M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle tutkimuslaitokselle löytämänsä rikki-, magneetti- ja kuparikiisua sisältävän gabronäytteen, jonka Cu-pitoisuus analyysin mukaan on 0.44 %. Seuraavana kesänä tehdyssä tarkistuksessa todettiin näytteen olevan peräisin n. 1,5 m 3 :n lohkareesta. joka on soisessa maastossa n. 1,5 km löytäjän kotitalosta pohjoiseen (raportti M 19/2734/-72/7/10). Kenttätyökausien 1975-76 aikana tehtiin Tiukuvaaran alueella lohkaretutkimuksia yhteensä n. 2 viikon ajan 3 miehen voimin käyttäen apuna myös malmikoiraa. Etsintä ulottui Valkaman lohkareesta n. 4 km:n päähän lounais - länsi - luode -suunnissa eli sektorille, josta moreenin kulkeutumista jäätiköitymisen eri vaiheissa on tapahtunut (Heikki Hirvas: Raportti malminetsintää palvelevasta maaperätutkimuksesta Pohjois-Suomessa vuosina 1972-1976, PSMT-P4-76-1). Lohkare-etsintään soveliaita kovia maita tällä alueella on n. 10 km 2. Etsinnöissä löydettiin Valkaman taloon johtavan tien varrelta n. 150 m:n matkalta puolen kymmentä halkaisijaltaan 20-50 cm olevaa metagabrolohkaretta, joissa oli vaihtelevissa määrin rikki-, magneetti- ja kuparikiisua (liite 1). Parhaan lohkareen Cu-pitoisuus on 1,32 % (Ra 1121/75). Lohkareet ovat selvästi pyöristyneitä. Rautakiisupitoisia amfiboliitti- ja kiilleliuskelohkareita alueella on kohtalaisesti, mutta malmilohkareiksi katsottavia ei edellä mainittujen lisäksi löytynyt. Tiukuvaaran ympäristö sisältyy kallioperäosaston kartoittajan Raimo Ristimäen kartoitusalueeseen. Hänen v. 1975 laatimastaan Kaukosen alueen kivilajeja esittävästä skitsipiirroksesta on kopioitu Tiukuvaaran ympäristön kivilajit liitteeseen 1. Tämän mukaan Tiukuvaara on kvartsiittia, jonka sisällä on pieninä linsseinä metadiabaasia ja ultraemäksistä kiveä. Kvartsiitti rajoittuu pohjoisessa kiilleliuskeeseen ja etelässä amfiboliittiin. Metadiabaasia ja ultreemäksistä kiveä on tavattu amfiboliitin sisällä myös Tiukuvaaran luoteispuolella Palo-Tiukuvaarassa. Lohkaretutkimusten yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan "metadiabaasit" ovat kuparikiisulohkareisiin
verrattuina lähes saman tyyppisiä, sarvivälkkeestä ja plagioklaasista koostuvia kivi. Niissä ei kuitenkaan ole havaittu huomion arvoisia kiisupitoisuuksia. Tiukuvaaran ympäristön ultraemäksiset kivet ovat serpentiniittejä, joissa on heikko magnetiittipirote, muttei makroskooppisesti havaittavia sulfideja. Lohkere-etsinnöissä saadun tiedon jäätyä vähäiseksi otettiin Palo-Tiukuvaaran eteläpuolelta, vahvimman oletetun kuljetuksen suunnalta, Cobra-kalustolla moreeninäytteitä matalentomittauksissa saatujen sähköisten anomalioitten ylin. Näytteitä otettiin kahdelta linjalta 50 m:n pistevälein yhteensä 60 ja niitten hienosta fraktioista analysoitiin Co, Cu, Ni, Zn ja Pb (AAS, HNO 3 - liuotus). Merkittäviä anomalioita ei saatu -vain viidessä pisteessä. Cu-pitoisuus nousi yli 100 ppm:n jääden kuitenkin alle 200 ppm:n (liite 2). Tiukuvaaran itäpuolelta on geokemian osasto esitutkimuksissaan v. 1974 ottanut Auger-kairalla maaperänäytteitä 4 km pitkältä linjalta n. 300 m:n pistevälein. Kairaus on useimmiten pysähtynyt tiiviiseen, kiviseen ja harmaaseen, 3-9 m syvyydessä olevaan moreeniin (Matti Äyräs: Raportti geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osaston Auger-kairauksista Kittilässä vuonna 1974). Tämän patjan päällä on Äyräksen mukaan ohut hietamoreenikerros. Eri syvyyksiltä otetuista näytteistä on analysoitu mm. Cu (AAS, HNO 3 -liuotus, hieno fraktio). Pitoisuudet vaihtelevat välillä 17-140 ppm (liite 3). Arvot edustavat Kittilän alueelle ominaista taustaa. Löydettyjen lohkareitten vähälukuisuus aja pyöristyneisyys viittaavat kauempana olevaan emäkallioon. Komplisoidun moreenikuljetuksen takia sen paikantaminen edellyttäisi kaikkien Kaukosen alueen gabrointruusioitten tarkkaa tutkimusta pääkohteena mahdollisesti Kittilän graniitin lounaispuolella oleva usean krp:n pituinen Venejoen gabro. Tämän kaltaisten tutkimusten aloittaminen on katsottu tarkoituksenmukaiseksi siirtää ajankohtaan, jolloin geokemian osaston purosedimentti- ja moreeninäytteiden analyysitulostukset karttalehdeltä 2732 ovat saatavissa. Geologi