki- ja toimintapuistoksi, jolloin arvokkaan puukoulun ja tulevien asuinrakennuksen tai asuinrakennusten väliin saadaan avaruutta. Lisäksi puistoalue leikkikenttineen korvaa mahdollisesti Pentinpuistosta siirrettävän leikkialueen ja mahdollisesti poistuvaa puistoaluetta. Leikkipuisto ja toimintapuisto ovat näin hyvin keskeisesti taajamassa ja hyvin saatavilla. Puistoalue palvelee lähiasukkaiden lisäksi kirjastossa ja mahdollisesti tulevan puukoulussa kävijöitä ja tukee niiden toimintaa. Kaavan tarkoituksena on, että vanha puukoulu tulisi tulevaisuudessa olemaan jonkinlainen asukkaiden kohtauspaikka. Osassa rakennusta voisi toimia eri harrastajat ja jokin osa voitaisiin saneerata kokoontumis-, näyttely ja tapatumatilaksi. Kaava sallii rakennukseen asumista, koska vanhastaan rakennuksen toinen pääty on ollut opettajan asuntona. 18
Puretun koulun alue on osoitettu asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Purettu koulurakennus oli jonkin verran lähempänä vanhaa puukoulua kuin kaavaehdotuksessa oleva rakennusalan sijainti. Puretussa koulurakennuksessa oli kellarikerros ja kaksi täyttä kerrosta ja kolmannessa kerroksessa oli muun muassa erityisluokka. Kaavaehdotuksessa on esitetty, että alueelle sallitaan ½ k III. Keskustelutilaisuudessa alueelle esitettiin vähintään IV-kerroksista kerrostaloa, mutta näin korkea talo osoittautui liian hallitsevaksi kyseiseen paikkaan. Arviointi suoritettiin tehdyn mallinnuksen pohjalta. Suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä tehtiin mahdollisimman todenmukainen mallinnus, johon sijoitettiin kerrosluvultaan ½kII, ½kIII ja IV kerroksiset kerrostalomassat suunnitellulle kaavan mukaiselle rakennusalalle. Asuinkerrostalo mahdollistaa hyvin keskeiselle paikalle ja hyvien palveluiden lähelle mahdollisimman paljon asuntoja, mutta antaisi kuitenkin alueelle väljyyttä. Sama asuntomäärä ei olisi mahdollista pientaloilla. Kaava sallii kuitenkin toteutuksen myös rivitaloilla, koska ei ole varmuutta, että kerrostaloasuinnoilla on Mouhijärvellä kysyntää. Alue on kaupungin omistuksessa, jolloin kaupungilla on mahdollisuus päättää luovutusehdoista toteutuksineen. Viistokuva: IV krs kerrostalot Viistokuva: ½ k III krs kerrostalot Viistokuva: ½ k II krs kerrostalot IV krs Uotslantieltä katsottuna ½ k III Uotsolantieltä katsottuna 19
½ k II krs Uotsolantieltä katsottuna Selostuksen liitteenä on havinnekuvasarja. Kaavamuutoksen muut alueet ovat vanhassa kaavassa olleet yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (ALK), jossa tehokkuusluku on ollut 0,30 ja kerrosluku II. Nyt ns. vanhan säästöpankin talon alue on ehdotuksessa pidetty samana (ALK), mutta siihen on lisätty /s-merkintä eli alue, jolla ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Lausunnoissa Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo ovat esittäneet, että pankintalo tulisi säilyttää, mutta omistaja vastustaa ehdottomasti rakennuksen suojelua. Vanhan ns. säästöpankin talon länsipuolella oleva alue on ehdotuksessa erillispientalojen korttelialuetta (AO), kun se vanhassa kaavassa on ollut yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK). Korttelialuemerkintöihin on liitetty kaikkiin /s paitsi vanhan koulun välituntipiha-alueeseen VK, jotta alueen ympäristön ominaispiirteet säilyisivät ja että alueen korjaus- ja uudisrakentaminen sopeutettaisiin alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristöä hoidettaisiin alueen kulttuuriympäristöarvoja kunnioittaen. Kuva kaavakartasta Havainnekuva toteutusmahdollisuudesta 20
4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Sastamalan kaupunki VAIHE SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN LUOTTAMUSELIN PVM, VIREILLETULO OAS (MRL 63 ja 64 ) Vireille tulon kuulutus viikko 6/2015 ja OAS nähtäville Tekla 29.1.2015, 6 LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE Kuulutus nähtävillä olosta: viikko 1/2017 Luonnokset nähtävillä: 9.-31.1.2017 Ehdotuksen hyväksyminen Kuulutus nähtävillä olosta viikko 16/2017 Ehdotus nähtävillä 20.4. 22.5.2017 Tekla 22.12.2016, 104 Tekla 30.3., 35 Kh 10.4.2017 97 HYVÄKSYMINEN Ehdotuksen ja vastineiden hyväksyminen Kaavan hyväksymiskuulutus Kh xx.xx.xxxx, xx 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella muodostu Mouhijärven Uotsolan korttelin 6 osa sekä puisto- ja katualuetta. Korttelin 6 osa muodostuu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueesta, yhdistettyjen liikeja asuntokerrostalojen korttelialueesta, erillispientalojen korttelialueesta ja asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueesta. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on 2,12 ha ja sallittu kerrosala on yhteensä 5 132 k-m2 eli alueen tehokkuus on 0,24. Kaavamuutos on lisännyt sallittua kerrosalaa 1263 m2. Asuinrakennusten korttelialuetta (sisältää myös yhdistetyn liike- ja asuntokerrostalojen) on yhteensä 0,96 ha, yleisten rakennusten korttelialuetta on 0,45ha ja puistoaluetta kaavamuutoksessa on yht. 0,41 ha. Kaavamuutoksella on suojeltu yksi rakennus vanha puukoulu, jonka nykyinen kerrosala rakennusrekisterin mukaan on 370 k-m2. Kaavamuutos mahdollistaa alueelle noin 20-30 uutta asuinhuoneistoa eli arviolta noin 30-50 asukasta. 5.1.2 Palvelut Julkiset- ja kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa alueelta. Kaavamuutoksella pystytään parantamaan palveluiden pysyvyyttä Uotsolan taajamassa ja alue hyödyntää olemassa olevaa infraa. 21
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on ollut asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden alueella. Tavoitteena on ollut ainakin osittain kaavoittaa alue asuntorakentamiselle. Kaavaratkaisulla on saavutettu mahdollisimman hyvin keskeiset kaavalle asetetut tavoitteet. Ratkaisu mahdollistaa asuntorakentaminen palveluiden viereen siten, että se soveltuu arvokkaaseen kulttuurishistorialliseen kerrokselliseen kehitykseen. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AO/s-2 Erillispientalojen korttelialue AKR-8/s-2 Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Korttelialueen rakennusten tulee olla julkisivumateriaaleiltaan pääosin puuta tai rapattuja, tyyliltään ja väritykseltään yhteneviä ja niiden tulee muodostaa ympäristöön sopiva yhtenäinen kokonaisuus. Autokatokset ja niihin liittyvät vähäiset katokset/varastot saa sijoittaa tarvittaessa rakennusalan ulkopuolelle. Autokatoksen yhtäjaksoinen julkisivun pituus saa olla enintään 15 m. ALK/s-2 Yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue YL/s-2 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue Korttelialueen suojeltuun rakennukseen sr-1 saa sijoittaa myös asumista. /s-2 5.3.2 Muut alueet VK VP/s 22 Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää Alueella olevien vanhojen rakennusten, rakennelmien, puuston ja pihan yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Täydennysrakentamisen sekä mahdollisen korvaavan rakentamisen tulee rakennustavaltaan, materiaaleiltaan, massoittelultaan sekä värin ja muodon osalta sopeutua alueen arvokkaaseen rakennuskantaan. Ympäristönhoidossa tulee ottaa huomioon alueen maiseman luonne ja kulttuuriympäristö. Ympäristön ominaispiirteitä turvaava määräys on muotoiltu uudelleen ehdotuksesta saatujen viranomaislausuntojen perusteella ja se kohdistuu nyt kaikkiin kaavan korttelialueisiin. Leikki- ja toimintapuisto Puisto Alueen kunnostuksessa ja hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota yleisilmeen ja puuston säilyttämiseen. Kokonaan uutta katua ei asemakaavassa ole, mutta jonkin verran katualueen rajauksissa on muutoksia vanhaan kaavaan nähden. Uotsolantien katualuetta ei ole kaikilta osin pystytty rajaamaan kiinteistörajoihin, koska silloin kevyenliikenteen väylä olisi jäänyt joissakin kohdin kiinteistöjen puolelle. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutusten arviointia varten asemakaava-alueesta on tehty 3-d mallinnus.
Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö muuttuu jonkin verran asuntorakentamisen myötä. Rakentaminen on osoitettu kuitenkin alueelle, jossa on ollut kellarillinen kaksikerroksinen täyskorkealla ullakolla oleva koulurakennus, joka on purettu. Kaava suojelee alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävää kansakoulurakennusta, joka sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Uotsolan taajaman pääraitin varressa, kiviaidan ja puistomaisen pihan takana. Kaavassa edellytetään kiviaidan säilyttämistä ja puistomainen piha on osoitettu kaavassa Kirjapuistona, jonka kunnostuksessa ja hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota yleisilmeen ja puuston säilyttämiseen. Asemakaavan kaavamääräykset ohjaavat alueen rakentumista kyläkuvaan ja maisemaan soveltuvaksi. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavamuutos mahdollistaa asuntotuotannon alueelle. Uudet asukkaat parantaisivat lähipalvelujen säilymisen alueella ja lisäisivät alueen elinvoimaisuutta. Mikäli asuinrakentaminen toteutuu kerrostalorakentamisella niin uusia asukkaita alueelle tulisi arviolta noin 30-50. Kaava mahdollistaa toteutuessaan sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymisen tapahtumien, näyttelyiden, kokoontumisien jne. kautta. Toiminta- ja leikkipuisto toteutuessaan lisää sosiaalista kanssakäymistä ja edistää liikuntaa. Kaava-alueen toteutus kaupungin kannalta on kustannustehokas. Toiminta- ja leikkipuiston rakentaminen edellyttää kaupungilta jonkin verran taloudellista panostusta, mutta alueen toteuttaminen ei edellytä esimerkiksi uusia katuja eikä uusia vesi- ja viemärivetoja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 5.7 Nimistö Uotsolantien ja kansakoulunrakennuksen sekä kirjastorakennuksen välinen puistomainen alue on asemakaavoitettu puistoksi, joka on nimetty Kirjapuistoksi. Puretun koulun välituntipiha on osoitettu kaavassa Toimintapuistoksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamääräykset ohjaavat alueen toteutusta ympäristöön sopivaksi. 23
Kaavan havinnepiirrustus 6.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 19.12.2016, täydennetty 20.3.2017, tarkistettu 5.4.2018 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela 24
Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Maankäyttö, Yhdyskuntasuunnittelu Suunnittelutiimi Maankäyttöpäällikkö: Merja-Liisa Hannuksela, p. 0500 776 138 Vs. kaavoitusarkkitehti: Jorma Tuomisto, p. 050 517 0957 Kaavoitusarkkitehti: Timo Silomaa, p. 040 506 2520 Kaavavalmistelija: Merja Juntunen, p. 040 826 8417 sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 25