Pilaantuneet maat MRL suunnittelujärjestelmässä Koulutuspäivä 5.9.2018 Brita Dahlqvist-Solin, alueidenkäyttöpäällikkö, rakennetun ympäristön ohjaus -yksikkö 5.9.2018
Miksi olen täällä puhumassa Kaavoituksen sisältö ja maankäyttö- ja rakennuslain luvat ovat merkittävimmät ihmiseen kohdistuvien terveysriskien ennakolta minimoijat. Kerron millainen suunnittelujärjestelmä meillä on Kerron kaavojen ja lupien sisältövaatimuksista sekä niiden keinoista minimoida riskejä Lopuksi pari sanaa hallinnonuudistuksesta 2
Maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmä; hierarkkinen ja tarkentuva Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VN Maakuntakaava YM (Vahvistamisesta luovuttu) Yleiskaava Asemakaava Rakennuslupa Muut MRL luvat Poikkeaminen Suunnittelutarveratkaisu Muutoksenhakumenettelyt Brita Dahlqvist-Solin, Uudenmaan ELY-keskus, Rakennetun ympäristön ohjaus ELY Valvoo kaavoituksessa vain valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita (MRL muutos 1.5.17).
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1.4.2018 voimaan Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavat toiminnot ja niille herkät toiminnot riittävälle etäisyydelle tai riskit hallitaan muutoin. Sijaintiratkaisut ja muut alueidenkäytön varautumisen keinot ovat taloudellisempia kuin toteuttamisen jälkeen tehtävät toimenpiteet! 4
Kaavojen sisältövaatimukset MRL 39 ja 54 Yleiskaava Kunnan tärkein kaava Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaava Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetä Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Uudenmaan ELY keskus/brita Dahlqvist-Solin/Rakennetun ympäristön ohjaus
Kullakin kaavatasolla on oma tehtävänsä Yleiskaava Sovitetaan yhteen eri tavoitteet ja vaatimukset. Osoitetaan alueet eri maankäyttö tarkoituksiin yleispiirteisesti. Toteuttaa maakuntakaavaa ja ohjaa asemakaavoitusta PIMA huomioidaan yleispiirteisesti Kaavataloudelliset kustannukset pilaantuneille alueille rakennettaessa. Tiivistäminen versus puhtaille alueille rakentaminen. Asemakaava Asemakaavan tarkka mittakaava, monipuolinen kaavamerkintöjen ja - määräysten käyttömahdollisuus, vahvat oikeusvaikutukset. 6
7 Myös selostuksella on merkitystä, kaavan esitystapa MRL 40, 55 Kaava esitetään kartalla, johon liittyy kaavamerkinnät ja määräykset. Kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Merkinnät ja määräykset vahvistuvat, mutta kaavaselostuksella on merkitys kaavan tarkoituksen avaamisessa. Kaavaselostuksessa esitetään vaikutusselvitysten tulokset ja toimenpiteet, joilla ehkäistään haitalliset ympäristövaikutukset mm. pilaantuneista maista aiheutuvat.
PIMA asemakaavoissa (YM, Asemakaavamerkinnät ja määräykset, opas 12) Kaavoitettaessa pilaantunutta maata uuteen käyttöön voidaan tavoitetilanteena pitää sitä, että maaperä on tutkittu ja puhdistettu tai tehty vaarattomaksi ennen kaavasuunnittelun aloittamista, jolloin suunnitelmat voitaisiin tehdä kokonaan ilman pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia rajoituksia. Perusvaatimuksena voidaan pitää sitä, että maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on selvitetty ja pilaantuneille alueille tehty kunnostussuunnitelma ennen asemakaavan hyväksymistä. Kaavaa hyväksyttäessä on oltava varmuus siitä, että alue soveltuu uuteen, kaavassa osoitettuun käyttöönsä myös maaperän terveellisyyden osalta. Saa-merkintä: Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. 8
Helsinki Jätkäsaari yleiskaava Selostus: Yhdyskuntajätteen kaatopaikka eristetään ja suojataan nykyiselle paikalleen ja sen päälle rakennetaan liikuntapuisto. Rakennuskortteleiden alle voidaan jättää epäorgaanisilla aineilla lievästi pilaantuneita maa-aineksia tietyin rajoituksin. Viheralueelta varataan alueita rakennustoiminnasta tulevan epäorgaanisilla aineksilla lievästi pilaantuneen maan sijoittamiseen. Maa-ainekset eristetään viherrakenteista, jotta haitta-aineet eivät kerry kasveihin. = Kunnostussuunnitelma Yleiskaavamääräys: Pilaantuneet maa-alueet on asemakaavoituksen yhteydessä selvitettävä ja ennen rakentamiseen ryhtymistä kunnostettava. 9
Helsinki, Jätkäsaari asemakaava Alueen osa, jolle saa sijoittaa pilaantuneita maa-aineksia, sedimenttejä ja hyödynnettäviä jätteitä ympäristöluvan mukaisesti. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka voivat vahingoittaa hyötykäyttöalueen eristerakenteen tai tukirakenteen rakenteellisia ominaisuuksia. 10
Asemakaavaselostus ja asemakaavakartta sekä määräykset Kalkkipellonmäki Espoo Kaavaselostus: Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä, Mäkkylän puistotien katualueella on pilaantuneen maan ympäristövalvontakohde 2014-520. Pimaluokka 4: pilaantuminen on todettu tutkimuksin tai tapahtuneen vahingon perusteella (Espoon kaupungin ympäristökeskus, Webmap 6/2017). Kaavamuutoksen hakija on teettänyt ympäristöteknisen tutkimusraportin. Maaperässä ja pohjavedessä todetuista vähäisistä vertailuarvot ylittävistä pitoisuuksista tai jätehavainnoista ei kaavan mukaisessa maankäytössä (KM) aiheudu riskiä ihmiselle eikä ympäristölle, eikä tontin maankäytölle ole rajoitetta. Kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista aiheutuu tontille maa-ainesten käyttörajoite. Kaavassa määräys: Ennen rakentamista on selvitettävä, onko alueen aiempi toiminta aiheuttanut maaperän pilaantumista. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava rakentamiseen sopivaksi. 11
Helsinki, Myllypuro, Alakiventie 1970-luvulla entisen kaatopaikan alueella aloitettiin kaavoitus Vuoteen 1976 mennessä Alakiventielle kaatopaikan päälle oli valmistunut 11 kerrostaloa Asiantuntijat olivat vakuuttaneet, ettei vaaraa ollut, vaikka kaatopaikka ei ollut edes kokonaan peitettynä talojen valmistuessa. Samalle alueelle avautui myös kauppa sekä päiväkoti Leipuri. Myllypuron kerrostaloja 1960-luvulla. Kuva: CC BY 4.0 / SKY-FOTO Möller / Helsingin kaupunginmuseo. 12
Helsinki, Myllypuro, Alakiventie Myrkyt löydettiin loppuvuodesta 1998. 500 ihmistä muutti alueelta Vuonna 2008 oikeuden päätös korvauksista. Tapaus oli osaltaan myös sysäys kaupungin merkittäville kehittämistoimille alueella. Alakiventien taloja puretaan. Kuva: CC BY 4.0 / Sakari Kiuru / Helsingin kaupunginmuseo. 13
MRL luvat: rakennuslupa, toimenpidelupa, suunnittelutarveharkinta, poikkeamislupa Rakentamisen yleiset edellytykset MRL 116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. 14
MRL luvat: rakennuslupa, toimenpidelupa, suunnittelutarveharkinta, poikkeamislupa Rakentamisen yleiset edellytykset MRL 117 c (21.12.2012/958)Terveellisyys Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensaja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. 15
Riittämättömät selvitykset rakennusluvan yhteydessä Pysäköintihallin rakentamisen yhteydessä tuli esiin liuottimilla pilaantuneet maat Asemakaavassa maaperän tutkimus- ja kunnostusvelvoite Ongelma tutkimuspisteiden vähäinen määrä ja ettei kloorattuja liuottimia tutkittu Selvitystä v:lta 2016 ei toimitettu valvovalle viranomaiselle Asemakaavassa v. 2006 kaavamääräys: 16
Yhteenveto Yleiskaavassa yhteen sovitetaan eri maankäyttötavoitteet, tehdään vaikutusten arviot ja osoitetaan toiminnot parhaille mahdollisille alueille. Mietitään haitallisten vaikutusten minimointi yleisellä tasolla. Kustannus hyöty ajattelu. Asemakaavassa annetaan tarkat aluerajaukset. Selvityksin saavutetaan riittävä varmuus alueen soveltumisesta käyttöönsä. Rakennusluvissa ja toimenpideluvissa noudatetaan asemakaavaa. Selvityksiä tarpeen mukaan täydennettävä. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella hankkeesta vastaavan on osoitettava rakennuspaikalle ja rakennukselle asetettujen terveysvaatimusten täyttyminen. 17
Hallinto uudistuu Perustetaan valtion lupa ja valvontavirasto LUOVA ja 18 maakuntahallintoaluetta Osana uudistusta mm. ELY: t lakkautetaan. Osa Y-vastuualueen tehtävistä siirtyy maakuntahallintoon, osa LUOVA:aan (50/50) Alueidenkäytön edistämis- ja seurantatehtävä maakuntahallintoon Tämän hetkisen tiedon mukaan v. 2021 Lokakuussa selviää meneekö asia eduskuntaan, jos menee joulukuussa äänestys 18 Kuva Robert Doisneau
SOTE ja MAKU LUOVA 19
20
Maakuntahallinto alueidenkäytön kannalta Alueiden käytön suunnittelun ja rakennusvalvontatoimen järjestämisen edistämistehtävä on oma lakisääteinen tehtävä maakuntahallinnossa. Rakennussuojelupäätökset LUOVA:aan. Kajoamisluvat Museovirastoon ELY:n asiantuntemus jakautuu eri viranomaisiin, miten käytäntö sujuu. Yhden luukun periaate alueidenkäytössä poistuu. (YVA, VesiL, LsL, LarS ) Verkostoja tarjoiltu tilalle. LUOVA:ssa ei ole alueidenkäytön asiantuntemusta. Yhteen sovitetaanko enää? Valitusoikeus toimialaansa kuuluvassa asiassa Kaavojen viranomaisneuvottelu- ja lausuntomenettelyt kuten ennenkin Valitusoikeus toimialaansa kuuluvissa asioissa. Kuka huolehtii valtion edusta? Seurantatehtävä on. Päätökset kunnista tiedoksi. Kehittämiskeskustelut vähintään kerran valtuustokaudessa vuosittaisten sijaan MRL kokonaisuudistus käynnistynyt, esim. millainen suunnittelujärjestelmä olisi ja mitä organisaatioita se edellyttää. 21
ELYn keskeiset näkökulmat edistämistehtävässä Ilmastonmuutoksen hillintä ja vaikutuksiin varautumien MALPE Energiatehokkuus Suunnittelemattoman haja-asutuksen hillitseminen MRL:n tavoitteiden turvaaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Kaavahierarkian johdonmukaisuus sekä hankkeen vaikutusten arvioinnin laadukkuus Kaavojen sisältövaatimukset Erilaisten intressien turvaaminen Kulttuuriympäristön suojelu Ympäristönsuojelu: melu ja ilmanpäästöt, pilaantuneet maat, pohjavedet Luonnonsuojelu (esim. Natura) Ihmisen suojelu (turvallisuus, viihtyisyys, terveellisyys sekä osallisuus) Valtion toteuttamisvastuut Liikenneväylät yms. Tämä muuttuu aluehallinnon uudistuksen myötä täysin, tarvitaan uudenlaisia menettelyjä Brita Dahlqvist-Solin, Uudenmaan ELY-keskus, Rakennetun ympäristön ohjaus
Kiitos mielenkiinnosta hyppyä tuntemattomaan odotellessa. Kysymyksiä, keskustelua Lähde: Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkikuvia.fi 23