OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palojoen varsi ja Kaltevankulma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palojoen varsi ja Kaltevankulma Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosaa koskeva asemakaava 28:006 ja 007 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 132012

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavojen laatiminen Metsäkaltevaan, Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosaan Palojoen varren sekä Kaltevankulman alueelle. 1 SUUNNITTELUALUEIDEN SIJAINTI Palojoen varren ja Kaltevankulman alueet sijaitsevat Metsäkaltevan kaupunginosassa, n. 4 km Hyvinkään kaupungin ydinkeskustasta etelään. Palojoen varren alue rajautuu luoteessa Kaltevantiehen, lounaassa Metsä-Jurvantiehen, kaakossa sähkölinjaan ja koillisessa Palojokeen. Alue on pinta-alaltaan n. 23 ha. Kaltevankulman alue sijoittuu Kaltevantien länsipuolelle ja em. alueen pohjoispuolelle. Kaltevatien varren alueen pinta-ala on n. 4,6ha. Kuva 1. Yllä olevassa kuvassa mustalla rajauksella on kuvattu koko Metsäkaltevan kaupunginosa. Punaisella on rajattu asemakaava-alueita, joista 1-3 ovat valmistuneet ja 4-5 ovat luonnosvaiheessa. Palojoen varren ja Kaltevankulman likimääräiset suunnittelualueet on osoitettu sinisellä rasterilla (pienempi sininen alue on Kaltevankulma). 2 TAVOITTEET JA PERUSTEET ASEMAKAAVAN LAATIMISELLE Asemakaavan laatimisen tarkoituksena on toteuttaa yleiskaavan ja maankäytön toteuttamisohjelmassa asetettuja tavoitteita. Metsäkaltevan mitoitus, liikenneverkko ja tavoitteet noudattavat 16.4. hyväksytyn osayleiskaavan tavoitteita. Tavoitteiden mukaan Metsäkaltevan alue on, kaupungin keskustan tiivistämis- ja eheyttämisalueiden ohella, tulevien vuosien asumisen kasvusuunta. Keskustan eheyttämisalueet käsittävät 1

pääosin tehokkaaseen kerrostalotuotantoon soveltuvaa rakentamista, joten painopiste Metsäkaltevan alueella on pientalorakentamisella. Maankäytön toteuttamisohjelman (2012-2021) mukaan kaupungin omakotitontteja luovutettaisiin seuraavien lähivuosien aikana 50 kpl/vuosi. Tämän lisäksi yhtiömuotoisesti tulisi toteuttaa n. 300 asuntoa vuodessa. Tämän tavoitteen mukaan ensimmäiset omakotitontit suunnittelualueilta tulisi luovuttaa vuonna 2015. Luovutettavien tonttien määrä olisi n. 32 kpl. Palojoen varren alueelle on tavoitteena sijoittaa n. 80 omakotitonttia ja 5-10 yhtiömuotoista tonttia sekä tontti päiväkodille. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan tieyhteys Jokelantien suuntaan ja viheryhteyden jatkuvuus Vantaanjoen suunnasta kohti Lautakatonmäkeä sekä samalla huomioidaan liitoorava-alue Palojoen varressa. Kaltevankulman alueelle on tarkoitus sijoittaa n. 30 omakotitonttia, joiden koko on keskimääräistä pienempi Hyvinkään mittapuun mukaan. 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Nykytilanne Rakennettu ympäristö Suunnittelualueiden välissä, Kaltevantien varressa, on nykyisin pientaloasutusta. Myös alueiden etelä-pohjoispuolella on joitakin yksittäisiä omakotitaloja. Itäpuolella on kolmen sähkölinjan käsittävä laajahko johtoalue. Alueen länsipuoli on toistaiseksi asumatonta aluetta, mutta sinne on laadittu Kravunharjun, Metsäkaltevansillan ja Lehtikorven asemakaavat, joiden alueelle sijoittuu reilut 1 600 asukasta. Kravunharjun alueelle sijoittuu asuntomessualue, joka on parhaillaan rakenteilla vuoden 1013 asuntomessuja varten. Asuntomessualueelle sijoittuu 32 omakotitaloa sekä yhtiömuotoista asumista. Tällä hetkellä laaditaan Kravunrinteen ja Metsäkaltevan koulun ympäristön asemakaavoja. Myös Kravunrinteen asemakaavan painopiste on pientaloasumisessa; arviolta 350 asukasta. Koulun kaavassa on osoitettu alueet kerrostalo asumiselle, jossa on asuntoja n. 350 asukkaalle. Näiden alueiden asukasmääräksi muodostuu n. 2 300 asukasta. Vesihuollon johdot Metsäkaltevan alueen läpi osittain Kaltevantien vartta Hangonväylän ja Jokelantien liittymän suunnasta Jäteveden puhdistamolle kulkee 1200 mm betoniviemäri sekä 160 mm PVC-vesijohto. Johtoihin yhtyy Kittelän suunnasta tuleva 1000 mm betoniviemäri sekä 160 mm PVC-vesijohto (Kts. kuva 5. Vesihuollon johdot). Kaltevan jäteveden puhdistamo Metsäkaltevan alueen lounaisosassa ja suunnittelualueen eteläpuolella runsaan kilometrin päässä sijaitsee Hyvinkään Veden Kaltevan jätevedenpuhdistamo, johon liittyy jo osittain käytöstä poistettu lietteen kompostointikenttä. Voimalinjat Metsäkaltevan kaakkoispuolella kulkee Fortumin muuntoasemalta lähtevä kolmen voimalinjan käsittävä johtoalue (kokonaisleveys 119 m). Johtoalue sisältää lännestä lukien seuraavat johdot: 110 kv:n Hyvinkää-Nurmijärvi johto, 2x110kV:n Hikiä-Nurmijärvi johto sekä 400 kv.n Nurmijärvi-Hyvinkää johto. Suunnittelualueiden välissä sijaitseva sähkölinja on tarkoitus siirtää vuoden 2013 vuoden aikana itäpuolen voimajohtoalueelle. 2

Kuva 2. Palojoen varren pientaloalue sijoittuu punaisella rajatulle alueelle. Asuntomessualue näkyy kuvassa oikeassa yläkulmassa. Kuva 3. Kaltevankulman suunnittelualue on rajattu punaisella, keskellä kuvaa. Palojoen varren suunnittelualueen yläosa näkyy kuvassa vasemmalla. Taustalla oikealla Hakakallion teollisuusalue ja vasemmalla asuntomessualue. 3

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28:006 ja 007 Kuva 3. Alueen maankäyttö, suunnittelualue rajattu punaisella, olemassa olevat rakennusryhmät on merkitty karttaan oranssilla, pellot vihreällä ja soistumat vihertävän harmaalla. Nykyiset voimalinja-alueet on rajattu violetilla. Kapeampi linja siirtyy suunnittelualueiden itäpuolella kulkevaan linjaan. Luonnonympäristö ja maisema Palojoen varren alue: Alueen etelä-kaakkoispuolella on n. 40-50-vuotiasta kuusikkoa (kuusi 80 %), joka on paikoin harvennettua ja paikoin harventamatonta. Sekapuustona on mänty, pihlaja, haapa ja koivu. Valtapuuston alta on tulossa haapa, pihlaja ja koivu. Kaakkoiskulmaa kohti maasto on kuivenevaa, mutta pohjoista kohti se laskee ja muuttuu kosteammaksi sekä puusto tihenee. Sähkölinjan pohjoispuolella kasvaa jokunen järeä haapa. Putkilokasvilajisto tyypillistä metsälajistoa ilman erikoisuuksia: oravanmarja, kangasmaitikka, maitohorsma, kallioimarre kivillä, mustikka, metsämaitikka, metsäimarre, metsälauha, rätvänä, vadelma, kurjenkello, harakankello, metsäimarre, metsäkorte, käenkaali, valkovuokko, metsäalvejuuri ja vuohenputki. Alueen lounaiskulmassa on erittäin tiheää noin 30-40-vuotiasta kosteapohjaista lehtimetsää, jossa viidakkona koivu, raita, kuusi, pihjaja, haapa ja harmaaleppä. Aluetta on hieman ojitettu. Läpikulkua haittaavat edelleen runsaat putkilokasvilajit nokkonen, maitohorsma, mesiangervo, koiranputki, vadelma ja ojakellukka. Alueen keskivaiheilla kasvaa n. 50-vuotiasta tiheähköä kuusikkoa. Sekapuustona on mänty, koivu, haapa, raita, harmaaleppä ja pieni pihlaja. Kosteaa pohjaa on aikoinaan ojitettu, ja puustoa harvennettu varovaisesti, minkä jälkeen elinympäristö on alkanut luonnontilaistua. Lähempänä Palojokea puusto on hieman vanhempaa ja haapoja on enemmän. Putkilokasvilajisto ilmentää sekä rehevyyttä että ihmisen vaikutusta: metsämaitikka, metsäorvokki, ojakellukka, valkovuokko, vadelma, maitohorsma, mesiangervo, rätvänä, lillukka, oravanmarja, metsätähti, mustikka, vanamo, leskenlehti, run- 4

sas metsäalvejuuri, ahomansikka, käenkaali, runsas metsäimarre, kielo, maahumala, suo-orvokki ja huopaohdake. Metsä-Jurvantien ja Kaltevantien kulmauksessa on n. 15-vuotiasta koivutaimikkoa. Alueen pohjoisosassa, lähellä Kaltevantietä, kasvaa nuorta koivikkoa. Kaltevankulman alue: Alueen rajoittuu länsi- ja eteläreunassa n. 60-70-vuotiaaseen kosteapohjaiseen reunakuusikkoon, jossa sekapuustona koivu, mänty, raita, harmaaleppä, haapa, tuomi ja pihlaja. Se on melko luonnontilaista ja maapuustoa on jo alkanut muodostua (haapa, koivu, kuusi); myös kuollutta pystypuuta on (koivu, kuusi). Hyvien haapojen vuoksi suunnittelualueen länsipuolella on todettu olevan liito-oravalle soveltuva metsikkö. Varsinaisella suunnittelualueella puusto on aikoinaan hakattu harvaksi. Ylispuiksi alueelle on jätetty koivua ja kuusta. Niiden alta on kasvamassa runsaina koivu ja kuusi. Alueella ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja. Palojoki Palojoki saa alkunsa Hyvinkään Tehtaansuolta ja Taka-Martista laskevista metsäpuroista. Purot laskevat peltoaukeille ja niitä on monin paikoin perattu osana peltoaukeiden kuivatusta. Palojoen valuma-alueella ei ole järviä, ainoastaan yksi padottu lampi suunnittelualueen eteläpuolella. Hyvinkään alueella, Tuusulan Jokelaan asti Palojoki on kapeauomainen puroluokan vesistö. Palojoen rantavyöhyke alueen pohjoisosassa on melko kapea, joen ollessa ojamainen ja suoraviivainen. Pitkällä matkalla rantakasvillisuus on pensaikkoa, pajua ja harmaaleppää. Kaltevantien asutuksen piha-alueet ulottuvat paikoin rantaan. Joen erkaannuttua Kaltevantiestä, etelään päin mentäessä, joki kulkee metsässä ja muuttuu luonnontilaisemmaksi sähkölinjojen välissä. Palojoen rannoilla kasvaa tiheää noin 50-vuotiasta metsätyypiltään lehtomaisen kankaan kuusikkoa, sekä sekapuuna haapaa, koivua, pihlajaa, raitaa ja harmaaleppää. Alue on liito-oravan asuttama. Putkilokasvilajisto on rehevähköä ja jokivarrelle tyypillistä (mm. vuohenputki, nokkonen, mesiangervo). Sähkölinjojen kohdalla joen luonne muuttuu taas ojamaiseksi. Eläimistö Metsäkaltevan alueella tiedettiin liito-oravan esiintyvän Kaltevantien länsipuolella tilan 6:126 alueella (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös) jo ennen kuin alueelle tehtiin luontoselvitys. Vuoden 2005 luontoselvityksen yhteydessä löydettiin myös kolme muuta liito-oravan asuttamaa kohdetta. Keväällä 2007 tehtiin tarkempi liito-oravaselvitys. Tällöin liito-oravaa esiintyi Sokkelossa, tilan 6:126 alueella ja Palojen varressa. Palojoen molemmin puolin on kapea, n. 10-30 metrin levyinen metsäkaistale, joka on liito-oravan asuttamaa. Puustossa on runsaasti kuusta, koivua ja haapaa, myös leppiä on jonkun verran. Monet haavat ovat järeitä. Havaitut kolopuut sijaitsevat jättöpuina aiemmilla hakkuuaukoilla eikä niiden alta löytynyt papanoita. Kaltevankulman alueen länsi- ja eteläpuolella on myös liito-orava-alueet, jotka on huomioitu Metsäkaltevan koulun kaavassa. Näiden alueiden liito-oraville mahdollistetaan liikkuminen Palojoen suuntaa riittävän leveällä vihervyöhykkeellä kaavoitettavien alueiden välissä. Muista eläimistä ei tehty erillistä selvitystä, mutta vuoden 2005 luontoselvityksen teon yhteydessä nähtiin metsäkauris Palojoen eteläpuolella, sähkölinjojen välisellä metsäalueella. Palojoesta löytyy saukolle soveltuvia, rauhallisia osuuksia, joissa ihmisen aiheuttama häiriö on riittävän pientä. Edellä oleva teksti perustuu Luontotieto Keiron Oy tekemään luonto- (2005) ja liito-oravaselvitykseen (2007). 5

Kuva 4. Metsäkaltevan luontoarvot. Punaisella rajauksella on suunnittelualueet ja valkoisella vireillä oleva asemakaavoitettava alue. Turkoosi = säilytettävät liito-orava-alueet, keltainen = Liito-oravan ruokailualue, vihreä = mahdollinen liito-oravan ruokailualue, violetti = paikallisia luontoarvoja. Radon Moreenialueilla on mitä ilmeisimmin Radon pitoisuus suuri. Vastaavalla moreenialueella Tanssikalliossa radonpitoisuus on Säteilyturvakeskuksessa määritetty ja siellä keskimääräinen pitoisuus oli noin 53 000Bq/m 3. Sallittu pitoisuus asuinhuoneen ilmassa on enintään 400 Bq/m 3 vanhoissa asunnoissa, mutta uusissa asuinrakennuksissa pitoisuus saa olla enintään 200 Bq/m 3. Todetut radonpitoisuudet ovat normaaleja moreenialueille. Suurin radonvaara on hiekka- ja soraesiintymien kohdalla. Tanssikallion maanäytteissä todettiin soraa ja hiekkaa, jotka ovat hyvin kaasuja johtavia. Pohjavesi Suunnittelualue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Maaperä Metsäkaltevan alue on keskeisiltä osiltaan moreeniselännettä. Palojoen varren alueen tuntumassa Palojoen uoma katkaisee moreeniselänteen Lautakatonmäen pohjoispuolella. Kyseisen alueen maaperä on myös pääosin moreenia, lukuun ottamatta kaakkoisosaa, joka on hienoa silttia tai savea. Kalliopinnan on arveltu olevan moreenialueella tasovälillä + 84 +87. Rakennettavuudeltaan alue kuuluu pääosin tiiviin siltin tai hiekan varaan rakennettavaan alueeseen. Palojoen uoman läheisyydessä kova pohja on noin 6 7 m:n syvyydessä. Kaltevankulman alueen maaperä on myös pääosin moreenia. Rakennettavuudeltaan alue kuuluu pääosin tiiviin siltin tai hiekan varaan rakennettavaan alueeseen. Kalliopinnan tai kantavan maaperän on arveltu olevan kyseisellä alueella tasovälillä + 88 +91. Kantavan maaperän päällä voi olla savea tai silttiä. Muutamat pienet mäenkumpareet koostuvat pääasiassa suurehkoista lohkareista, jotka pitää poistaa rakentamisen yhteydessä (rakennettavuusselvitys, Scc Viatek, 2002). 6

Kuva 5. Suunnittelualueet on rajattu punaisella. Pääosa alueesta kuuluu rakennettavuusluokkaan 2, joka on tiiviin siltin tai hiekan varaan rakennettava alue. Luokan 2 alueelle voidaan rakentaa maavaraisesti. Kyseinen alueen kaakkoiskulmassa on alue, joka kuuluu rakennettavuusluokkaan 4. Luokan 4 alueella on hienorakenteisia kivennäismaalajeja. Asuntorakentamisessa saatetaan tarvita paaluperustusta ja kunnallistekniikan osalta esirakentamista tai pohjanvahvistuksia. Kaltevan varren alueen pohjoisosassa on pieni mäkinen alue, joka sijoittuu luokkaan 3. Luokan 3 alueella rakennukset voidaan perustaa kantavaan maapohjaan, joka on n. 2,5 5 m syvyydessä (Rakennettavuuselvitys, Scc Viatek, 2002). Suunnittelualueet ovat verrattain tasaista. Palojoen alueella maasto laskee Metsä-Jurvantien suunnasta kohti Palojokea ja korkeuseroa on n. 1,5 metriä reilun 350 metrin matkalla. Pohjoisosa on tasolla + 93.1 +91.8 ja keskiosa on + 90.8 +88.8 välillä sekä eteläosa on n. 91 tasolla. Alueen keskiosan yläpuolella lähellä Palojokea on mäenkumpare, jonka laki on tasolla n. +98. Kaltevankulman alueella korkeus on pääosin n. + 93 95 välillä. Matalin kohta on aivan Kaltevantien varressa + 92.8 ja korkein kohta on aivan alueen keskellä +96.5. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee vähän korkeampi mäki, jonka ylin kohta on tasolla + 101.2. Kuva 6. Kuvasta hahmottuu Metsäkaltevan alueen korkeuserot: ruskeat = korkeustasot (metsää), vihreä = pelto, harmaa =soistuma, kolmio = suuri kivi). Suunnittelualueet on rajattu punaisella. 7

Liikenne ja melu Palojoen varren alueelle ei aiheudu häiriöitä liikennemelusta tai rautatien tärinästä. Vt 25 ja Jokelantie sekä rautatie ovat n. 750 metrin päässä suunnittelualueesta. Kaltevantien liikennemäärä on nykyisellään vähäinen ja lounaispuolella sijaitsevan Metsä-Jurvantie johtaa vain muutamille asuinkiinteistöille ko. alueen eteläpuolelle. Kaltevankulman alue sijoittuu lähemmäksi vt 25 ja rautatietä. Se sijaitsee n. 400 m päässä vt 25 ja rautatiestä sekä Jokelantiestä n. 600 m päässä. Myös tälle alueelle ei aiheudu häiriöitä liikennemelusta tai rautatien tärinästä. Alla olevassa kuvassa on esitetty perusennuste (v.2030), jossa nykytilanteeseen verrattuna on itäinen ohikulkutie oletettu toteutetuksi. Katuverkkoon on tehty lisäksi muutoksia valtatien 25 eteläpuolella olevien uusien alueiden kytkemiseksi liikenneverkkoon. Tässä yhteydessä Kalevankadun eteläpäätä on muutettu siten, että se suunnitelmien mukaisesti jatkuu vt 25:n yli tien eteläpuolelle (WSP Finland & Strafica Oy, 2010). Valtatie 25:n liikenne-ennuste vuodelle 2030 on noin 21 600 ajon./vrk Metsäkaltevan kohdalla välillä Kalevankatu-Jokelantie. Ennusteen mukaan Metsäkaltevan alueen pääväylien liikennemäärät ovat tavanomaisia asuinalueelle. Kuva 7. Liikennemääräennuste vuonna 2030 (WSP Finland Oy & Strafica Oy 2010) Metsäkaltevan alueella ei Jokelantien varren kevyenliikenteen väylää lukuun ottamatta ole rakennettua kevyenliikenteen verkostoa. Metsäalueille on syntynyt polkuverkostoa, jota käytetään ulkoiluun. Maanomistus Kaupunki on hankkinut valtaosan Metsäkaltevan alueesta omistukseensa viimeisten 15 vuoden aikana. Yksityisen omistuksessa olevaa aluetta on vielä mm. Kaltevantien varrella lähinnä tien koillispäässä sekä Kitteläntien itäpuolella. Yksityisen omistamat maa-alueet ovat pääasiassa pienehköjä asuintiloja sekä niiden läheisyydessä sijaitsevia peltoalueita. Asemakaavoitettavat alueet ovat kokonaan kaupungin omistuksessa, lukuun ottamatta Palojoen varren suunnittelualueen pohjoiskulmaa, jossa on yksityisen omistama n. 0,69 hehtaarin kokoinen kiinteistö. 8

3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteista seuraavat kokonaisuudet: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Huomioidaan joukkoliikenteenyhteydet, pyöräily- ja jalankulkureitit kaupungin keskustan ja mahdollisen Palopuron aseman suuntaan. elinkeinotoiminnat suunnataan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle; vt 25 ja Jokelantie ja keskusta ja sen lähiympäristö tiiviinä asuinalueena sekä muut Metsäkaltevan osat, kuten Palojoen varren ja Kaltevankulman alueet, suunnitellaan pientalovaltaisina alueina. haitallisia terveysvaikutuksia ja onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. huomioitava alueen maaperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. turvataan taajamien alueellisten vesihuoltoratkaisujen toteuttaminen. Kulttuuri- ja luontoperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat huomioitava ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. huomioitava pohja- ja pintavesien suojelun tarve ja käyttötarpeet sekä hulevesien käsittelyyn liittyvät asiat. huomioidaan Palojoen ympäristössä asuvien liito-oravien asuinalueen huomioiminen sekä oravien liikkumisen kannalta tärkeiden reittien turvaaminen. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto mahdollistetaan Metsäkaltevassa kaukolämmön ja muiden energiatehokkaiden energiatuotantolähteiden käyttöedellytyksiä. pyritään toteuttamaan ilmastotavoitteita lisäämällä energiatehokkuutta Metsäkaltevan asuin- ja työpaikka-alueilla. Helsingin seudun erityiskysymykset - luodaan edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteelle ja hyvälle ympäristölle. - alue ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestönkehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista. - yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle. alueiden käyttöönoton ajoituksella varmistetaan yhdyskuntarakenteen toimivuus. 9

Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa Metsäkalteva on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen kasvusuunta Jokelan suuntaan on osoitettu erillisellä merkinnällä. Maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu varaukset voimalinjoille. Vantaanjoen varteen on osoitettu vihervyöhykkeen tarve. Uusi vaihemaakuntakaava on tällä hetkellä hyväksymisvaiheessa. Kaavassa ei ole muutoksia suunnittelialueelle. Keskustaajaman osayleiskaava 2030 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2012keskustaajaman osayleiskaavan (päivätty 27.3.2012). Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä on tehty valitus. Kaupunginhallitus 2.7.2012 156 on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti, että yleiskaava tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valituksen ei voida katsoa kohdistuvan. Kaavamuutosalue kuuluu voimaan tulleelle alueelle(alla olevassa kuvassa valituksen alaiset alueet ovat rastitettuja). Suunnittelualueet ovat yleiskaavassa osoitettu pääosin pientalovaltaisiksi alueiksi. Palojoen varren luoteisosassa ja Kaltevankulman eteläosassa on varattu alueet päiväkoteja varten. Koillispuolelle, Palojoen varrelle, on osoitettu virkistysalue, jossa on ulkoilun pääreitti. Se kulkee myös suunnittelualueiden välistä. Virkistysalueella sijaitsee myös liito-orava-alueita. Kokoojakatu kulkee Palojoen varren lounais- ja kaakkoisreunalla. Jokelantieltä tuleva yhteys Metsäkaltevaan ja Palopuron suuntaan on osoitettu Palojoen varren eteläpuolitse. 10

Kuva 9. Ote keskustaajaman osayleiskaavasta. Suunnittelualueet on rajattu sinisellä rajauksella. Alueen yleissuunnittelu Koko Metsäkaltevan aluetta tutkittiin jo vuoden 2008 aikana yleissuunnitelmatasolla. Yleissuunnitelmatyön kuluessa tehtiin useita erilaisia vaihtoehtoja, joita käsiteltiin ja vertailtiin tekniikan ja ympäristön toimialan eri yksiköistä sekä sivistystoimen liikuntapalveluista koostuvan työryhmän kokouksissa. Keskustan osayleiskaavan tarkistuksen keskeneräisyyden vuoksi yleissuunnitelmaa ei kuitenkaan katsottu mahdolliseksi viedä eteenpäin koska mm. liikenneverkko, tavoitteet ja mitoitus tarkentuivat vasta yleiskaavatyön yhteydessä. Yleissuunnitelman päivittäminen on aloitettu loppuvuodesta 2012 lähes samalla työryhmän kokoonpanolla kuin on laadittu vuoden 2008 yleissuunnitelma. Päivitetty yleissuunnitelma valmistui maaliskuun alussa 2013. Kuvassa 10 on esitetty koko Metsäkaltevan kaupunginosan kattava yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu yleiskaavassa laadittuja ratkaisuja, joita ei voitu ratkaista vuoden 2008 yleissuunnittelun aikana. Suunnitelmassa Vt 25 eteläpuoli ja Jokelantien varsi ovat työpaikka-alueita. Metsäkaltevan pääkatujen varsille keskittyy yhtiömuotoinen rakentaminen ja pääosa alueesta on varattu omakotiasumiselle. Kerrostaloasumista on osoitettu Metsäkaltevan keskustan tuntumaan ja Kirkulankorvenkadun päähän. Viheralueet muodostuvat yhtenäisistä jatkuvista vihernauhoista, jotka kulkevat Metsäkaltevan läpi sekä luoteis-kaakkoissuuntaisesti että koillis-lounaissuuntaisesti. Katuverkkoa on tarkennettu niin, että korttelialueet erottuvat omina kokonaisuuksina. 11

Kuva 10. Kuvassa on yleissuunnitelma koko Metsäkaltevan kaupunginosasta. Vaalean ruskeat alueet ovat omakotitaloalueita ja ruskeat rivi- tai pienkerrostaloalueita sekä tumman ruskeat kerrostaloalueita. Harmaat ja oranssin väriset alueet ovat työpaikka-alueita. Violetin väriset alueet ovat koulu-, päiväkoti tai muita julkisen hallinnon tai palvelun alueita. Puistot ja lähivirkistysalueet on osoitettu vihreällä värillä. Sinivihreän värillä olevat alueet ovat suojaviheralueita (kuvan itäreunalla olevassa pitkällä suoraviivaisella suojaviheralueella kulkee kohdassa 3.1 mainitut voimajohtolinjat). Joet ja lampi on kuvattu sinisellä värillä. Yleissuunnitelman perusteella on arvioitu Metsäkaltevan asukasmäärää kun kaupunginosa on kokonaisuudessaan rakentunut (taulukko 1). Metsäkaltevan asumiseen varattuja alueita on tiivistetty tehokkuutta nostamalla, jolloin väestönmäärä on noussut aiemmin esitetyistä arvioista. Asukasmäärän kehityksessä tulee huomioida alueella nykyisin sijaitsevat kiinteistöt, joista yksi merkittävimmistä on Suomen Terästekniikan sijoittuminen Kaltevan alueelle. Nykyisten kiinteistöjen muuttaminen yleissuunnitelman mukaisiin käyttötarkoituksiin voi mennä helposti vuosikymmeniä. Lisäksi laskennallinen asumisväljyys yhtiömuotoisilla tonteilla henkilöä kohti vaikuttaa asukasmäärään (ks. taulukon laskentaperusteet). Metsäkaltevaan kuitenkin sijoittunee arviolta n. 6 500 asukasta. 12

Taulukko 1. Taulukossa on laskettu Metsäkaltevan eri asemakaava-alueiden tulevia asunto- ja asukasmääriä. Osa alueiden nimistä ja kuvassa 10 esitetyistä aluerajoista ovat vielä alustavia ja ne tulevat kaavoituksen edetessä muuttumaan. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta Palojoen varren alue rajautuu Kaltevantien luoteispuolella olevaan asemakaavoitettuun Lehtikorven pientaloalueeseen ja Kaltevankulman alue rajoittuu luonnosvaiheessa olevaan koulukorttelin asemakaavaan. Kuva 11. Kuvassa on esitetty alkuvuoden 2013 mukainen tilanne asemakaavoituksen etenemisestä Metsäkaltevan alueella. Väritetyillä alueilla on voimassa asemakaava. Punaisella kehän sisällä olevat alueet ovat luonnosvaiheessa ja sinisellä on tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa käsiteltävät alueet. 13

Muut suunnitelmat Muita suunnitelmia, päätöksiä ja raportteja: Hyvinkään kulttuuriympäristön historiallinen kuvaus, Hyvinkään kaupunki, 1985, Marja Alanko Hyvinkään muinaisjäännösinventointi, 2002 Antti Bilund, Oula Seitsonen Hyvinkään arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet sekä uhanalaiset ja harvinaiset kasvit, koonnut Soili Vuorinen, kevät 1999 Hyvinkään maaseutualueiden maisemaselvitys ja -suunnitelma 15.8.1990, Anna Kuoppala ja Merja Häkkilä, Hyvinkään kaupunki, Kaupunkisuunnittelutoimisto. Vantaanjoki ja Keravanjoki Hyvinkäällä, Kasvillisuus-, maisema-, luontokohde- ja suojavyöhykeselvitys, Hyvinkään ympäristölautakunta, Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 1992. Hyvinkään maa- ja metsätalousalueselvitys, 30.8.1990, Päivi Forsback, Hyvinkään kaupunki, kaupunkisuunnittelutoimisto. Yli-Jurvan kaava-hanke, Luontoselvitys, Hyvinkään kaupunki, 17.10.2005 Luontotieto Keiron Oy. Yli-Jurva kaava, Liito-oravaselvitys 2007, Hyvinkään kaupunki, Luontotieto Keiron Oy. Etelä-Hyvinkään Jokelan seudun liikenneselvitys, Hyvinkään kaupunki, Tiehallinto, WSP Finland Oy, Strafica Oy. 2007. Valtatien 25 aluevaraussuunnitelma välillä Vantaanjoki-Jokelantie, Hyvinkään kaupunki, Tiehallinto, WSP Finland Oy. 2008. Hyvinkään meluselvitys, LT-konsultit 2003. Hyvinkään ja Riihimäen ympäristömelukartoitus 1990, Turun yliopisto, Petri Hiltunen Hyvinkään kaupungin ympäristömääräykset, 2004. Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki, Riihimäki- Hausjärvi, Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus, Hämeen liitto, 29.3.2007. Rautateiden meluselvitys 2007, Ratahallintokeskus, Ramboll Finland Oy 27.6.2007. Yli-Jurvan alue, Hyvinkää, Junaliikenteen tärinäselvitys, Hyvinkään kaupunki, WSP Finland Oy, 2008. Hyvinkää Kalteva, Rakennettavuusselvitys, Hyvinkään kaupunki, Scc Viatek 10.10.2002 Kaltevan alue, pohjatutkimukset ja painumalaskelmat 28.6.2007, Hyvinkään kaupunki, Ramboll Finland Oy. Pohjavesien geologiset rakenteet selvitys, Hyvinkää, geologian tutkimuskeskus, 2003 Tutkimus Hyvinkään paikallisista lämpö- ja kosteusoloista, Jussi Kaukoranta, 13.10.1992 Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kv voimajohtohankkeessa, Hyvinkää-Hikiä (Hausjärvi) 2007, Fingrid. Hyvinkään kaupungin vesilaitoksen Kaltevan puhdistamon hajutarkkailu vuonna 2005, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimusraportti 183/2005. Hyvinkään Veden Kaltevan jätevedenpuhdistamon hajutarkkailu 2006, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimusraportti 120/2006. Uusia esihistoriallisia löytöjä Hyvinkäältä, tarkastuskertomus Helsingin yliopisto, Oula Seitsonen ja Sanna Puttonen, 1.4.2006. Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan eteläosien ekologinen verkosto, Sito, 11.02.2011. 4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Tämän alueen kaavaa laadittaessa erityistä huomiota kiinnitetään mm. uuden rakentamisen sopeutumiseen ympäristöön ja viheryhteyksien jatkumiseen keskustan ja Palopuron suuntaan sekä myös Palojoen ympäristön säilyttämiseen. Vaikutusten arvioinnilla tarkennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. 14

5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o Tekniikka ja Ympäristö: Kunnallistekniikka (Kadunsuunnittelu, Liikennesuunnittelu, Puistoyksikkö), Kaupunkimittaus, Rakennusvalvonta, Ympäristöpalvelu, Ympäristöterveydenhuolto, Hyvinkään Vesi o Keskushallinto: Tilapalvelu o Sivistystoimi: Liikuntapalvelut, Kulttuurihistoriallinen osasto, Perusturva Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Verkonrakentajat: Fortum Sähkönsiirto Oy, Fingrid Oyj, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj, DNA Palvelut Oy, TDC Oy, Hyvinkään Lämpövoima Oy 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo (alkuvuodesta 2013) Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 25.03.2013. Asemakaavojen vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Luonnosvaihe (kevät 2013: Kaltevankulma ja loppuvuodesta 2013 Palojoen varsi) Asemakaavaluonnokset valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi Teknisen keskuksen kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2, 2. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mielipiteitä käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Ehdotusvaihe (syksy 2013 Kaltevankulma ja Palojoen varsi kevät 2014) Suunnitelmat muokataan asemakaavaehdotuksiksi, jonka kaupunginhallitus asettaa teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (Tekninen keskus/kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksista saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen mahdolliset muistutukset käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupungin hallituksessa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsitelty teknisessä lautakunnassa. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavaehdotukset hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. 15

Valitusajan päätyttyä kaavojen voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi. Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta (www.hyvinkaa.fi) löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön asian valmistelijalle, asemakaavasuunnittelija Jari Mettälälle. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. VALMISTELIJA asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä Yhteystiedot: p. 040 1554221 Postiosoite: email: jari.mettala@hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Käyntiosoite: Kaavoitus Tekninen keskus/kaavoitus PL 21 Suutarinkatu 2 D, Hyvinkää (II kerros) 05801 Hyvinkää PÄIVÄYS Hyvinkäällä 1. maaliskuuta 2013 16