1
Tämä esite kertoo luomun arvoketjun nykytilanteesta, alan yhteisistä tavoitteista ja niiden tiellä olevista pullonkauloista. Sisältö pohjautuu Luomualan kehittämissuunnitelman alustavaan toimeenpanosuunnitelmaan, jonka Pro Luomu teki osana Luomualan koordinointihanketta, sekä Luomun ketjubarometriin. Molemmat aineistot ovat vuodelta 2012. Aineistot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.luomu.fi/pro-luomu-ry. Luomu on tuotantotapa, jonka EU:n luomuasetus määrittelee seuraavasti: Luonnonmukainen tuotanto on kokonaisvaltainen tilanhoito- ja elintarvikkeiden tuotantojärjestelmä, jossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, pitkälle kehittynyt biologinen monimuotoisuus, luonnonvarojen säästäminen, eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen standardien soveltaminen ja tuotanto, jossa otetaan huomioon tiettyjen kuluttajien mieltymys tuotteisiin, jotka on tuotettu luonnollisista aineksista ja luonnollisin menetelmin. (Neuvoston asetus (EY) n:o 834/2007) EU:n luomuasetus ja sitä täydentävät säädökset määrittelevät vähimmäisvaatimukset luomutuotannolle ja luomutuotteiden valmistukselle. Pullonkaulat ja ratkaisuehdotukset ovat syntyneet luomualan arvoketjuryhmissä. Niissä ovat olleet edustettuina ketjun todelliset asiantuntijat viljelijöistä kauppaan ja ammattikeittiöihin asti. Esitteen tarkoitus on rohkaista alan toimijoita keskustelemaan luomun kehittymisestä ja kehittämisestä ja näin jalostaa tässä esitettyjä ratkaisuehdotuksia pidemmälle. Luomuketjun positiivinen kehitys lähtee osittain markkinavoimista mutta myös luonnonmukaisen tuotannon hyötyjen tiedostamisesta ja halusta kehittää ketjua yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Luomutuottaja Fredrik von Limburg Stirum 2 3
Markkinoilla on tilaa erilaisille luomutuotteille Luomuala koostuu erilaisista toimijoista ja arvoketjuista. Isoille ja pienille on tilaa ja tilausta. Markkinan kasvun näkökulmasta lohko A on keskeinen. Osa yrityksistä hakee Suomen pienen luomumarkkinan jatkeeksi kasvua viennistä. Luomun imagon ja tarjonnan monipuolisuuden kannalta paikalliset tuotteet ovat tärkeä osa luomumarkkinaa. Arvio luomun myynnistä eri tuoteryhmissä Luomumyynti 1000 12/2011 (juokseva 12 kk) Luomun osuus elintarvikemyynnistä 1,3 % Luomun myynti 162 512 Juustot 8 000 Nestemäiset maitotaloustuotteet 33 000 Munat 13 000 Tuoreet leipomotuotteet 14 500 Tuore valmisruoka 850 Hedelmät ja vihannekset 28 000 Välipalatuotteet (maitotalous) 8 000 Juomat 9 500 Tuore liha 7 800 Pakasteet 1 100 Tuore kala 500 Panimojuomat 3 300 Keltaiset rasvat 1 650 Kuivat elintarvikkeet 30 500 Tuoreet lihavalmisteet 2 150 Terveys & lääkkeenomaiset tuotteet 550 Perustuotteet A Valtakunnalliset perustuotteet C Paikalliset perustuotteet Isot yritykset B Valtakunnalliset erikoisuudet, vienti D Paikalliset erikoisuudet Erikoisuudet Useiden vuosien hitaan kasvun jälkeen luomumarkkina kasvaa Suomessakin nyt ripeästi. Kaupan asiantuntija-arvion mukaan luomumarkkinan arvo oli vuonna 2011 noin 163 miljoonaa euroa ja osuus koko elintarvikemyynnistä 1,3 prosenttia. Luomumyynnin kärjessä ovat maidot. Luomun kuluttajabarometrin (2010) mukaan luomutuotteita ostaa melko säännöllisesti noin puolet kuluttajista ja vähintään kerran viikossa noin viidennes kuluttajista. Noin neljäsosa kuluttajista uskoi luomutuotteidensa käytön lisääntyvän paljon lähivuosien aikana. Kuluttajat todennäköisesti ostaisivat luomua enemmän, jos olisivat edullisempia olisivat vakuuttuneempia niiden erilaisuudesta tuotteet olisivat laadukkaampia/parempia tietäisivät paremmin mitä löytyy luomuna löytäisivät luomutuotteet paremmin kaupasta Myös luomuviljely lisääntyy Luomuviljelty pinta-ala on Suomessa nyt noin 180 000 hehtaaria, eli kahdeksan prosenttia peltoalasta. Viimeisen viiden vuoden aikana peltoala on vuosittain lisääntynyt keskimäärin viisi prosenttia. Luomualalta korjattava sato ei kuitenkaan päädy kuin osittain luomumarkkinoille. Erityisesti kotieläintiloista usein vain pellot ovat luomussa, jolloin maito ja/tai liha myydään tavanomaisena. Luomutuotantoa ohjaa vahvasti EU:n maatalouspolitiikka, jonka uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Kuva: Erkki Pöytäniemi Pienet yritykset 4 5
Luomuala asetti yhteiset tavoitteet luomualan kehittymiselle kesällä 2011. Ne tähtäävät siihen, että luomu on osa suomalaisten arkipäivää vuonna 2015. Siihen pyritään kolminkertaistamalla luomumarkkinat, parantamalla arvoketjun toimijoiden yhteistyötä ja kirkastamalla luomun lisäarvoa. Luomumarkkinan kolminkertaistaminen Kaupan asiantuntija-arvion mukaan luomutuotteiden vähittäismyynnin arvo oli 110 milj. euroa kesäkuussa 2011, jolloin strategiset tavoitteet asetettiin. Kolminkertaistaminen merkitsee, että vuonna 2015 markkinan arvo on 330 miljoonaa euroa. Luomun kysyntä kasvaa nyt useissa tuoteryhmissä. Oheinen kuva kertoo, missä tuoteryhmissä on kaupan asiantuntijoiden mukaan eniten kasvupotentiaalia. Lumun ketjubrometrin mukaan koko arvoketju, viljelijöistä kauppaan ja ammattikeittiöihin, uskoo Suomen luomumarkkinan kasvavan lähivuosina. Kaikki vastaajaryhmät uskoivat sekä oman luomutoimintansa että kokonaismarkkinan kasvavan. Lähes kolmannes kaikista vastaajista arvioi Suomen luomumarkkinan kolminkertaistuvan. Visio ja strategiset tavoitteet vuoteen 2015 Visio: Vuonna 2015 luomu on osa kuluttajien ja elintarvikeketjun toimijoiden arkipäivää. Tuotevalikoima vastaa kuluttajan tarpeita kattaen keskeiset tuoteryhmät. Strategiset tavoitteet: 1) Saada aikaan kuluttajien, ammattikeittiöiden ja vientiyritysten tarpeita vastaava luomuvalikoima ja -tuo tanto, joka mahdollistaa luomumarkkinan kolminkertaistamisen ja luomuarvoketjun kestävän kasvun Suomessa. 2) Sitouttaa luomuarvoketjun toimijat yhteistyöhön ja parantaa toimijoiden välistä luottamusta. 3) Vahvistaa luomun asemaa kuluttajan hyvinvoinnin sekä kestävän elintarviketuotannon ja kulutuksen mukaisena valintana. Arvio luomumyynnin arvosta ja kasvupotentiaalista TUOREET LIHAVALMISTEET TERVEYS & LÄÄKKEENOMAISET TUOTTEET KUIVAT ELINTARVIKKEET KELTAISET RASVAT PANIMOJUOMAT TUORE KALA PAKASTEET TUORE LIHA LÄMMIN VALMISRUOKA JUOMAT VÄLIPALATUOTTEET (MAITOTALOUS) HEDELMÄT JA VIHANNEKSET TUORE VALMISRUOKA TUOREET LEIPOMOTUOTTEET MUNAT NESTEMÄISET MAITOTALOUSTUOTTEET TUOREET KALAVALMISTEET JUUSTOT Myynti 2011 Luomun kasvupotentiaali 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 1000 Kuva: Erkki Pöytäniemi Luomualan toimijoiden käsitys markkinan kasvusta Luomualan yhteisenä tavoitteena on Suomen luomumarkkinan kolminkertaistaminen vuoteen 2015 mennessä. Mikä oheisista väittämistä vastaa parhaiten käsitystänne tavoitteesn toteutumisesta? tavoite ylittyy ja luomumarkkina kasvaa kolminkertaista suuremmaksi pidän tavoitetta realistisena ja uskon luomumarkkinan kolminkertaistumiseen luomumarkkina kasvaa, mutta ei kolminkertaistu luomumarkkina pysyy nykyisellään luomumarkkina ei kasva, vaan pienenee nykyisestä Luomun ketjubarometri 2012 (Data: Taloustutkimus Oy) 2 28 68 2 2 23 72 3 1 2 26 68 4 1 31 67 1 37 63 12 26 56 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 6 7 Kaikki vastaajat (n=477) Toimiala alkutuotanto (n=177) valmistajat (n=47) kauppa (n=157) ammattikeittiö (n=60) kehittäjä (n=34)
Arvoketjun toimijoiden sitoutuminen luomun kehittämiseen Kuinka sitoutuneita ketjun eri toimijat mielestäsi luomumarkkinan kehittämiseen pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti? 5 Täysin sitoutunut 4 3 2 1 Ei lainkaan sitoutunut En osaa sanoa KA Kaikki vastaajat, n=477 Oma sitoutuminen vahvaa - muiden sitoutumista epäillään Luomutoimijat ovat nyt vahvasti sitoutuneita luomun pitkäjänteiseen kehittämiseen. Luomun ketjubarometrin mukaan kaikki vastaajaryhmät arvioivat sekä oman henkilökohtaisen että oman organisaation sitoutumisen hyväksi. Luomu- ja lähiruokatuotteisiin erikoistuneiden myymälöiden sitoutumista ei epäile kukaan. Muiden arvoketjun toimijoiden sitoutuminen sen sijaan koetaan selvästi löyhemmäksi kuin oma tai oman organisaation sitoutuminen. Tämä kielii ketjun toimijoiden heikohkosta luottamuksesta toisiaan kohtaan. Kaikissa vastaajaryhmissä oltiin yhtä mieltä siitä, että poliittisten päättäjien sitoutuminen on heikointa. Sidokset enemmän henkisiä kuin tiukkoja Luomutoimijoita sitoo ketjuun ennen kaikkea henkiset asiat, kuten usko luomun hyötyihin ja kysynnän kasvuun sekä luomuketjun jäsenenä koettu ammattiylpeys. Sen sijaan tiukat sidokset, kuten sopimukset, sidosryhmien paine ja parempi hinta eivät houkuttele ja sido toimijoita luomuun. Yhteistyön keskeiseksi ongelmaksi toimijat kokevat riskin ja tuottojen epätasainen jakautumisen. Nämä viestivät siitä, että luomuketjun yhteistyö on vasta alkumetreillä ja luottamusta lisäävät toimet ovat tarpeen. Luomualan kolmas tavoite on vahvistaa luomun asemaa kuluttajan hyvinvoinnin sekä kestävän elintarviketuotannon erikoiskaupat (esim. luomu-/lähikaupat) oma henkilökohtainen sitoutumiseni oman organisaationi sitoutuminen alkutuotanto pienvalmistajat kehittäjätahot (tutkimus, neuvonta, etujärjestöt ym.) päivittäistavarakauppa elintarviketeollisuus viranomaiset (esim. ministeriöt, MMM, Evira) ammattikeittiöt poliittiset päättäjät Arvoketjun toimijoiden käsitys omasta ja muiden sitoutumisesta Luomuviljelijöiden(alkutuotanto), elintarviketeollisuuden, kaupan ja ammattikeittiöiden käsitys oman organisationsa sekä muiden toimijoiden sitoutumisesta luomumarkkinan kehittämiseen pitkäjänteisesti ja suunitelmallisesti. Ammattikeittiö Päivittäistavarakauppa/tukku Elintarviketeollisuus Alkutuotanto 44 36 11 31 6 42 37 18 31 35 40 22 3 21 38 25 7 9 15 43 27 6 8 7 25 32 20 4 12 4 25 33 26 7 5 2 17 38 28 6 9 2 13 32 29 9 14 1 10 34 35 10 10 5 26 41 16 12 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 2,91 2,91 2,76 4,02 3,88 2,61 3,59 2,98 3,67 4,08 2,67 2,97 3,03 3,59 3,94 2,29 2,38 2,65 3,89 4,09 4,26 4,18 4.05 3,80 3,72 3,14 2,91 2,79 2,67 2,53 2,24 Ammattikeittiö Päivittäistavarakauppa/tukku Elintarviketeollisuus Alkutuotanto Oman organisaation sitoutuminen Luomun ketjubarometri 2012 (Data: Taloustutkimus Oy) Luomun ketjubarometri 2012 (Data: Taloustutkimus Oy) ja kulutuksen mukaisena valintana. Luomun arvoketjun toimijat liittävät luomun vahvasti hyvinvointiin. Pienen markkinan haaste Luomualan toimijoiden käsityksiä luomusta ympäristön hyvinvoinnista vastuuta kantavaa eläinten hyvinvoinnista vastuuta kantavaa ihmisten hyvinvoinnista välittävää ruuan terveellisyydestä huolehtivaa hyvää elämää rehellistä perinteitä vaalivaa tuotantoa pienimuotoista toimintaa ammattimaista elämyksellistä nykyaikaista tuotantoa kannattavaa rentoa ylellistä tehokasta Luomun ketjubarometri 2012 (Data: Taloustutkimus Oy) Miten hyvin tai huonosti sana sopii luomun yhteyteen Kaikki vastaajat, n=477 4,39 4,37 4,27 4,25 4,20 4,09 3,78 3,73 3,66 3,57 3,56 3,31 3,18 3,07 2,97 1 2 3 4 5 Keskiarvo (1-5) 0 1 2 3 4 5 Kuva:Tero Takalo-Eskola/ EkoCentria 8 9
Luomun osuus kokonaismarkkinasta ja tuotannosta on pieni. Ennakoimattomat kysynnän muutokset kotimaassa ja ulkomailla aiheuttavat kysyntäpiikin, johon tuotanto ei riitä vastaamaan. Siirtymäaikojen tuoma viive Luomussa on vähintään kahden vuoden siirtymävaihe, joten tuotantoa on mahdotonta lisätä nopeasti kysynnän kasvaessa. Läpinäkymätön ketju Luomuketjusta puuttuu faktoja ja päätöksiä joudutaan tekemään karkeiden arvioiden ja MUTU-tuntuman pohjalta. Epätasainen riskin jakautuminen Luomun ketjubarometrin mukaan arvoketjun toimijoiden yhteistyön hankalin pullonkaula on riskin ja tuottojen epätasainen jakautuminen arvoketjun toimijoiden kesken. Luomusäädökset - vahvuus vai ongelma EU:n tasoiset luomusäädökset antavat tukevan pohjan luomutuotannolle ja sen tuottamalle lisäarvolle. Säädösten muutokset ja niiden kirjavat tulkinnat lisäävät luomun riskiä. Lainsäädännön ongelmat eivät läheskään aina liity varsinaisiin luomusäädöksiin, vaan muun lainsäädännön soveltamiseen luomutoimintaa harjoittavalla tilalla/yrityksessä. Byrokratian painolasti Luomusäädöksiin liittyy kirjanpito ja valvonta. Pelko lisääntyvästä byrokratiasta ei ole omiaan houkuttelemaan luomutoimintaan. Luomun lisäarvon välittyminen kuluttajille Puhtaan suomalaisen, lähiruuan ja ja erilaisten hyvinvointi-, ympäristö- ja jalanjälkimerkintöjen viidakossa kuluttajien on vaikea tehdä tietoinen valinta. Sen sijaan hinta on yksiselitteinen mittari ja valintakriteeri. Yhteiskunnan maksuhalukkuus ja -tapa Luomutuotannon tuki pohjautuu sen tuottamien julkishyödykkeisiin. Tutkimustieto (ml. tutkimusmenetelmät) ympäristöhyödyistä on puutteellista ja osittain ristiriitaista. Tehoton kehittäminen Alaa kehittämistä ohjaavat epäyhtenäiset tavoitteet. Luomualan kehittäminen (tutkimus, täydennyskoulutus, neuvonta ja muu kehittäminen) nojautuu pääosin sirpaleiseen projektirahoitukseen, josta alan toimijat kilpailevat keskenään eivätkä tiedä mitä muut tekevät. Asenteet Elintarvikealan keskeisissä sidosryhmissä on edelleen asenteita, jotka muodostavat pullonkaulan luomun kehittämiselle. Tiedon ja taidon puute Tietoa ja taitoa puuttuu sekä luomuketjun toimijoilta että niiden sidosryhmiltä. Hyvien käytäntöjen heikko tuntemus tekee luomusta tarpeettoman hankalaa ja sidosryhmien vähäinen tieto luomusäädöksistä ja niiden perusteista ylläpitää vääriä käsityksiä. 10 11
1. Tehokkuutta paremmalla koordinoinnilla Jokaiselle luomuhehtaarille ja eläimelle on markkinakanava Luodaan toimintatapa volyymituotteiden kysynnän ennustamiseen viiden vuoden tähtäimellä. Pidemmän tähtäimen kysyntäennusteiden avulla hidasliikkeinen tuotanto pystyy nykyistä paremmin mukautumaan kysynnän tarpeisiin. Parannetaan ja nopeutetaan luomun tilastointia. Luomuketjusta luomun arvoketjuun Tuoteryhmittäinen arvoketjutyö vakiinnutetaan alan toimintatavaksi. Arvoketjuryhmät luovat ennusteita ja seuraavat niiden toteutumista sekä ohjaavat kehittämistä arvoketjun olennaisten pullonkaulojen ratkaisemiseen. Luomualan kehittämiseen yhteiset tavoitteet ja tehokas yhteistyö Selkeytetään valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden työnjakoa ja lisätään näiden keskinäistä vuorovaikutusta. Luomualan kehittämistyö laajennetaan eri ministeriöiden väliseksi yhteistyöksi. Luodaan seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle kehittämisvisio, joka jalkautetaan eri alueille. 2. Säädökset ja valvonta vahvistamaan luomua Luomusäädösten esteistä eroon Eri säädösten valmistelussa kohteena olevia asioita tarkastellaan myös luomun näkökulmasta. Seuraavan tukikauden lainsäädännön valmistelussa poistetaan luomun lainsäädännölliset pullonkaulat. Elinkeinon näkemysten kuuleminen liitetään osaksi luomun tuotanto-ohjeiden valmistelua. Luomun säädösvalmistelu ja valvontakäytäntö tehdään toimijoille läpinäkyväksi, jotta kukin tietää miten menetellään ja miten asioihin voi vaikuttaa. Yhden luukun luomupalvelupiste Selvitetään mahdollisuudet järjestelmään, josta toimija saisi sopimukset, luvat yms. yhdeltä luukulta. Tämä luukku toimisi myös säädösten tiedotuspisteenä. Keskitetään pienten alojen valvontaa muutamille tarkastajille. Tarkastusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja sovitetaan yhteen monipuolista toimintaa harjoittavan pienyrittäjän näkökulmasta. 12 13
3. Vahvistetaan luomualan henkistä ja sosiaalista pääomaa Luomutuotannon osaaminen ja hyvät käytännöt yhteiseen sampoon Lisätään ja tehostetaan neuvontaa. Neuvojat tarjoavat kokonaisratkaisuja. Yksin yrittämisestä verkostoihin Edesautetaan viljelijöiden välistä verkostoitumista mentoroinnin, pienryhmätoiminnan, myynti- ja ostorenkaiden avulla. Sopimustoimintaa edistetään sekä viljelijöiden että arvoketjun eri toimijoiden välillä. Lisää osaamispääomaa Luomuopetusta tarjotaan kaikessa alan koulutuksessa (luonnonvara, elintarvike, marata ja kaupallinen koulutus). Luomu osaksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategioita. Luomuinstituutista luodaan Suomen Fibl. Kartoitetaan arvoketjun toimijoiden tutkimustarpeet elinkeinon ja tutkimuksen yhteistyön pohjaksi. Mutusta faktoihtin: Tieteellisen tutkimuksen lisäksi selvityksiä ja analyysejä pullonkauloista. Haetaan ja jaetaan oppia ulkomaiden hyvistä käytännöistä. 4. Luomun lisäarvo kirkkaammaksi Luomun lisäarvon viestintään tukeva perusta Kuluttajien ja muiden sidosryhmien kokemaa luomun lisäarvoa seurataan vuosittaisin tutkimuksin. Kootaan luomun lisäarvoa koskeva tieto tuoteryhmittäin toimijoiden käyttöön, paljastetaan uudet tutkimustarpeet ja tutkitaan niistä kriittisimmät. Rakennetaan luomun kestävän kehityksen laatujärjestelmä. Tunnistetaan luomun imagon riskikohdat ja tehostetaan niiden hallintaa. Luomusta lisää viestintää Luodaan kuluttajaviestintään jäljitettävyyteen (tuotannosta kuluttajalle) perustuva viestintäjärjestelmä tuoteryhmä- ja tuotetasolle sekä lisätään muuta kuluttajaviestintää. Luomu.fi portaalista luodaan luomualan luotettava tiedonjakokanava, josta eri sidosryhmät löytävät helposti ajantasaista tietoa. Luomuostaminen helpommaksi Lisätään kuluttajien tietoa luomutuotteiden valikoimista ja saatavuudesta sekä parannetaan menekinedistämistoimien suunnittelua ja seurantaa. 14 15
Tässä esitetyt ratkaisuehdotukset on tarkoitettu keskustelun ja kehittämisen pohjaksi. Otamme mielellämme vastaan ajatuksianne näiden jalostamisesta tai kokonaan uusista ehdotuksista. Pro Luomu ry Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila 040 5819252 marja-riitta.kottila@proluomu.fi Asiantuntija Päivi Rönni 0400 317678 paivi.ronni@proluomu.fi 16