Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1
Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien suojelutaso 2013 Luontotyyppi Levinneisyys Pinta-ala Rakenne ja toiminta Tulevaisuus Kokonaisarvio Keidassuot FV U1= U2 - U2 U2- Vaihettumissuot ja rantasuot FV U1= U1- U1 U1- Lähteet ja lähdesuot FV U1= U2+ U1 U2+ Taarnaluhtaletot FV U1- U1- U1 U1- Huurresammallähteet FV U1= U1= U1+ U1= Letot U1= U1= U1- U1 U1- Aapasuot FV U1= U1- U1 U1- Palsasuot FV FV U1- U2- U2- Metsäluhdat FV U1x U2- U2 U2- Puustoiset suot FV U1= U1- U1 U1- FV = suotuisa U1 = epäsuotuisa- riittämätön U2 = epäsuotuisa - huono Paraneva (+) Vähenevä ( ) Vakaa (=) 2
Luontotyyppien määrä (kpl) Suotyyppien uhanalaisuus 60 50 40 30 20 10 0 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa säilyvä LC vaarantunut VU äärimmäisen uhanalainen CR silmälläpidettävä NT erittäin uhanalainen EN
Luontotyyppiyhdistelmien lukumäärä (kpl) Soiden luontotyyppiyhdistelmien uhanalaisuus 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa säilyvä LC vaarantunut VU äärimmäisen uhanalainen CR silmälläpidettävä NT erittäin uhanalainen EN
Soiden lajiston uhanalaistuminen on jatkunut 4 2 0-2 -4-6 -8-10 1 2 3 4 5 6 7 8 1 Putkilokasvit 2 Linnut 3 Sammalet 4 Perhoset 5 Yhtäläissiipiset 6 Jäkälät 7 Kovakuoriaiset 8 Hämähäkkieläimet Ensisijaisesti soilla elävien myönteiseen ja kielteiseen suuntaan kehittyneiden lajien määrä aitoihin luokkamuutoksiin perustuen (Rassi ym. 2010. Suomen lajien uhanalaisuus. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökesku.s)
RT ja RE lajien määrä Alueellisesti uhanalaiset putkilokasvit metsäkasvillisuusvyöhykkeiden lohkoilla 60 50 40 30 20 Toissijainen suolaji Ensisijainen suolaji 10 0 1a 1b 2a 2b 3a 3b 3c 4a 4b 4c 4s Metsäkasvillisuusvyöhyke 1a Hemibor., Ahvenanmaa 1b Hemibor., Lounainen rannikkomaa 2a Eteläbor., Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko 2b Eteläbor., Järvi-Suomi 3a Keskibor., Pohjanmaa 3b Keskibor., Pohjois-Karjala - Kainuu 3c Keskibor., Lapin kolmio 4a Pohjoisbor., Koillismaa 4b Pohjoisbor., Perä-Pohjola 4c Pohjoisbor., Metsä-Lappi 4d Pohjoisbor., Tunturi-Lappi Alueellinen uhanalaisuus: Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen R. (toim.). 2012. Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. 384 s.
RT ja RE lajien määrä Alueellisesti uhanalaiset sammalet metsäkasvillisuusvyöhykkeiden lohkoilla 70 60 50 40 30 20 Toissijainen suolaji Ensisijainen suolaji 10 0 1a 1b 2a 2b 3a 3b 3c 4a 4b 4c 4s Metsäkasvillisuusvyöhyke 1a Hemibor., Ahvenanmaa 1b Hemibor., Lounainen rannikkomaa 2a Eteläbor., Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko 2b Eteläbor., Järvi-Suomi 3a Keskibor., Pohjanmaa 3b Keskibor., Pohjois-Karjala - Kainuu 3c Keskibor., Lapin kolmio 4a Pohjoisbor., Koillismaa 4b Pohjoisbor., Perä-Pohjola 4c Pohjoisbor., Metsä-Lappi 4d Pohjoisbor., Tunturi-Lappi Alueellinen uhanalaisuus: Sammaltyöryhmä 2014. Suomen sammalien levinneisyys metsäkasvillisuusvyöhykkeissä ja ELY-keskuksissa. Suomen ympäristökeskus. 3.2.2014.
Ojittamattomien soiden määrän väheneminen on selvästi hidastunut Uudisojituksista kunnostusojituksiin 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Ojittamattomien soiden pinta-ala (km 2 ) (Ilvessalo 1957; Metsäntutkimuslaitos 2014). Suojelun toteuttaminen, Natura 2000 Turvemaiden metsänhoitosuositukset ja -käytännöt kehittyneet valtion- ja yksityismailla METSO puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Ilvessalo 1957.Metsäntuntkimuslaitoksen julkaisuja 47(1). Metsäntutkimuslaitos 2014. Metsätilastollinen vuosikirja 2014. Vähitellen myös suo- ja turvemaiden strategiatyön ja VNP:n linjaukset ja tavoitteet 8
Ojittamattomien soiden pinta-ala painottuu voimakkaasti Pohjois-Suomeen 9
Suoluonnon määrällinen tila Ojittamatonta suota jäljellä VMI-tilastojen mukaan n. 4,1 milj. ha alkuperäisestä n. 10,4 milj. ha:sta. Pinta-alasta valtaosa Pohjois-Suomessa (VMI:n Pohjois- Suomi 3.4 milj.ha, Etelä-Suomi 0,7 milj. ha; Metsäntutkimuslaitos 2014). Pohjois-Suomen suot eivät korvaa Etelä-Suomen soita mitä tulee soiden monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Kaikki ojittamattomat suot eivät ole luonnontilaisia. Osalla ojittamattomia soita tapahtuu laadullisia muutoksia, jotka vähitellen vaikuttavat suoluontotyyppien määrään ja monimuotoisuuteen. 10
Jäljellä olevaan suoluontoon kohdistuu edelleen monia uhkia Metsätalous Vanhojen ojitusten ja kunnostusojitusten vaikutukset vesitalouteen Ojittamattomien soiden hakkuut ja maanmuokkaukset Turpeenotto Pellonraivaus Pohjaveden otto Kaivostoiminta Infrastruktuurin rakentaminen Vesirakentaminen Umpeenkasvu Maastoliikenne Ilmastonmuutos Kuva: Kaisu Aapala 11
Soiden laadun (rakenne ja toiminta) heikkeneminen ei ole hidastunut Keskeisiä syitä Ympäröivän maankäytön aiheuttamat muutokset vesitaloudessa Pirstoutuminen, ekologisen kytkeytyneisyyden heikkeneminen Ojittamattomien puustoisten soiden hakkuut ja maanmuokkaukset uudistuksen yhteydessä. 12
Vesitalouden häiriöt muuttavat suoluontoa Erilaisen maankäytön hydrologiset etävaikutukset muutokset suolle tulevan veden alkuperässä, määrässä, laadussa, virtauksissa. Suo ei saa sille kuuluvia vesiä. Vesitalouden ongelmia myös osalla suojelualueita. SYKEn suolaikkuhanke 2013: noin puolella yli 50 ha ojittamattomista suolaikuista hemi-, etelä- ja keskiboreaalisessa vyöhykkeessä luonnontila heikentynyt vesitalouden häiriöiden vuoksi. Erityisen herkkää minerotrofinen suoluonto Esim. Tahvanainen 2011: aapasuon ombrotroituminen Pohjavesivaikutteiset suot Etelä-Suomen letot Tahvanainen, T. 2011: Abrupt ombrotrophication of a boreal aapa mire tiggered by hydrological disturbance in the catchment. Journal of Ecology 99: 404-415 13
Monessa tapauksessa suon vesitalouden parantaminen olisi teknisesti helppoa ja toteutettavissa kunnostusojitusten yhteydessä pienin kustannuksin. Heikentyneiden ja heikoksi luokiteltujen soiden vesitalouden korjaaminen ohjaamalla valuma-alueen vedet luonnonmukaisella tavalla suon kautta palauttaisi niiden luonnonarvoja. Samalla saataisiin palautettua soiden hydrologisia ekosysteemipalveluita eli parannettua alapuolisten vesistöjen veden laatua ja vaikutettua virtaamiin. Sallantaus, T. 2013. Soiden hydrologiset ekosysteemipalvelut. Ympäristöakatemian maastoseminaari 2.-3.9.2013 Salantaus, T., Kondelin, H., Lahti, T. & Tuominen, S. 2014: Hydrolochemical ecosystem services of peatlans potential of restoration in the catchment area of 14
Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09; pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659
Suoluonnon pirstoutuminen Heikentää kytkeytyneisyyttä - > lajipopulaatioiden koko pienenee, leviämismahdollisuudet heikkenevät, häviämisriski kasvaa Kuva: Hannu Nousiainen 16
Tarvitsemme edelleen uutta tietoa suoluonnon monimuotoisuudesta ja sen tilasta Kehittyneet kaukokartoitusmenetelmät, ilma- ja satelliittikuvat, uudet menetelmät (esim. zonation) tuovat uusia mahdollisuuksia Esim. SYKEn suolaikkuhanke - > suosysteemien ja suoyhdistyminen ominaisuudet ja niiden vaihtelu, suoluonnon muutokset, luokittelun kehittämistarpeet Puutteellisesti tunnetut luontotyypit, esim. Paikalliset suoyhdistymät ( piensuot ) Kausikosteikot Maankohoamisrannikon nuoret suot Hydrologian parempi ymmärtäminen, valumaaluenäkökulma
Kiitos! Kuva. Aira Kokko