M 06/3741/-79/1 Malmiosasto

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS M 06/3741/-79/1 Malmiosasto SODANKYLÄN KUNNAN VALTAUSALUEILLA BONANZA 1 KAIV. REK. N : O 2513, KAITASELKÄ 1-6 ja 8-9 KAIV. REK. N:O 2553 JA KARINKISELKÄ 1 2 KAIV. REK. N:O 2555 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Koitelaisen gabrointrusiivin malmitutkimuksiin liittyvää kallioperäkartoitusta tehtäessä löytyi 12. elokuuta 1974 Kaitaselästä myöhäisglasiaalisen maanvyörymäkurun reunalta malakiitti-götiitti-kuparikiisulohkareita, jotka myöhemmin koeojia avattaessa osoittautuivat olevan peräisin suoraan alla olevasta ohuesta (10-30 cm) kupari kiisujuonesta. Juonen päällä olevasta irtomaasta ja rapautuneesta juoniaineksesta löytyi vaskattaessa kultahippuja. Pieninä pitoisuuksina oli kultaa myös malmijuonessa. Malmityypin mukaan ja eksoottisen maiseman inspiroimana aihe ristittiin Bonanzaksi. Säilyneimmistä kuparikiisurikkaista malminäytteistä tehdyissä analyyseissa oli 11,4-21,3 % Cu, 3-11 g/t Ag ja 0-0,1 g/t Au. Muita arvometalleja oli vain taustapitoisuuksina. Joissakin koeojista otetuissa uranäytteissä oli anomaalisia Nija Co-pitoisuuksia. Malmikoirien tekemien lisälöytöjen ja geokemiallisen näytteenoton tulosten mukaan kyseessä on. vähintään m pitkä, kapeista, limittäisistä sulfidijuonista koostuvat juoniparvi. Kairauksissa kuparikiisujuoni on lävistetty n. 20 m:n syvyydessä.

2 2 Alueella suoritetuissa syväkairauksissa on lisäksi löytynyt pitoisuuksiltaan heikkoa kuparikiisumineralisaatiota, vanadiinirikas magnetiittigabrokerros ja vermikuliittipitoista metagabroa. Tutkimuksia on kevääseen 1979 asti johtanut FT Kauko Puustinen, siitä lähtien FK Olavi Auranen. Kenttätöiden suorituksesta on vastannut geologi Tapani Mutanen. Suoritetut tutkimukset Alueella on tehty kallioperäkartoitus, lohkare-etsintää malmikoiran avulla, pedogeokemiallista tutkimusta (yht. 12 km 2 ja seuraavanlaisia geofysikaalisia tutkimuksia: - kokeiluluontoisia SP-mittauksia (Bonanzan Cu-aihe) - vasaraseismisiä luotauksia Bonanzan alueella - magneettisia mittauksia koko Kaitaselän alueella (24 km 2 ) - sähkömagneettista slingram-mittauksia Kaitaselän alueella (24 km 2 ) - sähkömagneettista turam-mittauksia Bonanzan alueella. Myöhemmin valmistuneista geokemian osaston pedogeokemiallisista tutkimuksista on ollut suurta hyötyä ns. Länsi-Bonanzan Cu-aiheen tutkimuksissa ja kaivausten suunnittelussa. Syksyllä 1974 selvitettiin Bonanzan Cu-malmijuonten pintaosia koeojilla. Moroutuneeseen rapakallioon tehtiin koeojaa 132 metriä. Syksyllä 1975 kaivattiin Bonanzan Cu-aiheen selvittämiseksi kolme syväkairausreikää ja keväällä 1979 vielä kaksi reikää, jotka tosin teknisten vaikeuksien vuoksi jäivät vain m:n syvyisiksi. Alkukesästä 1979

3 3 lävistettiin Länsi-Bonanzan Cu- ja Ni-Co-anomalioita kahdella syväkairausreiällä, joilla lisäksi oli tarkoitus selvittää gabrointrusiivin yläosien yleistä geologiaa tällä alueella. Kaikkiaan Kaitaselän geologisiin ja geokemiallisiin malmi-indikaatioihin on kairattu 7 reikää, yhteensä 593, 55 m. Alueen geologia Alue sijoittuu geologisesti Kortelaisen gabrointrusiivin koillisosaan. Kaitaselän alueen vallitseva kivilaji on granofyyri, joka edustaa Kortelaisen kerrosintrusiivin ylintä osaa. Granofyyri on kerrosmainen muodostuma, joka jatkuu tutkimusalueen ulkopuolelle länteen ja etelään. Tämä muodostuma on poimuttunut loivan holvin muotoiseksi, ja se muodostaa nykyisessä eroosiotasossa kaarimaisen kivilajiyksikön. Kaaren sisäpuolella (lounaispuolella) on anortosiitteja ja vanadiinirikkaita magnetiittigabroja. Kivilajien kaade on loiva (n. 10 ) N, NE ja E (kaaren eri osissa. Kairaustietojen, paljastumahavaintojen ja rapakallionäytteenoton tulosten mukaan granofyyrin todellinen paksuus on täällä n m. Granofyyrin seassa on lukuisia katosta pudonneita sulamattomia ksenoliitteja, jotka kivilajikoostumukseltaan ovat basaltteja, tuffiitteja, metagabroja ja ultramafiitteja (komatiitteja). Bonanzan Cu-juoni leikkaa erästä suurta metagabroksenoliittia. Länsi-Bonanzan kairauksissa lävistettiin anortosiittisukkession kohdalla n. 15 m paksu basalttiksenoliitti. Kaitaselässä on metagabroista syntynyt biotiittirikkaita kiviä, joiden biotiitti on rapautumisessa muuttunut hydrokiilteeksi ja vermikuliitiksi. Paikallisina rakkoina on tavattu granofyyriä leikkaavia,useita metrejä paksuja puhtaita kvartsijuonia. Näissä esiintyy paikoin götiittipesäkkeitä (ruskea lasipäämuunnos). Götiitin keskeltä on löytynyt reliktejä rikkikiisusta. Tällaisesta aineksesta tehtiin jalometallianalyysi, mutta se ei antanut merkkiäkään kullasta.

4 4 Kaitaselässä esiintyy lukuisia siirros- ja ruhjevyöhykkeitä. Näiden sisällä ja lähiympäristössä kivet ovat voimakkaasti tektonisoituneet ja muuttuneet. Siirrokset ovat suurimpana syynä siihen, että tutkimuksissa saatu käsitys alueen kallioperästä on monessa suhteessa epävarma. Malmiaiheet Bonanzan alueen kairauksissa lävistettiin pinta-indikaatiota vastaava, n. 20 cm:n paksuinen kuparikiisujuoni. Syvemmällä oli uraliitti- ja magnetiittigabroissa hienojakoiseen kuparikiisupirotteeseen liittyvää anomaalista Cu-pitoisuutta yli 20 m:n matkalla (R303:ssa välillä 107,70-129,00 m ppm Cu, välillä 127,80-128,80 0,66 % Cu). R303:ssa lävistettiin vermikuliittipitoisia metagabroja ja vermikuliittikiviä yhteensä 14 m:n matkalla. Rei'issä R301 ja R302 todennäköisesti esiintyi vastaavia kiviä, mutta ne menivät selektiivisesti soijaan. Rei'ässä R303 tavattiin lisäksi granofyyrin alapuolella gabroja, joiden alaosassa oli 3 m:n lävistys vanadiinirikasta magnetiittigabroa (keskim. 0,25 % V). Näistä malmiaiheista ja niiden tutkimuksista on tarkemmat tiedot seuraavissa geologisen tutkimuslaitoksen raporteissa: M 19/3741/-74/2/10 Sodankylä M 19/3741/-76/1/10 Sodankylä, Koitelainen M 19/3741/-76/2/10 Sodankylä

5 5 Ne Bonanzan alueen, syväkairaustiedot (R355, R356), jotka eivät ole mukana aikaisemmissa raporteissa, on esitetty liitteissä 1 ja 2. Seuraavassa esitetään tiedot Länsi-Bonanzan alueen malmitutkimuksista, jotka eivät sisälly aikaisempiin geologisen tutkimuslaitoksen raportteihin. Länsi-Bonanzan Cu-anomalia Pedogeokemiallisessa moreeni- ja rapakallionäytteenotossa löytyi lukuisia pistemäisiä ja muutamia laajoja Cu-anomalioita. Merkittävin näistä sijaitsee n. 2,5 km WSW Bonanzasta. Anomalialle annettiin nimi Länsi-Bonanza. Kyseessä on n. 500 m pitkä, E - W -suuntainen yhtenäinen anomalia, jossa korkeimmat pitoisuudet ovat yli ppm Cu. Geokemiallisen anomalian kohdalle sattuu samansuuntainen magneettinen anomalia. Tämän liepeillä on pienempiä, kiinnostavia Ni-Co-anomalioita, joiden saattoi tosin epäillä olevan peräisin ultramafisista lohkareista tai ksenoliiteista. Myöhemmin, kun geokemian osaston alueellisen näytteenoton tulokset oli tiedossa, kävi selväksi, että Länsi-Bonanzan Cu-anomalia aiheutuu vanadiinirikkaasta magnetiittigabrokerroksesta, jonka yläosan todettiin jo Koitelaisenvosien kairauksissa sisältävän ppm Cu. Anomalia päätettiin kuitenkin tarkistaa kairaamalla ennen kaikkea siksi, että saataisiin tietoa v löydetyn kromimalmikerroksen esiintymisestä tällä alueella. Ensimmäinen reikä (R357) sijoitettiin siten, että se lävisti Ni-Co-anomalian varsinaisen Länsi-Bonanzan Cu anomalian pohjoispuolella. Reiän alussa oli n. 7 m uraliittigabroa, loppuosa ( m) komatiittisia amfiboli- ja kloriitti-amfibolikiviä, jotka selittävät Ni-Co-anomalian.

6 6 Reiän R357 eteen kairattu R358 lävisti alussa voimakkaasti moroutuneita, biotiittipitoisia anortosiitteja. Näiden alapuolella on magnetiittigabroseuranto, joka rakenteeltaan ja koostumukseltaan muistuttaa koko lailla Koitelaisenvosien alueella tunnettua magnetiittigabromuodostumaa. Lävistyksessä magnetiittigabroseurannon paksuus on n. 60 m. Sen alkuosa (N m) on vaihtelevasti silikaattiutunutta, V-rikasta magnetiittigabroa (kivessä 0,1-0,2 % V), jossa on korkeahko Cu-pitoisuus ( ppm Cu). Välillä m kivi vastaa Koitelaisenvosien keskikerrosta ( ppm V, ppm Cu), välillä m alakerrosta ( ppm V, ppm Cu). Magnetiittigabron alapuolella on melko tasalaatuisia uraliittigabroja n. 114 m:iin asti, sen jälkeen reikä lävisti n. 15 m paksun basalttiksenoliitin. Basalttilävistyksen seassa on pari ohutta anortosiittigabrolävistystä, alapuolella n. 136 m:iin asti vuorottelevia anortosiitteja ja uraliittigabroja. Reiän loppuosa (249,30 m:iin asti) oli tasalaatuisia uraliittigabroja, jotka saattavat edustaa intrusiivin päävyöhykkeen Garbolla. Kaitaselän länsiosan stratigrafinen leikkaus vaikuttaa Koitelaisenvosien vastaavaa ohuemmalta. Syynä saattaa olla siirrosten ja liuskeutumisvyöhykkeiden aiheuttama tektoninen ohentuminen. Geofysikaaliset ja geologiset tiedot osoittavat, että näillä alueilla on lukuisia NE-suuntaisia siirroksia. Kromimalmikerroksen seuraamiseksi intrusiivin pohjoisosassa olisi ilmeisesti edettävä Kaitaselän eteläpuolella tavatusta kromimalmilävistyksestä (R341) lähtien.

7 7 Yhteenvetona voidaan sanoa, että Kaitaselän Cu- ja Cu-Ni-Co-anomalioiden taloudellinen merkitys on selvitetty. Rovaniemellä 18. päivänä joulukuuta 1979 geologi LIITTEET 1/1 4 Syväkairauksen geologiset raportit M 19/52/3741/-79/R /1-4 Syväkairauksen analyysit M 19/52/3741/-79/R Syväkairausreikien sijaintikartta Liittyy (säilytetään geologisen tutkimuslaitoksen arkistossa Espoossa). M 19/3741/-74/2/10 Sodankylä M 19/3741/-76/1/10 Sodankylä, Koitelainen M 19/3741/-76/2/10 Sodankylä

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19