Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0



Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa. Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Kliinisen mikrobiologian laboratorion valmiudet suorittaa märkäbakteeriviljelyä

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

ESBL-tuoton varmistaminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

Sienet syvien infektioiden aiheuttajina. Juha Salonen, LT Päijät-Hämeen keskussairaala

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

Phoenix Automated Microbiology System. Terhi Miikkulainen-Lahti HUSLAB

Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010

ESBL-, AmpC- ja karbapenemaasituoton tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmillä

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Mikrobien lukumäärän määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka maljavalumenetelmällä.

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa


Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Uutta pikadiagnostiikkaan

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016


Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Bakteerin lääkeherkkyyden määrittäminen kiekkomenetelmällä Versio 6

VITEK2 -käyttökokemuksia

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2009

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

gramnegatiiviset sauvat

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET

Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini)

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2009

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Hyvä tasalaatuisuus kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Osaamisen arviointi. Markku Koskela, ylilääkäri, Nordlab Oulu, mikrobiologia

Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini)

Luennon tavoitteet SIENET. Sienten tutkiminen-1. Sienten tutkiminen-3. Sienten tutkiminen-2. Sieniviljely

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, lajistopainotettu suoraviljely

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2013

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

TUTKIMUSRAPORTTI, LEPPÄKORVEN KOULU, VANTAA

Bakteerien antibioottiherkkyyden tutkiminen kiekkoherkkyysmenetelmällä

Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäinen laadunvarmistus

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Sisäilmatutkimusraportti, Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, Kauniainen

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS)

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

VALMISTEYHTEENVETO. Fluconazol Orion on tarkoitettu käytettäväksi alla mainituissa sieni-infektioissa (ks. kohta 5.1).

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2015

Transkriptio:

Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0 FiRe Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance (FiRe), 2008 1

Kirjoittaja Markku Koskela kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, dosentti Oulun yliopistollinen sairaala Toimituskunta Pirkko Koukila-Kähkölä mykologi, FK HUSLAB, Mykologian yksikkö Tarja Ojanen sairaalamikrobiologi, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2

Sisällys 1. Johdanto...1 2. Hiivojen herkkyysmääritys...2 2.1. Milloin ja millä edellytyksillä 2 2.2. Herkkyysmääritys E-testillä 3 2.2.1. Suoritus...3 2.2.2. Tulokset ja niiden tulkinta...5 2.3. Laadunvarmistus 5 2.3.1. Sisäinen laadunvarmistus...5 2.3.2. Ulkoinen laadunarviointi...6 3

1. Johdanto Sienille voidaan periaatteessa tehdä lääkeherkkyysmäärityksiä samoilla menetelmillä kuin bakteereillekin. Edellytyksenä on, että sieni kasvaa herkkyysmäärityksen kannalta sopivassa nestemäisessä elatusaineessa tai sopivalla herkkyysmaljalla nopeasti (1-2 vrk:ssa) ja selvänä kasvustona, jonka estyminen lääkeaineen vaikutuksesta voidaan riittävän tarkasti havaita ja mitata. Käytännössä on havaittu, että sienten lääkeherkkyysmäärityksiä on vastaavia bakteerien lääkeherkkyysmäärityksiä vaikeampi vakioida, mistä johtuen niiden käyttö on ollut vähäistä. Ongelmana on erityisesti sienen kasvun estymisen MIC-arvon tulkinta. Kliinisesti sienilääkeherkkyystuloksia tarvitaan silloin, kun aiheuttajana on sieni, jonka herkkyys voi olla alentunut empiirisessä hoidossa käytettävälle lääkkeelle ja halutaan tietää sienen herkkyys toissijaisille sienilääkkeille. Tällaisten sienten esiintyvyys kliinisissä näytteissä lisääntyy mm. laajakirjoisen mikrobilääkityksen seurauksena. Sienilääkeherkkyysmäärityksiä tehdään ensisijaisesti Candida-suvun hiivasienille. Niitä on tehty myös Aspergillus-suvun ja Zygomycetes-sukujen rihmasienille, kun kyseessä on ollut epäily syvästä nopeasti etenevästä homesieni-infektiosta. Sienilääkeherkkyysmääritysten referenssimenetelmänä pidetään CLSI:n (entinen NCCLS) laimennossarjaan perustuvaa MIC-menetelmää, josta on oma standardi hiivoille (M27-A3) ja rihmasienille (M38-A2). Eurooppalaisen kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen (ESCMID) mikrobilääkeherkkyyskomitea (EUCAST) on tehnyt CLSI:n menetelmästä version, jossa määritys tehdään mikrotiterlevyllä ja mittaus tapahtuu spektrofotometrisesti. Myös vastaavia kaupallisia herkkyysmääritysmenetelmiä on saatavissa (esim. ATB Fungus 2, VITEK 2, FUNGIFAST ja FUNGITEST). Näissä kaupallisissa herkkyyspaneeleissa on sienilääkkeitä, joita ei Suomessa käytetä sieni-infektioiden hoidossa ja vastaavasti niistä puuttuu hoidossa käytettyjä lääkkeitä. Myös eri menetelmillä saadut herkkyystulokset vaihtelevat eri Candida-lajien kohdalla. Varsinkin Pohjoismaissa rutiinimäärityksiä tehdään E-testillä. Kiekkodiffuusiomenetelmällä saadaan vain suuntaa antavia tuloksia. 1

2. Hiivojen herkkyysmääritys 2.1. Milloin ja millä edellytyksillä Ensisijaisesti on tehtävä luotettava hiivasienen lajimääritys, koska kokemusperäisesti tiedetään, mitkä lajit ovat yleensä herkkiä tai resistenttejä tietylle sienilääkkeelle (taulukko 1). EUCAST valmistelee suositusta, jossa olisi lajikohtaisesti MIC-arvojen herkkyystulkintarajat eri Candida-hiivoille, mikä myös edellyttää oikeaa lajitunnistusta. Taulukko 1. Hiivojen luonnollinen herkkyys sienilääkkeille Hiivalaji Amfoterisiini B Flukonatsoli Vorikonatsoli Kaspofungiini C.albicans S S S S C.glabrata S (S)/I/R S/(I /R ) S C.tropicalis S S S S C.parapsilosis S S S S C.krusei S(R) R S S C.norvegensis S R?? C.dubliniensis S S S S C.lusitaniae S S S S Suluissa oleva tulkinta tarkoittaa, että osa kannoista edustaa kyseistä herkkyyttä. Lajimäärityksen ohessa tehdään sienilääkeherkkyysmääritys näytteen laadusta, lähetetiedoista ja alustavasta lajitunnistuksesta (Candida albicans vai ei C.albicans) riippuen seuraavasti (taulukko 2). Veri- ja likvoriviljelyistä kasvaneille hiivoille tehdään aina herkkyysmääritys. Syvistä kudosja märkänäytteistä eristetyille hiivoille tehdään herkkyysmääritys potilaskohtaiseen kliiniseen konsultaatioon tai sairaalakohtaiseen kliinikoiden kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen. Pinnallisista näytteistä eristetyille hiivoille ei tehdä herkkyysmäärityksiä, ellei niitä erikseen perustellusta syystä tapauskohtaisesti pyydetä. Tällaisia tapauksia voivat olla mm. palovamma- ym. traumapotilaiden, leukemia ym. immuunipuutteisten potilaiden ja tehohoitoa vaatineiden potilaiden iho- ja limakalvonäytteistä tai pinnallisista haavanäytteistä eristetyt hiivat. 2

Taulukko 2. Herkkyysmäärityksen minimitarve sienilajin mukaan C.albicans Candida, ei C. albicans Ei herkkyysmääritystä tai perustellusta syystä flukonatsolille. Jos flukonatsoli on R, herkkyysmääritys myös muille sienilääkkeille. Herkkyysmääritys sekä flukonatsolille että kaspofungiinille; tarvittaessa myös vorikonatsolille ja amfoterisiini B:lle. Kun lajitunnistus on tehty tai lajista on saatu esim. kromogeenimaljalla alustava arvio, herkkyysmääritysten laajuutta voi tarkentaa ja tulkinnassa huomioida: C. tropicalis ja C. parapsilosis Yleensä herkkiä kaikille sienilääkkeille. Jos flukonatsoli on I tai R, herkkyysmääritys tehdään myös muille sienilääkkeille. C. glabrata Flukonatsoli on yleensä I tai R, joten herkkyysmääritys on syytä tehdä heti myös muille sienilääkkeille. C. krusei Flukonatsoli aina R. Herkkyysmääritys kaspofungiinille ja tarvittaessa myös vorikonatsolille ja amfoterisiini B:lle. Muut Candida-lajit Herkkyysmääritys flukonatsolille ja tarvittaessa muille sienilääkkeille. 2.2. Herkkyysmääritys E-testillä Määritykset tehdään RPMI 1640 maljalla (katso koostumus ja valmistusohje: ETEST APPLICATION SHEET, Yeast, EAS 006, Ab Biodisk, Ruotsi, www.abbiodisk.com) E-testimanuaalissa (katso E-test technical guide 4: Antifungal susceptibility testing of yeasts, Ab Biodisk, Ruotsi) kuvatulla tavalla: 2.2.1. Suoritus Tee hiivasta puhdasviljelmä ei selektiiviselle maljalle (Sabouraud-malja, joka ei sisällä sykloheksimidiä) ja inkuboi sitä yön yli 35 C:ssa. Tee hiivakasvustosta keittosuolaan McFarland 0.5 -vahvuinen suspensio. (Cryptococcus neoformansista McFarland 1 -vahvuinen suspensio). 3

Siirrosta suspensio vanutikulla ja dreijaamalla herkkyysmaljalle niin, että koko maljan alueelle tulee tasainen kasvusto. Anna maljan pinnan kuivahtaa. Siirrä E-testiliuska aseptisesti maljalle. Laita maljat muovipussiin (esim. Minigrip-pussiin) niin, että pussiin jää ilmaa mutta maljat eivät kuivu. Aseta maljapussi kannella varustettuun laatikkoon, joka ei sisältä helposti jäähdy kun inkubaattoria avataan. Inkuboi maljoja pusseissaan laatikoissa 35 C:ssa, 20-24 tuntia. Lue E-testitulokset alustavasti, kirjaa ne ylös ja vastaa tarvittaessa alustavana tuloksena liittämällä herkkyysvastaukseen kommentti: Alustava sienilääkeherkkyystulos. Jatka inkubaatiota ad. 48 tuntia. Lue E-testitulokset. Vastaa lopulliset tulokset. (Huom. C. neoformansin herkkyys luetaan alustavasti 48 tunnin ja lopullisesti 72 tunnin inkubaation jälkeen j E-testitulosten lukeminen (vrt. E-testien kuvaliitteet, Biodisk) o Atsoliryhmän sienilääkkeiden (flukonatsoli, vorikonatsoli) ja kaspofungiinin herkkyys luetaan valmistajan ohjeen mukaisesti 80 % estovyöhykkeen mukaan 20-24 tunnin inkubaation jälkeen. Tulos tarkistetaan 48 tunnin inkubaation jälkeen, jolloin huomioidaan estovyöhykkeen alueelle mahdollisesti muodostuneet selvät makropesäkkeet. Huom! Tasaista, pienipesäkkeistä estovyöhykkeen vähitellen hävittävää ylikasvua eli huntuilua ei huomioida. o Amfoterisiini B-herkkyystulos luetaan 100 % estovyöhykkeen mukaan, joten määrityksessä huomioidaan myös estovyöhykkeen sisälle mahdollisesti muodostuneet mikropesäkkeet, jotka usein ovat nähtävissä vasta 48 tunnin inkubaation jälkeen. 4

2.2.2. Tulokset ja niiden tulkinta Taulukko 3. Sienilääkkeiden SIR-tulkintarajat hiivoille MIC (µg/ml) Sienilääke S S-DD # R Amfoterisiini B $ 1 - Flukonatsoli $ 8 16-32 64 C.albicans, C.parapsilosis ja C.tropicalis 2 4 Itrakonatsoli $ 0.125 0.25-0.5 1 Vorikonatsoli $ 1 2 4 Kaspofungiini * 2* # Lääkeannosriippuvainen (Dose Dependent) herkkyysalue. $ CLSI M27-A3, Ab Biodisk EAS 006 EUCAST Technical Note on fluconazole, Clin Microbiol Infect, 14/2: 193-195,2008. EUCAST n lajikohtainen suositus flukonatsolin herkkyystulkintarajoiksi, jonka mukaisesti Candida albicans -, C. parapsilosis- ja C. tropicalis kantojen MIC-arvot 2 tulkitaan S ja MIC-arvot 4 tulkitaan R. Koska flukonatsoli tehoaa heikosti C.glabrata-kantoihin ja C.krusei on sille resistentti, flukonatsoliherkkyyttä ei tule raportoida näille Candida-lajeille. Jos flukonatsoliherkkyystulos on vastattu hiiva, ei C.albicans-lajille, joka jatkotutkimuksissa osoittautuu C.glabrataksi tai C. kruseiksi, vastaukseen tulee liittää kommentti, että flukonatsolia ei suositella tämän hiivalajin aiheuttaman infektion hoitoon. Muiden hiivojen flukonatsoliherkkyystulos tulkitaan: MIC <8 on S, 16-32 on lääkeannoksesta riippuva herkkyys eli I alue ja >64 on R. * Kaspofungiinille sekä anidulafungiinille on annettu herkkyystulkinnan raja-arvoksi S on 2. Jos kaspofungiinin tai anidulafungiinin MIC-arvo on >2, kannan herkkyys saattaa olla alentunut ja herkkyysvastaukseen liitetään kommentti, että MIC-arvo viittaa siihen, että kannan herkkyys on mahdollisesti alentunut in vitro. 2.3. Laadunvarmistus 2.3.1. Sisäinen laadunvarmistus Jokaisen sienilääkeherkkyysmaljaerän toimivuus varmistetaan valmistajan ohjeen mukaisesti ATCC -referenssikannoilla (taulukko 4). Määritysten toimivuus päivittäisessä rutiinissa varmistetaan riittävän usein kerran viikossa tehtävillä ATCC-referenssikantojen herkkyysmäärityksillä. Jos laboratorio ei tee päivittäin sienilääkeherkkyysmäärityksiä, sisäinen laadunvarmistus tehdään jokaisen potilasnäytteestä eristetyn hiivakannan herkkyysmäärityksen yhteydessä ainakin sitä vastaavalla ATCCkannalla (esim. C. albicans ja C.albicansin ATCC 90028 -kannalla) 5

Taulukko 4. Referenssikantojen viitevälit RPMI-agarilla 48 t inkubaation jälkeen (Biodisk EAS 006) Kanta Amfoterisiini B Flukonatsoli Vorikonatsoli Kaspofungiini C.albicans 0.125-0.5 0.125-0.5 0.004-0.016 0.064-0.25 ATCC90028 C.parapsilosis 0.25-1 1-8 0.016-0.064 0.25-2 ATCC22019 C.krusei 0.5-2 >256 0.25-1 0.25-1 ATCC6258 2.3.2. Ulkoinen laadunarviointi Labquality Oy:n ja UKNEQAS n järjestämät sienten laaduntarkkailukierrokset. 3. Viitteet CLSI M27-A3. Reference Method for Broth Dilution Antifungal Susceptibility Testing of Yeasts; Approved Standard Third Edition, 2008. CLSI M27-S3. Reference Method for Broth Dilution Antifungal Susceptibility Testing of Yeasts; Third Informational Supplement, 2008. CLSI M38-A2. Reference Method for Broth Dilution Antifungal Susceptibility Testing of Filamentous Fungi; Approved Standard Second Edition, 2008. EUCAST Technical Note on Fluconaxole; Clin Microbiol Infect 2008;14: 193-195. EUCAST EDef 7.1; Clin Microbiol Infect 2008; 14:398-405. AB BIODISK ETEST APPLICATION SHEET, EAS 006; Yeast (2008-05) 6