Lumijoen varhaiskasvatussuunnitelma LUMIJOKI 2015
Johdanto Tämä varhaiskasvatussuunnitelma pohjana on Lumijoen 2011 varhaiskasvatussuunnitelma. Vuoden 2011 varhaiskasvatussuunnitelmaa on päivitetty ja ajanmukaistettu Uusi valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma astuu voimaan syksyllä 2016, jonka pohjalta Lumijoen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään uudelleen. Seuraavassa päivityksessä otetaan jälleen mukaan myös lasten vanhempia. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on ohjata varhaiskasvatuksen yhdenvertaista sisällöllistä toteuttamista ja kehittämistä sekä luoda edellytyksiä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiselle koko maassa. Sen tarkoitus on lisätä vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa ja mahdollistaa varhaiskasvatushenkilökunnan ammatillisen tietoisuuden kehittyminen. Tavoitteena on luoda moniammatillista yhteistyötä lapsen ja perheiden tarpeisiin. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005,7.) Lumijoen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana on luoda varhaiskasvatussuunnitelma, jossa näkyy pienelle paikkakunnalle ominainen yhteisöllisyys, luonnonläheisyys ja kotiseuturakkaus. Lasten mahdollisuus kasvaa ja kehittyä luonnonläheisessä ympäristössä on perustana tulevalle elämälle. Varhaiskasvatussuunnitelma on tietopaketti vanhemmille ja kasvattajille. Se on konkreettinen varhaiskasvatuksen arkea ohjaava ja kasvunkumppanuutta vahvistava asiakirja. Lapsen varhaiskasvatusympäristön tulee olla turvallinen, lapselle sopiva, leikkiin ja toimintaan innostava, paikka jossa lapsi voi oppia, kasvaa, kehittyä ja tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Lapsi kasvaa ja oppii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Yhteiset arvot ovat; turvallisuus, kunnioittaminen, hyvät tavat, positiivinen kasvatusasenne, lapsuuden arvostaminen ja lumijokisuus. 1
Sisällys Johdanto... 1 Sisällys... 2 1. Varhaiskasvatuspalvelut Lumijoella... 4 1.1 Päiväkoti Ensilumi... 4 1.1.1 Huurre ja Pyry... 4 1.1.2 Tuisku... 5 1.1.3 Kuura... 6 2. Varhaiskasvatuksen perusta... 7 2.1 Toiminta-ajatus... 7 2.2 Arvot... 8 2.2.1 Turvallisuus... 8 2.2.2 Kunnioittaminen... 8 2.2.3 Hyvät tavat... 9 2.2.4 Positiivinen kasvatusasenne... 9 2.2.5 Lapsuuden arvostamien... 9 2.2.6 Lumijokisuus... 9 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen... 10 3.1. Varhaiskasvatusympäristö... 10 3.2 Yksilöllisyyden huomioiminen, kasvun ja oppimisen tuki 11 3.3 Lasten osallisuus... 12 3.4 Pienryhmätoiminta... 13 3.5 Eri kielitaustaiset lapset... 14 4. Lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia... 15 4.1 Leikkiminen... 15 2
4.2 Kieli ja vuorovaikutus... 15 4.3 Liikkuminen... 16 4.4 Tutkiminen... 16 4.5 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 17 5. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet... 18 5.1 Eettinen kasvatus... 18 5.2 Uskonnollis- katsomuksellinen kasvatus... 19 5.3 Esteettinen kasvatus... 19 5.4 Matemaattinen kasvatus... 20 5.5 Luonto- ja ympäristökasvatus... 20 5.6 Historiallis- yhteiskunnallinen kasvatus... 21 5.7 Terveyskasvatus- ja elämäntaidot... 21 6. Kasvatuskumppanuus... 22 6.1. Varhaiskasvatussuunnitelma... 22 6.2 Lapset puheeksi... 23 7. Yhteistyökäytännöt... 24 8. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Lumijoella... 25 Lähteet... 25 3
1. Varhaiskasvatuspalvelut Lumijoella Lumijoen varhaiskasvatuspalveluiden ensisijainen tavoite on järjestää lapsiperheille kotikasvatusta tukevaa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin perustuvia varhaiskasvatuspalveluita. Palveluiden järjestämisessä huomioidaan lapsen etu ja huoltajien toive mahdollisuuksien mukaan. ( Toimintakertomus 2014.). Lumijoella sivistystoimi järjestää esiopetuksen. Varhaiskasvatusta järjestetään 2014 valmistuneessa päiväkoti Ensilumessa, jossa toimii kaksi päiväkoti ryhmää ja kaksi ryhmäperhepäivähoitoryhmää. Lisäksi varhaiskasvatusta järjestetään tarvittaessa perhepäivähoitajan kotona tai lasten kotona. 1.1 Päiväkoti Ensilumi 1.1.1 Huurre ja Pyry Huurre ja Pyry ovat 1-3 vuotiaiden lasten ryhmäperhepäivähoitoryhmiä. Ryhmissä työskentelee yksi lastenhoitaja ja kaksi perhepäivähoitajaa. Toiminta ajatuksena on tasapainoinen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen, jonka tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Alle 3- vuotiaiden ryhmissä korostuu perushoito ja leikki. Ryhmissämme tärkeää on turvallisuus, omatoimisuuden tukeminen ja tasavertaisuus. Meillä lapset ilmaisevat itseään monin eri tavoin kielen kehityksensä eri vaiheissa ja taidot kehittyvät monipuolisesti päivittäisissä toiminnoissa. Päivittäin vanhempien kanssa vaihdetaan kuulumisia ja keskustellaan lapsen asioista. 4
1.1.2 Tuisku Tuisku on 3-5 vuotiaiden lasten päiväkotiryhmä. Ryhmässämme työskentelee yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Toiminta ajatuksenamme on lapsen omatoimisuuteen ohjaaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja se pohjautuu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämän mahdollistamme toiminnan porrastamisella ja pienryhmätoiminnalla. Ryhmässämme on tärkeää toisen huomioon ottaminen ja kohteliaat tavat. Hyviä tapoja harjoittelemme päiväkodin arjessa. Meillä lapset saavat leikkiä ja päivän työt ja touhut tehdään yhdessä. Pyrimme siihen, että myös lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa ryhmän toimintaan. Lapset saavat tulla ryhmäämme omana itsenään ja perheitä kohtelemme tasavertaisesti. 5
1.1.3 Kuura Kuura on 3-5 vuotiaiden lasten päiväkotiryhmä. Ryhmässämme työskentelee yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Kuuran toimintaan kuuluvat esim. leikki, laulu, liikunta, luovuus, luonto, leipominen ja loruttelu. Tuemme lapsia omatoimisuuteen pukemisessa, ruokailussa ja kaikissa arkitoiminnoissa. Yritämme huomioida jokaisen lapsen myös yksilönä. Tavoitteena on, että jokainen lapsi saisi päivän aikana positiivista huomiota ja palautetta. Toivomme, että kaikki viihtyisivät ja ryhmässämme olisi lämmin ja avoin ilmapiiri. Lisäksi päiväkodilla työskentelee kaikkien ryhmien ryhmäavustaja, siistijä, keittäjä ja varhaiskasvatusjohtaja/varhaiserityisopettaja. Lisäksi lasten tarpeiden mukaan ryhmissä voi työskennellä ryhmäavustajia. Päiväkodissa työskentelee myös Luovin valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Lasten kotona tai omassa kotona toimiva perhepäivähoitaja noudattaa kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman uudistuksessa perhepäivähoito saanee oman varhaiskasvatussuunnitelman ja sen pohjalta Lumijoelle tehdään perhepäivähoitoon oma varhaiskasvatussuunnitelma. 6
2. Varhaiskasvatuksen perusta 2.1 Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus on 0-6 vuotiaiden lasten tavoitteellista toimintaa. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatuksessa on kolme koko elämää koskevaa, ihmisenä kasvamisen kasvatuspäämäärää. Ensimmäisenä on henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, jossa keskeistä on lapsen yksilöllisyyden kunnioittaminen. Toinen päämäärä on toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen, jolloin lapsi oppii ottamaan huomioon ja välittämään toisista. Kolmantena on itsenäisyyden asteittainen lisääminen, joka tarkoittaa sitä, että lapsi kykenee edellytystensä mukaisesti huolehtimaan itsestään, läheisistään ja tekemään elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä. Hän oppii omatoimisuutta, kuitenkin niin että tarpeellinen huolenpito ja turva ovat koko ajan lähellä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 13.) Lumijoen kunnassa varhaiskasvatuksen tavoitteena on nähdä iloisia, onnellisia, itseensä luottavia, leikkiviä ja hyvinvoivia lapsia. Lapsella on lupa olla lapsi, lapsuutta vaalitaan ja aikuisten syli on aina tarjolla. Lapselle tarjotaan tilaisuuksia harjoitella toisten huomioonottamista erilaisissa vuorovaikutus- ja oppimistilanteissa. Omaehtoinen leikki on varhaiskasvatuksessa keskeisellä sijalla, leikkiessään lapsi oppii yhteistoimintaa ja vuorovaikutustaitoja. Lasta tuetaan omatoimisuuteen ja hänelle annetaan mahdollisuus vaikuttaa omiin valintoihin ikä- ja kehitystaso huomioiden. Lasten osallisuutta varhaiskasvatustoimintaan tuetaan. Lumijokisessa varhaiskasvatuksessa lapsi on läheisessä kosketuksessa ympäröivään luontoon ja ihmisiin. Yhdessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa lasta tuetaan hänen kasvussa ja kehityksessä itsenäiseksi ja omatoimiseksi lumijokiseksi. 7
2.2 Arvot Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Arvoista keskeisin on lapsen ihmisarvo, johon kuuluu syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus, lapsen etu, lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen sekä lapsen mielipiteen huomioon ottaminen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 12.) Varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ovat: lapsen oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin, turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen, turvattu ja terveellinen ympäristö, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti, tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, saada tarvittaessa erityistä tukea sekä omaan kulttuuriin, äidinkieleen, uskontoon sekä katsomukseen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 12.) Lumijoen varhaiskasvatuksen arvot on koottu vanhempien ja henkilökunnan keskuudesta edelliseen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja ne ovat edelleen ohjaamassa Lumijoen varhaiskasvatusta. 2.2.1 Turvallisuus Lapsen varhaiskasvatusympäristön niin sisällä kuin ulkona tulee olla turvallinen. Leikki- ja toimintavälineet tulee olla ikätasoon sopivia ja asianmukaisia. Pysyvän varhaiskasvatuspaikan kautta lapselle syntyy luottamus toisiin lapsiin ja henkilökuntaan. Vanhempien ja henkilökunnan välinen luottamus ja yhteinen halu sitoutua lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen luo lapselle turvallisen elinympäristön. 2.2.2 Kunnioittaminen Varhaiskasvatuksessa lasta ja hänen perheensä valintoja kunnioitetaan. Lasta kuullaan ja hänen mielipiteitään huomioidaan toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Näin lapsi pääsee osalliseksi omaan toimintaan ja saa kokemuksia yksilöllisyydestä ja tasavertaisuudesta. Lapsen elämänpiirin aikuisten kesken vallitsee keskinäinen, molemminpuolinen luottamus ja kunnioitus. 8
2.2.3 Hyvät tavat Lumijoen varhaiskasvatuksessa lasta ohjataan ikätasoisesti hyviin tapoihin. Avun antamien ja saaminen kasvattavat inhimillisyyteen. Pienet sanat; kiitos, anteeksi ja ole hyvä ovat toisen päivittäistä huomioimista, hyvien ruokailutapojen ja oman vuoron odotuksen ohella. Aikuiset näyttävät omalla toiminnallaan esimerkkiä. 2.2.4 Positiivinen kasvatusasenne Varhaiskasvatuksen yleinen ilmapiiri on elämänmyönteinen, aito ja avoin. Lapsen vahvuuksia tuetaan ja häntä muistetaan kehua päivittäin. Aikuiset näyttävät omalla toiminnallaan esimerkkiä. 2.2.5 Lapsuuden arvostamien Lapsella on lupa olla lapsi ja hänet hyväksytään omana itsenään. Lasta autetaan hänen inhimillisessä ihmiseksi kasvamisessa. Lapsuus nähdään arvokkaana elämänvaiheena. 2.2.6 Lumijokisuus Lumijokisuus on elämistä pienellä paikkakunnalla, josta syntyy kotiseuturakkaus. Lumijoella asuvalla lapsella on luonteva suhde luontoon ja maaseutuun. Hänellä on mahdollisuus tarkkailla luonnon kiertokulkua vuoden eri aikoina. Kasvaessaan maalaisympäristössä hän saa tietää, että maito tulee lehmästä ja perunat pellosta. 9
3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1. Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Varhaiskasvatuksessa edistetään lapsen hyvinvointia ja oppimista kaikissa ympäristöissä ja tilanteissa. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin vaalitaan ja lapsi tuntee kuuluvansa vertaisryhmään. Varhaiskasvatusympäristöä muunnetaan kasvattajien arvioinnin ja havainnoinnin pohjalta toimivammaksi. Lasten osallisuutta varhaiskasvatusympäristön muuttamiseen tuetaan. Kiireetön ja rauhallinen ilmapiiri on koko varhaiskasvatusympäristön pohja. Ympäristön turvallisuus on tärkeää. Päiväkoti Ensilumeen on laadittu pelastussuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan. Lasten kanssa harjoitellaan poistumisharjoituksella nopeaa poistumista päiväkodin tiloista. Varhaiskasvatusympäristö vahvistaa lapsen luonnollista liikkumisen halua ja herättää lapsessa halun oppia uusia asioita sekä innostaa kehittämään omia taitojaan. Varhaiskasvatusympäristön niin sisällä kuin ulkona tulee olla liikkumiseen ja leikkimiseen innostava, houkutteleva ja sopivan haasteellinen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 23.) Päiväkoti Ensilumessa on käytössä liikuntasali, jossa jokainen lapsi pääsee liikkumaan turvallisesti. Päiväkodin pihasta on aidattu pienemmille lapsille oma alue. Kannustava ja myönteinen varhaiskasvatusympäristö tukee lapsen tutkivaa toimintaa. Monipuolinen ympäristö innostaa ja houkuttaa ihmettelemään, kyselemään ja tutkimaan sekä mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineenä. Varhaiskasvatusympäristössä lapsella on mahdollisuus kokea taiteellisia elämyksiä, 10
lapsen taiteellinen ilmaisu ja osaaminen tuodaan esille. perusteet 2005, 24-25.) (Varhaiskasvatussuunnitelman Lumijoella lapset voivat kasvaa ja kehittyä luonnonläheisessä ja puhtaassa maaseutuympäristössä. Keskeinen ajatus kaikessa toiminnassa on hyödyntää Lumijoen ja sen lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet peltolakeuksineen ja lintuvesineen. Lapsissa herätettään rakkaus kotiseutua kohtaan. Yhteistyössä vanhempien ja lapsen lähiverkoston kanssa pyritään luomaan turvallinen, toimiva ja hyvinvointia edistävä varhaiskasvatusympäristö, joka elää lasten mukana. 3.2 Yksilöllisyyden huomioiminen, kasvun ja oppimisen tuki Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu tuentarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueille. Tuen tarve voi olla väliaikaista, pysyvää tai tilanne sidonnaista. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 35.) Lapsen opetus-, tuki- ja kuntoutuspalvelut ja koko fyysinen ja sosiaalinen oppimis- ja kasvuympäristö tulee järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua muun ryhmän toimintaan. Työskentelyn perustana on lapselle yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät henkilökohtaiset tavoitteet, jotka tukevat lapsen fyysistä, kognitiivista (eli tiedollista ajattelua mm. tiedon vastaanottamista, tallentamista, käsittelyä ja käyttöä. Asioiden muistamista, oppimista, havaitsemista, tunnistamista, päättelyä, ongelmaratkaisua sekä kielellistä toimintaa.) ja sosioemotionaalista kasvua (eli elämässä tarvittavia taitoja, kuten itseilmaisua, kuuntelemista, vuorottelua, sääntöihin sopeutumista, omien puolien pitämistä ja auttamista) Ensisijaisesti huolehditaan lapsen positiivisesta minäkuvasta, terveestä itsetunnosta sekä tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 35.) 11
Lumijoella kokonaiskuva lapsen kehityksestä kootaan vanhempien, kasvattajien ja lastenneuvolan yhteistyönä. Päiväkodissa työskentelee varhaiserityisopettaja, johon vanhemmat tai kasvattajat voivat olla yhteydessä, jos huoli esim. lapsen kehityksestä herää. Varhaiserityiskasvatuksessa painopiste on ennaltaehkäisevien työkäytänteiden kehittäminen. Tarvittaessa perhe ohjataan tarkempaa arviointia varten neuvolalääkärille, joka puolestaan tarvittaessa kirjoittaa lähetteen puhe-, fysio- tai toimintaterapeutille, psykologille, perheneuvolaan tai keskussairaalatutkimuksiin. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille järjestetään heidän kasvuaan ja kehitystään edistävää, monipuolista toimintaa, opetusta ja kuntoutusta siinä ryhmässä, jossa he ovat. Tukipalvelujen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lapsen terveyttä sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yhteistyössä vanhempien ja kasvattajien kanssa. Yhteistyössä kuntouttavien tahojen sekä vanhempien kanssa lapselle laaditaan hoitopaikassa osana varhaiskasvatussuunnitelmaa kuntoutussuunnitelma, johon konkreettisesti kirjataan lapsen vahvuudet ja tuen tarve sekä miten se toteutetaan. Yhteistyötä tehdään kuntouttavien tahojen kanssa ja esim. lasten puheterapeutit käyvät päiväkodilla. Perheet voivat tarvita sosiaalisisten perusteiden vuoksi varhaiskasvatusta esim. tukemaan perheen kokonaisvaltaista jaksamista tai lapsen kasvua ja kehitystä. Sosiaalisin perustein varhaiskasvatuksessa olevien perheiden kanssa teemme yhteistyösuunnitelman yhdessä perheen ja sosiaalityön kanssa. Yhteistyösuunnitelma tehdään varhaiskasvatuksen alkaessa ja sitä tarkistetaan tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa. 3.3 Lasten osallisuus Lapsi kokee kuuluvansa yhteisöön, kun hänellä on siellä oma paikkansa, kun hän on tärkeä ja hän näkyy sekä kuuluu. Jotta lapsi tuntisi kuuluvansa yhteisöönsä, hänen on nähtävä oma jälkensä ympäristössään. Hänen tunteensa omasta tärkeydestään lisääntyy, kun hän kokee, että hänen tekemisiään, ajatuksiaan ja ylipäätään olemassa olemistaan arvostetaan. Lapsen täytyy tuntea olevansa osa yhteisönsä rakennus prosessia. 12
Lapsen täytyy tuntea olevansa osallinen myös omaan vertaisryhmäänsä eli lasten yhteisöön. Lapsi on jatkuvasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja määrittelee sen kautta itseään. Osallisuuden kokemus riippuu siitä, miten hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon ja kuinka paljon hän kokee voivansa vaikuttaa omaan todellisuuteensa. Toiminnan tulisi lapsen itsensä tuottamaa, eikä lapselle tai lapsen kanssa tuotettua. Lapsi kokee, että hän ja hänen leikkinsä ovat tärkeitä, kun aikuinen vastaa lapsen leikkiviestiin aktiivisesti. Päiväkodin arjessa aikuisen onkin tärkeää tunnistaa lapsen aloitteesta syntyvät pedagogiset hetket ja tarttua niihin heti. (Kalliala 2008, 261.) Lapsen leikki on aina tärkeää. Leikkiin annetaan mahdollisimman paljon aikaa joka päivä ja lapsia kannustetaan leikkimään. Lapsia otetaan mukaan myös arjen askareisiin, mm. ruoan hakemiseen yhdessä. Kaikkien lasten toivotaan saavan kokemus olla yhdenvertainen toimija muiden lasten kanssa. Ensilumessa lapsi näkee seinillä omia aikaansaannoksiaan, niitä ihastella ja ihmetellään yhdessä. Lasta kannustetaan arvioimaan myös itse omia tekemisiään ja toimiaan. Kasvattajat kysyvät ja kuuntelevat lapsen mielipidettä ja häntä kannustetaan pohtimaan toiveitaan, esimerkiksi eri materiaalien ja värien valinnoissa.. Lasten kanssa keskustellaan monenlaisista asioista ja kun lapset keskustelevat keskenään, aikuinen kunnioittaa heidän keskinäistä juttutuokiotaan, eikä keskeytä sitä. Lasten yksilöllisiä tarpeita otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi unilelut. 3.4 Pienryhmätoiminta Pienryhmätoiminnan tavoitteena on, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Lapsille luodaan kasvuympäristö, jossa on hyvä harjoitella vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja. Pienryhmässä toimiessa lapsen omatoimisuus ja osallisuus lisääntyvät ja kasvattajalla on mahdollisuus olla aidosti läsnä ja kuunnella lapsen toiveita. Alle kolmevuotiaat toimivat pienryhmissä etenkin siirtymätilanteissa. Päivittäin leikitään pienemmissä ryhmissä eri leikkitiloissa joko yhdessä kavereiden kanssa tai yksin. Pienryhmissä on myös mukavaa askarrella ja harjoitella kädentaitoja. 13
3-5 vuotiaiden ryhmässä jaetaan pienryhmiin esim. viskarituokioille ja pienempien laulu- ja lorutuokiolle. Samoin liikuntasalissa, leikeissä ja askarteluissa toimitaan pienryhmissä. Siirtymätilanteissa käytettään pienryhmiä, jolloin tilanteet ovat rauhallisempia ja aikuinen ehtii paremmin neuvomaan ja auttamaan tarvittaessa. 3.5 Eri kielitaustaiset lapset Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä, että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä siten, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 39 ) Vaikka sukupuolten asema vaihtelee eri kulttuureissa, suomalaisessa varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvoisuus. Varhaiskasvatuksen toteutuksessa edellytetään hyvää kulttuurista ymmärrystä, jotta erilaisten perheiden lapsen tarpeita ja vanhempien kasvatukselle asettamia tavoitteita voidaan käsitellä henkilöstön ja vanhempien kesken tasavertaisesti ja vastavuoroisesti. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Varhaiskasvatuksessa lasta ja perhettä rohkaistaan kuitenkin käyttämään omaa äidinkieltään. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 39 ) Kansainvälisyyteen kasvaminen, kansainvälisyyden lisääntyminen ja kulttuurit kohtaavat myös lapsen maailmassa. Varhaiskasvatuksessa opetellaan leikinomaisesti esim. muita kieliä ja eri kulttuurisia tapoja. Lumijoella jokaisen lapsen omaa kieli- ja kulttuuritaustaa arvostetaan ja sitä vahvistetaan. 14
4. Lapselle ominaiset tavat toimia ja oppia 4.1 Leikkiminen Lapsen elämään kuuluu leikki ja sadun maailma. Leikki on avain kaikenlaiseen oppimiseen ja se on luovuuden perusta. Leikki luo kehyksen lapsen sosiaalisuudelle, emotionaalisuudelle ja älylliselle oppimiselle. leikki on lapsen tapa käydä läpi kokemaansa ja näkemäänsä ja näin opetella esim. erilaisten tunnetilojen käsittelyä. Leikissä kehittyvät vuorovaikutus- ja motoriset taidot. Leikissä lapsi luo suhteita toisiin ihmisiin ja ympäristöön sekä oppii uusia asioita. Leikkiessään lapsi on aktiivinen ja määrätietoinen. Kasvattajan tehtävä on tukea, ohjata ja luoda mahdollisuuksia monipuoliselle leikeille niin sisällä kuin ulkona. Kasvattajat havainnoivat leikkiä, osallistuvat siihen ja varaavat tarpeeksi aikaa ja rauhaa monipuolisille leikeille. (Lumijoen esiopetussuunnitelma) Luonto ja lumijokisuus näkyvät myös lasten leikeissä ja toiminnassa. Lähellä olevaa luontoa ja ympäristöä käytetään monipuolisesti hyväksi. Aikuinen luo puitteet ja järjestää aikaa lapsen leikille. Lasten mielenkiinnosta kumpuavat ideat mahdollistavat pitkäkestoista leikkiä. 4.2 Kieli ja vuorovaikutus Aluksi pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla, Pieni lapsi tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kasvattaja eläytyy ja reagoi kontaktialoitteisiin ja rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Vähitellen lapsi oppii kysymään ja vastaamaan. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintoja ja kommunikaation kehitystä. Sen merkitys korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisun. loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 19.) 15
Varhaislapsuudessa lapsi omaksuu oman äidinkielensä perustan. Lumijoella lasta rohkaistaan ja ohjataan vuorovaikutukseen niin arkisissa vuorovaikutustilanteissa kuin oppimistilanteissa. Varhaiskasvatusympäristön ilmapiiri antaa lapselle mahdollisuuksia esiintymiseen ja luonnolliseen itseilmaisuun ihmettelemällä, kyselemällä, keskustelemalla, kertomalla, vertailemalla ja tekemällä omia johtopäätöksiä näkemästään ja kuulemastaan. Kielen avulla tuetaan lapsen tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. 4.3 Liikkuminen Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Päivittäinen liikkuminen on lapsen terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Liikkuessaan lapsi ilmaisee tunteitaan, oppii uutta, ajattelee ja kokee iloa. Liikkumalla lapsi oppii hahmottamaan ja hallitsemaan oman kehonsa erilaisissa tilanteissa ja ympäristössä. Kasvattajan tehtävä on luoda monenlaista päivittäistä liikkumista salliva ja turvallinen ympäristö. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 22.) Varhaiskasvatusympäristöt mahdollistavat monipuolisen liikkumisen. Kaikkien lasten kanssa käytetään vaihtelevasti sisä- ja ulkotiloja liikkumiseen. Pihaleikkien lisäksi huomioidaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristö. Päiväkodin viereen tehdään talvella hiihtoladut. Lapsi saa monipuolisesti kokemuksia liikkumisen mielekkyydestä sekä hauskuudesta eri perusliikuntamuodoissa. 4.4 Tutkiminen Lapsi on luonnostaan utelias ja haluaa oppia uusia ja erilaisia asioita. Tutkiessaan erilaisia asioita, kyselemällä, ihmettelemällä, näkemällä, kuulemalla, tuntemalla ja toimimalla lapsi kokee oppimisen ja onnistumisen iloa. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemukset ylläpitävät ja vahvistavat lapsen oppimisen iloa. Lähiympäristö ja luonto ovat parhaita tutkimuskohteita ja kasvattajan tulee antaa monipuolisia, lasten omaa mielenkiintoa ylläpitäviä kokemuksia sekä antaa aikaa tutkimiselle. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 25.) 16
Lapsen elämässä on päivän aikana paljon ihmetyksen aiheita. Yhdessä lapset ja aikuiset pohtivat ympäristönsä ilmiöitä ja tapahtumia. Lasta rohkaistaan käyttämään tutkimiseen koko kehoaan ja kaikkia aistejaan. Lumijoella lapsella onkin helppo löytää konkreettinen yhteys ympäristöön. 4.5 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi saa taiteellisia peruskokemuksia kuten musiikkia, kuvallista, tanssillisista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta vaalivassa lapsen kasvuympäristössä. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Taiteessa lapsella on mahdollista kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 23.) Lumijoella varhaiskasvatus toiminnassa käytetään taiteen eri lajeja monipuolisesti. Päivittäin lapsi saa kielellisiä kokemuksia satujen ja lorujen muodossa sekä tilan ja välineet luovaan työskentelyyn. Lumijoella käydään kirjaston satuhetkillä ja lainataan aktiivisesti kirjoja ja äänitteitä. Vuosittain lapset voivat järjestää oman taidenäyttelyn ja nauttia kunnassa vierailevasta lasten kulttuurista. 17
5. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet Varhaiskasvatuksen sisältöalueet eivät ole oppiaineita, vaan ne antavat lapselle sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittamista, joiden avulla lapsi vähitellen perehtyy, ymmärtää ja kokee ympäröivän maailmansa monimuotoisia ilmiöitä. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 26.) Lapset oppivat koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset käsittelevät ja jäsentävät tietoa jo olemassa olevaan käsitykseensä ja ovat aktiivisia oppijoita. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 26.) Lumijoella varhaiskasvatuksen sisältöalueet rakentuvat erilaisten sisältöalueiden muodostaman kokonaisuuden varaan. Lapselle annetaan maailmasta kokonaisvaltainen monipuolinen ja eheä kuva. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikessa kasvatuksessa. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa mietitään miten lapselle puhutaan. Tilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä myös avataan uusia käsitteitä lapsille. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 27.) 5.1 Eettinen kasvatus Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmasta. Myös oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä voidaan käsitellä 18
luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä, lasten kehitystaso huomioiden. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään ja niitä käsitellään niin, että lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 28-29.) Lapsi saa kokemuksen oman itsensä ja toisen kunnioittamisesta, oikeudenmukaisuudesta sekä tasa-arvoisuudesta. Lapsella on oikeus käsitellä myös kielteisiä tunteita. 5.2 Uskonnollis- katsomuksellinen kasvatus Uskonnollis-katsomuksellisen kasvatuksen ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista ilmaisua kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005,29.) Kirkko, seurakunta ja vanhusten palvelukeskus ovat keskellä Lumijoen kylää lähellä lapsia. Uskonnollis-katsomuksellinen kasvatus ja elämän kiertokulku ovatkin lumijokiselle lapselle luonnollinen osa elämää. Päivähoidossa henkisiä ja hengellisiä asioita lähestytään perinteiden ja kirkkovuoden juhlien ja tapojen kautta. Lasten pohdintaan ja kysymyksiin suhtaudutaan aidosti ja rehellisesti. Seurakunnan järjestämät lasten hartaushetket tekevät tutuksi Raamatun kertomuksia. Perheiden erilaisia näkemyksiä sekä uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia tapoja kunnioitetaan. 5.3 Esteettinen kasvatus Esteettisen kasvatuksen tärkein tehtävä on ihmisyyteen ja ihmisenä kasvaminen. Kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta lapselle syntyy omakohtaisia kokemuksia, aistimuksia ja tuntemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 28) 19
Lumijoen päivähoidossa oleville lapsille järjestetään monipuolisesti mahdollisuuksia esteettiselle kokemiselle. Lasten kanssa lauletaan, soitetaan ja kuunnellaan erilaista musiikkia. Joka päivä on mahdollisuus piirtää, maalata ja värittää. Lasten tekemiä töitä pidetään esillä, niitä katsellaan, tulkitaan yhdessä ja opetellaan arvostamaan omaa ja toisten aikaansaannoksia. Lasten taidenäyttely pyritään järjestämään kerran vuodessa Lumijoen kirjastoon. 5.4 Matemaattinen kasvatus Varhaiskasvatuksessa vertaaminen, päätteleminen ja laskemien tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 27.) Varhaiskasvatuksessa matemaattisia taitoja harjoitellaan luontevasti arjen eri tilanteissa esim. ruokailu-, pukemis- ja leikkitilanteissa. Lasten kanssa vertaillaan, päätellään ja lasketaan. Erilaisten pelien ja lelujen avulla harjoitellaan monenlaisia matemaattisia taitoja, kuten lajittelua, vertailua, laskemista ja luokittelua. 5.5 Luonto- ja ympäristökasvatus Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla syvennytään luonnon eri ilmiöihin. Tämän sisältöalueen aiheet ovat lapsen lähiympäristössä eri vuodenaikoina. Näiden kautta lapselle avautuvat vähitellen luonnon moninaisuus ja siihen vaikuttavat tekijät. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 28.) Lumijoella vuodenaikojen vaihtelut näkyvät ympäröivän luonnon muuttumisena. Keväällä istutetaan ja syksyllä korjataan sato pelloilta ja luonnosta. Kesällä kaikenlainen luonnon kasvu on rehevää ja voimakasta, kun taas talvella lumi peittää pellot. Muuttolinnut tulevat ja lähtevät suurina parvina. Varhaiskasvatuksessa on luontevaa huomioida nämä Lumijoelle ominaiset maaseudun piirteet. Talvella odotellaan lumen tuloa ja seurataan pakkasmittaria. Retket eri vuodenaikoina antavat lapsille elämyksellisiä kokemuksia. 20
5.6 Historiallis- yhteiskunnallinen kasvatus Historiallis-yhteiskunnallisessa kasvatuksessa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä samoin kuin nykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet ja nähtävyydet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksiä. Näkökulmia menneisiin tapahtumiin ja siltaa niistä nykyaikaan voivat avata myös vanhemmat ihmiset, lasten vanhemmat ja lapset itse. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 28.) Lumijoella päivähoidossa olevat lapset saavat kokemuksia menneisyydestä, nykyisyydestä, kotiseudusta ja lähiympäristöstä retkien ja teemapäivien avulla. Perinteiset kirkolliset juhlapäivät ja yhteiset tilaisuudet toimivat siltana eri sukupolvien välillä ja mm. isovanhempien päivänä mummut ja papat saavat osallistua lastenlastensa varhaiskasvatukseen. 5.7 Terveyskasvatus- ja elämäntaidot Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan. Lapsi saa kokemuksia arvostuksesta, hyväksytyksi, nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta ja vahvistusta hyvälle itsetunnolle. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005, 15). Terveyskasvatus ja erilaisten elämäntaitojen oppiminen ovat osa lapsen varhaiskasvatusta. Päivittäisten rutiinien; levon, ruokailun ja ulkoilun vaihteluissa, lapset sisäistävät säännöllisen elämänrytmin. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen omasta itsestään huolehtimisessa. Hyvät ruokailutavat, vaatteiden pukeminen ja riisuminen sekä wc:ssä käynti ovat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä taitoja. Yhteiset hoitotilanteet aikuisen kanssa ovat myös kasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen tilanteita, joilla on merkitystä sekä yleiselle hyvinvoinnille että oppimiselle. 21
6. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja kasvattajien tietoista, tasavertaista yhteistyötä, sitoutumista toiminaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseksi. Kasvatuskumppanuus edellyttää luottamusta, tasavertaisuutta ja toisten kunnioittamista. Henkilöstö kantaa vastuun yhteistyöstä perheiden kanssa ja vanhemmat ovat varhaiskasvatus toiminnan kehittäjiä, palautteen antajia ja myös päätöksentekoon vaikuttajia. Kasvatuskumppanuus on tärkeä osa varhaiskasvatusta ja takaa lapselle turvallisen ja hyvän olon varhaiskasvatuksessa. (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005,31.) Lumijokinen kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, dialogisuuden ja luottamuksen periaatteille. Jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyy vanhempien tuntemus omasta lapsestaan ja kasvattajan ammatillisuus. Dialogisuuden toteutuminen perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja avoimuuteen. Päivittäinen kuulumisten vaihtaminen, mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun ja vanhempainillat tukevat yhteistyötä. 6.1. Varhaiskasvatussuunnitelma Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta jokaiseen ryhmään tehdään ryhmävarhaiskasvatussuunnitelma ja näin vanhemmat lapsen ja perheen tarpeet tulevat näkyviksi arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan toimintakauden alussa ja niitä arvioidaan keväällä tai tarpeen mukaan. 22
6.2 Lapset puheeksi Lumijoella otetaan käyttöön Lapset puheeksi työmenetelmä varhaiskasvatuksessa. Lapset puheeksi keskustelu on tarkoitus käydä 1-2 kertaa ennen koulun alkamista tai tarpeen mukaan useamminkin. Lapset puheeksi on lapsen ja nuoren kehitystä tukeva työmuoto. Varhaiskasvatuksessa Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja kehitystä sekä ehkäistä sosiaalisia ja tunne-elämän häiriöitä yhteistyössä perheen kanssa. Lapset puheeksi keskustelun keskeisiä käsitteitä ovat vahvuus ja haavoittuvuus. Vahvuus on asia joka sujuu normaalisti. Haavoittuvuus on asia joka aiheuttaa ongelmia nyt tai voi aiheuttaa tulevaisuudessa, jos asialle ei tehdä mitään. Vaikka lapsen elämässä olisi myös haavoittavia tekijöitä, huomio kiinnitetään vahvuuksiin. Lasta tuetaan hänen vahvuuksien kautta. Lapsen kannalta on tärkeää, että varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja vanhempien välillä on hyvä keskusteluyhteys ja kaikkien mielipiteet ovat oikeita ja oikeutettuja. Lapsi toimii erilaisissa kasvuympäristöissä erilailla. 23
7. Yhteistyökäytännöt Neuvola Lene Seurakunta Pikkukirkko Lumilyhty Vierailut Terapeutit Koulu Jatkumo esiopetukseen Kirjasto Satutunnit 24
8. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Lumijoella Varhaiskasvatuksen tavoitteena olisi toimiva yhteistyö lapsen ja perheen eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyö eri palveluja tuottavien toimijoiden kanssa tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista, toimien jatkumona läpi koko varhaiskasvatuksen. Yhteinen tietoisuus lapsen ja perheen tarpeista mahdollistaa myös varhaisen puuttumisen mahdollisiin ongelmiin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan käsitys hyvästä ja tavoitteellisesta varhaiskasvatuksesta. Lumijoen varhaiskasvatussuunnitelma on oleellinen osa varhaiskasvatuksen laadunhallintaa, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää toimintaa monipuolisesti ja säännöllisesti. Lumijoen kunnassa laatua arvioidaan asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella. Lumijoen kunnassa varhaiskasvatuksen kehittämisen kohteena tulevaisuudessa olisi avoin varhaiskasvatustoiminta, joka mahdollistaisi myös kotona olevien lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Lähteet Lumijoen varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Lumijoen esiopetussuunnitelma Lumijoen varhaiskasvatuspalvelut toimintakertomus 2014 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 Kalliala. M. Kato mua 2008 25