Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat"

Transkriptio

1 Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat

2 Piirin kriisiohjeistus Hämeen partiopiirin hallitus hyväksynyt kokouksessaan Tarkoitus parantaa piirin ja lippukuntien valmiutta ja toimintaa äkillisissä kriiseissä Taustatietoa eri kriiseistä Toimintaohjeita erilaisiin kriiseihin Ohjeistus kriisiryhmän perustamiseen Päivitettävä suunnitelma Oletko jo lukenut? hameen_partiopiirin_kriisisuunnitelma_2016.pdf

3 Kriisiryhmä Aloitti päivystämisen Puhelinnumero (24/7) Sokkivaiheen tuki, defusing Asiantuntijuus, kehittäminen, kriisisuunnitelman päivittäminen Esim. jos partiotilaisuudessa vakava loukkaantuminen Kololla tai kämpällä tulipalo tms. Partiolainen käyttäytyy poikkeavasti Tapahtumaan tulee ulkopuolisia, jotka käyttäytyvät uhkaavasti Tarvittaessa aina ensin 112

4 Milloin soitan Tommille? Piirin toiminnanjohtajan puhelin (24/7) Jos epäilette, että lippukunnassanne tapahtuu väärinkäytöksiä Lippukunnalla vakavia erimielisyyksiä vanhempien tai taustayhteisön kanssa Tiedostusvälineet alkavat kysellä Haluat tiedottaa omaisuusvahingosta

5 JOS ET TIEDÄ SOITTAAKO VAI EI à SOITA JOS ET TIEDÄ KELLE SOITTAA à SOITA KRIISIPUHELIMEEN

6 Traumaattinen tapahtuma Äkillinen, yllättävä, järkyttävä à psyykkinen valmistautuminen mahdotontoa Muuttaa usein uhrin keskeisiä elämänarvoja Reaktiot voimakkaita yksilö-, yhteisö- tai kansakunnan tasoinen Suora- ja epäsuora vaikutus Yksilöllinen prosessi Ei ole sairaus

7 Krisiin vaiheet Sokkivaihe muutama tunti - muutama vuorokausi 1. vaihe, alkaa heti tapahtuman jälkeen Ei voi olla totta! Aistit herkkinä, ns. Supermuisti Henkinen ja fyysinen kipu mahdollisesti pois (tulevat myöhemmin) Läsnäolo tärkeämpää kuin sanat Ohjataan lempeästi, kerrotaan tulevasta Syöminen, juominen, lepääminen tärkeää Suojataan tiedotusvälineiltä

8 Kriisin vaiheet Reaktiovaihe viikoista muutamaan kuukauteen Välitön vaara ja tapahtuma ohi Tulla tietoiseksi tapahtuneesta ja sen merkityksestä Piilotetut tunteet tulevat esiin Painajaisia, syyllisyyttä Elimistö säännöstelee prosessia Muisti ja keskittymisongelmia Pahoinvointia Aikaisemmat käsittelemättömät traumat saattavat nousta pintaan Sosiaalinen verkosto tärkeää à mahdollistaa läsnäolon ja kuuntelun

9 Kriisin vaiheet Korjausvaihe -- muutamasta kuukaudesta vuoteen Traumasta palautuminen Aktiivista tapahtuman käsittelyä, univaikeuksia Tapahtumat siirtyvät vähitellen takaa-alalle kuitenkin hidas prosessi Suuntautuminen tulevaisuuteen Sopeutumisvaihe Trauma on integroitunut osaksi elämää

10 Toiminta äkillisissä kriiseissä Tee tilannearvio Pelasta hengenvaarassa olevat Hälytä 112 Anna hätäensiapu Anna muu tarvittava ensiapu Opasta Soita päivystävään numeroon Huomioi lippukunnanjohtajan informointi Huolehdi myös itsestäsi

11 Ehkäisevä toiminta Nuoruudessa kehitytään nopeasti fyysisesti ja psyykkisesti Ensirakastuminen, vanhempien ero, koulun aiheuttamat paineet, pettymyksiä, isoja päätöksiä tulevaisuuden suhteen à saattaa vaikuttaa mielenterveyteen Mielenterveydenhäiriöihin liittyy häpeää ja nuori saattaa jäädä ongelmien kanssa yksin Partiolla tärkeä rooli turvallisen ympäristön tarjoamisessa, jossa nuori kokee onnistumisia ja pettymyksiä Hyvä tarkkailu ja tunnistamisen paikka nuoren ongelmille Puhutaan avoimesti ja keskustellaan nuorten kanssa

12 Mielenterveyteen vaikuttaminen Promootio l. Edistämien Läheiset ihmissuhteet, sosiaalisia suhteita tukeva ja salliva lähiyhteisö Preventio l. Ehkäisy Puhutaan mielenterveydestä ja sen tukimuodoista à tieto leviää, helpompi ottaa puheeksi Interventio l. Menetelmä mielenterveyden tukemiseen Mikä tahansa menetelmä esim. tutor toiminta

13 Mielenterveyttä suojaavat tekijät Ulkoiset tekijät Esim. partio itsessään, tarjoamalla turvallisen ympäristön, aikuisen läsnäolon, hyvät ihmissuhteet sekä myönteisiä samaistumismalleja Omat selviytymiskeinot Luovuus, ongelmanratkaisukeinot, huumori, liikunta, itku, vastoinkäymisten hyväksyminen ja liittäminen osaksi omaa tarinaa Oma selvitymiskyky Joustavuus ja lannistumattomuus Kyky havannoida omia ja toisten toimintaa, tunteita ja ajatuksia

14 Huoli nuoresta herää Varmista tosiasiat Suora ja lämmin kohtaaminen Ilmaise oma huolesi Mua huolestuttaa, että sää et ole enää niin iloinen Näen, että sulla on jotain jälkiä käsissäsi, ootko satuttanut itseäsi? Kunnioita, älä tuomitse Tarjoa vaihtoehtoja

15 Huoli nuoresta herää Paha olo voi olla kavereiden tiedossa Voi tuntua ahdistavalta Ei keinoja auttaa Ota huomioon myös ympärillä olevat kaverit

16 Kuolema Tee tarvittavat ensiaputoimenpiteet Soita 112 Soita päivystävään numeroon ja lippukunnanjohtajalle Kerää lähiryhmä kokoon, kerro tapahtumasta, käytä kuolema sanaa Älä jätä ketään yksin tai päästä pois Kaikkeen ei tarvitse tietää vastausta Kuolemasta vanhemmille tiedottaa ammattilainen yleensä poliisi Huolehdi omasta jaksamisesta

17 Jos partiolaisen lähiomainen kuolee Sovi kertomisesta perheen kanssa Mieluiten lapsen oma vanhempi kertoo Luo rauhallinen tilanne Soita päivystävään numeroon Älä päästä henkilöä yksin Huolehdi omasta jaksamisesta Jatka omia rutiineja

18 Miten kohdata? Esittele itsesi Läsnäolo sanoja tärkeämpää Kosketa, jos henkilö kokee sen hyväksi Älä jätä henkilöä yksin Kerro mitä teet ja ole rehellinen Muista luottamuksellisuus Kuuntele ja kuule

19 Miten kohdata? Lempeys, turvallisuus, selkeys, ihmisyys Kerro omasta toiminnasta teimme kaiken voitavan ja henkilö on nyt viety sairaalaan Yleensä omaisilta kuulee lisää Kerro myös, kriisiryhmän saapumisesta ja jos poliisit ovat tulossa paikalle, että se on normaalia Tulevista reaktioista ja että ne ovat normaaleja Päivystävästä numerosta saat apua

20 Lapsen kohtaaminen 9 vuotias ymmärtää kuoleman lopullisena vuotias ymmärtää kuoleman samalla tapaa kuin aikuiset Lapsen hahmotus- ja käsittelykyky on yleensä parempi mitä aikuiset kuvittelevat sen olevan Lyhytjänteisyys: lapsi ei jaksa surra kerralla kauaa Konkreettisuus: missä kuollut henkilö on, miltä näyttää

21 Lapsen kohtaaminen Minäkeskeisyys: lapsi käsittelee asiaa itsensä kautta, saattaa syyttää itseään tapahtumasta Tärkeää kertoa, että lapsen teko, ajattelu tai sanominen ei aiheuttanut tapahtumaa Lapsi työstää asiaa monelle eri tapaa esim. piirrustukset, väkivaltaiset leikit Kysymyksiin konkreettisia vastauksia Jos lapselle jätetään kertomatta oleellisia asioita, mieli täyttää aukot Lasta ei saa säästää kertomiselta Rehellinen kertominen auttaa lasta luottamaan aikuiseen ja ymmärtämään aikuisen suremista Arkirutiinien jatkaminen auttaa myös, samoin harrastukseen palaaminen

22 Nuorten kohtaaminen Ole avoin, rehellinen ja suora Herkkä kehitysvaihe ja ystäväsuhteet tiiviitä Tieto leviää nopeasti, myös väärä tieto ja huhut Tarinat alkavat elää ja muuttavat muotoaan Katkaise huhuilta siivet Virallinen tiedotus nuorille ja vanhemmille

23 Lapsi/nuori palaa partioon Sovi mitä kerrotaan, kuka kertoo ja milloin Kertominen auttaa, ettei tarvitse jännittää tuleeko asia esille Myös muiden lasten vanhemmille, että tietävät mitä on puhuttu ja osaavat seurata reaktiota

24 Lippukunnan tukijat Muut johtajat ja aikuiset Lippukunnanjohtaja Turva-aikuinen Kriisiryhmä Piirin työntekijät Taustayhteisöt

25 Pidä huolta itsestäsi Älä jätä ongelmia ratkomatta omassa elämässäsi Ole rehellinen, aina ei voi auttaa muita Syö, nuku, liiku, puhu Älä käytä liikaa alkoholia Miten itse autat itseäsi?

26 Milloin tarvitsee muiden apua? Jatkuva ahdistuneisuus, masentuneisuus Unettomuus ja rauhaton nukkuminen Keskittymisvaikeudet Työnteon vaikeuksia Ihmissuhteet kärsivät, eristäytyminen Elmänhalu kadonnut Alkoholin ja lääkkeiden liikakäyttö Itsemurha-ajatukset Fyysisiä oireita ilman selvää syytä Ei ole ketään, jolle voi puhua

27 Miten voit auttaa? esittele itsesi anna ensin tarvittava fyysinen ensiapu käyttäydy rauhallisesti ja kuuntele henkilöä kosketa, jos uhri kokee sen hyväksi muista yleinen huolenpito (tavarat, juominen) anna henkilön itkeä

28 Miten voin auttaa? anna henkilölle rauha ulkopuolisista älä jätä henkilöä yksin kerro mitä teet ja ole rehellinen muista luottamuksellisuus huolehdi avun jatkuvuudesta

29 Purkukeskustelu Kokoontukaa rauhalliseen paikkaan, istukaa ringissä Luottamuksellinen keskustelu, asioista ja tunteista ei puhuta muille Jokainen kertoo vuorollaan oman tehtävänsä ja kokemuksensa tehtävistään ja tapahumista Jokainen tuo esille ajatukset ja tuntemukset tapahtuman aikana ja sen jälkeen Vetäjä tekee yhteenvedon ja arvioi tarvitseeko joku lisätukea à yhteys kriisiryhmään Kerro myös kenen puoleen kääntyä, jos tapahtumat tai oma rooli alkaa häiritä arkea ja rutiineja

30 Miten henkilö voi auttaa itseään? puhu muille kokemuksista ja tuntemuksista palaa tapahtumapaikalle, jos mahdollista tapaa kohtalotovereita jatka vanhoista rutiineista kerro työpaikalla tapahtuneesta liiku

31 Miten henkilö voi auttaa itseään? vältä turruttamasta tunteita lääkkeillä ja alkoholilla kuuntele läheisiä, tapahtuma on yhteinen muista, että reaktiot ovat normaaleja: ei ole vääriä tuntemuksia itkeminen helpottaa myös piirtäminen, soittaminen, kirjoittaminen auttaa

32 Mitä voin itse tehdä? Tutustu kriisisuunnitelmaan Käy henkisen ensiavun kurssi Pidä itsesi hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa Puhu vaikeuksista Kysy kaverilta miten menee Älä jää tai jätä ketään yksin Jatka normaaleja rutiineja

33 Yhteenveto Reaktiot kriisin sattuessa ovat normaaleja ja kuuluvat asiaan Lähiverkolla ja arjen rutiineilla tärkeä osa toipumista Ole oma itsesi ja läsnä Kaikkea ei tarvitse tietää Kriisiryhmä auttaa Huolehdi myös itsestäsi ja turvallisuudesta

34 Case 1 Seikkailija vetäytyy leirillä muusta ryhmästä ja pienen etsinnän jälkeen löydät hänet itkemästä

35 Case 2 2 tarpoja tyttöä ovat tapelleet ja sudenpentuja on ollut näkemässä ja kuuntelemassa

36 Case 3 Yksi leiriläisistä on polttanut molemmat kätensä trangialla ja häntä pitää lähteä viemään lääkäriin. Teitä on 2 johtajaa ja 15 leiriläistä

37 Case 4 Olette Suurjuhlassa, jossa 4 vaeltajaa tulevat illalla humalassa majoitukseen. Yksi on itkuinen ja kertoo jonkun miehen käyneen käsiksi.

38 Case 5 3 samoajaa tulee humalassa vastaan Suurjuhlassa

39 Case 6 Samoaja on ollut muutaman kerran poissa kokouksista, seuraavalla kerralla käytös on erilaista ja samoaja on poissaoleva ja hänellä on keskittymisvaikeuksia.

40 Case 7 Kurssinjohtajana huomaat, että kurssilainen alkaa käyttäytyä omituisesti ja puheessa ilmenee itsetuhoisuutta

41 Case 8 Johtajakaverisi on kuollut äkillisesti. Olette vetäneet sudenpentulaumaa yhdessä muutaman vuoden. Menet kuoleman jälkeen ensimmäisen kerran kololle sudenpentulaumaa vetämään

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Lippukuntien jäsenmäärä Länsi-Helsingissä. Mikko Mulari, Pohja ja numerot: Tapani Tulkki

Lippukuntien jäsenmäärä Länsi-Helsingissä. Mikko Mulari, Pohja ja numerot: Tapani Tulkki Lippukuntien jäsenmäärä Länsi-Helsingissä Mikko Mulari, 6.9.2011 Pohja ja numerot: Tapani Tulkki Pääkaupunkiseudun partiolaiset / Dokumentin otsikko / Etunimi Sukunimi / 10.10.2010 Jäsenmäärän kehitys

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N KRIISITIEDOTUSOHJE

ETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N KRIISITIEDOTUSOHJE OHJEEN TARKOITUS Tämä ohje on tarkoitettu Etelä-Karjalan Partiolaiset ry:n luottamushenkilöille ja piirin lippukuntien johdon käyttöön. Tiedotus käynnistetään ohjeen mukaan tilanteissa, joissa piirin tai

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus   Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival. OMAN VUORON ODOTTAMINEN Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus www.viitotturakkaus.fi Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.com OMAN VUORON ODOTTAMINEN OMAN VUORON ODOTTAMINEN Oman vuoron odottaminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen Nuoren asumisen ajankohtaispäivä 2019 Marja Snellman-Aittola, Osaamiskeskus Vahvistamo, HELSINKI, 6.2.2019 Nuorisoalan Osaamiskeskus Vahvistamo Osaamiskeskukset

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012 NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA Lätzä ja Petra 19.1.2012 Missä mennään? Partiolaisten jäsenmäärä on laskenut rajusti muutamassa vuodessa Nyt SP:ssä jäseniä n. 55 000 Samanlaisella kehityksellä, 10 vuoden kuluttua

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Uskomatonta ja ennenkokematonta:

Uskomatonta ja ennenkokematonta: Uskomatonta ja ennenkokematonta: LEIRI KESKELLÄ KAUPUNKIA! Oululaiset partiolaiset kokoontuvat yhteiselle leirille Kuusisaareen ensi kesänä. Ohjelmaa merellä, rannalla, keskellä kaupunkia. Uusien ja vanhojen

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry #MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta: HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.

Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1. Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.2018 Kriittinen tapahtuma Mikä tahansa tilanne, joka aiheuttaa voimakkaan

Lisätiedot

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia

Lisätiedot