MITÄ MIELESÄ TUNNISTA, VÄLITÄ, TUE Erja Saarela Toiminnanjohtaja Oulun seudun Mielenterveysseura / Oulun Kriisikeskus 8.11.2018
OULUN KRIISIKESKUS Tuhannen ja yhden tarinan talo
Kattojärjestönä Suomen Mielenterveysseura Paikalliset mielenterveysseurat ylläpitävät Kriisikeskuksia Suomessa 22 kriisikeskusta Oulun Kriisikeskuksen toimintaa rahoitetaan Veikkauksen tulella
Kriisikeskusten toiminta: kriisiapua (1-5 käyntiä) Kun olet kohdannut: Järkyttävän tapahtuman Haastavan elämäntilanteen Omat selviytymiskeinot eivät riitä Sinulla ei ole muuta hoitosuhdetta Palvelu on maksutonta ja voit asioida nimettömänä Ei lääkärin palveluita Asiointi ajanvarauksella
TÄNÄÄN PUHUMME: Kriiseistä Surusta Itsetuhoisuudesta Selviytymiskeinoista
JOKAINEN SYÖ JOSKUS KRIISIPUUROA - Sinikka Kähkönen Miten tunnistan? Miten tuen?
KRIISEJÄ Sairastuminen Läheisen kuolema (itsemurha, luonnollinen kuolema) Lemmikkieläimen kuolema Parisuhteen päättyminen Seksuaali- tai sukupuoliidentiteetin pohtiminen Taloudelliset huolet Rikoksen uhriksi joutuminen Tulipalo Liikenneonnettomuus Huoli läheisestä Väkivallan kokeminen Päihde- tai mielenterveysongelma perheessä Kehityskriisit Kotoa pois muuttaminen Lasten syntymä Lasten kotoa pois muuttaminen Ikäkriisit Eläköityminen
KRIISIN VAIKUTUKSET Oma haavoittumattomuus, koskemattomuus rikkoontuu Käsitys ihmisten hyvyydestä muuttuu Hallinnan tunteen menettäminen Turvattomuuden tunteet Kuoleman merkityksen kohtaaminen Suuret menetykset Uudelleen traumatisoituminen Syyllisyyden ja häpeän tunteet Itsetunnon horjuminen Pelon tunteet
NORMAALIA REAGOINTIA Epätodellisuuden tunne vaikea ymmärtää ja hyväksyä tapahtunutta turta olo tai tunteet purkautuu voimakkaasti hajut, äänet, maut muistuttavat tapahtumista unihäiriöt levottomuus, rauhattomuus ahdistuneisuus, masennuksen tunteet muisti- ja keskittymisvaikeudet pelkäät tulevasi hulluksi syyn tai syyllisen etsiminen
MITEN AUTAN ITSEÄNI Puhu muille palaa tapahtumapaikalle vertaistuki pysy kiinni arkirutiineissa Liikunta Vältä alkoholia tai rauhoittavia aineita Kuuntele muiden kokemuksia itke Ilmaise tunteita esim. piirtämällä, maalaamalla, kirjoittamalla, soittamalla, tanssimalla Muista, että erilaiset reaktiot ovat normaaleja
HAE APUA JOS: Olet jatkuvasti ahdistunut, masentunut, jännittynyt Univaikeudet jatkuvat pitkään Et pysty keskittymään ja työnteko/opiskelu ei suju Selittämättömiä fyysisiä oireita Sinulla ei ole ketään kenellä puhua Eristäydyt Kadotat elämänhalusi Käytät liikaa päihteitä Sinulla on itsemurha-ajatuksia
Suurin osa ihmisistä selviää ihan ok, isoistakin menetyksistä!
SURU Suru ei ole sairaus Normaali reaktio Jokainen suree omalla tavalla Suru on hidas Kuuluu elämään
Mikä auttaa surussa? Rituaalit Itkeminen Muistelu Uskomukset Läheiset Arkirutiinit Liikunta, taide Kirjottaminen, puhuminen
ITSETUHOISUUDESTA
Itsemurha Faktoja Vuosittain noin 800 itsemurhaa ja itsemurhayrityksiä noin 10 000 Suurin osa miehiä ja se on yleisin kuolinsyy 20-34-vuotiailla miehillä Suomessa ei ole itsemurhien ehkäisyohjelmaa
Itsetuhoisuuden merkkejä Itsemurhasta puhuminen, uhkaaminen tai kirjoittaminen Eristäytyminen Voimakkaat mielen muutokset Tekovälineiden / tapojen etsiminen Toivottomuus / luovuttaminen Ei ulospääsyä Epäsuora Riskikäyttäytyminen esim. päihteet, liikennekäyttäytyminen
Riskitekijät Mielenterveyden häiriö Päihteiden käyttö Vaikeudet ihmissuhteissa, yksinäisyys Kriisit Vakava fyysinen sairaus Suvussa itsemurhia Työhön / opiskeluun liittyvät paineet Aiempi itsemurhayritys
On merkitystä
Miten kohdata? Kunnioittaminen Ei tuomita, arvostella tai vähätellä Kerro huolesi Kerro apua on saatavilla On mahdollista päästä pois itsetuhoisista ajatuksista Toivon luominen
Arviointia Suorat kysymykset: Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Onko sinulla valmis suunnitelma? Onko sinulla aikaisempia itsemurhayrityksiä? Onko suvussasi/lähipiirissä tehty itsemurhia? Jos akuutti tilanne soita 112 Muista oma turvallisuus Kuuntele ja kuule Rauhallisuus Kerro, että myöhemminkin voi tulla puhumaan/soittaa
Ei saa jättää yksin, jos ihminen kertoo itsemurha aikeista Tunne omat auttamisen rajat Ihmisen vastuu myös itsestään Hoitovastuu
Auttavat tahot 112, jos tilanne akuutti YTHS Mielenterveyspäivystys Terveyskeskukset Kriisikeskukset Suomen Mielenterveysseura Valtakunnallinen kriisipuhelin, Tukinet, sekaisin chat Surunauha itsemurhan tehneiden läheisille
TIEDÄTHÄN ETTÄ MULLE VOIT PUHUA? MITÄ KUULUU? MITÄ KUULUU? OIKEESTI! ONKO JOTAIN SATTUNUT, OOT SURULLISEN OLOINEN? OOT OLLUT ALAKULOINEN, MITEN VOIT? SUSTA EI OO KUULUNUT, MITEN MENEE? EHTISITKÖ MUN KANS KAHVILLE? OON HUOLISSANI SUSTA, MITÄ SULLE KUULUU? www.mitakuuluu.fi OON SUA VARTEN KU HALUAT PUHUA
MITEN JAKSAN?
Tri Everlyn BURNOUT KLUBI SÄÄNNÖT JA OHJEET: Ole perfektionisti ; älä koskaan hyväksy mitään muuta kuin täydellisyys Työskentele vähintään 10 tuntia päivässä; tee töitä niin monien juhlapäivien/lomien aikana kuin mahdollista Noudata pikaruoka ja karkkipatukka dieettiä Noudata joustamatonta idealismia Ota vastuu kaikkien ystäviesi, perheen ja työtovereiden ongelmien ratkaisemisesta Älä koskaan delegoi mitään vastuistasi
Älä koskaan sano EI yritä miellyttää kaikkia ihmisiä kaiken aikaa Älä koskaan hukkaa aikaa rentoutumiseen Älä koskaan kuntoile Älä koskaan ota aikaa itsellesi; jos joskus olet pakotettu siihen, tunne siitä niin paljon syyllisyyttä kuin mahdollista Sinun on muistettava, että jokainen muu tulee ensin sinun tarpeittesi aika tulee myöhemmin Ennen KAIKKEA, mene emotionaalisesti mukaan kaikkeen mihin voit. Opi empatisoimaan kaikkia elämäsi aspekteja
LUPA HUOLEHTIA ITSESTÄ!
MYÖTÄTUNTO ITSEÄ KOHTAAN - Kristin D. Neff MYÖTÄTUNTO Toisen kärsimyksen tunnistaminen ja tarkka näkeminen ja kokeminen (ystävällisyyden, välittämisen ja ymmärtämisen tunteet) ja halu auttaa, lievittää kärsimystä MYÖTÄTUNTO ITSEÄ KOHTAAN: Itseen kohdistuvan arvostelun lopettaminen ja aktiivinen itsensä kohtaaminen ja lohduttaminen
YSTÄVÄLLISYYS ITSEÄ KOHTAAN Ole ymmärtäväinen itseäsi kohtaan kärsiessäsi, epäonnistuessasi tai tuntiessasi itsesi puutteelliseksi Rauhoitu ja pidä huolta itsestäsi vaikeuksia kohdatessasi Myönnä ongelmasi ja puutteesi tuomitsematta Hyväksy hyväntahtoisesti, että aina emme voi saada mitä haluamme
MILLAINEN SISÄINEN VALMENTAJA SINULLA ON?
MITÄ JOS EI AINA PUTOAKAAN JALOILLEEN?
MITÄ ITSE VOI TEHDÄ
Huolehdi päivärytmistä ja tee mielekkäitä asioita
Lepää, nuku, rentoudu
Löydä itsellesi sopiva harrastus
Syö terveellisesti ja liiku riittävästi
- Mikä sinulle on tärkeää? - Mikä tuo iloa elämääsi? - Mikä auttaa sinua selviytymään surusta ja pettymyksistä?
Mitkä ovat omat tavoitteesi ja asioiden tärkeysjärjestys?
Arvosta itseäsi ja Pidä huolta ihmissuhteistasi
Pyydä apua!
Jotta ei menisi suorittamiseksi Henkilökohtainen elämä Harrastukset, musiikki, liikunta, nauru, ilo Läheiset Tauot Hengittely / mielikuvaharjoitteet Esim. www.oivamieli.fi Lempeys itselle
Mitä sinulle kuuluu?
Olet tärkeä
https://www.youtube.com/watch?v=8xp8lfrf-vo
Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun. - Eeva Kilpi
LÄHTEET WHO (2011): Psychological first aid: Guide for field workers Mielenterveys elämäntaitona. Mielenterveyden ensiapu 1. Suomen mielenterveysseura 2013. Käsikirja mielen terveydestä ja ensiavusta. Suomen mielenterveysseura 2013. Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut. Opas kunnille ja kuntayhtymille. STM. Julkaisuja 2009:16 TENTS The Europian Network for Traumatic Stress ohjelma Soili Poijula, Ari-Matti Huotari. Stepped model of care koulutus Taitoja mielen toipumiseen. Opas työntekijöille. THL Jon Kabat-Zinn (2007). Täyttä elämää. Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa. WHO 2015, Itsemurhien ehkäisy Globaali velvollisuus, Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura 2017, Vastaajan opas kriisipuhelin päivystäjille