Maankäyttö MOUHIJÄRVEN RINNAKKAISVÄYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS EHDOTUS A_029 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Asemakaavaehdotuksen selostus 12.9.2017, tark. 26.1.2018 OAS Tekninen lautakunta 28.9.2011, 91 Vireilletulosta kuulutettu 12.10.2011 Luonnos Tekninen lautakunta 8.5.2014, 50 Luonnos nähtävillä 13.5. 13.6.2014 Ehdotus Ympäristölautakunta 19.9.2017, 27 Ehdotus Kaupunginhallitus 25.9.2017, 268 Ehdotus nähtävillä 28.9. 30.10.2017 Ehdotus Kaupunginhallitus Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto
Maankäyttö 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavanmuutos koskee Mouhijärven Pynnärin teollisuusalueen kortteleita 144 ja 145, osaa korttelista 143, osaa tiloista 790-558-4-88 Junttu ja 790-558-7-15 Aaltonen sekä virkistys-, katu- ja yleistä tiealuetta. Asemakaavan laajennus koskee tiloja 790-565-1-9 Kuusisto, 790-565-1-17 Sironen, 790-565- 1-38 Hakanen, 790-565-1-55 Koivurinne ja 790-565-1-59 Kampinkulma sekä osia tiloista 790-558-4-84 Särkijärvi, 790-558-4-93 Uusikapalo, 790-558-4-95 Kuru, 790-558-6-11 Mäkelä, 790-558-6-12 Jokirinne, 790-558-6-42 Pynnärinalue, 790-565-1-2 Wähätiisala, 790-565-1-52 Mäki-Tiisala, 790-565-1-54 Isotiisala ja 790-565-1-61 Marttila. Asemakaavalla muodostuu Mouhijärven korttelit 143 148, virkistys-, katu- ja yleistä tiealuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Mouhijärven Uotsolan taajaman itäosassa Pynnärintien itäpuolella ja valtatie 11 pohjoispuolella molemmin puolin nykyistä Särkijärventietä ja Rusthollinkujaa. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu vt 11 rinnakkaisväylän valtatien pohjoispuolinen alue. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan suunnittelualueen likimääräinen rajaus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 029/2012. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liikenteellisen yhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevyt liikenne erotettua valtatien pitkänmatkanliikenteestä. Uudella yhteydellä parannetaan liikenneturvallisuuden lisäksi maankäytön kasvumahdollisuuksia. Asemakaavalla ohjataan pientalorakentamista Mouhijärven taajaman tuntumaan ja edistetään Mouhijärvi Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta.
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 Sastamalan kaupunki 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Vt11 Tiisalantien alikulku ja rinnakkaisväylä... 6 3.1.3 Luonnonympäristö... 7 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.5 Maisema... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 4.3.1 Osalliset... 15 4.3.2 Vireilletulo... 15 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 17 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 17 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 18 4.5.1 Alustavat luonnosvaihtoehdot... 18 4.5.2 Nähtäville asetetut luonnosvaihtoehdot... 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne... 21 5.1.1 Kaavan mitoitus... 21 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 22 5.3 Aluevaraukset... 22 5.3.1 Korttelialueet... 22 5.3.2 Muut alueet... 23 5.3.3 Suojelumääräyksiä... 23 5.3.4 Yleisiä määräyksiä... 23 5.4 Kaavan vaikutukset... 24 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen... 24 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja arkeologisiin kohteisiin... 24 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 25 5.4.4 Vaikutukset maisemaan... 25 5.4.5 Vaikutukset hulevesiin... 25 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 25 5.6 Nimistö... 26
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 26 6.2 Toteutuksen seuranta... 26 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. LIITE 6. LIITE 7. LIITE 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Iso-Tiisala; Rakennetun ympäristön inventointi ; Silomaa, Timo; Sastamalan kaupunki; 2017 Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan hulevesiselvitys ; Jokihaara, Ari; Destia; Sastamalan kaupunki; 2015 Tieliikennemeluselvitys, Mouhijärven rinnakkaisväylä ja valtatie 11 välillä Uotsola Häijää, Sastamala ; Kankare & Virjonen; Promethor; Sastamalan kaupunki; 2014 Sastamala, Tiisala, Kylätontin kartoitus ja muinaisjäännösinventointi ; Helminen & Rostedt; Mikroliitti; Sastamalan kaupunki; 2012 Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen vastineraportti. Kaavaehdotuksen kaavakartan ja -määräysten pienennös sekä havainnekuvia Seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maankäyttösopimukset 2. Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan suunnitteluaineisto (kaavan 2. ehdotusta valmistellaan) 3. Uotsola (itäosa) Häijää - Salmin osayleiskaavan maisemaselvitys ; Vainiola, Susanna; Sastamalan kaupunki; 2010 4. Uotsola Häijää Salmi luontoselvitys 2011 ; Lindberg, Naakka & Vahekoski; Sastamalan kaupunki; 2011 5. Mouhijärven muinaisjäänneinventointi 2009 ; Jussila, Poutiainen & Rostedt; Mikroliitti; Sastamalan kaupunki; 2009 6. Sastamala; Vanhat tiet Mouhijärven itäosassa välillä Salmi Häijää Selkee; versio 2 ; Jussila, Timo; Mikroliitti; Sastamalan kaupunki; 2013 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Mouhijärven kunnanvaltuusto teki kokouksessaan 29.9.2005 96 päätöksen ostaa Tiisalan kylään kuuluvasta Iso-Tiisalan tilasta määräalan, josta on muodostettu Marttilan tila 1:61. Tilan pinta-ala on 32 980 m2. Kunnanvaltuuston hyväksyessään kiinteistökaupan edellytti, että asemakaava laaditaan kunnan omistamalle maalle, kun alueen pohjakartta valmistuu. Alueen kaavoitustarve oli esillä kehittämiskeskustelussa 6.7.2005 kunnan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen nykyinen ELY-keskuksen kanssa. Mouhijärven kunnan kaavoituskatsauksessa alue on ollut asemakaavoitettavissa alueissa jo vuonna 2007 Marttilan asemakaavana ja asemakaavan muutoksena. Mouhijärven kunnanhallitus päätti (17.3.2008 62), että Marttilan tilalle laaditaan asemakaava ja Pynnärin teollisuusalueen rakennuskaava muutetaan korttelissa 45 rakennuspaikkojen 2 ja 4 osalta ja että osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja siihen liittyvä suunnitteluaineisto laitetaan nähtäville ja että suunnitteluaineistosta pyydetään lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, tiehallinnolta sekä tekniseltä lautakunnalta että rakennuslautakunnalta. Suunnitteluaineisto laitettiin nähtäville, mutta kaavan jatkosuunnittelu jäi odottamaan Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisselvitystä. Selvitys valmistui keväällä 2009 ja sitä täydennettiin ja tarkennettiin 2010 lisätarkastelulla katujärjestelyistä. Valtatien rinnakkaisväylä kulkisi ko. suunnittelualueen läpi. Marttilan asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut mukana Sastamalan kaupungin kaa- 3
2.2 Asemakaava 4 Sastamalan kaupunki voituskatsauksessa ja -ohjelmassa. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat kuitenkin niin paljon muuttuneet, että on ollut tarkoituksenmukaista aloittaa kaavahanke kokonaan alusta. Kaavan nimi muutettiin Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavan muutokseksi, jottei Marttilan nimi aiheuttaisi sekaannusta. Sastamalan keskustassa sijaitsee Marttilan kaupunginosa. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 28.9.2011 Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaava kuulutettiin vireille 12.10.2011. Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi 8.5.2014. Luonnos oli nähtävillä 13.5. 13.6.2014. Samanaikaisesti asemakaavan kanssa on laadittu rinnakkaisväylän tiesuunnitelmaa nimellä Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala ja tiesuunnitelma tulee olla hyväksytty ennen kaavaehdotusta. Tästä johtuen kaavaehdotusta ei ole kiirehditty. Liikennevirasto on hyväksynyt Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala tiesuunnitelman 26.4.2017 ja suunnitelma on saanut lainvoiman 13.6.2017. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 19.9.2017 esittää kaupunginhallitukselle, että hallitus päättäisi laittaa kaavaehdotuksen nähtäville osallisten kuulemista varten. Kaupunginhallitus päätti 25.9.2017 hyväksyä ympäristölautakunnan esityksen. Kaavaehdotus oli nähtävillä 28.9. 30.10.2017. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liikenteellisen yhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevyt liikenne erotettua valtatien pitkänmatkanliikenteestä. Uudella yhteydellä parannetaan liikenneturvallisuuden lisäksi maankäytön kasvumahdollisuuksia. Asemakaavalla ohjataan toimitila- ja pientalorakentamista Mouhijärven taajaman tuntumaan ja edistetään Mouhijärvi Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Asemakaavalla myös tutkitaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Iso-Tiisalan rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaamista. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Särkijärventien länsipään katualueen linjauksen muuttaminen siten, että kadun varteen voidaan rakentaa kevyenliikenteenväylä ja parantaa risteysalueitten turvallisuutta. Rinnakkaisväylän suunnittelun tekee Destia ja sen on ollut tarkoitus edetä kaavasuunnittelun kanssa samassa tahdissa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tämän lisäksi muuttaa tonttijaot ja johtovaraukset olemassa olevan tilanteen mukaisiksi. Kortteliin 145 rakennuspaikalle 4 on myönnetty poikkeaminen kaavan käyttötarkoituksesta ja rakennuspaikalle on rakennettu omakotitalo. Tavoitteena on saattaa näiltä osin kaava olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaava ja asemakaavanmuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue muodostuu osittain vanhasta rakennuskannasta ja osittain rakentamattomista
alueista. Osa rakennuksista on liike- ja teollisuusrakennuksia ja osa pientaloja. Alue sijoittuu Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemaan, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Ilmakuva Iso-Tiisalan tilasta 5 Museoviraston kartta Tiisalan kylätontin sijainnista. Suunnittelualueen länsiosassa on Iso-Tiisalan tila. Iso-Tiisala on osa vanhaa Tiisalan kartanoa, joka perustettiin viidestä Tiisalan kylän tilasta 1590-luvulla. Ensimmäinen maininta tilasta on vuodelta 1540. Kylä on oletettavasti myöhäiskeskiaikainen. 1600-luvulla tilasta tuli ratsutila,
joka jaettiin 1700-luvun lopussa neljään osaan, jotka taas myöhemmin yhdistettiin kahdeksi tilaksi, Iso-Tiisalaksi ja Vähä-Tiisalaksi. Tila sijaitsee peltoaukean reunalla osin puuston suojaamana. Tilan itäreunalla on säilynyt osa Tiisalan kylänpaikasta, joka on kiinteä muinaisjäännös (Tiisala, historiallinen, rauhoitusluokka 2). Kylätontti sijaitsee osin pellolla ja osin niityllä. Alueen itäosassa on voimassa Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava, jota ollaan kumoamassa uudella Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Uusi osayleiskaava on tällä hetkellä 2. ehdotusvaiheessa. Alueen länsiosassa on voimassa Pynnärin teollisuusalueen kaava. 3.1.2 Vt11 Tiisalantien alikulku ja rinnakkaisväylä Kaavan olennainen osa on Häijään ja Uotsolan välille rakennettava valtatie 11:n rinnakkaisväylä ja pyörätie, joka mahdollistaisi nykyistä turvallisemman ja sujuvamman liikenteen taajamien välille. Samalla rinnakkaisväylä tukisi kaupungin suunnitelmia taajamien yhdistämisestä nauhamaiseksi kokonaisuudeksi. Vt11:n rinnakkaisväylän ja Tiisalantien alikulun tiesuunnitelman kartta. Rinnakkaisväylää varten on tehty selvityksiä ja suunnitelmia vuodesta 2009 alkaen: Ramboll teki Häijään ja Uotsolan välisten liikennejärjestelyiden kehittämisselvityksen 2009 4.1.2011 tehtiin Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa suunnittelusopimus yhteysvälin Häijää Uotsola tiesuunnitelman laatimisesta valtatie 11:n varteen nykyisten Särkijärventien ja Tiisalantien yksityisteiden välille.. Rambollilta valmistui heinäkuussa 2010 Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisestä katujärjestelyjen lisätarkastelu. 6
Sastamalan kaupunki 29.9.2011 lähetettiin suunnittelutarjouspyyntö yhteysvälin Häijää-Uotsola suunnittelusta. Destia valittiin suunnittelijaksi 1.11.2011. Hankeryhmän aloituskokous pidettiin 15.11.2011. Osallistujina Sastamalan kaupungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Destian edustajia. Hankeryhmän 2. kokous pidettiin 21.12.2011, jolloin mukana oli myös Pirkanmaan maakuntamuseon edustajia. Hankeryhmän 3. kokous pidettiin 8.2.2012. Yleisötilaisuus, jossa tie- sekä katusuunnitelmia esiteltiin, pidettiin 20.3.2012 Mouhijärven yhteiskoululla. Hankeryhmän 4. kokous pidettiin 16.8.2012. Viimeiset tiesuunnitelmat saatiin Destialta lokakuussa 2015. Tiesuunnitelma oli yleisesti nähtävillä Sastamalan kaupungintalolla 10.12.2015 8.1.2017. Yhtään muistutusta ei jätetty. Sastamalan kaupunginhallitus päätti Sastamalan kaupungin lausunnosta koskien tiesuunnitelmaa 8.2.2016. Liikennevirasto on hyväksynyt Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala tiesuunnitelman 26.4.2017. Tiesuunnitelma on tullut lainvoimaiseksi 13.6.2017. Tällä hetkellä hankkeen toteutus on taloussuunnitelmassa vuosilla 2017 2020. 3.1.3 Luonnonympäristö 7 Rinnakkaisväyläsuunnitelman havainnekuva. Kaava-alue on merkitty punaisella viivalla. Kaava-alueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä. Alue on pääosin joko rakennettua tai viljeltyä. Alueen ainoan metsäsaarekkeen puut on kaadettu viimevuosina.
3.1.4 Rakennettu ympäristö Sastamalan kaupunki Suunnittelualueen halki on kulkenut historiallinen tie, joka on yhdistänyt Mouhijärven pitäjän itäosan kyliä toisiinsa, pitäjänkirkkoon sekä maakunnallisen tason tieverkkoon ja esiintyy Suomen pienimittakaavaisissa kartastoissa 1700-luvun lopusta alkaen, esimerkiksi Kuninkaan tiekartastossa ja Hällströmin Suomi-kartastossa. Tie on suurin piirtein noudattanut nykyisen Särkijärventien linjausta välillä Pynnärintie Rusthollinkuja, sen jälkeen se on jatkunut pitkin Rusthollinkujaa, jonka päästä se on jatkunut kohti Vähä-Tiisalaa, jossa se on ilmeisesti suurin piirtein seurannut nykyisen Tiisalantien linjaa. Tie on aikojen kuluessa rakennettu uudestaan useaan otteeseen ja sen alle on kaivettu vesi- ja viemärilinja. Lisäksi melko pitkä pätkä on jäänyt valtatie 12 ja sen rakennustyömaan alle. Historiallisesta tiestä ei ole likimääräisen linjauksen lisäksi juuri mitään jäljellä. Tehtyjen arkeologisten inventointien perusteella kyseessä ei ole muinaisjäännös. Suunnittelualueen läntisen osan kaikki rakennukset on rakennettu vuoden 1983 jälkeen. Itäosassa on Iso-Tiisalan rakennusten muodostama kokonaisuus. Rakennukset muodostavat löyhästi suljetun pihapiirin. Pohjoislaidalla sijaitsee sikala (1967) sekä navetta (1882), länsilaidalla sijaitsee aittarivistö (1792 n.1850) sekä puuliiteri (n.1930) ja etelälaidalla sijaitsee maakellari sekä vanha asuinrakennus (n. 1800 50). Pihan keskellä sijaitsee nykyinen päärakennus (1958). Pihapiiristä hieman kauempana sijaitsee riihi (n. 1800 50). Pihapiirissä on havaittavissa vanhojen rakennusten perustuksia. Perustusten kohdalla olleista rakennuksista kaksi on purettu 1900-luvun loppupuolella. Pihan keskellä ollut rakennus, joka oli tilan päärakennus, purettiin noin 1956 59. Riihen ja vanhan asuinrakennuksen välissä olevilla perustuksilla on sijainnut 1800-luvulla rakennettu hirsinen ns. Heleniuksen talo, joka purettiin 1970- ja 80-lukujen taitteessa. Rakennusten itäpuolella ja valtatien lähellä olevat perustukset ovat mahdollisesti vanhan riihen jäänteitä, mutta rakennuksen purkamis- /tuhoutumisajankohdasta ei ole tietoa. Vanhan kylätontin lounaisreunassa on mahdollisesti alkuperäiseen kylään kuuluneen rakennuksen perustuksia. Vanha rakennettu ympäristö on siis kärsinyt merkittäviä vaurioita, mutta on silti nykyäänkin ymmärrettävissä. Iso-Tiisalan rakennukset ovat mukana Iso- ja Vähä-Tiisalan rakennetun ympäristön inventoinnissa vuodelta 2017. Inventointi on kaavaselostuksen liitteenä. 3.1.5 Maisema Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee kokonaan maakunnallisesti arvokkaalla Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat maisema-alueella. Pirkanmaan arvokkaille maisemaalueille tehtiin päivitys- ja täydennysinventointi 2012-2013 valmisteilla olevaa Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 varten. Inventoinnin perusteella tehdyssä maisema-alueen uudessa rajausehdotuksessa suunnittelualueen luoteisosa eli asemakaavoitetut teollisuusrakennusten korttelialueet eivät kuulu maisema-alueeseen. Sen sijaan kaava-alueen itäosan vanhat rakennukset ja niiden ympärillä avautuvat peltoaukeat ovat merkittävä osa arvokasta kulttuurimaisemaa. Suunnittelualueen pohjoisreuna sijaitsee suunnilleen itä-länsisuuntaisen selänteen laella. Maasto laskee selänteen laelta loivasti pohjoiseen ja huomattavasti jyrkemmin etelään kohti Saikkalanjokea. Suunnittelualueella on kaksi pientä peltoa, jotka eivät ole vuonna 2010 tehdyn Uotsola Häijää Salmi osayleiskaavan maisemaselvityksen mukaan maisemallisesti arvokkaita. Valtatien ansiosta ne eivät tunnu kuuluvan yhteen valtatien eteläpuolella olevan melko laajan kumpuilevan peltoalueen kanssa, joka on maisemallisesti arvokas. Samoin alueen itäpuolella on maisemallisesti arvokkaita peltoalueita. Koska suunnittelualue vaikuttaa sijaintinsa vuoksi näihin arvokkaisiin maisema-alueisiin, tulee maisema-alueet ottaa kaavan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon. 8
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan Maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.5.2017 ( 71) määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 ( 6) hyväksymän Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava kuulutettiin voimaan 8.6.2017. Ote maakuntakaavasta 2040 ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti 9
Voimaan tullessaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kumoaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan sekä lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntakaava 2040:ssä kaava-alueella on merkintä taajamatoimintojen alue ja lisäksi sen itäosassa on merkintä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Taajamatoimintojen alue merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Mouhijärvi-Häijään alueella 7 000 k-m². Keskustahakuisen kaupan eli päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Mouhijärvi-Häijään alueella 5 000 k-m², kuitenkin siten, että pelkän päivittäistavarakaupan koon alaraja on 3 000 k-m². Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Mam). Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi maakuntakaavassa suunnittelualueen halki on merkitty kulkemaan seudullisesti merkittävä yhdysvesijohto ja siirtoviemäri. 10
rakennesuunnitelma 2030 Sastamalan kaupunki Sastamalan kaupunginvaltuusto on 17.2.2014 hyväksynyt ohjeellisena noudatettavaksi kaupunkirakennesuunnitelman päivityksen, joka on hyvin yleispiirteinen strateginen maankäyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut osoittaa väestön sijoittuminen ja taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty Uotsolan ja Häijään välille asuinalueiden asemakaavallista laajentumista ja teollisuus ja työpaikka-alueita on osoitettu lisättäväksi suunnittelualueelle Uotsola Häijään välille. Taajamien välille on osoitettu asumiskatu ja kevyenliikenteen kehittämisväylä. Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti 11
Yleiskaava Sastamalan kaupunki Suunnittelualueen itäosassa on voimassa Mouhijärven osayleiskaava vuodelta 2002. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), joka on varattu pientaloille ja jolle voidaan rakentaa myös ympäristöön soveltuvia työtiloja. Lisäksi osa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva ja haja-asutusluonteinen pientalojen rakentaminen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ote Mouhijärvi Häijää osayleiskaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Osayleiskaava korvataan lähitulevaisuudessa 2. ehdotusvaiheessa olevalla Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Uudessa kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu työpaikka- 12
aluetta (TP), jolle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä kuten epäsiisteyttä, melua tai ilman pilaantumista; työpaikka- ja asumisen aluetta (TPA), jolla työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja, jotka soveltuvat yhteen asumisen kanssa; pientalovaltainen asuntoaluetta (AP); erillispientalojen alue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s); sekä lähipalvelujen aluetta (PL). Ote suunnitteluvaiheessa olevasta Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 13
Asemakaava Sastamalan kaupunki Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa asemakaava vuodelta 1986, jossa alueen länsiosaan on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT); teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY); asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 14
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Sastamalan kaupunki Alueelle on ollut vireillä asemakaavahanke vuodesta 2005. Mouhijärven Uotsolan ja Häijään taajamien yhteystarve on jatkuvasti kasvanut. Valtatien käyttö tällaiseen lyhyenmatkan paikallisliikenteeseen ei ole turvallista varsinkaan kevyelle liikenteelle. Kaavalla on tavoitteena mahdollistaa uuden liikenneyhteyden rakentaminen taajamien välille. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan alustava suunnittelu alkoi jo Mouhijärven kunnan aikana 2005. Vuonna 2007 alueen OAS oli esillä Marttilan asemakaava nimisenä. Kaavan jatkosuunnittelu jäi odottamaan Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisselvitystä. Selvitys valmistui keväällä 2009 ja sitä täydennettiin ja tarkennettiin 2010 lisätarkastelulla katujärjestelyistä. Valtatien rinnakkaisväylä kulkisi ko. suunnittelualueen läpi. Marttilan asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut mukana Sastamalan kaupungin kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ovat kuitenkin niin paljon muuttuneet, että on ollut tarkoituksenmukaista aloittaa kaavahanke kokonaan alusta. Kaavan nimi muutettiin Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja asemakaavan muutokseksi, jottei Marttilan nimi aiheuttaisi sekaannusta. Sastamalan keskustassa sijaitsee Marttilan kaupunginosa. Sastamalan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 28.9.2011 Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaava kuulutettiin vireille 12.10.2011. Tekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi 8.5.2014. Luonnos oli nähtävillä 13.5. 13.6.2014. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 19.9.2017 esittää kaupunginhallitukselle, että hallitus päättäisi laittaa kaavaehdotuksen nähtäville osallisten kuulemista varten. Kaupunginhallitus päätti 25.9.2017 hyväksyä ympäristölautakunnan esityksen. Kaavaehdotus oli nähtävillä 28.9. 30.10.2017. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Tässä asemakaavassa osallisia ovat Alueen ja lähinaapuruston maanomistajat ja asukkaat sekä alueella toimivat yritykset ja lisäksi kaikki kaupungin asukkaat Sastamalan kaupungin ydinprosessit Pirkanmaan aluepelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puhelinyhtiö Caruna Oy (sähkönsiirtoyhtiö) Kaavahankkeen osallisiksi voivat lisäksi ilmoittautua muutkin, joiden katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 12.10.2011. 15
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS Sastamalan kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 16 Ilmakuva kaava-alueesta ja sen ympäristöstä. Kaava-alue merkitty punaisella viivalla. Luonnos Luonnos lähetettiin lausuntoa varten Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Pirkanmaan liitolle. Luonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten aluepelastuslaitokselle, Sastamalan vedelle, Sastamalan seudun yrityspalvelulle ja alueen sähkö- ja puhelinlaitoksille.
Luonnoksesta saatiin lausunnot ELY-keskukselta, maakuntamuseolta, aluepelastuslaitokselta ja Carunalta. Vastineet lausuntoihin ovat selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Ehdotus Myös ehdotus lähetettiin lausuntoa varten Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Pirkanmaan liitolle sekä tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten aluepelastuslaitokselle, Sastamalan vedelle ja alueen sähkö- ja puhelinlaitoksille. Ehdotuksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan liitolta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Caruna Oy:ltä. Lisäksi saatiin yksi kirjallinen muistutus kaava-alueen lähistön yritykseltä. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin ovat selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Saatujen lausuntojen perusteella KTY-4 korttelialueiden määräykseen lisättiin teksti: Suurimmasta sallitusta rakennusoikeudesta enintään 65 % saa käyttää myymälätiloihin. s-1 merkintää koskeva määräys muutettiin muotoon: Muu kulttuuriperintökohde, historiallisen tien jäännös. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa. Lisäksi kaavaan on historiallisen tien linjauksen ja Tiisalantien yhtymäkohtaan lisätty määräys s-2: Kaivutyöt historiallisen tien linjan kohdalla on tehtävä arkeologin valvonnassa tiehankkeeseen liittyen pidetyissä neuvotteluissa sovitun mukaisesti. Myös kaavaselostukseen on tehty joitain täydennyksiä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavoitettava alue sijaitsee Uotsolan taajaman itälaidalla. Kaavoitettavan alueen länsilaidassa on ennestään asemakaava, jossa pääkäyttötarkoituksena on teollisuusrakentaminen. Alueen itäinen osa on kaavoittamatta, mutta siellä on jo jonkin verran asuinrakentamista ja historiallisesti arvokkaat Iso-Tiisalan rakennukset. Iso-Tiisalan alueella on myös vanha kylätontti eli kiinteä muinaisjäännös, joka tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 17 Nykytilanteen päiväajan liikenteen aiheuttama keskiäänitaso.
Luonnosvaiheen jälkeen alueelle on tehty Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon perusteella meluselvitys, jossa otetaan huomioon rinnakkaisväylän tuleva liikenne. Ohjemeluarvojen alittumiseksi täydennysrakentamisen asuinrakennuksia tai virkistysalueita ei tule ilman melusuojausta sijoittaa alueille, joilla päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db eikä uusia alueille, joilla yöajan keskiäänitaso on yli 45 db. Suunnittelussa on pyritty siihen, että erillisiä rakenteellisia melusuojauksia tarvitaan mahdollisimman vähän ja ohjearvot alitetaan korttelialueiden ja rakennusten oikealla sijoittelulla. Kaavan tavoitteena on ottaa huomioon olemassa oleva rakenne ja muuttaa tonttijaot ja johtovaraukset sekä käyttötarkoitukset nykytilanteen mukaisiksi. Lisäksi alueella on tarkoitus osoittaa yhdyskuntarakennetta tiivistävää lisärakentamista ja mahdollistaa Uotsolan ja Häijään taajamat yhdistävän rinnakkaisväylän rakentaminen. Rinnakkaisväylän eli Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala tiesuunnitelman edistyessä ja sen tultua lainvoimaiseksi 13.6.2017, tiealueen valtatien pohjoispuolinen osa on otettu mukaan asemakaavan suunnittelualueeseen. Sastamalan kaupunki on asemakaavaluonnoksen jälkeen hankkinut omistukseensa kaavaalueen pohjoislaidalla sijaitsevan kiinteistön 790-565-1-9 Kuusisto, josta osa on otettu mukaan asemakaavaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 4.5.1 Alustavat luonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle laadittiin useita alustavia kaavaluonnoksia, joissa merkittävimmät eroavaisuudet koskivat kaava-alueen rajausta sekä valtatie 11:sta lähimmäksi sijoittuvan alueen järjestelyjä. Alustavassa vaihtoehdossa A alueelle oli osoitettu kahta muuta vaihtoehtoa enemmän asuinrakentamista ja vähemmän teollisuus- ja toimitilarakentamista. Valtatiehen rajoittuvalla alueella oli otettu huomioon nykyinen asuinrakentaminen ja valtatien melualue sekä melualueennuste vuodelle 2030. 18 Alustavat kaavaluonnosvaihtoehdot A, B ja C Vaihtoehdossa B alueelle oli osoitettu vaihtoehdoista eniten teollisuus- ja toimitilarakentamista varsinkin valtatien puoleiselle alueelle. Teollisuuskorttelialueiden sijoittelu ei kuitenkaan ota huomioon alueen nykytilannetta samassa määrin kuin vaihtoehto A. Kaava-alueen rajaus on muita vaihtoehtoja suppeampi.
Kolmannessa vaihtoehdossa eli vaihtoehdossa C kaava-alueen rajaus oli sama kuin vaihtoehdossa A, mutta valtatien läheisyyteen ei ole tässä vaihtoehdossa sijoitettu asuinrakentamista. 4.5.2 Nähtäville asetetut luonnosvaihtoehdot Luonnosvaihtoehto 1 pienennös 19 Luonnosvaihtoehto 2 pienennös Alustavista vaihtoehdoista valittiin edelleen kehitettäväksi vaihtoehto A. Vaikka valtatien melu aiheuttaa asuinrakentamiselle tiettyjä rajoituksia on parempi, että asemakaavassa otetaan nykyinen asuinrakentaminen valtatien lähialueella huomioon. Lisäksi tässä vaihtoehdossa asuinkiinteistöjen ja teollisuus- ja toimitilakiinteistöjen alueet ja liikenne ovat kahta muuta vaihtoehtoa paremmin erillään. Asemakaavasta laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan yhden korttelialueen käyttötarkoituksen osalta.
Vaihtoehdossa 1 valtatien varteen on kaavoitettu erillispientalojen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitilarakennusten korttelialue. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi pienimuotoisen työpaikkatoiminnan rakentamisen asuinrakennusten kanssa samoille tonteille. Vaihtoehdossa 2 samalle alueelle on kaavoitettu erillinen erillispientalojen korttelialue ja toimitilarakennusten korttelialue. Tässä vaihtoehdossa asuinrakennusten tonteille ei voitaisi rakentaa toimitiloja, mutta alueella olisi yksi suurempi toimitilarakennusten tontti. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavaehdotus pienennös Asemakaavaehdotuksen havainnekuva 20
5.1 Kaavan rakenne 21 Sastamalan kaupunki Nähtävillä olleista kaavaluonnoksista lähdettiin edelleen kehittämään vaihtoehtoa 1 kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotukseen on tehty joitain tarkistuksia katu- ja korttelialueiden rajoihin. Lisäksi kaavaan on lisätty joitain merkintöjä ja määräyksiä. Erityisesti suunnittelualueen itäosassa olevan Iso-Tiisalan alueella on tarkennettu ja lisätty sekä kulttuuriympäristöä että muinaisjäännöksiä koskevia merkintöjä ja määräyksiä. Lainvoimaiseksi tulleen Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala eli rinnakkaisväylän tiesuunnitelman mukaisen tiealueen valtatien pohjoispuolinen osa on otettu mukaan asemakaavan suunnittelualueeseen katualueena. Asemakaava-alueen voidaan ajatella jakautuvan kolmeen vyöhykkeeseen. Lännessä on teollisuus- ja toimitilarakennusten vyöhyke, alueen keskellä on pientalovaltainen vyöhyke ja alueen itäosassa on historiallisesti arvokas alueenosa, jolla ympäristö pyritään säilyttämään. Lisäksi aivan kaava-alueen itäisimmässä osassa on rinnakkaisväylän valtatien pohjoispuolisen osan tarvitsema katualue. Kaava-alue koostuu kuudesta korttelista. Kortteli 143, on osoitettu teollisuusrakentamiselle (TT). Korttelissa 144, on toimitilarakennusten (KTY-4) korttelialueita, erillispientalojen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitilarakennusten (ATY-7) korttelialueita ja erillispientalojen (AO) korttelialueita. Korttelissa 145 on ympäristöä häiritsemättömien teollisuusrakennusten (TY-6) sekä asuinpientalojen (AP) korttelialueita. Korttelit 146 148 on osoitettu erillispientalorakentamiselle (AO) ja erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO/s-1). 5.1.1 Kaavan mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 19,70 ha. Tästä on: Erillispientalojen korttelialuetta (AO) on n. 3,60 ha. Korttelialueiden tehokkuusluku on 0,25 eli kokonaisrakennusoikeus on n. 9013 k-m 2. Asuinpientalojen korttelialuetta (AP) on n. 0,49 ha. Korttelialueen tehokkuusluku on 0,35 eli kokonaisrakennusoikeus on n. 1702 k-m 2. Erillispientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AO/s-1) on n. 2,08 ha. Korttelialueella on rakennusoikeutta 2505 k-m 2, josta on uudella rakennusalalla 500 k-m 2. Erillispientalojen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitilarakennusten korttelialuetta (ATY-7) on n. 0,95 ha. Korttelialueen tehokkuusluku on 0,30 eli kokonaisrakennusoikeus on n. 2860 k-m 2. Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-4) on n. 1,67 ha. Korttelialueiden tehokkuusluku on 0,30 eli kokonaisrakennusoikeus on n. 5022 k-m 2. Teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT) on n. 2,90 ha. Korttelialueen tehokkuusluku on 0,40 eli kokonaisrakennusoikeus on n. 11596 k-m 2. Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY-6) on n. 0,68 ha. Korttelialueen tehokkuusluku on 0,40 eli kokonaisrakennusoikeus on n. 2719 k-m 2. Puistoa (VP) on n. 0,43 ha Maantien aluetta (LT) on n. 0,44 ha Yleistä pysäköintialuetta (LP) on n. 0,29 ha Suojaviheraluetta (EV) on n. 0,89 ha Katu- ja tiealuetta on n. 5,01 ha Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta on n. 0,20 ha Lisäksi asemakaavaa kumotaan n. 0.08 ha alueelta. Yhteensä alueella on rakennusoikeutta noin 35 409 k-m 2.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla mahdollistetaan Uotsolan ja Häijään välisen rinnakkaisväylän ja kevytliikenneväylän rakentaminen. Samalla on tutkittu alueen suunnitelmallista täydennysrakentamista ja rationaalista maankäyttöä. Alueen olemassa oleva rakenne ja ennen kaikkea arvokkaat historialliset kohteet on otettu suunnittelussa huomioon. Arvokohteille on annettu suojelumääräykset, joilla niiden säilyminen on pyritty turvaamaan. 5.3.1 Korttelialueet AO AP AO/s-5 ATY-7 Erillispientalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään Pihapiirin arvokkaat ominaispiirteet tulee huomioida aluetta kehitettäessä ja hoidettaessa. Uudisrakennusten on sijoituksensa suuntauksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusperinteen kanssa. Erillispientalojen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitilarakennusten korttelialue Kullekin tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen pientalon. Lisäksi tonteille saa rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia liike-, toimisto-, pienteollisuus- ja varastorakennuksia. Tontille ei saa rakentaa toimitila- tai talousrakennuksia ilman, että tontille rakennetaan asuinrakennus. Toimitilarakennusten kattomuodon tulee olla satula- eli harjakatto. Rakennusten tulee ulkoasultaan, muodoltaan ja massoittelultaan sopeutua pientaloalueelle. Ulkovarastojen näkösuojaksi on rakennettava aita, katos tai muu vastaava rakennelma. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueeksi, ajoteihin tai paikoitukseen, on istutettava. KTY-4 TT TY-6 Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitilarakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia liike-, toimisto-, pienteollisuus- ja varastorakennuksia. Suurimmasta sallitusta rakennusoikeudesta enintään 65 % saa käyttää myymälätiloihin. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kiinteistön henkilökuntaa varten. Ulkovarastojen näkösuojaksi on rakennettava aita, katos tai muu vastaava rakennelma. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä ajoteihin tai paikoitukseen, on istutettava tai säilytettävä luonnontilassa. Teollisuusrakennusten korttelialue Korttelialueelle määrättyjä istutettavia alueita ei saa käyttää varastointiin tai autojen pysäköintiin. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä ulkovarastointiin, ajoteihin tai paikoitukseen, on istutettava. Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue Tontille saa rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustiloja aputiloineen. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kiinteistön henkilökuntaa varten. Ulkovarastojen näkösuojaksi on rakennettava aita, katos tai muu vastaava rakennelma. Korttelialueelle määrättyjä istutettavia alueita ei saa käyttää varastointiin tai autojen pysäköintiin. 22
Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä ulkovarastointiin, ajoteihin tai paikoitukseen, on istutettava. 5.3.2 Muut alueet VP LT LP EV MA Puisto Yleisen tien alue Yleinen pysäköintialue Suojaviheralue Maisemallisesti arvokas peltoalue 5.3.3 Suojelumääräyksiä s Suojeltava alueen osa Alueella sijaitsee historiallisen ajan rakenne. s-1 Säilytettävä alueen osa Muu kulttuuriperintökohde, historiallisen tien jäännös. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa. s-2 Historiallisen tien linja Kaivutyöt historiallisen tien linjan kohdalla on tehtävä arkeologin valvonnassa tiehankkeeseen liittyen pidetyissä neuvotteluissa sovitun mukaisesti. sr-1 Kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas luonne ja rakennuksen arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Korjaustoimissa on huomioitava rakennuksen rakennusajankohdan rakentamistapa. Korjattaessa on katsottava, että ovien ja ikkunoiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilliset ulokkeet, vesikourut, savupiiput sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entistettäessä otetaan huomioon. 5.3.4 Yleisiä määräyksiä Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 4 m etäisyydelle naapuritontin rajasta. AO- ja AP-korttelialueilla rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta tai rappausta. Tonteilla tulee olla vettäläpäisevä pintarakenne vähintään 25 % tonttien kokonaisalasta. Muodostuvat hulevedet ohjataan vettäläpäisevien pintojen kautta katuojiin ja hulevesiviemäreihin. Hulevesien ohjaus osoitetaan rakennusluvan yhteydessä asemapiirroksessa. ATY-7, KTY-4 ja TY-6 korttelialueille ei saa sijoittaa laitoksia, jotka aiheuttavat ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman tai maiseman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. KTY-4 ja TY-6 korttelialueilla ajoteitä tai paikoitusta ei saa sijoittaa 3 metriä lähemmäksi AO korttelialueiden rajaa. 23
Korttelin 144 ohjeellisilla tonteilla 3, 4, 9 ja 12 sekä korttelin 147 ohjeellisella tontilla 3-4 ja korttelin 148 ohjeellisella tontilla 5 tulee varautua kiinteistökohtaisen jätevesipumppaamon rakentamiseen. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaava mahdollistaa suunnitelmallisen täydennysrakentamisen kaavoitettavalla alueella, tällä tulee olemaan positiivinen eheyttävä vaikutus nykyisin rikkonaiseen ja melko epäsiistiin ympäristöön. Nykyisen teollisuusalueen rajaus selkenee ja taajamarakenteeseen rajautuvat kunnallistekniikan piirissä olevat rakentamattomat kiinteistöt otetaan käyttöön ja liitetään saumattomasti olemassa olevaan taajamaan. Kaava mahdollistaa Mouhijärven rinnakkaisväylän, joka yhdistää Uotsolan ja Häijään taajamat, rakentamisen. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevytliikenne erotettua valtatien pitkänmatkanliikenteestä. Tällöin liikkuminen Uotsolan ja Häijään välillä muuttuu sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Samalla myös parannetaan valtatie 12 liikenteen sujumista ja turvallisuutta. Uusi liikenneyhteys parantaessaan Uotsolan ja Häijään välistä yhteyttä edistää taajamien nauhamaista rakennetta ja rakenteellista yhdistymistä. Tällainen kehitys eheyttää alueen rakennetta ja parantaa Mouhijärven kehittymismahdollisuuksia. 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja arkeologisiin kohteisiin 24 Iso-Tiisalan arvokohteita Olemassa olevat rakennukset on otettu huomioon kaavaa laadittaessa ja niille on osoitettu niiden käyttötarkoituksen mukaiset korttelialueet. Iso-Tiisalan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan entisen ratsutilan tilakeskuksen maisemallinen
merkitys on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon. Tilakeskuksen alue on kaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään ja tilakeskuksen arvokohteille on annettu suojelumääräykset. Rakennusten ja niiden rajaaman pihapiirin sekä pihapiirissä sijaitsevien rakennusten jäänteiden säilyminen on pyritty turvaamaan. Alueen arvot on käyty tarkemmin läpi selostuksen liitteenä olevassa Iso-Tiisalan rakennetun ympäristön inventoinnissa. Uudet korttelialueet ja uudisrakennusten rakennusalat on sijoitettu Iso-Tiisalan avoimen pihapiirin ja sitä rajaavan aittarivistön länsipuolelle. Näin on pyritty välttämään tilan rakennusten ja pihapiirin yhteyden ympäröivään arvokkaaseen peltomaisemaa rikkoutuminen. Iso-Tiisalan pihapiirissä ja sen läheisyydessä sijaitsevat arkeologiset kohteet sekä kulttuuriperintökohteet on huomioitu kaavassa. Suurin osa niistä on saanut suojelumääräyksen ja Tiisalantien katualueella sijaitsevan historiallisen tienlinjan kohdalla tienrakentamisen kaivutyöt tulee tehdä arkeologin valvonnassa tiehankkeeseen liittyen pidetyissä neuvotteluissa sovitun mukaisesti. Rinnakkaisväylä tulee kulkemaan Iso-Tiisalan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan entisen ratsutilan tilakeskuksen ja valtatien välistä. Valtatie on jo vakava maisemarikko eikä valtatien kyljessä samansuuntaisesti kulkeva uusi rinnakkaisväylä merkittävästi heikennä olemassa olevaa tilannetta. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan Sijaintinsa vuoksi kaavoitettava alue erottuu selvästi sekä lähi- että kaukomaisemassa. Nykyisellään alue ei kuitenkaan ole kovin edustava Iso-Tiisalan aluetta lukuun ottamatta. Alue on rikkonainen ja melko epäsiisti. Särkijärventien varrella sijaitsevan teollisuusalueen hallit, ulkovarastot ja joutomaat näkyvät valtatien pohjoispuolen pienten peltolaikkujen ansiosta kauas maisemaan. Kaavan mahdollistama täydennysrakentaminen nykyisille taajamarakenteessa oleville aukkokohdille siistii alueen yleisilmettä. Iso-Tiisala näkyy hyvin maisemassa ja on maisemallisesti säilyttämisen arvoinen, myös siksi sen alueelle ei ole kaavoitettu merkittävää lisärakentamista. Uusi rinnakkaisväylä seuraa kaava-alueen läntisessä osassa nykyisen Särkijärventien linjausta eikä tällä osalla juurikaan muuta maisemaa. Iso-Tiisalan ja valtatien välissä uusi tie tulee vaikuttamaan maisemaan. Koska se kuitenkin kulkee aivan valtatien vieressä, se ei lisää uutta maisemavauriota ympäristöönsä. 5.4.5 Vaikutukset hulevesiin Kaupunki teetti alueelle hulevesiselvityksen Destialla. Hulevesiselvityksen perusteella asemakaavamääräyksiin on lisätty yleismääräys: Tonteilla tulee olla vettäläpäisevä pintarakenne vähintään 25 % tonttien kokonaisalasta. Muodostuvat hulevedet ohjataan vettäläpäisevien pintojen kautta katuojiin ja hulevesiviemäreihin. Hulevesien ohjaus osoitetaan rakennusluvan yhteydessä asemapiirroksessa. Lisäksi kaavaan on kortteliin 144 tonttien 2 ja 3 väliselle rajalle lisätty johtorasite hulevesiputkea varten. Putkesta hulevedet johdetaan valtatien 11 ali uudessa halkaisijaltaan vähintään 1000-1200 mm rummussa ja siitä edelleen Saikkalanjokeen. Rummun uusimisesta on laadittava erillinen suunnitelma, jossa huomioidaan mm. rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt, vaadittavat rakennekerrokset ja peitesyvyydet, eroosiosuojaukset sekä rummun koko valuma-alueen kattava mitoituslaskelma. Huleveden reititys rummulta Saikkalanjokeen tulee myös tehdä suunnitellusti. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 25
5.6 Nimistö Sastamalan kaupunki Kaava-alueella otetaan käyttöön uusi kadunnimi Marttilankulma. Osa nykyisestä Särkijärventiestä muuttuu nimeltään Tiisalantieksi. Rinnakkaisväylän toteutuessa kyseinen katu yhdistyy Häijäässä olevaan Tiisalantiehen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 6.2 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 26.1.2018 Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa 26
Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa p. 040 506 2520 sähköposti: timo.silomaa@sastamala.fi Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela p. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Kaavavalmistelija Merja Juntunen p. 040 826 8417 merja.juntunen@sastamala.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 27