KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ÄIJÄLÄNRANTA 16. JA 24. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 16. JA 24. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 16. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 100 OSAN, KORTTELIN 190 TONTTI- EN 1 JA 2, KORTTELIN 193, KORTTELIN 194 TONTTIEN 1-3, KORTTELIN 195 TONTTIEN 1-5 SEKÄ KATU-, LIIKENNE-, LOMA-, MATKAILU-, VESI- JA VIRKISTYSALUEEN SEKÄ 24. KAUPUNGINOSAN LIIKENNE- JA VESIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ÄIJÄLÄNRANTA KAAVATUNNUS 16:122 KAAVAN PÄIVÄYS 11.2.2004 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 8.6.2010

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan laajennus koskee 16. ja 24. kaupunginosaa Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan korttelin 100 osaa, korttelin 190 tontteja 1 ja 2, korttelia 193, korttelin 194 tontteja 1-3, korttelin 195 tontteja 1-5 sekä katu-, liikenne-, loma-, matkailu-, vesi- ja virkistysaluetta sekä 24. kaupunginosan liikenne- ja vesialuetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 16. kaupunginosan korttelin 100 tontit 6-8, korttelin 190 tontit 2-4, kortteli 193, korttelin 195 tontit 2-4, 6-11, korttelit 212-214, 221-223 sekä erityis-, katu-, liikenne-, vesi- ja virkistysalueet sekä 24. kaupunginosan liikenne- ja vesialueet Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä uusille muodostettaville tonteille Kaavan nimi ÄIJÄLÄNRANTA Kaavan tunnus 16:122 Kaavan päiväys 11.2.2004 Kaavan laatija Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 5034 email: mauri.hähkiöniemi@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 5.11.2002 Hyväksymis- Ltk 18.5.2004, 29.11.2005, 13.6.2006, 15.6.2010 päivämäärät Kh 19.6.2006, 21.6.2010 Kv xx.xx.2010 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kuokkalassa noin viiden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta, Äijälänsalmen itäpuolella. Alueelta on hyvät yhteydet kaupungin keskustaan sekä Halssilan että Kuokkalan kautta. Aluetta vastapäätä Jyväsjärven toisella puolella on Lutakon uusi kerrostaloalue. Suurin osa kaavoitettavasta alueesta on ennestään kaavoittamatonta. Kaavoitettu alueen osa on puutarha-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta sekä pientaloaluetta. Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoitus on mahdollistaa Äijälänrannan alueelle korkeatasoista asuinpientalo- ja kerrostaloasumista, rakennettuja puistoja sekä virkistysalueita. Kaavan tarkoitus on säilyttää alueen luontoarvot sekä kulttuurihistorialliset arvot. Kaavan tarkoitus on luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Maisema ja luonnonympäristö... 7 2.1.3 Rakennettu ympäristö...12 2.1.4 Maanomistus... 15 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 15 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 21 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 21 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 21 3.3.1 Osalliset... 21 3.3.2 Vireilletulo... 21 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 22 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 24 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 26 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 26 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT... 27 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 28 4.1 KAAVAEHDOTUS 1:STÄ KAAVAEHDOTUS 2:EEN... 28 4.2 KAAVAN RAKENNE... 29 4.2.1 Mitoitus... 30 4.2.2 Palvelut... 30 4.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 30 4.4 ALUEVARAUKSET... 31 4.4.1 Korttelialueet... 31 4.4.2 Muut alueet... 33 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 37 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa... 37 4.5.2 Epävarmuustekijät... 37 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 37 4.5.4 Vaikutusten arviointi... 37 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 41 4.7 NIMISTÖ... 41 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 42 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 42 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 42 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 43

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pvm) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, pienennös 4) asemakaavan havainnekuva 5) yhteenveto 1. ja 2. luonnosvaiheen palautteesta 6) yhteenveto 1. ehdotusvaiheen palautteesta 7) viheraluetarkastelut 8) tonttijakokartat 9) asemakaavan seurantalomake Muu lähdeaineisto 1) luontoselvitys 2) säteilyturvakeskuksen lausunto

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavalla muodostuu Äijälänrantaan korkeatasoinen pien-, rivi- ja kerrostaloalue virkistysalueineen ja rakennettuine puistoineen. Asemakaava eheyttää yhdyskuntarakennetta mahdollistaen alueelle tiivistä täydennysrakentamista lähelle Jyväskylän keskusta-aluetta. Asemakaava luo edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön muodostumiselle noin 800 960 asukkaalle. Asemakaava mahdollistaa monimuotoisen ja kiinnostavan asuntomessualueen (2014) muodostumisen kaupunkirakenteessa keskeiselle ja näkyvälle paikalle. Asemaakaava turvaa arvokkaiden luonnontilaisten alueiden luontoarvojen säilymisen asianmukaisilla kaavamerkinnöillä. Alueen viherympäristön käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Punaisella merkitys vaiheet ovat kesken. Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 5.11.2002 ja 18.12.2002. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 7.5.2003. OAS on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Asemakaavan luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu 21.1.2003 ja 13.5.2004. Asemakaavaluonnos (1.) kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 18.5.2004. Asemakaavaluonnos (1.) MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 21.2-22.3.2005. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus 22.11.2004. Asemakaavaluonnos (2.) kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 29.11.2005. Asemakaavaluonnos (2.) MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 7.12-20.12.2005. Kaavaehdotus (1.) kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 13.6.2006. Kaavaehdotus (1.) kaupunginhallituksen käsittelyssä 19.6.2006. Kaavaehdotus (1.) MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä 1.8. - 8.9.2006. Asemakaava käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa 6.5.2010. Kaavaehdotus (2.) kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 15.6.2010. Kaavaehdotus (2.) kaupunginhallituksen käsittelyssä 21.6.2010. Kaavaehdotus (2.) MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. - xx.xx.2010. Kaupunkirakennelautakunnan hyväksyminen xx.xx.2010. Kaupunginhallituksen hyväksyminen xx.xx.2010. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen xx.xx.2010. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Äijälänrannan alueella pidetään vuoden 2014 asuntomessut. Alue tulee siis toteutumaan ainakin osittain vuoteen 2014 mennessä. Asuntomessualueen ulkopuolelle jäävien kortteleiden toteuttamiseen tulee vaikuttamaan yleinen taloudellinen tilanne ja asuntomarkkinoiden vilkkaus. Alueen kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Korttelialueiden rakentamisen totuttavat

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (6) yksityiset rakentajat ja rakennusliikkeet. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee n. 5 km päässä kaupungin keskustasta Äijälänsalmen itäpuolella. Suunnittelualueen vieressä toimii Viherlandia suurine kasvihuoneineen ja myymälätiloineen. Viherlandia on Jyväskylän suosituimpia turistikohteita. Suunnittelualueen eteläosassa on Rauhaniemen vanha suojeltu pihapiiri rakennuksineen. Alueen kaakkoisosassa on jälleenrakennuskauden pieni, harvaan rakennettu omakotitaloalue. Suunnittelualueella Äijälänsalmen rantavyöhykkeellä, alueen länsiosassa, on paikallisesti tärkeä luontoalue. Muutoin suunnittelualue on vanhaa peltoa, jossa kulkee vanhoja peltoteitä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on laituri veneille ja vähäiselle matkustajaliikenteelle. Laiturin yhteydessä on pienehkö pysäköinnille raivattu alue sekä puistomainen ranta-alue, jonne on istutettu puita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 58 hehtaaria. Äijälänrannan alue oli yksi eurooppalaisille vastavalmistuneille arkkitehdeille v. 2001 järjestetyn Europan -arkkitehtikilpailun suunnittelualueista. Kilpailun voittivat nuoret espanjalaiset arkkitehdit Cristina Díaz-Moreno ja Efrén García-Grinda ehdotuksellaan cd917. Ehdotuksessa alueelle esitettiin tiivistä, arkkitehtonisesti korkeatasoista pientaloaluetta. Kilpailun voittaneiden arkkitehtien toimisto jatkoi tämän alueen suunnittelua kaavaluonnoksen pohjaksi yhdessä suomalaisten arkkitehtien kanssa.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (7) 2.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Äijälän alueelle on tehty luontoselvitys syksyllä 2001. Sen tarkoituksena oli selvittää alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnon- ja maisema-arvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana oli, että kaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Selvityksen tekivät Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologi, FK Jari Kärkkäinen ja biologi, FM Minna Eskelinen. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin, ilmavalokuvien ja kirjallisuuden perusteella sekä maastokäynnillä. Maastokäynnin yhteydessä tarkennettiin ilmakuvien avulla tehtyä ennakkokuviokarttaa ja jaettiin kuviot biotooppiluokkiin (taulukko 1). Maastotyöt tehtiin 8.10.2001, minkä jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta, eläimistöstä ja maisemasta sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus-, eläimistö- ja maisemakohteet. Kuvioiden kasvillisuustyyppi määritettiin Toivosen ja Leivon (1993) laatiman luokituksen mukaan. Tunnistettavissa olevat putkilokasvit määritettiin. Puuston osalta arvioitiin puulajisuhteet, metsän kehitysvaihe, latvuston kerroksellisuus sekä maa- ja pystylahopuun määrä. Lisäksi arvioitiin kunkin kuvion luonnontilaisuus, kulutuskestävyys ja maiseman arvot. Taulukko 1. Luontoselvityksessä käytetyt biotooppiluokat. Biotooppityyppi Kaupunkimetsä Kangasmetsä Lehtometsä Hylätty puutarha Rantaluhta Pientaloalue Maaliikenne/tie Pysäköinti/hiekkakenttä Maantäyttöalue Pelto Pelto/kesanto Hylätty pelto Taimikko Ranta-alue Ruopattu ranta Oja Muu rakennus Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Kallioperä on granodioriittia ja kvartsidioriittia. Maaperä on lajittunutta ja hienorakeista silttiä, joka on syntynyt meri- ja järvikerrostumina. Rantaluhdille on tyypillistä pintavesien pysyvä vaikutus. Näillä alueilla kivennäismaata peittää vaihtelevan paksuinen, pääosin ohut, turvekerros. Selvitysalue on pinnanmuodoiltaan tasaista. Länsiosa on pääosin alavaa ja rantaaluetulvavaikutteista. Loivia rinteitä on selvitysalueen eteläosassa. Tasaisuus johtuu siitä, että alue on ollut jääkauden jälkeen pitkään veden alla (subakvaattinen alue). Nykyinen Jyväsjärvi on ollut osana suurta jäätikkölahtea sekä Muinais-Päijännettä, jonka pinta oli korkeimmillaan 6000 vuotta sitten. Maisemarakenne, maisemakuva Maisemaltaan alue voidaan jakaa kolmeen osaan. 1) Jyväsjärvi ja rantaluhta. Luonnontilainen ruovikko- ja pajuluhta on Äijälän rantamaisemalle tyypillinen.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (8) 2) Lehtipuuvaltainen kangasmetsä. Pajuluhta muuttuu vähitellen kangasmetsäksi, jonka puusto on pääosin varttunutta koivikkoa. Tiheän pajukon välistä näkyy paikoin järvimaisemaa. 3) Kulttuurimaisemalle tyypillisiä ovat viljellyt ja hylätyt pellot, taimikot ja vanhat pihat. Ruopattu ranta selvitysalueen pohjoisosassa rikkoo luonnontilaisen, pehmeärajaisen rantamaiseman. Vesiolosuhteet Suomen ympäristökeskuksen tekemän vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Jyväsjärvi on laadultaan tyydyttävä. Järven lähiympäristö on voimakkaasti rakennettu ja järvi sijaitsee kaupunkialueen tuntumassa. Kaava-alue sijaitsee osittain tulvavaara-alueella, joten Jyväsjärven pinnan noustessa arvioituun teoreettiseen maksimikorkeuteen nousee vesi osittain alueelle. Kasvillisuus ja kasvisto Metsät ovat pääosin varttunutta lehtomaista lehtisekametsää, jossa on paikoin reheviä lehtolaikkuja. Puuston valtalaji on rauduskoivu, seassa kasvaa raitaa, harmaaleppää, suuria mäntyjä sekä paikoin tervaleppää. Alikasvoksena on koivua, pihlajaa, harmaaleppää, raitaa ja tuomea. Pensaskerroksen muodostavat lehtipuiden taimet, punaherukka, korpipaatsama sekä rehevämmillä paikoilla koiranheisi. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja käenkaali, lillukka, metsämansikka, nurmilauha, metsäkastikka, karhunputki ja metsäalvejuuri. Paikoin vadelma muodostaa yhtenäisiä kasvustoja. Lehtolaikuissa kasvaa harmaaleppää, pihlajaa, raitaa, punaherukkaa ja vadelmaa. Metsien reunaalueet ovat kaupunkimetsää, joille on tyypillistä aluskasvillisuuden heinäisyys ja kulttuurivaikutteisten lajien runsaus. Lehtometsä on kivikkoinen, lehtipuuvaltainen ja pensastoinen tuore lehto. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat pihlaja ja tuomi. Yksittäin kasvaa vaahteraa, harmaaleppää, koivua ja kuusta. Pensaskerroksessa kasvavat lehtopensaista punaherukka, terttuselja ja koiranheisi. Kivikkoisuuden vuoksi kenttäkerros on niukka, tyypillisiä lajeja ovat käenkaali, vadelma, rönsyleinikki ja metsäalvejuuri. Rantaluhdat jakautuvat ruokoluhtaan, sara- ja ruoholuhtaan sekä pajuluhtaan. Rantakasvillisuuden uloin vyöhyke on ruokoluhtaa, jossa valtalajina on järviruoko. Rantaa kohden alue vaihettuu vähitellen sara- ja ruoholuhdaksi, jonka valtalajeina ovat sarat ja kastikat. Paikoin on pienialaisia, avoimia vesialueita, joiden reunoilla kasvaa leveälehtiosmankäämiä. Pajuluhdassa vallitsevana kasvaa kiiltopaju. Harvakseltaan kasvaa hieskoivua ja raitaa. Kenttäkerroksessa vallitsevat kastikat. Tyypillisiä lajeja ovat kurjenjalka, nokkonen, rönsyleinikki ja metsäalvejuuri. Eläimistö Maastokäynnin ajankohdasta ja sateisesta säästä johtuen linnuista ei selvityksessä tehty havaintoja. Rantaniitty-, ruovikko- ja lehtimetsäbiotooppi tarjoavat sopivan elinympäristön monimuotoiselle linnustolle. Ranta-alueen lehtimetsissä (kuviot 17 ja 18) elää lahopuuta pesäpuiksi ja ravinnon hankintaan tarvitseva pikkutikka. Ruovikot ovat viiksitimalin elinympäristöä. Lisäksi rantaluhtien pienialaiset, avoimet vesialueet ovat vesilinnuille tärkeitä ravinnonhankinta-, suoja- ja pesimäpaikkoina. Jyväsjärvi on linnustollisesti arvokas kohde, joka on levähtävien lokkilintujen suosima vesialue. Järvellä tavataan muuttoaikana useita satoja naurulokkeja, selkälokkeja ja harmaalokkeja. Lisäksi Jyväsjärvellä käy saalistamassa kalasääski.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (9) Luonnonsuojelu Suojelualueet Kaava-alueella ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Kaava-alueen länsipuolella Äijälänsalmen länsirannalla sijaitsee Pitkäruohon luonnonsuojelualue, joka on perustettu loppuvuodesta 2009 ja joka on kaavallisena varauksena niin maakuntakaavassa kuin asemakaavassakin. Muut valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Jyväsjärvi (FINIBA 610095) Suomen tärkeä lintuvesialue. Jyväsjärvi on pienehkö, levähtävien lokkilintujen suosima vesialue Jyväskylän kaupungin alueella. Järveltä tavattavia kriteerilajeja ovat naurulokki (2000-8000 yks.), selkälokki (200-500) ja harmaalokki (1200-1500). Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet Rantaluhta Pinta-ala: avoin luhta 2,2 ha; pajuluhta 0,9 ha Rantakasvillisuuden uloin vyöhyke on avointa ruokoluhtaa, jossa valtalajina on järviruoko. Rantaa kohden alue vaihettuu sara- ja ruoholuhdaksi, jolloin lajimäärä lisääntyy ja pohjakerros kehittyy. Valtalajeina ovat sarat ja kastikat, paikoin on yhtenäisiä järviruokokasvustoja. Luhdassa on myös pienialaisia, avoimia vesialueita, jotka ovat vesilinnuille tärkeitä ravinnonhankinta-, suoja- ja pesimäpaikkoina. Kuviolta itään pajujen määrä lisääntyy vähitellen ja alue muuttuu pajuluhdaksi, jossa vallitsevana kasvaa kiiltopajua. Reuna-alueella on raitaa. Pajukko on tiheää ja lahopuuta on runsaasti. Kenttäkerros on heinäinen. Lajistoon kuuluvat mm. nokkonen, maitohorsma, rönsyleinikki ja korpikastikka. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rinnelehto Pinta-ala: 0,45 ha Lehtometsä kivikkoisessa rinteessä. Varttuneen puuston muodostavat pihlaja ja tuomi. Yksittäin kasvaa vaahteraa, harmaaleppää, koivua ja kuusta. Alikasvoksen muodostavat tuomi ja vaahtera. Lahopuuna on kohtalaisesti tuomea, pihlajaa ja harmaaleppää. Pensaskerroksessa kasvavat punaherukka, terttuselja ja koiranheisi. Alueelle tyypillisiä ovat sammaloituneet kivet ja tiheät pensastot. Kivikkoisuuden vuoksi kenttäkerros on niukka, tyypillisiä lajeja ovat käenkaali, vadelma, rönsyleinikki ja metsäalvejuuri. Rehevä, lehtipuuvaltainen alue on myös linnuston kannalta tärkeä. Äijälän lehtisekametsä Pinta-ala: 1,21 ha Selvitysalueen ranta-alueen lehtipuukankaat muodostavat metsäluonnon arvokkaan kokonaisuuden (luontoselvityksen liitteet 2 ja 4). Lehtomaisessa, koivuvaltaisessa lehtisekametsässä on paikoin reheviä lehtolaikkuja. Alue on heinäinen, pensastoinen ja melko valoisa. Pohjoisosan puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostaa koivu. Seassa kasvaa yksittäisiä suuria mäntyjä, raitaa ja harmaaleppää. Alikasvoksena on koivua, pihlajaa, harmaaleppää ja raitaa. Pensaskerroksessa kasvaa lehtipuiden taimia, punaherukkaa sekä korpipaatsamaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat nurmilauha, käenkaali, kastikat, karhunputki, rönsyleinikki, vadelma ja metsäalvejuuri. Paikoin vadelma muodostaa laajempia yhtenäisiä kasvustoja. Tyypillisiä alueella ovat rehevät lehtolaikut, joissa kasvaa harmaaleppää, pihlajaa, raitaa, punaherukkaa ja vadelmaa. Lahopuuta on koko alueella melko runsaasti tuoreena, pitkälle lahonneena ja lähes maatuneena. Maa- ja pystypuuna on harmaaleppää, raitaa, koivua, pihlajaa ja haapaa. Alueen eteläosassa pääpuulajina on rauduskoivu. Vallitsevassa latvuskerroksessa kasvaa lisäksi tervaleppää ja harmaaleppää. Alikasvoksen muodostavat tuomi, harmaaleppä ja raita. Pensaskerroksessa on pihlajaa, raitaa, koiranheittä ja punaherukkaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (10) käenkaali, metsämansikka, rönsyleinikki, nurmilauha, vadelma, mesiangervo, karhunputki ja ojakellukka. Suositukset Kartta kaava-alueen arvokkaista luontokohteista Rakentamisen ulkopuolelle tulisi jättää selvitysalueen länsiosasta rantaluhdat (kuviot 1 ja 3-9), niihin liittyvät lehtomaiset lehtipuukankaat (17 ja 18) sekä kivikkoiset lehtorinteet (kuviot 19 ja 20) (luontoselvityksen liite 4). Kuviot muodostavat luontotyypeiltään ja kasvillisuudeltaan monimuotoisen kokonaisuuden, joka on myös linnuston kannalta tärkeä alue. Alue ehdotetaan merkittäväksi kaavaan VL. Liikkumista kannattaa ohjata kuvioiden 17 ja 18 itäreunaa kulkevan polun suuntaisesti, jonne mahdolliset kevyenliikenteen rakenteet tulisi sijoittaa. Tällöin alueen linnustolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (11) Kartta kaava-alueen biotooppityypeistä Tienlaitametsät muodostavat suojavyöhykkeen asutuksen ja liikenneympäristön välissä melu- ja näkösuojana. Puuston valmentamiseksi rakennusvaihetta varten säästöpuiksi kannattaa jättää mäntyä sekä keski-ikäisiä lehtipuita. Kuusi kestää myrskyä ja valon lisääntymistä huonommin. Niitä voidaan jättää suurempina ryhminä, jolloin ne tukevat toisiaan. Äijälän alueella säästettäviä maisemapuita ovat Rauhaniementien pohjoispäässä kasvavat suuret vaahterat ja koivut. Taimikkoalueita ja peltolohkoja rajaavia valmiita puurivejä ja ryhmiä kannattaa myös hyödyntää. Alueiden toipumiskyky riippuu kasvillisuustyypistä. Peltoalueiden ja lehtomaisten kankaiden kulutuskestävyys on hyvä. Kulutuskestävyydeltään heikoimpia alueita ovat rantaluhdat, lehtometsät sekä kivikkoiset rinteet. Kuvioiden kulutuskestävyys on arvioitu kuviokuvausten yhteydessä (luontoselvityksen liite 1).

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (12) 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Suunnittelualueen vieressä toimii matkailukeskus Viherlandia suurine kasvihuoneineen, myymälätiloineen ja pysäköintialueineen. Viherlandian pohjoispuolella on kaupallinen satupuistoalue Peukkula. Suunnittelualueen eteläosassa on Äijälän vanha suojeltu pihapiiri rakennuksineen. Alueen kaakkoisosassa on Äijälän jälleenrakennuskauden pieni, harvahkosti rakennettu omakotitaloalue. Suunnittelualueella Äijälänsalmen rantavyöhykkeellä, alueen länsiosassa, on paikallisesti tärkeä puustoalue. Muutoin suunnittelualue on vanhaa peltoa, jossa kulkee vanhoja peltoteitä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on laituri veneille ja vähäiselle matkustajaliikenteelle. Laiturin yhteydessä on pienehkö pysäköinnille raivattu alue. Kulku ranta-alueelle tapahtuu peltoteitä myöten. Äijälän alueelta on hyvät liikenneyhteydet kaupungin keskustaan. Kesällä voi matkustaa myös vesitse. Jo rakennettuja osia lukuun ottamatta ei suunnittelualueella ole muuta kunnallisteknistä verkostoa kuin peltoteitä ja sähkölinjoja. Kaavamuutosalueen eteläpäässä sijaitsee Rauhaniemen tila, jonka päärakennus ja osa piharakennuksista on suojeltu. Tilan itä- ja koillispuolella on väljästi rakennettu pientaloalue, josta osa muodostaa melko yhtenäisen jälleenrakennuskauden kokonaisuuden. Yllä olevassa kuvassa näkyy Jyväsjärven asema sisäjärvenä. Oranssilla värillä on kuvattu tulevat rakennushankkeet, jotka tukevat sisäjärvikehitystä. Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristön asuinrakennuskanta on pääosin pien- ja rivitalopainotteista. Asuinrakentaminen on painottunut alueen etelä- ja itäpuolelle. Lähiympäristössä (1000 metrin etäisyydellä) on lapsia (0-14 vuotiaita) noin 200, nuoria ja työikäisiä (15-64 vuotiaita) noin 1400 ja

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (13) eläkeläisiä (yli 65 vuotiaita) noin 150. Suunnittelualue kuuluu Halssilan suuralueeseen, jossa väestöstä noin 63 % kuuluu ikähaarukkaan 18-64. Halssilan alueella väestön koulutustaso jakautuu niin, että korkea-asteen koulutuksen on saanut noin 31 %, keskiasteen koulutuksen 40 % ja perusasteen koulutuksen 29 % väestöstä. Tulotaso on Halssilan alueella samaa suuruusluokkaa muiden kaupunkialueiden kanssa. Työttömyysaste on Halssilan suuralueella hieman koko Jyväskylän kaupungin keskiarvoa alhaisempi eli noin 10 prosenttia. Halssilan alueella yhden hengen asuntokuntia on noin 43 % ja kahden hengen asuntokuntia noin 32 %. Talotyyppinä asuinkerrostalojen osuus alueella on noin 50 %. Asuntojen hallintamuodon mukaan omistusasuntoja on noin 61 % ja vuokra-asuntoja noin 34 %. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön kaupunkikuvaa leimaa väljä pientalomainen rakentaminen sekä suuri voimalaitos- ja puutarhatoiminta. Suuri osa suunnittelualueesta on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Leimallisen tekijän kaupunkikuvalle antaa myös Jyväsjärvi ja vesistön läsnäolo. Palvelut Aluerakenteellisesti suunnittelualue liittyy Halssilan ja Kuokkalan alueisiin ja tukeutuu näin ollen kyseisten alueiden palveluihin. Virkistys Kaava-alueen lähiympäristössä on erinomaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen. Lähiympäristössä sijaitsee kattavat virkistysalueverkostot ja Jyväsjärven kiertävä kevyen liikenteen reitti, Rantaraitti. Alueella ei ole rakennettuja virkistyspaikkoja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Kuokkalantieltä Tahvosentien kautta Rauhaniementielle. Kuokkalantie on vilkasliikenteinen yhdystie Jyväskylän itäosista lännen suuntaan. Kuokkalantie on osa

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (14) tulevaisuuden Kuokkalan kehätietä. Kuokkalantien liikennemäärät olivat vuoden 2009 laskennassa noin 6600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on jonkin verran kesäaikaan henkilöautoliikennettä alueen pohjoisosassa sijaitsevalle matkustajalaiturille. Muutoin alueella liikkuu vain puistotyöntekijöiden kuorma-autoja ja traktoreita. Talvisin alueella kuljetaan moottorikelkoilla. Joukkoliikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueelle liikennöi Jyväskylän keskustasta useita Jyväskylän Liikenteen linja-autovuoroja. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Tahvosentiellä ja Kuokkalantiellä. Kevyt liikenne Kaava-alueen sisällä ei ole nykyisellään kattavaa rakennettua kevyen liikenteen reitistöä. Alueella kulkee vanhoja sorapintaisia peltoteitä, joilla pääsee hyvin kulkemaan niin jalan kuin pyörälläkin. Alueen etelä- ja itäpuolitse kulkee asfalttipintainen kevyen liikenteen reitti (osa Rantaraittia) Vanhansillankautta Viherlandia ohitse Vaajakosken moottoritien varten. Joukkoliikenteen hyvä hyödynnettävyys ja kevyenliikenteen erinomaiset yhteydet/-verkostot ovat omiaan vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta Äijälänrannan alueella. Suuri osa tarvittavista palveluista on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue on osittain maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella sijaitsee Rauhaniemen talo, jonka päärakennus on vuodelta 1850. Rauhaniemen talon pihapiiriin kuuluu 1900 luvun alussa valmistunut navettarakennus sekä aittarakennus, riihi ja pieni hirsimökki. Alueella sijaitsee myös vuonna 1932 valmistunut Äijälänsalmen vanha silta. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu Rauhaniemen talo ja piharakennukset suojelluiksi rakennuksiksi merkinnöillä sr-1 ja sr. Asemakaavassa on myös osoitettu suojelluksi Äijälänsalmen vanha silta merkinnällä ssr. Erityistoiminnat ja tekninen huolto Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Rauhalahden voimalaitos. Alueen itäreunassa kulkee 110 kv:n voimalinja ja alueen keskiosassa kulkee 20 kv:n ilmajohto. Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolelle on toteutettu vesi- ja viemäriverkostot sekä kaukolämpö. Alueella kulkee myös erilaisia sähköja telekaapeleita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Viherlandian aiheuttama liikennemelu tai tuotannon aiheuttama melu on verraten vähäistä. Myös Rauhalahden voimalaitoksen meluhaitta on melko vähäinen. Kaavoituksen kuluessa voimalaitoksesta tehtiin erillinen meluselvitys. Muutoin alueella ei ole minkäänlaisia ympäristöhäiriöitä.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (15) Ympäristön suojelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen länsiosassa olevan rantavyöhykkeen säilyttämiseen. Osittain kaava-alueella oleville ns. Tahvosen täyttöalueelle ja Ympäristökeskus Kammin täyttöalueelle läjitettiin Säteilyturvakeskuksen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti Tshernobylin laskeumasta peräisin olevia Cs-137 ja Cs-134 -radioisotooppeja sisältävää turvetuhkaa vuosina 1986-1990. Tuhkanläjitysalueiden vaikutuksista ja merkityksestä on Säteilyturvakeskuksen lausunto 11.11.2004, jossa todetaan, ettei säteilyturvallisuuden kannalta ole tarpeen asettaa rajoituksia suunnitelman mukaiselle rakentamiselle, edellyttäen että tuhka ei ulotu rakennuskaivantoihin asti. 2.1.4 Maanomistus Kaava-alue on Jyväskylän kaupungin ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kaavan laadinnan yhteydessä tehdään maankäyttösopimus. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Oheiseen maanomistuskarttaan on merkitty vihreällä Jyväskylän kaupungin omistamat maat ja valkoisella yksityisten omistamat maat. 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaa-

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (16) van. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Maakuntakaavassa alue on osoitettu osittain maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueen eteläosassa on maakuntakaavan mukaiset kohdemerkinnät Rauhaniemen talolle ja Äijälänsalmen vanhalle sillalle. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Kaava-alueen itäpuolelle on maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä km-1. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa matkailu- ja myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköitä kuitenkin siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 2000 kerrosalaneliömetriä. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa 1982, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana, suunnittelualue on puutarha-aluetta (MP), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä virkistysaluetta (V). Täydennysrakentamisen osayleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 12.2.2001 oikeusvaikutuksettomana, suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR) sekä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Täydennysrakentamisen osayleiskaavaan liittyvässä maankäyttöhahmotelmassa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 34900 kerrosalaneliömetriä ja asukkaita noin 670 840.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (17) Ote kaupungin yleiskaavasta 1982 Ote täydennysrakentamisen osayleiskaavasta Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa neljä asemakaavaa ja osittain kaava-alue on asemakaavoittamatonta. Asemakaavoittamatonta aluetta on noin 40,6 hehtaaria ja asemakaavoitettua aluetta noin 17,6 hehtaaria. Asemakaavassa 16:055, jonka ministeriö on vahvistanut 2.12.1983, suunnittelualue on puutarha-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (AVT). Asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta asumiselle 1500 kerrosalaneliömetriä, puutarhatoiminnan liike-, teollisuus- ja varastorakennuksille 10000 kerrosalaneliömetriä ja kasvihuoneille 40000 neliömetriä. Asemakaavassa 27:001, jonka ministeriö on vahvistanut 5.9.1984, suunnittelualue on lähivirkistysaluetta (VL) sekä vesialuetta (W). Asemakaavassa 16:090, jonka ministeriö on vahvistanut 28.8.1992, suunnittelualue on maisemoitavaa puistoa (VP/m) sekä vesialuetta (W). Asemakaavassa 16:100, jonka ministeriö on vahvistanut 20.4.1999, suunnittelualue on asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AP), asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta, jolle saa sijoittaa 20 prosenttia ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työ- ja liiketilaa (AP-1), asuinpientalojen ja yleisten rakennusten korttelialuetta, jossa pihamiljöö puustoineen on pyrittävä säilyttämään, alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työ- ja liiketilaa (APY/s), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KL), palstaviljely- ja taimitarhaaluetta (RP-1), kanava-aluetta (LK), vesialuetta (W) sekä katualuetta. Asemakaavassa on osoitettu rakennusoikeutta asumiselle 7400 kerrosalaneliömetriä ja liike- ja toimistorakentamiselle 815 kerrosalaneliömetriä. Asemakaavassa on osoitettu Rauhaniemen talon päärakennus suojeltavaksi merkinnällä sr-1 Suojeltava rakennus, joka on rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Rakennusta kunnostettaessa on pyydettävä Keski-Suomen museon lausunto.. Rauhaniemen talon kolme piharakennusta on osoitettu suojelluiksi merkinnällä sr Suojeltava rakennus, joka on rakennushistoriallisesti arvokkaana säilytettävä julkisivujen osalta.. Asemakaavassa on osoitettu Äijälänsalmen vanha silta suojeltavaksi merkinnällä ssr Alueen osa, jonka yli rakennettu silta on rakennushistoriallisesti arvokas ja ympäristön kannalta merkittävä. Siltaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Purkamisen tulessa kysymykseen on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen..

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (18) Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Suunnittelualueen pohjakarttaa on tarkistettu kaavatyön edetessä useaan otteeseen. Viimeksi pohjakartta on tarkistettu huhtikuussa 2010. Kaavoitusohjelma Äijälänrannan alueen asemakaavan laatiminen on ollut kaavoitusohjelmissa mukana vuodesta 2001 vuoteen 2006 asti. Rakennuskiellot Kaava-alue on asetettu rakennuskieltoon 5.6.2006 asemakaavan laatimista ja muuttamista varten. Rakennuskieltoa on jatkettu edelleen 2.6.2008 ja rakennuskielto päättyy 13.6.2010. Kaupunkirakennelautakunta jatkoi edelleen rakennuskieltoa kahdella vuodella kokouksessaan 18.5.2010.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (19) Suojelupäätökset Voimassa olevissa asemakaavoissa on osoitettu suojeltaviksi Rauhaniemen talon pihamiljöö, Rauhanimen talon päärakennus ja kolme piharakennusta sekä Äijälänsalmen vanha silta. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri on laatinut Kuokkalan kehäväylän tiesuunnitelman vuonna 2006. Tiesuunnitelma käsittää puuttuvan kehäväyläosuuden rakentamisen Keuruuntien ja Hämeenpohjantien välille. Lisäksi tiesuunnitelmaan sisältyy Kuokkalantielle liikenneturvallisuus- ja melutorjuntatoimenpiteitä Äijälänjoen sillan ja Viherlandian välille. Tavoitteena on rakentaa katumainen, tasoliittymin varustettu yhteys, jonka tekniset ratkaisut sopeutuvat hyvin taajamaympäristöön. Hanke parantaa kaupunkiseudun työmatkaliikenteen yhteyksiä ja Jyväskylän eteläisten kaupunginosien yhteyksiä päätieverkolle. Suunniteltu kehäväylä sijoittuu kaava-alueen itä-/eteläpuolelle osoitetulle liikennealueelle. Tiesuunnitelmassa on esitetty liikenne-ennuste, jonka mukaan vuonna 2030 liikenteen määrä kehäväylällä kaava-alueen kohdalla on noin 7500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiesuunnitelmassa on esitetty autoliikenteen meluselvitys. Tiesuunnitelmassa on esitetty meluesteiksi melukaiteita/-aitaa ja maavalleja. Meluselvityksen mukaan kaava-alue kuuluu lähes kokonaan ennustetilanteessa vuonna 2030 Kehäväylän rakentamisen jälkeen 45 db melualueeseen. Alla oleva kuva osoittaa melutilanteen vuonna 2030 meluesteiden kanssa. (Harmaa väri kuvaa yli 40 db:ä, turkoosi yli 50 db:ä, vihreä yli 55 db:ä, keltainen yli 60 db:ä ja oranssi yli 65 db:ä.) Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristössä on asemakaavallisesti monimuotoista toimintaa. Kaava-alueen pohjoispuolella on Rauhalahden voimalaitos toimintaa T-1 korttelialueella. Kaava-alueen itäpuolella on Viherlandian puutarhatoimintaan liittyvää viljely-, liike- ja myymälätoimintaa AVT alueella. Kaava-alueen itäpuolella on myös LT aluevaraus Kuokkalan kehäväylälle. Kaava-alueen eteläpuolella on Jokivarren rivi- ja kerrostaloalue (AK, AKR). Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys syksyllä 2001. Alueen puustoa on kartoitettu vuonna 2001.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (20) Tuhkanläjitysalueiden vaikutuksista ja merkityksestä on Säteilyturvakeskuksen lausunto 11.11.2004, jossa todetaan, ettei säteilyturvallisuuden kannalta ole tarpeen asettaa rajoituksia suunnitelman mukaiselle rakentamiselle, edellyttäen että tuhka ei ulotu rakennuskaivantoihin asti. Jyväskylän Energia on selvittänyt Keljonlahden voimalaitoshankkeen yhteydessä myös Rauhalahden voimalan laajentamismahdollisuuksia. Tämän yhteydessä on tehty YVA-selvitys toukokuussa 2005. Selvitys on luettavissa Jyväskylän Energian internetsivuilla (http://www.jenergia.fi/resource.phx/jenergia/tuotanto/sahko/yva-selostus/index.htx). Selostuksessa arvioidaan myös nykyisen voimalaitoksen kaasu-, hiukkas- ja melupäästöjä. Selvityksen mukaan voimalan nykyiset kaasu- ja hiukkaspäästöt ovat selvästi alle ohjearvojen, ja vallitseva tuulensuunta on poispäin kaavoitettavalta alueelta. Laitoksen käyntimelu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa olemassa olevia ohjearvoja (VNp 933/1992). Marraskuussa 2003 tehdyt ympäristömelumittaukset osoittivat, että voimalaitoksen tontilla mitatut melutasot ovat alhaisia, sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta todetut melutasot täyttäisivät asuinalueille asetetun 55 db(a) päiväohjearvon. Kaava-alueella on suoritettu maaperätutkimuksia vuonna 2003 Geo-Control Oy:n toimesta. Alustavien tutkimusten mukaan tulevia rakennuksia ei voida perustaa maanvarasperustuksin perusmaan painumaominaisuuksien vuoksi, vaan rakennuksien kuormat on johdettava kantavaan maapohjaan paalutuksen avulla. Myös putkijohtojen ja liikennealueiden perustamisessa on erityistoimenpiteet tarpeen. Äijälänrannan alue oli yksi eurooppalaisille vastavalmistuneille arkkitehdeille v. 2001 järjestetyn Europan -arkkitehtikilpailun suunnittelualueista. Kilpailun voittivat nuoret espanjalaiset arkkitehdit Cristina Díaz-Moreno ja Efrén García-Grinda ehdotuksellaan cd917. Ehdotuksessa alueelle esitettiin tiivistä, arkkitehtonisesti korkeatasoista pientaloaluetta. Kilpailun voittaneiden arkkitehtien toimisto jatkoi tämän alueen suunnittelua kaavaluonnoksen pohjaksi yhdessä suomalaisten arkkitehtien kanssa. Suunnittelualueelle on laadittu kaavan laadinnan yhteydessä vuonna 2006 maisemasuunnitelma. Maisemasuunnitelman laadinnasta vastasi Suunnittelutoimisto Molino Oy. Alueelle on laadittu myös Valosuunnittelu HN:n toimesta valaistussuunnitelma vuonna 2005. Kaava-alue on Keski-Suomen museon inventoinneissa (2003) arvioitu osittain maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (inventointi sisältyy maakuntakaavaan). Inventoinnissa todetaan kulttuuriympäristökohteista seuraavaa: Rauhaniemen talo (maakuntakaavan kohdenumero 68) Äijälänjoen tuntumassa sijaitseva Rauhaniemi on ollut kappalaisen virkatalona 1700- luvulla ja myöhemmin maatilana. Pihapiirin rakennukset muodostavat yhtenäisen ja perinteisen maatilakokonaisuuden. Päärakennus on rakennettu vuonna 1850, mutta sen ulkoasua on muutettu huvilamaiseksi 1920-luvulla. Päärakennusta vastapäätä sijaitsee 1900-luvun alussa valmistunut navetta-sikala-tallirakennus. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi pitkä aittarakennus, riihi ja 1920-luvulla työväenasunnoksi tehty pieni hirsimökki. Maisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitseva pihapiiri on perinteinen mutta kaupunkialueella harvinaistunut maatila. Äijälänsalmen vanha silta (maakuntakaavan kohdenumero 84) Äijälänsalmen vanha silta on yksi Suomen vanhimpia paikallaan valettuja teräsbetonisiltoja. Silta on Oy Constructor Ab:n suunnittelema ja se valmistui vuonna 1932. Kolmiaukkoinen silta on osa Äijälänjoen kulttuuriympäristökokonaisuutta. Siitä on muodostunut kaupunkikuvallisesti Jyväskylän matkailun symboli, jota on ikuistettu erilaisiin julkaisuihin, kortteihin ja julisteisiin. Aluetta on inventoitu ja tutkittu myös kaavoittajien tekemin maastokäynnein.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (21) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Ensimmäisen kerran Äijälänrannan alue otettiin mukaan kaavoitusohjelmaan 2001, mistä lähtien kaava on ollut kaavoitusohjelmissa vuosittain viimeiseksi 2006 2008 ohjelmassa. Äijälänrannan asemakaavan laatiminen perustuu täydennysrakentamisen osayleiskaavaan ja tarjoaa monipuolisen yhdyskuntarakennetta eheyttävän asuinalueen tonttitarjontaa ylläpitämään ja monipuolistamaan. Kaavasuunnitelma perustuu osittain vuonna 2001 järjestetyn kansainvälisen Europan 6 arkkitehtikilpailun voittajaehdotukseen. Asemakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä 2002 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 5.11.2002. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa 25.4.2003. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Tonttituotanto Ympäristötoimi Keski-Suomen museo Muut toimijat: Fingrid Oyj Unibase Oy 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan laatiminen on ollut kaavoitusohjelmassa vuodesta 2001 lähtien. Kaavoitusohjelmat on julkaistu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 5.11.2002 ja 18.12.2002. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (22) 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Äijälänrannan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille tammikuussa 2002. Asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 21.1.2003 ja 13.5.2004. Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä 21.2.-22.3.2005 välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos oli toisen kerran muutettuna nähtävillä 7.12.-20.12.2005 välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. 1. luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana kaavasta annettiin seitsemän lausuntoa ja viisi huomautusta. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, Jyväskylän maalaiskunta, Fingrid Oyj, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta, JE-Siirto Oy, ympäristöosasto ja katu- ja puisto-osasto. Huomautuksen antoivat Fortum Power and Heat Oy, Viherlandia, Vihertie 5 ja 7 asukkaat, Hartwig Reuter, Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry ja Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri ry. Lausunnoissa ja huomautuksissa tuotiin esille seuraavat seikat: Kaavakarttaan tulee lisätä tarvittavat määräykset ja merkinnät kunnallisteknistä verkostoa varten. VL merkintä muutettava VL/s:ksi alueen läntisillä ranta-alueilla. Vanhan riihen säilyttämiselle ei ole perusteita. Rauhaniementie tulee säilyttää osana Rauhaniemen kulttuuriympäristöä. Rauhalahden voimalan koko tontti tulee olla merkinnällä T-1. Alueen rakennusoikeutta ja kerroslukuja tulee tarkastella alaspäin. Kaavahankkeesta on luovuttava alueen arvokkaiden luonnontilaisten alueiden säilyttämiseksi ja virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaamiseksi. 1. asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (23) 2. luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana kaavasta annettiin yksi lausunto ja kaksi huomautusta. Lausunnon antoi JE-Siirto Oy. Huomautuksen antoivat Hartwig Reuter ja Jyrki Pasanen. Lausunnoissa ja huomautuksissa tuotiin esille seuraavat seikat: Kaava ei vastaa alueen kansainvälisen arkkitehtikilpailun tulosta. Korkea rakentaminen ei sovi olevaan matalaan asutukseen. Lähipalvelut eivät ole riittävät. Rantaraitin linjausta tulee tarkastella. Mitkä ovat perustelut kaavassa osoitetulle Y korttelialueelle? 2. asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus oli ensimmäisen kerran julkisesti nähtävillä 1.8.- 8.9.2006 välisen ajan. Asemakaavan laajennus- ja muutos ehdotus oli toisen kerran julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2010 välisen ajan. 1. ehdotusvaiheen nähtävillä olon aikana kaavasta annettiin kuusi lausuntoa ja neljä huomautusta. Lausunnon antoivat Fingrid Oyj, Tiehallinto, Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta, JE-Siirto Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos. Keski-Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen museo ja rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoittivat, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksesta. Muistutuksen antoivat Laila ja Rauno Rantanen, Hartwig Reuter, Juhani Tahvonen, Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Luonto- Liiton Keski-Suomen piiri ry ja Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Lausunnoissa ja muistutuksissa tuotiin esille seuraavat seikat: Kaavakarttaan tulee lisätä tarvittavat määräykset ja merkinnät kunnallisteknistä verkostoa varten. Toimintoja ja asutusta sijoitettaessa Kuokkalantien varteen tulee meluhaitan mahdollisuus ottaa huomioon. Nykyinen ajoyhteys Rauhaniemen talon tontille tulee säilyttää pp/t merkinnällä. Mitä Y korttelin käyttötarkoitus pitää sisällään ja miten alue liittyy yleiseen tieverkkoon? Millaista rakentamista PV korttelialueelle sallitaan?

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (24) Alueen kaavoituksesta tulee luopua ja säilyttää alue virkistysalueena. Koko luonnontilainen rantaviiva tulee jättää koskemattomaksi. Rantaan osoitetut kerrostalot tulee poistaa. VL/s alue tulee muuttaa SL alueeksi, jotta tärkeät luontoarvot tulevat turvatuiksi. 1. asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus Kokonaisuudessaan luonnos- ja ehdotusvaiheissa kaavasta saatu palaute vastineineen on koottu liitteisiin 8 ja 9. Myös alkuperäiset palautteet ovat yhteenvedon lisäksi mukana asemakaavaa koskevassa päätöksenteossa. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan liittyy sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) Asemakaavaa on käsitelty viranomaisneuvotteluissa 21.1.2003, 13.5.2004, 8.9.2005 sekä 6.5.2010. Viranomaisneuvottelujen muistioihin asiasta on kirjattu seuraavasti: 21.1.2003 Ilkka Halinen esitteli asemakaavan muuttamista ja laajentamista Äijälänrannassa koskevan kaavahankkeen. Alueen suunnittelu perustuu eurooppalaisille nuorille arkkitehdeille järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Kilpailun voitti espanjalainen arkkitehtipariskunta, joiden kanssa kaupunki on tehnyt sopimuksen suunnittelun jatkamisesta. Tarkoituksena on suunnitella korkeatasoinen pientaloalue. Jatkosuunnittelu voi vielä muuttua paljonkin kilpailun voittaneeseen suunnitelmaan nähden. Alueen toteuttaa rakennusliike YIT Rakennus Oy, jonka edustaja on myös kaavasuunnittelun ohjausryhmässä. Halisen mukaan Laukaan asuntomessujen yhteydessä järjestetään 5.8.2003 seminaari, johon espanjalaiset arkkitehdit tulevat esittelemään suunnitelmiaan.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (25) Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys keväällä 2002. Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys on antanut lausunnon. Yhdistykseltä saatiin Halisen mukaan melko voimakassisältöinen lausunto, jossa todettiin mm., että suunnitellun asuntoalueen ja rannan välinen metsä tulisi säilyttää koskemattomana. Lausunnon saamisen jälkeen Halinen oli neuvotellut asiasta ympäristökeskuksen edustajien Auvo Hamaruksen ja Tomi Hakkarin kanssa. Tämän neuvottelun tuloksena Halinen oli esittänyt suunnittelijoille, että koko kaava-aluetta tulisi siirtää pohjoisemmaksi, jolloin suunnittelu ei vaaranna alueen luonnonarvoja. Näin tullaan myös tekemään. Auvo Hamarus kertoi, että suunnittelualueen ranta-alueet ovat n. Finiba-alueita, joilla esiintyy valtakunnallisesti arvokasta linnustoa. Vesi- ja rantalintujen lisäksi muun muassa pikkutikan reviiri on suunnittelualueella. Suunnittelualueen siirtäminen pohjoisemmaksi on Hamaruksen mukaan hyvä ratkaisu. 13.5.2004 Anne Sandelin esitteli asian. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli jaettu etukäteen. Aluetta on laajennettu edelliseen esittelyyn nähden. Pientalojen lisäksi alueelle sijoitetaan kerrostaloja. Sovittiin, että kanavavaraus merkitään näkyviin ja korttelirajat merkitään sen mukaan. Pitkäruohon kärki otetaan mukaan kaava-alueeseen, mikäli se on asemakaavoittamatonta. Maaperä tutkitaan huolellisesti. Yleisötilaisuus pidetään sen jälkeen, kun selvitykset on tehty. 8.9.2005 Mervi Vallinkoski kertoi tilanteen. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt kaavasta luopumista. Auvo Hamaruksen mukaan on tässä tilanteessa riittävää, että suojelun ydinalue säilyy, kuten kaavassa on merkitty. Tapio Koikkalaisen mukaan liikennesuunnittelusta järjestetään erillinen neuvottelu. 6.5.2010 Mauri Hähkiöniemi esitteli hanketta. Alue on tulossa toisen kerran ehdotusvaiheessa nähtäville. Tavoitteet ovat hiukan muuttuneet mahdollisen asuntomessualueena toimimisen vuoksi. Kuitenkin pääsisällöltään samanlainen alue, joten ei ole syytä aloittaa kokonaan alusta. Keskustelun aikana todettiin, että alueella on tavattu harvinaisia koppakuoriaisia, joista Auvo Hamarus toimittaa nopeasti tarkemmat tiedot. Laiturit voivat olla rantaalueella niin kuin nytkin. Ristiriitoja ei ole rannan luontoarvojen kanssa näiltä osin. Korkean ruoikon raivaaminen sen näköestevaikutuksen takia ei ole suotavaa laajassa mittakaavassa. Lintuharrastajien kanssa järjestetään palaveri erikseen, koska lahti on merkittävä alue lintujen muuton aikaan. Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja on Tero Toivanen vuoden 2010 alusta ja luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja on Silja Parri. Todettiin, ettei maakuntakaavan km-1 merkintä ole esteenä alueen käytölle asumiseen, koska Viherlandian tontti ei kuulu alueeseen. Liikennevirasto ei ole viranomaisosallinen tässä hankkeessa.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (26) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muodostaa alueelle asumisen aluekokonaisuus, joka sopeutuu ympäristöön sekä huomioi alueen ominaispiirteet. Asemakaavan tavoitteena on luoda alueelle rakentamiseltaan tasapainoinen kokonaisuus, jossa uudet rakennukset täydentävät Jyväsjärven ympäristön kaupunkikuvallista ilmettä sekä tiivistävät kaupunkirakennetta. Äijälänrannan alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti tärkeässä ja näkyvässä paikassa, joten alueen rakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan ja toteutukseltaan korkealaatuista. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista lähelle Jyväskylän keskusta-aluetta hyödyntäen olemassa oleva infrastruktuuri ja palveluverkko. Kaavan tarkoituksena on eheyttää yhdyskuntarakennetta väljästi rakennetulla alueella. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa Äijälänrannan alueelle korkealaatuinen, viihtyisä, turvallinen ja terveellinen pientalo- ja kerrostaloasutusalue virkistysalueineen. Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään kaupungin yleiset tavoitteet, jotka koskevat arkkitehtuuria ja alueiden suunnittelua. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa Äijälänrannan alue on osittain osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (Rauhaniemen talo ja Äijälänsalmen vanha silta). Voimassa olevassa asemakaavassa on edellä mainitut kulttuurihistorialliset arvot otettu huomioon. Laadittavassa asemakaavassa tulee ottaa huomioon alueen suojeluarvot ja todeta tarvittavilta osin suojelumerkintöjen ajantasaisuus ja laajuus. Kaava-alueen länsiosassa olevalla rantavyöhykkeellä on todettavia luontoarvoja, jotka tulee huomioida kaavasuunnittelussa asianmukaisilla merkinnöillä ja määräyksillä. Alue tulee säilyttää luonnonmukaisena eikä sinne ohjata rakentamista eikä tiestöä. Alueen fyysiset ominaisuudet kuten maastonmuodot ja kasvillisuus tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Etenkin alueen sijainti tulvavaara-alueella ja alueella oleva radioaktiivisen tuhkan läjitysalue on huomioitava. Myös alueen sijainti kaupunkikuvassa näkyvällä paikalla Jyväsjärven rannassa tulee huomioida suunnittelussa rakennusten sijoittelussa ja viherympäristön käsittelyssä. Alueen puisto- ja valaistussuunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Äijälänrannan alueesta pyritään luomaan erityisen korkealuokkainen kokonaisuus, joka muodostuu korkealuokkaisesta arkkitehtuurista ja viherympäristöstä. Alueen menneisyys maatalous- ja puutarha-alueena tulee näkymään suunnitelmissa. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Ensimmäisen luonnosvaiheen jälkeen suunnitelmaa tarkennettiin. Suojelutarpeista saatujen lisätietojen perusteella rannan virkistysalueen suojelumääräyksiä tehostettiin. Kesäkuussa 2010 Jyväskylän kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen hakea asuntomessuja vuodelle 2014. Ensimmäisen ehdotusvaiheen jälkeen alueen suunnitelmia on tarkennettu vastaamaan paremmin asuntomessualueelle esitettyjä vaateita. Suurimman muutostarpeen suunnitelmaan toi vaatimus perinteisten pientalotonttien laajasta tarjonnasta alueella. Kaupunki haluaa tarjota mo-

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (27) nipuolisen ja muotoisen, omaleimaisen ja korkeatasoisen asuntoalueen vuoden 2014 asuntomessuille. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Julkisesti nähtävillä on ollut yksi kaavaratkaisuvaihtoehto, joka perustuu arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen työhön. Kilpailuvaiheen jälkeen espanjalaiset arkkitehdit kehittivät suunnitelmaa tutkien useita erilaisia vaihtoehtoja. Jatkosuunnittelussa heillä oli apunaan suomalainen arkkitehtiryhmä. Kaavaluonnos perustuu tutkituista vaihtoehdoista realistisimpaan. Kaavaehdotusvaiheessa alueelle päätettiin hakea asuntomessuja. Asuntomessujen vuoksi kaavaa muokattiin sopimaan paremmin tapahtuman tarpeisiin pysytellen kuitenkin alkuperäisen kaavan suurimpien linjausten puitteissa. Kaavan suunnitteluun on osallistunut Jyväskylän kaupungin kaavoituksen lisäksi yhdyskuntatekniikan, rakennusvalvonnan sekä tonttituotannon asiantuntijoita. Havainnekuvia arkkitehtuurikilpailun voittaneesta työstä. Havainnekuva arkkitehtuurikilpailun voittaneesta työstä. Havainnekuvia 1. luonnosvaiheesta.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (28) Havainnekuvia 1. ehdotusvaiheesta. 1. luonnosvaihe 2. luonnosvaihe 1. ehdotusvaihe Havainnekuvia 2. ehdotusvaiheesta 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAEHDOTUS 1:STÄ KAAVAEHDOTUS 2:EEN Ensimmäisen kaavaehdotusvaiheen jälkeen asemakaavaa on muutettu seuraavasti: Äijälänrannantien länsi- ja eteläpuoleisen alueen korttelirakennetta on muutettu niin, että ns. espalaiskorttelin mutkitteleva tonttimuoto on muutettu perinteiseksi suorakaiteen malliseksi ja pysäköintitontit on korvattu tarvittavalla määrällä katupistoja. Eteläosassa olleet rivitalotontit on muutettu pientalotonteiksi ja muutettu korttelirakennetta niin, että alueen eteläosaan muodostuu lenkkimäinen katu. Pientalotonttien rakennusoikeuksia ja kerroslukuja on tarkistettu. Äijälänsalmen rannassa ollut yleisten rakennusten korttelialue (Y) on muutettu asumiselle (A). Rakennusoikeutta on laskettu 3500 kerrosalaneliömetriin ja kerrosluvuksi osoitettu I-III. Kortteliin on myös osoitettu oikea katuyhteys Äijälänrannantien ja Rekoolikadun kautta. Äijälänrannantien varressa olleet kaksi rivi-/pienkerrostalotonttia on yhdistetty yhdeksi rivitalotontiksi.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (29) Alueen pohjoisosassa asuinkerrostalojen korttelialueen ja Jyväsjärven välissä kulkenut puistokaistale on liitetty tontteihin ja osoitettu paikalle yleisen jalankulun reitin rakentamisvelvoite. Rantaraitin ja Äijälänrannantien risteyskohtaan on osoitettu kaavallinen varaus ylikulkusillalle ja laajennettu katualuetta siltarakenteiden tilatarpeen vuoksi. Kerrostalokorttelien rakennusoikeuksia on tarkistettu ja päivitetty vastaamaan nykyisiä kaavoituskäytäntöjä. Luontoarvoiltaan arvokkaiden luonnontilaisten ja luonnontilaisten kaltaisten alueiden kaavamääräyksiä (VL/s ja sl-1) on täsmennetty vastaamaan paremmin alueiden säilyttämisen/suojelemisen tavoitteita. Alueen kaduille on esitetty uusia katujen nimiä. Kaavamääräyksiä on muokattu vastaamaan uutta kaavaehdotusta. 1. asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus 2. asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus 4.2 KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla alueelle muodostuu monipuolinen sekä omaleimainen asumisen aluekokonaisuus. Alueelle muodostuu puhdas uusi asuinalue hyvien liikenneyhteyksien ja virkistysalueiden sekä virkistysyhteyksien äärelle. Asemakaavan osoittama rakentaminen liittyy olevaan pientalorakentamiseen pien- ja rivitalojen korttelialueiden kautta. Tehokkaampi kerrostalopainotteinen rakentaminen sijoittuu alueen keski- ja pohjoisosaan niin, että rakennusten kerrosluku kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Alueen pohjoisosaan Jyväsjärven rantaan sijoittuvat korkeimmat tornitalot muodostavat luontevan parin vastarannalla sijaitseville Lutakon alueen tornitaloille. Pientaloalueen pysäköinti sijoittuu tonteille ja kerrostaloalueen pysäköinti yhteiselle laajemmalle pysäköintialueelle kaava-alueen itäosaan. Alueen arvokkaaksi arvioidut luontoarvot sijoittuvat Jyväsjärven rantaan alueen länsiosaan. Luontoarvot on osoitettu kaavassa asianmukaisin merkinnöin suojelluiksi. Myös kaava-alueen eteläosaan sijoittuvat arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on suojeltu asianmukaisin merkinnöin. Rakentamisen mitoitus suhteessa alueen pinta-alaan on normaalin yhdyskuntarakennetta eheyttävän täydennysrakentamisen mukainen. Rakentamisen määrä ei ole ristiriidassa alueella olevien

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (30) luontoarvojen kanssa. Äijälänrannan alueesta muodostuu luonteva osa lähiympäristön yhdyskuntarakennetta keskusta-alueen välittömässä läheisyydessä. 4.2.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 58,1772 hehtaaria, josta asemakaavan laajennusta on 40,6096 hehtaaria. Asuinrakentamisen alueiden (AK, A, AR, AP, AP-1, AP-2) pinta-ala on yhteensä 11,56 hehtaaria. Liikerakentamista (KTY) on 0,84 hehtaaria. Pysäköintialueita on yhteensä 3,96 hehtaaria ja katualuetta 3,49 hehtaaria. Virkistysalueita on yhteensä 5,9 hehtaaria ja vesialuetta 27,8 hehtaaria. Asuinrakentamista on yhteensä 55659 kerrosalaneliömetriä, josta uudisrakentamista on 48180 kem 2. Uudisrakentamisesta kerrostaloja on 34300 kem 2, rivitaloja 4700 kem 2 ja pientaloja 9180 kem 2. Aiemmin rakennetun alueen rakennusoikeus pysyy muuttumattomana. Rakennusoikeutta liikerakentamiselle on yhteensä 1200 kem 2. Suojeltavia rakennuksia asemakaavassa on neljä. Alueen rakennusoikeus nousee kaavamuutoksella yhteensä 48644 kerrosalaneliömetriä, josta valtaosa (lähes kaikki) on asumista. Asemakaavan aluetehokkuus on 0.10. AK kortteleiden tehokkuus on 0.98, LPA korttelialueet mukaan luettuna 0.65. AP-2 korttelialueen tehokkuus on 0.27. Asuinrakentamisen ja asumisen pysäköinnin korttelialueiden yhteenlaskettu tehokkuus on 0.42. Asemakaavan toteutuessa kokonaisuudessaan tullee alueelle noin 800-960 uutta asukasta. 4.2.2 Palvelut Suunnittelualueelle on osoitettu kaksi KTY korttelialuetta, joille voidaan sijoitta kaupallisia palveluita. Kaava-alue tukeutuu pääasiassa Kuokkalan ja Halssilan alueen palveluihin. Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma Kymppi R laaditaan vuosittain maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi. Kymppi R varmistaa, että uusia asuinalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Äijälänrannan alueen asemakaavoittaminen perustuu Kymppi R :n selvityksiin ja mitoituksiin ja kaavaalueen tarvitsemiin palveluihin on varauduttu. 4.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda alueelle terveellinen, turvallinen, viihtyisä sekä arkkitehtonisesti korkealaatuinen täydennysrakentamisen asuinaluekokonaisuus. Asemakaavalla alueelle muodostuu mittava asumispainotteinen täydennysrakentamisen alue, joka sopii lähiympäristön ja Jyväsjärven ympäristön yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Asemakaava ja sen hengen mukaisesti laaditut rakentamistapaohjeet ja lähiympäristösuunnitelma ohjaavat alueen rakentamista niin, että ympäristön laatua (arkkitehtuuria, terveellisyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä sekä luonto- ja kulttuuriarvoja) koskevat tavoitteet toteutuvat. Asemakaava tulee muuttamaan oleellisesti alueen rakennetta ja ilmettä nykyisestä. Avoin peltomainen ympäristö tulee muuttumaan raskaasti rakennetuksi asuinalueeksi, joka vaikuttaa alueen pienilmastoon, vesiolosuhteisiin sekä alueella oleviin eliölajeihin. Rakentamisen vaikutukset tulevat myös heijastumaan luonnontilaisena oleviin ja sellaisina säilyviin alueisiin. Kaavamääräyksillä ja aluerakenteella mahdollistetaan luonnontilaisten alueiden arvojen säilyminen myös asemakaavan toteutuksen jälkeen. Alueen kaupunkikuva tulee muuttumaan totaalisesti maaseutumaisesta kaupunkimaiseen. Nykyisellään epämääräinen ja kaupunkirakenteessa vajaalla käytöllä olevan alueen rakenne ryhdittyy sijainnin vaatimalla tavalla.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (31) Ympäristön laatua koskevat tavoitteet toteutuvat ja alueelle muodostuu arkkitehtonisesti korkealaatuinen viihtyisä asuinalue, joka on sopusoinnussa arvokkaiden luontoalueiden kanssa. 4.4 ALUEVARAUKSET 4.4.1 Korttelialueet Kerrostalokorttelit (AK) (korttelin 100 tontit 1-3, 5-8 ja 11-16) sijoittuvat kaava-alueen keski- ja pohjoisosaan. Kerrostalokortteleihin sijoittuu yhteensä 13 kerrostaloa, kukin omalle tontilleen. Kerrostalojen kerrosluvut nousevat porrastaen Äijälänrannantien varresta kohti Jyväsjärven rantaa aina neljästä (IV) kerroksesta kahteentoista (XII) kerrokseen. Kerrostalokortteleiden pysäköinti on osoitettu yhteisille LPA alueille sekä osittain tonteille. Rakennusoikeutta kerrostalokortteleihin on osoitettu yhteensä 34300 kerrosalaneliömetriä. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata AK korttelialueilla. Jyväsjärven rantaan kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuu kolme kaksitoista kerroksista tornitaloa (korttelin 100 tontit 1-3), jotka muodostavat vastaparin Jyväsjärven toisella puolella oleville Lutakon rannan tornitaloille. Rakennusoikeutta tornitaloille on yhteensä 12900 kerrosalaneliömetriä. Rakennuksissa tavoitellaan selkeää veistosmaista ilmettä valkoisilla julkisivuilla ja julkisivupinnan sisään vedetyillä parvekkeilla. Rakennusten neljän ylimmän kerroksen Jyväsjärven puoleisen julkisivun tulee muodostaa uloke esimerkiksi siten, että se neljän ylimmän kerroksen osalta kallistuu yhtenäisesti ulospäin tai kolme ylintä kerrosta tulevat kookkaana ulokkeena alempien kerrosten ulkoseinälinjan yli. Tonttien Jyväsjärven rantaan on osoitettu yleisen jalankulun reitti, jonka toteutuksesta vastaavat tornitalot. Korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Tornitalojen pysäköinti on osoitettu tonttien eteläpuolelle sijoittuvalle LPA alueelle. Kaava-alueen keskiosaan sijoittuvat kymmenen pistemäistä kerrostaloa (korttelin 100 tontit 5-8 ja 11-16) jatkavat Äijälänrannan korkeampaa rakentamista. Rakennusoikeutta pistetaloille on yhteensä 21400 kerrosalaneliömetriä. Tonttien leikkipaikat sijoittuvat taloryhmän keskelle yhtenäisenä piha-alue- ja leikkipaikkanauhana. Rakennusten julkisivujen tulee olla rapattuja ja värikkäitä. Päärakennusten värisävyjen tulee vaihettua tasaisesti rakennuskohtaisesti punaisesta keltaiseen ja värisävyjen tulee olla kylläisiä. Kussakin rakennuksessa tulee käyttää yhtä päävärisävyä ja tarvittaessa valkoista tehostevärinä. Autotallit ja talousrakennukset rajaavat kortteleita kadun ja LPA - alueen puoleisilla sivuilla. Korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Kerrostalojen pysäköinti on osoitettu osittain tonteille sekä osittain korttelin itäpuolelle sijoittuville LPA alueille.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (32) Rivitalokortteli (AR) (korttelin 195 tontti 8) sijoittuu kaava-alueen keskelle Äijälänrannantien varteen. Rakennusoikeutta rivitalotontille on osoitettu 1200 kerrosalaneliömetriä. Rakennuksiin voidaan toteuttaa huoneistokohtaisia torneja. Rakennusten tulee olla pääväriltään valkoisia ja tehostevärien värikylläisiä. Tehosteväreillä ja tornimaisilla rakennuksen osilla luodaan yhteenkuuluvuutta kerrostalokortteleiden kanssa. Pysäköinti tulee järjestää korttelialueella. Asuinrakennusten korttelialue (A) (korttelin 190 tontti 4) sijoittuu Äijälänsalmen rantaan kaavaalueen eteläosaan. Rakennukset muodostavat ns. porttiaiheen Jyväskylään saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu yhteensä 3500 kerrosalaneliömetriä. Rakennusten pääasiallisena materiaalina tulee käyttää puuta. Rakennukset tulee porrastaa maastonmuotojen mukaisesti. Korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Pysäköinti tulee järjestää korttelialueella. Uudet pientalokorttelit (AP-2) (korttelit 213, 214, 215, 221, 222 ja 223) sijoittuvat Äijälänrannantien länsi- ja eteläpuolelle. Korttelialueille muodostuu yhteensä 38 yhden tai kahden asunnon erillispientalotonttia. Rakennusoikeutta korttelialueilla on yhteensä 9180 kerrosalaneliömetriä. Tonttiliittymät tonteille on Rekoolikadulta, Krookustieltä, Daaliatieltä, Freesiatieltä ja Äijälänrannantieltä. Tonttien koot vaihtelevat noin 570 m 2 :stä noin 1850 m 2 :iin ja rakennusoikeudet tonttikokojen mukaan 180 kem 2 :stä 400 kem 2 :iin. Kaavassa määrätään rakennuksia yhdistäväksi tekijäksi tummanharmaa kattomateriaali. Rakennuksiin voidaan rakentaa rakennuskohtaisia torneja. Kaavassa määrätään myös rakennusten sijoittuminen kiinni Äijälänrannantien ja Rekoolikadun puoleisiin rakennusalanrajoihin. Rakennusten arkkitehtuuria ja piha-alueiden käsittelyä ohjataan tarkemmin erillisissä rakennustapaohjeissa. Vanhat pientalokorttelit (AP, AP-1) (korttelin 195 tontit 2-4, 6-7, 9-11 ja korttelin 190 tontti 3) sijoittuvat Äijälänrannantien, Tahvosentien, rantaraitin ja Äijälänsalmen rajaamalle alueelle. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä 6659 kerrosalaneliömetriä. Korttelialueella sijaitsee vanhoja jälleenrakentamiskauden pientaloja. Uudisrakentamisen tulee sopia olevaan rakennuskantaan. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja väritykseltään vaaleita. Säilytettävä pientalokortteli (AP/s) (korttelin 190 tontti 2) sijoittuu Rauhaniementien varteen Äijälänsalmen rantaan. Rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä 850 kerrosalaneliömetriä. Tontilla sijaitsee vanha Rauhaniemen tila suojeltuine pää- ja piharakennuksineen, myös pihamiljöö puustoineen tulee säilyttää. Tontille voidaan sijoittaa asumisen lisäksi ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työ- ja liiketilaa. Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY) (korttelin 100 tontti 8 sekä kortteli 193) sijoittuvat Äijälänrannantien ja Tahvosentien varteen. Rakennusoikeutta korttelialueille on osoitettu yhteensä 1200 kerrosalaneliömetriä. Korttelialueille voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastorakentamista tai niiden yhdistelmiä. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen tulee sijoittaa vähintään 20 prosenttia myymälätiloja tai muita siihen verrattavia tiloja. Korttelialueilla ei sallita ulkovarastointia. Rakennusten tulee olla julkisivuiltaan puuta ja väritykseltään valkoisia. Rakennusten kattomuotona tulee olla pulpettikatto.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (33) Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue (PV) (korttelin 100 tontti 6) sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan Jyväsjärven pohjukkaan. Alue on säilytettävä puistomaisena. Alue on osittain tuhkanläjitysalueella. Kaavamääräyksiä tarkemmin korttelialueiden rakentamista ohjataan erikseen laadittavilla rakentamistapaohjeilla. Rakentamistapaohjeissa määritellään julkisivumateriaaleja, -värejä, massoittelua, kattomuotoja ja piha-alueiden käsittelyä. 4.4.2 Muut alueet Viher-/virkistysalueet Viher-/virkistysalueita asemakaavassa on yhteensä 5,9 hehtaaria. Viher-/virkistysalueiden toteuttamista ja ylläpitoa ohjaamaan on laadittu erillinen lähiympäristösuunnitelma, jota tulee noudattaa alueella toimenpiteisiin ryhdyttäessä. Luonnontilaisena säilytettävä lähivirkistysalue (VL/s) sijoittuu kaava-alueen länsiosaan Jyväsjärven rantaan. Alueen pinta-ala on yhteensä 4,65 hehtaaria. Alue on tärkeätä linnustoaluetta etenkin muuttolinnuille levähdyspaikkana ja pesintäpaikkana. VL/s alueen kaavamääräys kuuluu: Luonnontilaisena säilytettävä lähivirkistysalue. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet sallitaan kaava-alueelle laaditun lähiympäristösuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Alueelle saa rakentaa vesi- ja viemärijohtoyhteyden sekä hulevesirakenteita, joiden tulee kuitenkin kulkea sl-1 alueen ulkopuolella. Johdon ja hulevesirakenteiden rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen luontoarvojen säilymiseen.. Alueen läntiseen osaan on merkitty linnustollisesti tärkein alue merkinnällä sl-1 Luonnontilaisena säilytettävä alueen osa. Luonnon monimuotoisuuden, etenkin linnuston kannalta erityisen arvokas alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Vain luonnonhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet sallitaan.. Alueelle on kaavassa osoitettu varaus ulkoilureitille, joka tulee rakentaa ympäristöarvoja heikentämättä. Ulkoilureitti tullaan toteuttamaan pitkospuupolkutyyppisenä. Alueelle voidaan toteuttaa myös lintutorneja runsaan linnuston tarkkailua varten. VL/s alueeseen rajautuvat tontit tulee aidata eikä aitaan saa rakentaa kulkuaukkoa VL/s alueelle. Aitamääräys estää suoran kulun tonteilta arvokkaalle luontoalueelle ja vähentää siten alueen kulumista. Aitaaminen estää myös tonttien leviämisen VL/s alueen puolelle. VL/s alueelle on mahdollista rakentaa tarpeen niin vaatiessa vesi- ja viemäriyhteys, jonka tulee kuitenkin kulkea sl-1 alueen ulkopuolitse. Johdon rakentaminen tulee toteuttaa ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Alueelle on myös osoitettu ohjeellinen yhdyskuntateknisen huollon rakennuksen rakennusala korttelin 221 viereen. Puistoalueita (VP) on kaksi ja ne sijoittuvat kaava-alueen pohjoisosaan sekä eteläosaan. Pohjoisosan puistoalueen pinta-ala on 0,29 hehtaaria ja eteläosan 0,33 hehtaaria. Pohjoisosan puistoalueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi oleskelualueita ja palloilualueita, alueelle voidaan sijoittaa muun muassa taideteos rantaraitin varren kohokohdaksi. Eteläosan puistoalueelle sijoittuu lastenleikkipaikka. Eteläosan puistoalueella sijaitsee Rauhaniemen talon vanha riihi, joka on kaavassa osoitettu merkinnällä vp Rakennusala, jolla oleva rakennus voidaan säilyttää osana puiston toimintoja. Puistoalue, jolle saa sijoittaa yleisen saunarakennuksen (VP-1) sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan Jyväsjärven rantaan. Puistoalueen pinta-ala on 0,63 hehtaaria. Alueelle saa sijoittaa yleisen saunarakennuksen ja sitä palvelevia/tukevia toimintoja yhteensä enintään 170 m 2. Alueelle on osoitettu ohjeellinen rakennusala saunarakennukselle (sa). Alueelle on myös osoitettu ohjeellisena venevalkama-alue (lv) sekä uimaranta-alue (vv).

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (34) Liikennealueet ja liikennejärjestelyt Katualueita asemakaavassa on yhteensä 3,49 hehtaaria, josta kevyenliikenteen katualuetta on yhteensä 0,8 hehtaaria. Alueen pääkatu on Äijälänrannantie, josta haarautuu pienemmät tonttikadut Rekoolikatu, Krookustie, Daaliatie, Freesiatie sekä Ansarikatu. Jyväsjärven kiertävä Rantaraitti kulkee alueen poikki Tahvosentietä Rauhaniementielle, Rauhaniementieltä lähtevää uutta kevytväylää tuhkanläjitysalueen läpi Rauhalahden rantaan ja sieltä edelleen voimalaitoksen taitse kohti Vaajakosken moottoritietä. Autopaikkojen korttelialueet (LPA) sijoittuvat kerrostalokortteleiden ja Viherlandian väliselle alueelle (tuhkanläjitysalue). LPA alueiden pinta-ala on yhteensä 3,96 hehtaaria. LPA alueille sijoittuu kerrostalokortteleiden pysäköinti sekä Viherlandian asiakaspysäköinti. Pysäköintialuetta tulee jakaa puu- ja pensasistutuksin pienempiin osiin. Yleinen pysäköintialue (LP) sijoittuu alueen pohjoisosaan Äijänrannantien kääntöpaikan viereen. Pysäköintialue palvelee vieraspysäköintiä, yleisen saunan asiakkaita sekä rantalaiturilla vierailevia. LP aluetta on yhteensä 0,02 hehtaaria. Yleisen tien alue (LT) sijoittuu kaava-alueen itäosaan. LT alue käsittää pienen pätkän Kuokkalantietä, joka on osa tulevaisuuden Kuokkalan kehätietä. Yleisen tien aluetta on yhteensä 0,27 hehtaaria. Kanava-alue (LK) sijoittuu kaava-alueen eteläosaan Äijälänsalmen rantaan salmen molemmin puolin. Kanava-aluetta on yhteensä 1,26 hehtaaria. Erityisalueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET) on alueelle osoitettu yhteensä neljä. Alueille sijoittuu muun muassa teleteknisiä mastoja, sähkömuuntamoita ja pumppaamoita. Alueille sijoittuvat rakennukset ja rakennelmat on muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen. Lisäksi alueen länsiosaan VL/s alueelle on osoitettu ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltopalvelevan rakennuksen rakennusala. Suojaviheralueita (EV) sijoittuu kaava-alueen itäosaan Tahvosentien ja Kuokkalantien varteen yhteensä 0,33 hehtaaria. Kaava-alueelle on merkitty alueita maanalaisia johtoja varten sekä vaara-alueita ilmassa kulkevia sähkölinjoja varten. Kaava-alueen itäosaan on merkitty radioaktiivisen tuhkanläjitysalue merkinnällä e Tuhkanläjitysalue, jolla kaivutöitä tehtäessä on pyydettävä säteilyturvakeskuksen lausunto. Tuhkanläjitysalueen päällä sijaitsee kerrostalokortteleiden sekä Viherlandian pysäköintialueet sekä Rantaraitti ja osa huvi- ja viihdepalvelujen korttelialueesta. Vesialueet Vesialuetta (W) asemakaavassa on osoitettu yhteensä 27,8 hehtaaria. Vesialue käsittää Jyväsjärven itäosan sekä Äijälänsalmen. Vesialueelle on merkitty alueen pohjoisosaan Tornitalojen edustalle ohjeellinen vesialueen osa, jolle saa sijoittaa venelaitureita (vl). Vesialueelle on myös merkitty luonnontilaisena säilytettävä alueen osa (sl-1), joka käsittää linnustollisesti tärkeän alueen.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (35) Muut kaavamerkinnät ja määräykset Julkisivumääräykset: Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. AK -korttelin 212 tonteilla 1, 2 ja 3 rakennusten julkisivujen päävärin tulee olla valkoinen. Kerrostalojen ylimpien kerrosten Jyväsjärven puoleisella julkisivulla rakennusmassan tulee muodostaa uloke esimerkiksi siten että se neljän ylimmän kerroksen osalta kallistuu yhtenäisesti ulospäin tai vaihtoehtoisesti kolme ylintä kerrosta tulevat kookkaana ulokkeena alempien kerrosten ulkoseinälinjan yli. Rakennusmassassa voi olla muitakin vinoja seiniä tai vaakasuunnassa tapahtuvia massan muotoiluja. Parvekkeiden tulee olla pääsääntöisesti rakennusmassaan upotettuja, pilarein tuettuja seinälinjan ulkopuolisia parvekerivejä ei sallita. Kerrostalojen kattomuoto on tasakatto. Kerrokseen sijoitettua IV-konehuonetta ei lasketa mukaan rakennusoikeuteen. Vesikatolle ei saa sijoittaa tiloja. Korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. AK -korttelin 212 tonttien 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16 rakennusten julkisivujen tulee olla rapattuja. Päärakennusten värisävyjen tulee vaihettua tasaisesti rakennuskohtaisesti pohjoisesta etelään punaisesta sävystä keltaiseen, värisävyjen tulee olla värikylläisiä. Kussakin rakennuksessa tulee käyttää yhtä pääväriä ja tarvittaessa tehosteena valkoista. Päärakennusten kattomuoto on tasakatto. Länsi- ja itäjulkisivujen parvekkeet eivät saa työntyä ulos julkisivupinnasta. Tonteille rakennettavien autonsäilytyspaikkojen ja talousrakennusten julkisivujen tulee olla rapattua kiviainesta, puuta tai niiden yhdistelmää. Autonsäilytyspaikkojen ja talousrakennusten julkisivujen tulee olla valkoisia ja rakennusten kattomuotona tulee olla pulpettikatto. Korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. AR -korttelialueella rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä huoneistokohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia huoneistokohtaisesta kerrosalasta. Torneja ei saa rakentaa yhteen. Päärakennusten päävärin tulee olla valkoinen. Julkisivuissa voi lisäksi käyttää yhtä tehosteväriä, värisävyn tulee olla värikylläinen. A -korttelialueella rakennusten julkisivuissa tulee käyttää pääasiallisena materiaalina puuta. Rakennukset tulee porrastaa maastonmuotojen mukaan. Korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. AP-2 -korttelialueella rakennusten kattojen tulee olla tummanharmaita. AP-2 -korttelialueille rakennuksiin saa rakentaa merkityn kerrosluvun estämättä rakennuskohtaisia torneja, kuitenkin enintään 15 prosenttia rakennuskohtaisesta kerrosalasta. Rakennukseen saa rakentaa korkeintaan yhden tornin. AP- ja AP-1-korttelialueilla rakennusten tulee olla harjakattoisia ja väritykseltään vaaleita. Rakennusten suora julkisivupituus saa olla enintään 15 metriä. Pidempi julkisivu on porrastettava vähintään 2 metrin porrastuksella. Korttelin 195 tontilla 6 rakennukset saavat olla julkisivultaan punaisia. KTY -korttelialueilla rakennusten tulee olla julkisivuiltaan puuta ja väritykseltään vaaleita. Rakennusten kattomuotona tulee olla pulpettikatto. VP-1 alueelle sijoittuvan yleisen saunarakennuksen tulee olla julkisivumateriaaliltaan puuta ja lasia. Saunarakennuksen tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja ympäristöön sopiva. Kaava-alueen tekniset rakennukset, huoltorakennukset sekä muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (36) Aidat: VL/s -alueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata, aitaan ei saa rakentaa kulkuaukkoa. Katualueeseen rajautuvat tontin rajat tulee aidata. Aitojen tulee olla kortteleittaan yhtenäisiä väritykseltään ja materiaaleiltaan. AK -korttelialueella tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Muut: Korttelialueilla voidaan rakentaa rakennusalojen ulkopuolelle asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto-, sauna-, askartelu- ja kerhotiloja enintään 50 m2. Piharakennusten tulee sopia yhteen tontin päärakennuksen kanssa niin massaltaan, julkisivun materiaaliltaan kuin väriltään. Asemakaava-alueelle on laadittu/laaditaan rakentamistapaohjeet sekä lähiympäristösuunnitelma, joita tulee noudattaa rakennuksia sekä piha- ja pysäköintialueita suunniteltaessa. Tonttien suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Tonteille voidaan esimerkiksi toteuttaa kasvillisuuspeitteisiä hulevesien viivytysaltaita. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - AP korttelialueilla 2 ap/asunto - A korttelialueella 1 ap/asunto - AK ja AR korttelialueilla 1 ap/85 kerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto - 1 ap/60 liike-, toimisto- ja työtilan kerrosalaneliömetriä kohti - 1 ap/100 teollisuus- ja varastotilan kerrosalaneliömetriä kohti. LPA alueella pysäköintialuetta tulee jakaa puu- ja pensasistutuksilla pienempiin osiin. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Alue kuuluu tulvavaara-alueeseen. Rakennusten alin lattiakorko alueella on +80.40. Kiinteistöt tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä korttelin 100 tonteille 6-8, korttelin 190 tonteille 3 ja 4, kortteliin 193, korttelin 195 tonteille 6-11 sekä kortteleihin 212-215 ja 221-223. Korttelin 190 tonttia 2 ja korttelin 195 tontteja 2-4 koskee aiemmin hyväksytty tonttijako. Jätevedet on johdettava pois alueelta putkessa, joka kulkee joko järven pohjassa Jokivarteen tai tiealueen alla Kuokkalantien suuntaan. Tätä varten länsireunan VL/s alueelle täytyy varata tila pumppaamolle (et alue) ja lisäksi kaavamääräyksellä mahdollistaa putken rakentaminen alueen poikki. Määräys kuitenkin kieltää putken vetämisen tärkeimmän, sl-1 merkinnällä varustetun alueen halki. Hulevesille varataan rasite myös LPA alueiden 212/1-3 ja 212/5-8 reunoille. Alueen koilliskulmaan varataan ET alue Unibasen tukiasemalle. Vaikka alue onkin tuhkan läjitysalueella, voidaan tukiaseman vaatimat perustukset sinne kuitenkin kaivaa. Tällöin on huolehdittava mahdollisesti löytyvän tuhkan asianmukaisesta peittämisestä. Alueen korkeatasoista yleisilmettä tuetaan määräämällä huolto- ym. teknisten rakennusten ja rakennelmien, kuten muuntamoiden ja pumppaamoiden, sovittamisesta alueen yleisilmeeseen. Tavoitteena on saada myös näistä ulkoasultaan kiinnostavia ja omaperäisiä.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (37) 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennettiin tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. 4.5.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja - määräyksillä on kuitenkin pyritty ohjaamaan rakentamista niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voisivat toteutua. 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä. 4.5.4 Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Toteutuessaan asemakaava tuo alueelle 48180 kerrosalaneliömetriä uutta asuinrakentamista ja noin 800 960 uutta asukasta. Rakentamisen suuri volyymi tulee muuttamaan oleellisesti alueen yhdyskuntarakennetta. Nykyinen maaseutumainen alue tulee muuttumaan rakennetuksi asuinalueeksi, jossa korkean kerrostalopainotteisen rakentamisen määrä on runsas. Asemakaavan toteutumisella on suuri vaikutus myös suuremmassa mittakaavassa katsottuna koko Jyväsjärven ympäristön yhdyskuntarakenteeseen. Uusi asuinalue tuo uuden näkyvän painopistealueen Jyväsjärven itärannalle. Asemakaava edustaa puhdasoppista täydennysrakentamista keskusta-alueen välittömässä läheisyydessä. Toteutuessaan asemakaava eheyttää ja tiivistää nykyisin väljää yhdyskuntarakennetta ja luo siten edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Toteutetun palveluverkon kuten julkisen liikenteen hyvä hyödynnettävyys mahdollistaa yksityisautoilun vähentämisen ja siten pienhiukkaspäästöjen vähentymisen. Yksityisautoilun tarvetta vähentää myös asuinalueen sijainti lähellä suuria työpaikka-alueita. Kaava-alue sijaitsee myös hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä, joka mahdollistaa osaltaan yksityisautoilun vähentämisen. Myös olemassa olevan jo rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Asemakaavan toteutuessa Äijälän alueen yhdyskuntarakenne monimuotoistuu/-puolistuu vaikkakin pääpaino on edelleen asumisessa. Viherlandian tontille kaava-alueen itäpuolelle on maakunnallinen varaus vähittäiskaupansuuryksikölle, joka toteutuessaan lisää kaava-alueen lähiympäristön kaupallista merkitystä ja vetovoimaa. Suuri Äijälänrannan asumisen aluekokonaisuus luo hyvän vaihettumisvyöhykkeen liike- ja kaupparakentamisen suuntaan. Kaava-alueen sisällä ei ole merkittävässä määrin uutta palvelurakentamista. Äijälänrannan alue tukeutuu lähiympäristön palveluihin, joka osaltaan kuormittaa palveluita, mutta myös samalla mahdollistaa palveluiden säilymisen ja kehittämisen. Maankäytön toteuttamisohjelmassa on arvioitu lähiympäristön palveluiden kestävän kaavan mahdollistaman asukasmäärän lisääntymisen. Asemakaavan mahdollistaman rakentamisen volyymi vaikuttaa alueen liikenneverkostojen kuormituksen kasvamiseen.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (38) Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Asemakaavalla on merkittävät vaikutukset niin lähi- kuin kaukomaisemaan. Alueen pohjoisosaan järvenrantaan rakentuvat 12 kerroksiset tornitalot muodostavat näkyvän osan Jyväsjärven suurmaisemaa. Kaava-alueen rakentuminen muuttaa totaalisesti alueen ilmettä maisemakuvassa muuttamalla nykyisen rakentamattoman alueen rakennetuksi. Suurmaisemassa muutokset ovat havaittavissa etenkin lännen ja pohjoisen suunnasta aluetta tarkasteltaessa. Jyväsjärven itäisessä pohjukassa sijaitseva Rauhalahden voimalaitos luo jo nykyisellään suurmaisemassa voimakkaan elementin. Uudet korkeat tornitalot luovat luontevan parin niin Rauhalahden voimalaitokselle kuin vastarannalla oleville Lutakon tornitaloille. Muutokset maisemakuvassa ovat luontevia Äijälänrannan sijaitessa Jyväskylän keskusta-alueen välittömässä läheisyydessä ja jo muutoinkin voimakkaasti rakennetun Jyväskylän sisäjärven rannalla. Uusi korkea rantarakentaminen tukee Jyväsjärven nykyistä maisemakuvaa. Asemakaavalla on kohtalaiset vaikutukset alueen luonnonympäristöön. Kaava-alueen länsiosan luonnontilaiset alueet on arvioitu luontoarvoiltaan arvokkaiksi alueiksi. Alueen rakentaminen on osoitettu pääosin nykyisin peltoalueina toimiville alueen osille. Varsinaisille luonnontilaisille tai luonnontilaisen kaltaisille alueille ei rakentamista ole osoitettu. Luontoarvoiltaan arvokkaat alueet on asemakaavassa osoitettu säilytettäviksi merkinnällä VL/s Luonnontilaisena säilytettävä lähivirkistysalue. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Vain luonnon- ja maisemanhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet sallitaan kaava-alueelle laaditun lähiympäristösuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Alueelle saa rakentaa vesi- ja viemärijohtoyhteyden sekä hulevesirakenteita, joiden tulee kuitenkin kulkea sl-1 alueen ulkopuolella. Johdon ja hulevesirakenteiden rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen luontoarvojen säilymiseen.. Lisäksi luontoarvoiltaan kaikkein merkittävin alue on osoitettu asemakaavassa suojelluksi merkinnällä sl-1 Luonnontilaisena säilytettävä alueen osa. Luonnon monimuotoisuuden, etenkin linnuston kannalta erityisen arvokas alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Vain luonnonhoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet sallitaan.. VL/s alueelle joudutaan kunnallisteknisistä syistä toteuttamaan viemärijohto, joka ei kuitenkaan saa kulkea sl-1 alueen lävitse. Kaavamääräyksissä todetaan, että putki on rakennettava ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Vaikka luonnontilaiset ja sen kaltaiset alueet onkin asemakaavassa jätetty rakentamisen ulkopuolelle, on alueiden lähiympäristön rakentaminen volyymiltaan varsin mittavaa ja tulee siten vaikuttamaan myös luontoalueisiin. Lisääntyvä asukasmäärä lisää myös luontoalueiden käyttöä, joka voi aiheuttaa herkän alueen kulumista ja häiritä alueella pesiviä lintuja. Alueen käyttöä on pyritty rajoittamaan kaavallisesti esittämällä VL/s alueeseen rajautuvien tonttien aitaamista. VL/s alueelle osoitettu ulkoilureitti on tarkoitus toteuttaa osin maasta korotettuna, jolloin metsänpohjan kuluminen on mahdollisimman vähäistä. Väylän pintamateriaalivalinnalla pystytään myös ohjaamaan reitin käyttäjiä ja estämään muun muassa koiran ulkoiluttaminen. VL/s alueen käsittelystä laaditaan tarkempi lähiympäristösuunnitelma, jossa esitetään ne periaatteet joiden mukaisesti alueen kasvillisuutta hoidetaan ja millaisia rakenteita alueelle rakennetaan. Lähiympäristösuunnitelman ehdottomana lähtökohtana on arvokkaan luonnonympäristön vaaliminen. Kaava-alueen länsipuolelle sijoittuu Pitkäruohon luonnonsuojelualue, joka osaltaan turvaa arvokkaan luonnonympäristön säilymisen ja takaa häiriöttömiä pesimäalueita linnuille. Asemakaavan toteuttaminen ei ole ristiriidassa alueen luontoarvojen säilyttämisen kanssa vaikkakin kaavan toteuttaminen vaikuttaa alueen luonnonympäristöön rakentamattoman alueen muuttuessa rakennetuksi. Asemakaava toteaa luontoarvoiltaan merkittäville alueille kaavallisen suojelustatuksen asianmukaisilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Nykyisin luontoarvoiltaan arvokas alue on asemakaavoittamatonta.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (39) Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Asemakaavan toteuttamisella on suuri vaikutus virkistysyhteyksiin. Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti tulee kulkemaan kaava-alueen lävitse etelä-pohjoinen suuntaisesti. Alueelle muutoinkin toteutettavat kevyen liikenteen väylät täydentävät ja monipuolistavat alueen virkistysyhteyksiä. Alueella nykyisellään olevat ns. luonnontilaiset alueet on asemakaavassa osoitettu virkistysalueiksi. Alueelle on lisäksi osoitettu kolme enemmän taikka vähemmän rakennettavaa puistoaluetta. Asemakaava ei oleellisesti lisää taikka supista alueen viheralueita. Viheralueiden käyttöä virkistysalueina parantaa täydentyvä virkistysreittiverkosto sekä alueelle toteutettavat leikkipuistopalvelut. Luonnontilaiselle alueelle mahdollisesti toteutettavat lintutornit lisäävät myös merkittävän lintualueen virkistyskäyttöarvoa lintuharrastajille. Alue on nykyisellään suhteellisen vähäisessä virkistyskäytössä eikä asemakaavan toteuttaminen heikennä oleellisesti alueen virkistyskäyttöarvoa. Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan toteuttamisella on merkittävä vaikutus sekä lähialueen että koko Jyväsjärven ympäristön kaupunkikuvaan. Alueen sijainti erittäin näkyvällä paikalla Jyväsjärven rannassa nostaa alueen merkittävyyttä koko kaupungin kaupunkikuvallisen imagon muodostumisessa. Alueen rakentaminen vahvistaa merkittävästi ajatusta Jyväskylästä järven ympärille rakentuvana kaupunkina. Tiivis kaupunkimainen kokonaisuus toimii jonkinlaisena vastaparina Jyväsjärven vastarannalla sijaitsevalle Lutakolle. Rakentamiselle on kaavassa osoitettu tarkat määräykset etenkin julkisivujen osalta. Tarkoilla kaavamääräyksillä on haluttu ohjata rakentamista siihen suuntaan, että alueelle saadaan omaleimaista ja korkealaatuista rakentamista. Kaavamääräysten lisäksi rakentamista ja kaupunkikuvallista ilmettä tulee ohjaamaan alueelle laadittavat rakentamistapaohjeet. Rakentamisen mittakaavalla, massoittelulla ja kaavamääräyksillä on pyritty sovittamaan uusi täydennysrakentaminen saumattomaksi osaksi Jyväsjärven ympäristön kaupunkikuvaa ja kaupunkirakennetta. Alueesta on mahdollisuus muodostua kaupunkikuvallisesti erittäin korkeatasoinen ja merkittävä asuinaluekokonaisuus, josta muodostuu kaupunkikuvallinen merkkialue näkyvälle paikalle. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan toteutuessa alueelle tulee uusia asukkaita noin 800 960, mikä lisää alueen elävyyttä mutta toisaalta saattaa myös aiheuttaa häiriöitä. Asemakaava mahdollistaa alueelle väestörakenteeltaan monipuolisen kokonaisuuden, jossa eri ikäryhmien ja asumismuotojen kirjavuus voi toteutua. Alueella on tontteja niin pientaloille kuin korkeille kerrostaloillekin. Kaavoituksen yhteydessä on kuitenkin mahdoton arvioida millainen väestöpohja alueelle tulee tai millaiselle asuntotuotannolle tontteja luovutetaan. Aluerakenne kaava-alueella on suhteellisen tiivis, joka mahdollistaa alueelle yhteisöllisyyden syntymistä. Asemakaavan toteuttaminen lisää hetkellisesti alueen rauhattomuutta (liikenne, melu, pöly yms.) rakentamisvaiheessa. Rauhattomuuden lisääntyminen on tilapäistä ja tulee tasaantumaan rakentamisvaiheen päätyttyä ja alueesta muodostuu normaali asuinalue. Asuinalueen laaja koko ja asukasmäärän runsaus muuttaa oleellisesti nykyisellään vähäisellä asumisella olevan aluekokonaisuuden sosiaalista rakennetta ja muotoa. Kokonaisuudessaan sosiaaliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan toteuttamisella on merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia lähiympäristössä. Uuden runsaan asukasmäärän aiheuttama henkilöautoliikenne sekä kevyt liikenne tulee kasvattamaan nykyisen katuverkon liikennemääriä. Suurimmat liikennemäärät tulevat kohdistumaan Kuokkalan-

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (40) tiehen, Tahvosentiehen sekä Äijälänrannantiehen. Uuden asuinalueen liikennöinti tulee kääntymään Tahvosentieltä Äijälänrannantielle ennen olemassa olevaa asutusta, joten häiriövaikutukset olevaan asutukseen ovat vähäiset. Jyväsjärveä kiertävän Rantaraitin kulkeminen kaava-alueen läpi tulee lisäämään kevyen liikenteen määrää huomattavasti nykyisestä. Rantaraitin toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen sekä nykyisiä piha-alueita suojaavaan kasvillisuuteen ja rakenteisiin. Kevyenliikenteen turvallisuutta parannetaan mahdollistamalla Rantaraitin ja Äijälänrannantien risteyskohtaan ylikulkusiltarakenteen toteuttaminen. Äijälänrannantien varteen toteutetaan myös ajoradasta erillinen kevyen liikenteen väylä. Asemakaavan toteuttaminen lisää hetkellisesti alueen raskaan liikenteen määriä rakentamisvaiheessa. Liikennemäärän kasvu on tilapäistä ja tulee tasaantumaan rakentamisvaiheen päätyttyä. Vaikutukset tekniseen huoltoon Alueelle tulee normaali kunnallistekniikka. Suunnittelualueen kunnallistekniikka yhtyy alueen ympäristössä olevaan rakennettuun kunnallistekniikkaan. Alueella kulkeville voimalinjoille on osoitettu kaavassa asianmukaiset vaara-alueet. Alueelle on osoitettu myös useita yhdyskuntateknisen huollon alueita pumppaamoita, puistomuuntamoita ja linkkiasemia varten. VL/s alueen läpi jouduttaneen rakentamaan jätevesiviemärilinja sekä viemärilinjaan liittyvä pumppaamo. Viemärilinjan rakentamisessa on otettava huomioon luontoarvojen säilyminen. Pumppaamon toiminta voi aiheuttaa ajoittaisia lieviä hajuhaittoja. Tonttien piha-alueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Alueelle voidaan toteuttaa muun muassa hulevesien viivytysaltaita ja erilaisia hulevesien johtamisen viherpainanteita. Teknisellä huollolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueeseen. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Äijälänrannan alue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen eheyttäen sitä. Yhdyskuntataloudellisesti kokonaisuuden kannalta edullisimpia rakentamisen alueita ovat Äijälänrannan tapaiset alueet, joilla pystytään hyödyntämään sekä rakennettua infrastruktuuria että palvelurakennetta. Äijälänrannan asemakaava on suunniteltu tiiviiksi kokonaisuudeksi, jossa rakennettava alue on hyödynnetty tehokkaasti. Rakennettavan kunnallistekniikan piiriin on pyritty saamaan mahdollisimman paljon rakentamista. Suurimmat ja nopeimmin näkyvät yhdyskuntataloudelliset vaikutukset syntyvät alueen kunnallistekniikan (katujen, vesihuollon ja viheralueiden) toteuttamisesta. Kunnallistekniikan rakentaminen ja kustannukset esitetään erikseen laadittavissa katuyleissuunnitelmassa ja lähiympäristösuunnitelmassa. Alustavan arvion mukaan alueen kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ovat 3,5 4 miljoonaa euroa. Äijälänrannan kaavan vaikutukset yhdyskuntatalouteen ovat samaa luokkaa muiden Jyväskylän täydennysrakentamisalueiden vaikutusten kanssa. Alueen toteuttamisen kustannuksia nostattavia tekijöitä ovat etenkin alueen maaperän heikko rakennettavuus (esirakentaminen) sekä alueen oleminen asuntomessukohteena, jolloin pintamateriaalien laadukkuuteen tulee panostaa normaalia enemmän. Äijälänrannan alueen tulevat asukkaat hyödyntävät lähiympäristössä olevia palveluita eikä niitä varten tarvitse erikseen toteuttaa uusia merkittäviä palveluita. Asemakaavan toteuttamisesta syntyy kaupungin lisäksi kustannuksia myös yksityisille alueen toteuttajille. Alueen maaperän heikko rakennettavuus tulee lisäämään rakennusten perustamiskustannuksia. Maaperän rakennettavuuden parantamista tehdään kaupungintoimesta esirakentamise-

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (41) na. Myös alueen toimiminen asuntomessualueena lisää alueelle toteutettavien rakennusten kustannuksia normaalia korkeatasoisempien ratkaisujen vuoksi. Yhdyskuntataloudellisesti asemakaava tuo menojen lisäksi myös tuloja. Alueen mittava rakentaminen tuo alueelle uusia asukkaita ja siten myös uusia veronmaksajia kaupunkiin. Laajan asuinalueen rakentamisella on myös merkittäviä työllistäviä vaikutuksia rakennusalalla. Myös rakennuksista niiden valmistuttua maksettavat kiinteistöverot tuovat tuloja kaupungille. Tonttien myynnistä saadaan myös huomattavat tulot (noin 3,5 4,5 miljoonaa euroa). Alueen vesihuollon ja energiahuollon rakentamiskustannuksista saadaan osa katettua liittymis- ja käyttömaksuilla. Alueen toteuttamiseksi tehdään myös maankäyttösopimus yksityisen maanomistajan kanssa alueen kunnallistekniikan toteutuksen kustannusten jakamiseksi. 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Pienimuotoista lähinnä esteettistä häiriötä aiheuttaa alueen pohjoispuolelle sijoittuva Rauhalahden voimalaitos. Voimalaitoksen tuottamat meluhäiriöt tai hiukkaspäästöt eivät ole merkittäviä eivätkä vaadi erillisiä toimenpiteitä. Alueen itäpuolelle sijoittuva Kuokkalan kehätie voi jatkossa aiheuttaa häiriötekijöitä liikenteen sujuvuuteen. Kehätien aiheuttamat meluhäiriöt ovat vähäisiä eivätkä vaadi erillisiä toimenpiteitä. Myös alueen itäpuolelle sijoittuva Viherlandian toimintojen mahdollinen laajentuminen tulevaisuudessa voi aiheuttaa alueelle liikenteellisiä häiriötekijöitä, mutta ne eivät edellytä erillisiä toimenpiteitä. 4.7 NIMISTÖ Alueen katujen ja puistojen nimiä on käsitelty useaan otteeseen kaavaprosessin erivaiheessa kaupungin nimistötyöryhmässä. Alueen nimistö pohjautuu puutarhatoimintaan liittyviin termistöihin alueen historia huomioon ottaen. Alueelle on osoitettu uusiksi katujen nimiksi seuraavat: Äijälänrannantie (alueen nimestä johdettu päätien nimi) Ansaritie (perinteinen kasvihuoneen nimi) Rekoolikatu (perinteinen puutarhaa tarkoittanut nimi) Krookustie (perinteinen sipulikasvi) Daaliatie (perinteinen juurakkokasvi) Freesiatie (perinteinen mukulakasvii) Alueen nimeksi on esitetty kaavan laadinnan aikana Rauharantaa, mutta nimeä ei ole otettu missään vaiheessa käyttöön. Alue on nimeltään Äijälänranta.

16:122 / ÄIJÄLÄNRANTA / ASEMAKAAVASELOSTUS 8.6.2010 (42) Oheiseen karttaan on merkitty väreillä kaavassa osoitetut uudet katujen nimet. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alueelle on laadittu kaavan yhteydessä katuyleissuunnitelma, joka ohjaa katuverkoston tarkempaa toteutussuunnittelua. Alueelle on laadittu kaavan yhteydessä lähiympäristösuunnitelma, joka ohjaa sekä yleisten viheralueiden että myös yksittäisten tonttien piha-alueiden tarkempaa suunnittelua ja toteutusta. Alueelle laaditaan kaavan käsittelyn jälkeen erilliset rakentamistapaohjeet asuntomessujen laaturyhmän kanssa. Asuntomessuille rakennettavien tonttien suunnittelua ja toteutusta ohjaa/valvoo messuorganisaation laaturyhmä. Alueesta on laadittu havainnekuvia, joista käy ilmi alueen tavoiteltu kokonaisvaikutelma. Alueelle on laadittu kaavan yhteydessä sitova tonttijako. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaava-alueen toteuttamisen aloittaminen ajoittuu vuodelle 2012. Alueelle toteutetaan ensin kunnallistekniikka ja katuverkosto. Ennen varsinaista rakentamista alueella joudutaan toteuttamaan esirakentamisen toimenpiteitä maaperän heikon rakennettavuuden vuoksi. Varsinainen asuntotuotanto