Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä YTHS koulutuspäivä, Helsinki 28.5.2012
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aloitti Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesin fuusioiduttua 1.1.2009 Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa Uuden laitoksen perustamisen lähtökohtina: Yhdistetyin voimin entistä vahvempi työ suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta Informaatio-ohjaus perustana - tutkimus, asiantuntijatehtävät, kehitystyö, seuranta, viranomaistehtävät, viestintä, kansainvälinen yhteistyö 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
THLn tehtävänä puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia 1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa 2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä Riippuvainen hyvin laajasti yhteiskunnan olosuhteista Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa 1941 2004 (lähde: Tilastokeskus) Vuosia Naiset Miehet 4.6.2012 Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki 2006. www.ktl.fi/hif
KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: 1. Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla vielä paljon parempi 2. Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia Alkoholin kulutuksen kasvu ja väestön lihominen Biouhat 3. Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo ja elämänlaadulliset seikat 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
KANSANTERVEYDEN HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka) 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis) 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Kansanterveyden suuri paraneminen viime vuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien elintapojen muutosten/riskitekijöiden vähenemisen seurauksena on suomalaisten elinikään tullut noin 10 lisävuotta lisävuodet pääasiassa terveitä ja toimintakykyisiä Ts. sairaudet siirtyneet myöhempiin vuosiin. 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
vuosia vuosia 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys 20 15 miehet naiset miehet naiset 20 15 10 10 5 5 0 1980 2000 1980 2000 0 1980 2000 1980 2000 sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä /toimintakykyisenä 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003
Kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat miehet 700 600 500 400 Pohjois-Karjala projektin alku Projektin ulottaminen koko maahan Pohjois-Karjala Ikävakioitu kuolleisuus/10 0 000 asukasta 4.6.2012 300 200 100 Year Vuosi Koko Suomi - 80% - 85% 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 2002 2005 Pääjohtaja Pekka Puska
Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v. 2006 mennessä kuollut enemmän 30 64-vuotiaita 65 74-vuotiaita Yhteensä 90.000 miestä 36.000 naista 53.000 miestä 64.000 naista 243.000 henkilöä 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Cumulative incidence of T2D, % DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS 50 Control 40 30 20 10 Intervention 0 Intervention ceased 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Follow-up time, years 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 11
ELINTAVAT AVAINASEMASSA Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Unsafe sex Occupational particulates Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Kohonnut Blood verenpaine pressure Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton seksi Työperäinen hiukkasaltistus Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004) 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja elinympäristö Terveyspolitiikka ja terveys kaikissa politiikoissa Terveydenhuollossa perusterveydenhuolto avainasemassa 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN TUKEVAT TOISIAAN 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2009 % 50 40 30 20 Miehet Naiset 15-24-v Miehet 15-24-v Naiset 10 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 2002-03 2004-05 2006 2007 2008 2009 0 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 24
Tupakointistatus v. 2009 Miehet Naiset 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total Päivittäin tupakoiva Lopettanut 1-12 kk sitten Tupakoimaton Satunnaisesti tupakoiva Lopettanut yli vuosi sitten/ex-smoker Puutteellinen tieto/incomplete data Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 25
Päivittäin tupakoivien huolestuneisuus tupakoinnin terveyshaitoista, lopettamista haluavien ja lopettamista yrittäneiden osuus (%) 1978 2009 % 100 Miehet % 100 Naiset 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0 78-79 83-85 89-90 93-94 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 78-79 83-85 89-90 93-94 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi vuosi Huoli tupakoinnin aih. terveyshaitoista Yrittänyt lopettaa 12 kk:n aikana Haluaa lopettaa tupakoinnin Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 26
Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan 1985 2009 % 80 70 60 50 40 30 20 Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu 10 0 85-86 -87-88 -89-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 27
Leivällä käytetty rasva, miehet 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi 10 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 28
Leivällä käytetty rasva, naiset 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 29
Ruoan valmistuksessa käytetty rasva 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 Ei mitään Kasviöljy Juokseva kaviöljyvalm. Kevytlevite Rasiamargariini Talousmargariini Voi-kasviöljyseos Voi 20 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 // vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 30
Maitolaatu 1978 2009, miehet % 100 90 80 70 60 50 40 30 Ei juo maitoa Rasvaton maito Ykkösmaito, rasvaa 1 % Kevytmaito, rasvaa 1.5 % Täysmaito, rasvaa 3,5 % Tilamaito, rasvaa 4.4 % 20 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 31
Maitolaatu 1978 2009, naiset % 100 90 80 70 60 50 40 30 Ei juo maitoa Rasvaton maito Ykkösmaito, rasvaa 1 % Kevytmaito, rasvaa 1.5 % Täysmaito, rasvaa 3,5 % Tilamaito, rasvaa 4.4 % 20 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 32
Seerumin kolesteroli 25 64-vuotiailla miehillä mmol/l 7 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni 5 1982 1987 1992 1997 2002 2007 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska 21
Suolan saanti Suomessa 1977-2007 g/vrk 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 4.6.2012 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 1994 1997 1998 Vuosi Pääjohtaja Pekka Puska 2002 2007 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Lin. (24 t virtsa, miehet) Lin. (24 t virtsa, naiset) Lin. (Laskettu, miehet)
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, 1953 2010 10 9 8 8,1 litraa as. kohti 7 6 5 Tilastoitu Kokonaiskulutus kulutus Oluet Väkevät 4 3 2 1 Keskiolut ruokakauppoihin Olut suosituin alkoholijuoma Viinien suosio jatkuvaan nousuun Väkevien kulutus laskussa Viinit Siiderit Lonkerot 0 4.6.2012 35/16
% 100 Eri alkoholijuomien käyttö 1982 2009 Miehet % 100 Naiset 80 80 60 60 40 40 20 20 82-84 85-86 87-88 89-90 91-92 93-94 95-96 97-98 0 99-2000 2001 2002 2003 2004 2005 vuosi 2006 2007 2008 2009 82-84 85-86 87-88 89-90 91-92 93-94 95-96 97-98 99-2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 vuosi Käyttänyt alkoholia Olutta Väkevää alkoholia Viiniä Long drink -juomia Siideriä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 36
Terveysliikunta* ikäryhmän mukaan vuonna 2009 % 100 Miehet Naiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yht./total Ikäryhmä Ei säännöllistä liikuntaa Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa liikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Riittävästi lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Tarpeeksi kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Suosituksen mukaisesti kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 * UKK-instituutin terveysliikunnan suositukset: www.ukkinstituutti.fi 37
Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen* 1979 2009 Miehet Naiset % 100 % 100 80 80 60 60 40 40 20 20 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 0 0 vuosi 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4 krt/viikko * vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 38
% Työmatkoihin kävellen tai pyöräillen käytetty aika 1979 2009 Miehet % 100 100 Naiset 80 80 60 60 40 40 20 20 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 0 2001 2003 2005 2007 2009 0 vuosi Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min. Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän vuosi 2001 2003 2005 2007 2009 Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min. Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 39
LIHAVUUS YLEISTYNYT % 25 20 15 10 Miehet Naiset 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 Lähde: FINRISKI -tutkimus 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
% 80 Ylipainoisten osuus (BMI 25 kg/m²) 1978 2009 Miehet % 80 Naiset 60 60 40 40 20 20 0 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 vuosi 2002-03 2004-05 2006 2007 2008 2009 0 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 vuosi 2002-03 2004-05 2006 2007 2008 2009 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Total Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 41
Elintapojen kehitys ja koulutusryhmittäiset erot Päivittäistupakointi on vähentynyt, mutta koulutusryhmäerot tupakoinnissa ovat kasvaneet Alkoholinkulutus lisääntynyt ja pysynyt korkealla tasolla. Miehillä koulutusryhmäerot hävisivät, kun alkoholinkulutus lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä vuoden 2004 verouudistuksen jälkeen Ruokatottumuksissa myönteisiä muutoksia. Terveellisten ruokatottumusten koulutusryhmäerot ovat kaventuneet naisilla, mutta ei miehillä Naisten työmatkaliikunta yleisempää kuin miesten. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta terveysliikunnan suositukset toteutuvat harvoin Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen yleistynyt kaikissa koulutusryhmissä, mutta miehillä vapaa-ajanliikunnan harrastaminen on yleisintä ylimmässä koulutusryhmässä Ylipainoisuus on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä ja se on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäyty minen ja 42
Yhteenveto Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä Elintavoissa edelleen koulutusryhmittäisiä eroja Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 43
VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Elintavat avainasemassa keppiä vai porkkanaa Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym. 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Esimerkkejä: keppiä - Haittaverot (tupakka, alkoholi) - Savuttomat tilat - Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsaautomaatit) - Liikennerajoitukset EDUT: HAITAT: Halpaa, tehokasta Hyväksyttävyys Rajoittavat valintoja 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Esimerkkejä: porkkanaa - Parempi saatavuus (elintarvikkeet) - Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat) - Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät) - Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta) EDUT: HAITAT: Positiivista tukea Kustannukset 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Lisääkö tieto tuskaa? Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia varsinkin muutosvaiheessa Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa sopivalla tavalla Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön ympäristön muutos vähentää yksilön painetta 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Pelottelu vai positiivinen sanoma? Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta Pelottelu (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen herättää ihmisiä Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta) Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus) 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Elinkeinoelämä Vastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta. YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN Lisää helposti yksilöiden syyllistämistä Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat) 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
8th Global Conference on Health Promotion - Health in All Policies Helsinki, Finland from 10 to 14 June 2013
From Ottawa to Helsinki
8th Global Conference on Health Promotion Jointly organized by the Ministry of Social Affairs and Health of Finland and the World Health Organization Target audience: high and mid-level representatives from health and non-health sectors and WHO Member States NGOs, experts Up to 800 participants from all WHO regions - by invitation only
Focus on "how-to" How to get health concern integrated and taken into account in other sectors' policies? Concrete guidance to member states; how-to collaborate with other sectors in a systematic way: structures, mechanisms, processes and expertise needed we must remember health is an outcome of all policies Ban Ki Moon Moon, Ban Ki. (2009). Statement to the World Health Assembly, Geneva.
Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä 4.6.2012 Pääjohtaja Pekka Puska
KIITOS