Lahden kaupungin lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta

1 (12) Lahden kaupungin lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta D/3050/10.02.02.00.05/2012 Perusteluosa Päijät-Hämeen liitto pyytää lausuntoa Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta. Lausuntopyynnön mukaan toivotaan kannanottoja muutospainealueista ja erityisesti keskeisistä periaatekysymyksistä. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto päätti 7.6.2010 uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä. Keskeisiä syitä käynnistää uusi maakuntakaavatyö olivat maakunnan tahto ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luonnonvarojen käytön sovittaminen yhteen asumisen, elinkeinoelämän, liikenteen ja vapaaajan toimintojen kanssa. on antanut 16.4.2010 päivätyn lausunnon maakuntakaavan tarkistamisen tarpeellisuudesta ja 5.1.2011 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Päijät-Hämeen maakunnan tavoitteellinen aluerakenne vuonna 2035 muodostuu suurkaupunkikeskuksesta, hyvien kaupunkitason keskusten, kaupunkikylien, kirkonkylien ja vihreiden maaseutukylien verkostosta, niiden välille syntyvistä toiminnallisista ja liikenteellisistä yhteyksistä, maakuntarajojen yli jatkuvista kehityskäytävistä sekä virkistyksen ja vapaa-ajan suuralueista. Maakuntakaavan valmistelu ajoittuu kahdelle maakuntavaltuustokaudelle. Lahden yleiskaavan selvitysaineisto palvelee osaltaan hyvin Päijät-Hämeen maakuntakaavatyötä. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAN 2014 LUONNOSAINEISTO Merkittävät maankäytön muutoskohteet on esitetty kaavakartassa katkoviivalla aluerajauksina ja ratayhteystarpeena. Kohteet on käsitelty selostuksen kohdassa 4. Esitys käsittää nyt tiedossa olevat muutospaineet sekä käynnistämispäätöksen mukaiset ja OAS:ssa esitetyt maankäytön ratkaisut. Luonnosvaiheessa kyse on periaatelinjauksista ja joiltakin osin selvitystyö on vielä kesken. Kartalla ei esitetä tarkennuksia pohjavesirajauksiin ja maaainestenottoalueisiin eikä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvoihin liittyvien ratkaisujen kohteita, koska niihin liittyvät selvitykset ovat vielä käynnissä. Myöskään keskustatoimintojen alueita, kohteita ja

2 (12) alakeskuksia ei ole tarkistettu maakunnan keskusverkkoon liittyvän periaateratkaisun valmistelusta johtuen. Liitteenä 1. Kaavaselostus 2. Kaavaluonnoskartta Maakuntakaavan valmisteluaineisto kokonaisuudessaan löytyy liiton kotisivuilta www.paijat-hame.fi Esittelijä Päätösehdotus Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen Lautakunta päättää esittää lausuntonaan Päijät-Hämeen maakuntakaavaluonnoksesta 2014 seuraavan: KESKEISET PERIAATEKYSYMYKSET 3.1 Väestön ja huoltosuhteen kehitys Maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana tulisi käyttää 230...250 000 asukasta vuonna 2035. Perustelut ja valmisteluaineiston kommentit: Lahden kaupunginvaltuuston hyväksymän Lahden yleiskaavan 2025 aluevaraukset perustuvat vähintään yhden prosentin vuotuisen väestön kasvuun. Maakuntasuunnitelmassa 2035 maakunnan väkilukutavoite vuonna 2035 on 225 000 ja uuden maakuntakaavan käynnistämispäätöksen tausta-aineistossa 225 000 + - 3 % eli 218 000 232 000. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan maakunnan väkiluku olisi noin 222 000 vuonna 2035. Lahden kasvutavoitteen toteutuessa ja muiden kuntien väestön kehittyessä Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti 225 000 asukasta ylittyisi vuonna 2025 ja edelleen jatkuessaan 240 000 vuonna 2035. Lisäksi Lahti-Helsinki kehityskäytävälle on suunnitteilla uusi 20 000 asukkaan Henna, joka ei näy ennusteissa, mutta josta ainakin osa toteutuu tavoitetilanteeseen mennessä. Väestön mitoitustavoitteella on suora vaikutus myös työpaikkamitoitukseen. Riittävän tavoitteellinen kehitys mahdollistaa riittävästi vaihtoehtoisia väestön sijoittumisvaihtoehtoja, mutta ekologiset ja kestävän kehityksen tavoitteet on kirjoitettava riittävän ohjaaviksi. 3.2 Tavoitteellinen keskusverkko

3 (12) Kuntakeskusten vaikutuspiiriin kuuluvia aluekeskuksia ei ole tarpeen esittää maakuntakaavan mittakaavassa keskusverkon luokittelussa. Mikäli luokittelu esitetään, tulee sen periaatteiden mukaisesti esittää sekä Renkomäki että Karisto aluekeskuksena. Molemmat ovat kasvavien itsenäisten alueiden keskuksia ja täyttävät monipuolisten palveluiden määritelmän. Työpaikka-alueet ovat vieressä. 3.3 Kaupan palvelurakenne Päivittäistavarakaupan kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino varmistetaan parhaiten huolehtimalla siitä, että maakunnan alueväljyys ei kasva, vaan yhdyskuntarakenne täydentyy ja eheytyy, ja että päivittäistavarakaupalle on kaavoitettu riittävä määrä oikein sijoittuvaa rakennusoikeutta. Tämä mahdollistaa sen, että maakunnan kuntakeskuksiin ja riittävän suuren väestöpohjan (> 2500 asukasta) lähivaikutusalueille syntyy päivittäistavarakaupan toiminalle edellytykset. Erikoistavarakaupan sijoittumisen ensisijaisina perusteina tulee olla keskustahakuisen erikoistavarakaupan edellytysten turvaaminen taajamakeskustoissa ja paljon tilaa vaativan kaupan sijoittaminen keskusta-alueiden reunalle tai ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppaa ei ole perusteltua sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolisille paljon tilaa vaativan kaupan alueille. Maakunnan rajat ylittävän erikoistavarakaupan palvelujen turvaaminen edellyttää erikoistavarakaupan vahvaa keskittymistä ja Lahden kaupunkiseudun merkittävää osuutta. Sekä keskustahakuiselle että paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle tulee maakuntakaavassa varata riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen osalta on perusteltua erotella päivittäistavarakaupan suuryksiköiden ohjaus ja tilaa vaativan erikoistavarakaupan ohjaus. Seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön alarajana keskusta-alueiden ulkopuolella voi olla 3 000 k-m 2. Vuoden 2006 maakuntakaavan mukaisilla Ca-alueilla, lähinnä vanhoilla lähiö- ja ostoskeskusalueilla päivittäistavarakauppaa sisältävän seudullisesti merkittävän vähittäiskapan suuryksikön alarajana voi Lahden ja Heinolan kaupunkiseuduilla pitää 6 000 k-m 2, edellyttäen että ko. alueet on kuntien yleiskaavoissa tai maakuntakaavassa näin osoitettu. Näillä alueilla voi siis olla sekä päivittäistavarakauppaa että muuta vähittäistavarakauppaa. Keskusta-alueiden ulkopuolisilla paljon tilaa vaativan kaupan alueilla seudullisesti merkittävän

4 (12) vähittäistavarakaupan suuryksikön alaraja Lahden kaupungin alueella tulee olla vähintään 12 000 k-m 2. Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan taajama-alueilla alaraja voi olla 5...6 000 k-m 2 ja muualla Päijät-Hämeessä 3 000 k-m 2, sijoittuen kuitenkin aina kuntakeskukseen tai sen välittömään läheisyyteen. Keskusta-alueiden ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset ovat sidoksissa mm. alueiden ominaispiirteisiin, väestöpohjaan ja jo toteutuneeseen palvelurakenteeseen, minkä vuoksi kaupan mitoituksen ja sisällön ohjaus maakuntakaavassa ei voi olla liian yksityiskohtaista. Erityisesti kerrosalapohjainen enimmäismitoitusmäärittely on osoittautumassa ongelmalliseksi mm. käytettävissä olevan lähtötietoaineiston puutteellisuuden ja tulkinnanvaraisten tarvelaskelmien vuoksi. Perustelut ja valmisteluaineiston kommentit: Keskiarvoisen ostovoiman ja kysynnän kasvun pohjalta arvioitu pinta-alatarve ei ole niin lineaarinen kuin kaupan taustaselvityksessä on esitetty. Ostovoima vaihtelee maan ja maakunnan eri alueilla. Kysynnän suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon asukasmäärän lisäksi työpaikkamäärät ja loma-asutus. Suuntaa antavan taustatiedon laskelmat kuitenkin antavat, mutta kerrosalapohjaista rajaavaa ohjausta tärkeämpi on kysyntään perustuva mahdollistava ohjaus. Kaupan selvityksessä tarkastellut Lahden kaupan alueiden nykytilanteen pinta-alatiedot ovat todellisuutta pienempiä, minkä vuoksi raportissa esitetyt alueittaiset enimmäismitoitusesitykset ovat liian pieniä, paikoin jopa pienempiä, kuin mikä on jo toteutuneen pinta-alan määrä. Näiden osalta yksityiskohtaisemmat kommentit on esitetty muutospainealueita koskevissa kommenteissa. 3.4 Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso Maakuntakaavan ohjausvaikutusta on tarve parantaa. Jo kaavamuutoksen lähtökohdiksi asetetut ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät tätä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen jo käyttöönotetuilla alueilla on tarkoituksenmukaista kunnallisten palveluiden, liikkumisen, yhdyskuntateknisen huollon tason ja kustannusten sekä kaupan riittävän palvelupohjan takaamiseksi. Haja-aluerakentamisen ohjaus on tärkeä tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen toteuttamisen keino ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä merkittävästi yhdyskuntarakenteen ja palvelujen toiminta-

5 (12) ja ylläpitokustannuksiin. Hajarakentamista ohjaavien määräysten tulee olla selkeitä ja haja-rakentamisen määrää vähentäviä. Riittävän suuri nykyisen taaja-asutusrakenteen ja kylien kehittämistä tukeva väestön mitoitus mahdollistaa aluerakenteen vaiheittaisen kehittämisen ja erilaisten asumismuotojen tarjonnan. Lahdessa hajarakentamisen osuus on erittäin vähäistä ja koko asemakaavoittamaton alue on suunnittelutarvealuetta. Myös maakuntakaavassa voi osoittaa vastaavia merkintöjä. 3.5. Liikennejärjestelmän palvelutaso Liikennejärjestelmän palvelutasotekijöitä voisivat olla esim.: turvallinen ja sujuva tie- ja katuverkko, käyttökelpoiset joukkoliikenneyhteydet kaupunkimaisilla ja pientalovaltaisilla alueilla, peruspalvelutasoiset joukkoliikenneyhteydet haja-asutusalueilla, nopeat joukkoliikenneyhteydet kuntakeskuksista maakuntakeskukseen ja toisaalta Lahdesta pääkaupunkiseudulle, turvallinen ja sujuva jalankulku- ja pyörätieverkko kaupunkimaisilla ja pientalovaltaisilla alueilla. 3.6. Tieverkon tarkkuustaso ja ohjausvaikutus Nykyinen tieverkon esittämistapa on periaatteessa tarkoituksenmukainen. Uudenmaan ely-keskus pyrkii siirtämään ainakin Lahden kaupungin alueella enenevässä määrin hoitamiaan yleisiä teitä kaupungin vastuulle. Seudulliset tiet on säilytettävä valtion vastuulla siten, että valtion tiet muodostavat yhtenäisen verkon. Mikäli maakuntakaavassa on mahdollista, tulisi harkita vastuualueiden määrittelemistä. 3.7 Hennan lentokenttä Liikenneministeriön asettama työryhmä laatii parhaillaan valtakunnallista lentoliikennestrategiaa, jonka yhteydessä tullaan ottamaan kantaa myös mahdollisiin uusiin, Etelä-Suomeen sijoittuviin lentokenttäalueisiin. Siksi maakuntakaavatyön yhteydessä on ensisijaisesti elinkeinopoliittisista syistä syytä jatkaa selvityksiä Hennan lentokenttäalueen varauksesta ja tehdä varsinaiset päätökset kaavamerkinnästä sen jälkeen, kun valtion lentoliikennestrategia on valmistunut. Mikäli strategiassa todetaan, ettei uusille varauksille ole tarvetta, ei maakuntakaavaan vuonna

6 (12) 2014 ole tarvetta Hennan lentokenttäaluevaraukselle. 3.8 Hämeen oikorata Selvitys Lahti-Hämeenlinna oikoradan maastokäytävävaihtoehdoista kannattaa käynnistää yhteistyössä muiden maakuntaliittojen kanssa. Selvitystyö tukee julkisen liikenteen kehittymisen edellytyksiä. Uusien ratayhteyksien toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja tavoitteellista maankäytön suunnittelua maakuntakaavatasolta lähtien. Perustelut ja kommentit: Riihimäen kolmioraiteen toteuttaminen on käynnistymässä. Tämä mahdollistaa aiempaa sujuvamman tavaraliikenteen Tampereen suunnasta ja koko länsirannikolta Pietarin suuntaan. Helsingin ja Pietarin välinen Allegro-junaliikenne Lahden kautta kulkevalla Suomen ainoalla kansainvälisellä pääradalla on lyhentänyt matkaaikoja merkittävästi. Tämä on näkynyt myös matkustajamäärien selvänä kasvuna. Tämän vuoksi Tampereen seudulla on jo tehty ehdotuksia Allego-junaliikenteen mahdollistamiseksi myös Tampereen suunnasta Riihimäen kolmioraidetta pitkin, jolloin esimerkiksi Tampereelta Pietariin kulkevien junien ei tarvitsisi jatkossa kulkea Helsingin kautta. Vaikka kokonaan uuden ratalinjan toteutuminen ei olekaan lähivuosien asia, on parhaan mahdollisen linjauksen etsiminen maakuntakaavatyön yhteydessä perusteltua. 3.9 Tuulivoima Tuulivoima-alueiden vähimmäiskokoa tärkeämpää on tuulivoiman käytön edistämistä koskeva periaatteellinen käsittely. Maakuntakaavan yhteydessä on tarpeen nostaa jatkovalmisteluun kaikki tehdyn selvityksen potentiaaliset yli kolmen yksikön tuulivoimaalueet. Maakuntakaavaehdotuksessa on perusteltua esittää kaikki seudullisesti merkittävät, parhaimmat toteuttamismahdollisuudet omaavat alueet. 3.10 Uudet maanvastaanottoalueet Lahden seudun ylijäämämaiden vastaanotosta päävastuun tällä hetkellä hoitaa Rälssin maanvastaanottoalue. Kyseisen alueen sijainti lähellä Lahden seudun massojen syntypaikkaa on optimaalinen, mutta alue tulee täyttymään nopeasti. Laaditun

7 (12) seudullisen YVA-tarkastelun perusteella on sopivien kuljetusmatkojen päästä löydettävissä Rälssin kokoluokkaa vastaavia alueita. Riittävien maanvastaanottopaikkojen esittäminen maakuntakaavassa on tarkoituksenmukaista. 3.11 Metsäenergiaterminaalit Maakunnallisesti merkittävien, riittävän suurien metsäenergiaterminaalien sijoittumisen selvittäminen on tärkeää uusien energiatuotantomuotojen raaka-aineen saannin ja paikallisen monipuolisen hyötykäytön turvaamiseksi. 3.12 Uusi jätehuollon alue Uusien jätehuollon alueiden sijoituspaikkoja on syytä selvittää maakuntakaavaa varten. Jätteiden lajittelu ja käsittely hyötykäytön tehostamiseksi kehittyy ja toimijoiden keskittyminen mahdollistaa synergian toteutumisen ja ympäristövaikutusten kokonaisvaltaisemman hallinnan. 3.13 Maaseutu Maaseudun uutta roolia tulisi pohtia maakuntakaavatyön yhteydessä vahvasti. Keinona on mm. aito vuoropuhelu ja tavoitteena löytää paikallisesti merkittäviä kehityskohtia, jotka perustuvat paikallisiin vahvuuksiin ja edistävät maaseutumaisten alueiden ja samalla koko maakunnan hyvinvointia. Maaseutuelinkeinojen esittäminen maakuntakaavassa ja niiden kehittämisen turvaaminen on tärkeää etenkin kehittyvien kyläalueiden yhteydessä. Lähiruokatavoite sekä ympäristölliset ja maisemalliset tavoitteet edellyttävät maaseutuelinkeinojen säilymistä myös kaupungin läheisyydessä. Laajojen ja hyvien metsätalousalueiden säilymistä voidaan tukea eheyttämällä yhdyskuntarakennetta. 3.14 Kulttuuriympäristö Maakuntakaavan tulee turvata merkittävät kulttuuriympäristöt. Arvojen kertymä päällekkäin lisää painoarvoa, mutta arvojen yhdistäminen ei välttämättä paranna tavoitteen toteutumista. Ekologisen verkoston huomioon ottaminen edellyttää erilaisten virkistysalueiden yhteyksien toteutumisen turvaamista yli

8 (12) kuntarajojen. 3.15 Luonnonympäristö Arvokkaat luontoarvot tulee maakuntakaavassa huomioida ja merkitä alue- tai kohdevarauksin. Luo-merkintä tulisi ottaa myös Päijät- Hämeen maakuntakaavaan merkitsemään S-alueiden ulkopuolella olevia luonnon monimuotoisuuskohteita ja muita merkittäviä luontokohteita. Luonnonympäristön pirstaloitumisen ehkäisy palvelee niin virkistyskäyttöä, metsätaloutta kuin suojeluakin. Ekologisen verkoston säilyminen tulee maakuntakaavatasolla varmistaa. Jotta maakuntakaavaan sisällytetty ekologinen verkosto toteutuisi tarkemmassa maankäytön suunnittelussa, tulee ekologisen yhteyden kaavamerkinnän määräyksen olla muodoltaan toteutustavoitteeltaan selkeä. Luonnonarvojen ja erilaisten toimintojen kehittämismahdollisuuksien yhteensovittaminen maakuntakaavatasolla on tärkeää. 3.16 Virkistys Riittävän laajojen virkistysalueiden osoittaminen on tarpeen maakuntakaavan ekologisen ja ilmastotavoitteen perusteella. Riittävän laajat alueet turvaavat myös matkailun kehittämismahdollisuuksien ja hiljaisten alueiden toteutumisen. Virkistysalueiden erilaine luonne ja monipuolinen sijainti mahdollistavat niiden tavoitettavuuden myös ilman autoa. 3.17 Matkailu Matkailun merkitys kasvaa ja sen erilaisten ilmenemismuotojen kehitykseen tulee varautua. Mikäli matkailun suuryksiköitä sijoitetaan viher-/virkistysalueiden läheisyyteen, tulee alueiden olla riittävän laajoja, jotta viheralue voi säilyttää luonteenomaiset piirteensä ja kestää paikallisen väestön että matkailijoiden käytön. Matkailun suuryksiköiden sijoittumista ja niiden vaikutusta yhteisten ulkoilmaalueiden käyttöön voi ohjata maakuntakaavan aluevarausten lisäksi riittävien selvitystarpeiden ja yhtenevien vaikutusten arviointikriteerien avulla. 3.18 Loma-asuminen

9 (12) Loma-asuminen on kehittynyt lähes ympärivuotisen asumisen tasolle ja se on monelle Päijät-Hämeen kunnalle varteenotettava voimavara, joka tukee maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta. Osoitettaessa loma-asumisalueita ranta-alueille tulee kaavamääräyksissä huomioida myös vesiensuojelukysymykset. Lisääntyvä lomaasuminen edellyttää riittävää alueiden luonteen ja muutosten hallintaa sekä loma-asumisen huomioon ottamista maakunnan palveluverkkosuunnittelussa. YLEISESTI Päijät-Hämeessä sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävät pohjavesivarannot. Maakuntakaavaluonnoksessa ja sen selostuksessa tätä ei ole tuotu esille tämän luonnonvaran arvoa eikä sen vaikutusta toimintojen sijoittumiseen ja kehittämiseen. Lahden seudun rakennemallityön yhteydessä todettiin eräiden ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen sijoittamisen edellyttävän maakunnan laajuista tarkastelua. Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole esitetty moottoriurheiluratojen ja ampumaratojen aluevarauksia. Myös kemikaalionnettomuuden vaaraa aiheuttavat laitokset tulee merkitä maakuntakaavaan. MUUTOSPAINEALUEET Lahden osalta on esitetty 11 muutospainealuetta, joista kuudessa on tarvetta tarkentaa kauppaan liittyviä merkintöjä vastaamaan uusia säädöksiä. Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenneselvityksessä (Loppuraportti 4.4.2012) esitetyssä vähittäistavarakaupan enimmäismitoituksen suosituksissa (Luku 4.3.4) on esitetty toteutuneen ja/tai kaavoitetun rakennusoikeuden määrissä muutamilla Lahden alueilla selvästi todellisuutta pienempiä kerrosalamääriä (taulukko sivulla 99). Tämän vuoksi myös ehdotetut alueittaiset enimmäismitoituksen määrät ovat näillä alueilla selvästi liian pieniä. Aluekuvausten kommenteissa on esitetty Lahdessa tehdyn inventoinnin tiedot ja niiden pohjalta esitys enimmäismääräsuosituksiksi. LA1 Holman risteysalueen ympäristö Valtatielle 24 esitettyjen kahden peräkkäisen eritasoliittymän merkinnät on tarpeen tarkistaa. Kauppaan liittyvien merkintöjen tarkistamisen osalta esitetään maakuntakaavaan voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti merkintää, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen (km-merkintä, tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa,

10 (12) muuta erikoistavarakauppaa sekä päivittäistavarakauppaa). Alueelle on jo nyt asemakaavoitettu 57 000 k-m 2 liiketilaa. Enimmäismääräksi esitetään kaupan selvityksen mukaisesti 100 000 k-m 2. Uusi rakennusoikeus on pääosin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan tarpeisiin. LA2 Niemen teollisuusalueen ympäristö Ruoriniemen alueen maankäytön tarkistamisen lisäksi myös Niemen työpaikka-alueen pohjoisreunaa tulee muuttaa taajamatoimintojen alueeksi Lahden yleiskaavan 2025 mukaisesti. Rantaan sijoittuva palvelujen alue liian pieni esitettäväksi maakuntakaavassa. LA3 Hennalan alue Alue tulee osoittaa monipuolisesti kehitettäväksi alueeksi. Aluerajausta tulee laajentaa länteen ottaen huomioon mahdollisen uuden biopolttovoimalaitoksen toteuttaminen Lahden yleiskaavan 2025 mukaisesti. LA4 Uudenmaankadun varsi, Laune Kauppaan liittyvien merkintöjen tarkistamisen osalta esitetään maakuntakaavaan voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti merkintää, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen (km-merkintä, tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa, muuta erikoistavarakauppa sekä päivittäistavarakauppaa). Launeen alueelle on kaavoitettu noin 200 000 k-m 2 kaupan rakennusoikeutta. Määrä on selvästi suurempi, kuin em. kaupan selvityksessä on arvioitu. Enimmäismääräksi esitetään 220 000 k-m 2. Uusi kauppa on pääosin paljon tilaa vaativaa kauppaa. LA5 Uudenmaankadun varsi, eteläosa Kauppaan liittyvien merkintöjen tarkistamisen osalta esitetään maakuntakaavaan jo toteutuneen maankäytön mukaisesti merkintää, joka mahdollistaa tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen (km-e -merkintä). Alueelle on kaavoitettu noin 120 000 k-m 2 kaupan rakennusoikeutta. Määrä on selvästi suurempi, kuin em. kaupan selvityksessä on arvioitu. Enimmäismääräksi esitetään 140 000 k-m 2. LA6 Renkomäen risteysalueen ympäristö Kauppaan liittyvien merkintöjen tarkistamisen osalta esitetään maakuntakaavaan merkintää, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen (km-merkintä, sekä tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa että vähäisessä määrin muuta erikoistavarakauppaa, ei kuitenkaan uutta päivittäistavarakauppaa).

11 (12) Renkomäen alueelle on kaavoitettu noin 230 000 k-m 2 kaupan rakennusoikeutta ja yleiskaavavarausten alueille on mahdollista kaavoittaa noin 40 000 k-m 2. Määrä on selvästi suurempi, kuin em. kaupan selvityksessä on arvioitu. Enimmäismääräksi esitetään 270 000 k-m 2. Uusi kauppa on pääosin paljon tilaa vaativaa kauppaa. Kaupallisten palveluiden merkintöjen tarkistamisen lisäksi tulee tarkistaa palvelualueen rajaus Lahden yleiskaavan 2025 mukaisesti Renkomäen risteysalueen merkitys sisääntuloporttina ja laajemman vaikutusalueen keskittymänä tulee ottaa huomioon. LA7 Ämmälän maaliikenne ja teollisuusalue Maankäyttövarausten tarkistaminen Lahden yleiskaavan 2025 mukaisiksi. Orimattilan maankäyttötavoitteiden yhteensovittaminen. Liikenneverkon tarkentaminen uusien maankäyttötavoitteiden mukaisesti. LA8 Pekanmäen - Pippon alue Kauppaan liittyvien merkintöjen tarkistamisen osalta esitetään maakuntakaavaan merkintää, joka mahdollistaa tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen (km-e -merkintä). Enimmäismääräksi esitetään Pippon kaavarunkotarkastelun perusteella 50 000 k-m 2 (noin 16 ha:n alue) Alueelle sijoittuu myös merkittävästi teollisuutta ja muuta yritystoimintaa (noin 54 ha). Kauppaan liittyvien määräysten lisäksi palvelujen alueen rajausta tulee tarkistaa hieman itäreunasta Lahden yleiskaavan 2025 mukaisesti. LA9 Pekanmäen pohjoisosa (Pekanmäki-Karisto) Kauppaan liittyvien merkintöjen tarkistamisen osalta esitetään maakuntakaavaan voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti merkintää, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen (km-merkintä, tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa, muuta erikoistavarakauppaa sekä päivittäistavarakauppaa). Alueelle on kaavoitettu 43 000 k-m 2 kaupan rakennusoikeutta ja yleiskaavavarausten alueille on mahdollista kaavoittaa noin 15 000 k-m 2. Määrä on suurempi, kuin em. kaupan selvityksessä on arvioitu. Enimmäismääräksi esitetään 70 000 k-m 2. Uusi kauppa on pääosin paljon tilaa vaativaa kauppaa. Kauppaan liittyvien määräysten tarkistamisen lisäksi tulee osoittaa uusi ylikulku valtatien yli

12 (12) LA10 Lehmuksen työpaikka-alue Nykyisen maakuntakaavan työpaikka-alueen määräystä ja rajausta tulee tarkentaa Lahden yleiskaavan 2025 mukaisesti elinkeinoelämän, ei vain teollisuuden, ja asumisen alueeksi. LA11 Isoranta - Naumi Alueen laajuuden, alueelle kohdistuvien paineiden ja alueen mahdollisuuksien perusteella alueen maankäyttömääräyksen tulee mahdollistaa erilaisten toimintojen, mahdollisesti myös osittain lomaasumisen kehittäminen alueella. Alueelle tulee toteuttaa kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma. Päätös Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Muutoksenhaku Hyväksyttiin Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen (050-387 8715) Ote pöytäkirjasta toimisto@paijat-hame.fi Muutoksenhakukielto