PORVOON KAUPUNKI Tuorilan koulu Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33849
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (33) TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena oli Porvoossa sijaitseva Tuorilan koulun nk. asuinrakennus. Kyseinen rakennus on valmistunut vuonna 1957. Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää kokonaisvaltaisesti eri rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haitta-/riskitekijöitä. Tutkimukset ovat suoritettu aistinvaraisin arvioin sekä rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten ja rakenneavauksista otettujen materiaalinäytteiden avulla. Tutkimustulosten perusteella: Rakennuksessa esiintyy merkittäviä, sisäilman laatuun mahdollisesti vaikuttavia mikrobivaurioita useassa ei rakenteessa. Merkittäviä mikrobivaurioita todettiin alapohjarakenteiden ja maata vasten olevien ulkoseinien toja-eristeissä sekä välipohja- ja yläpohjarakenteiden kutterinlastueristeissä. 1.kerroksen ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä ei todettu merkittäviä mikrobivaurioita, mutta ulkoseinärakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioiden riskiä lisää merkittävästi tuulettumatonta julkisivuverhousta vasten oleva tiheä kasvillisuus, ikääntyneet ikkuna-ja vesipellitysrakenteet sekä puutteellinen rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta. Rakennuksessa ei ole toimivaa salaojajärjestelmää ja kellarikerroksessa maata vasten olevien seinärakenteiden vedeneristykset (bitumisively) ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja bitumisivelykerrosten vedeneristyskyky on heikentynyt. Rakennuksen vesikatteena olevan konesaumatun peltikatteen maalipinta hilseilee irti alustastaan eikä peltikatteen alla ole katteen alapintaan kondensoituvan veden rakennuksen ulkopuolelle pois ohjaavaa aluskatetta. Jatkotoimenpidesuositukset: Rakennuksessa useassa rakenteessa todettujen mikrobivaurioiden korjaaminen vaatii mittavia purku- ja uudelleenrakennus toimenpiteitä. Korjaustoimenpiteet kohdistuvat pääosin kaikkiin rakenneosiin. Jatkotoimenpidesuositusten yhteenveto on esitetty kappaleessa 9. Korjaustoimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (33) Sisällysluettelo 1 Yleistiedot... 4 1.1 Tilaaja... 4 1.2 Tehtävän sisältö... 4 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot... 4 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat... 5 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta.... 5 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio... 5 2.1.1 Materiaalien mikrobit... 5 Tutkimustulokset rakenneosittain... 6 3 Alapohjarakenteet... 6 3.1 Kellarikerros... 6 3.1.1 Sijainti... 6 3.1.2 Rakenne... 6 3.1.3 Havainnot... 7 3.1.4 Materiaalien mikrobit... 10 3.1.5 Johtopäätökset... 10 3.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 11 4 Ulkoseinät ja sokkelirakenne... 11 4.1 Kellarikerros... 11 4.1.1 Sijainti... 11 4.1.2 Rakenne... 11 4.1.3 Havainnot... 12 4.1.4 Materiaalien mikrobit... 16 4.1.5 Johtopäätökset... 16 4.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 16 4.2 Ensimmäinen kerros... 17 4.2.1 Sijainti... 17 4.2.2 Rakenne... 17 4.2.3 Havainnot... 17 4.2.4 Materiaalien mikrobit... 20 4.2.5 Johtopäätökset... 20 4.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 21 5 Välipohjat... 21 5.1.1 Sijainti... 21 5.1.2 Rakenne... 21 5.1.3 Havainnot... 21 5.1.4 Materiaalien mikrobit... 23
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (33) 5.1.5 Johtopäätökset... 24 5.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 24 6 Väliseinät... 24 6.1 Kellarikerros... 24 6.1.1 Sijainti... 24 6.1.2 Rakenne... 24 6.1.3 Havainnot... 24 6.1.4 Johtopäätökset... 25 6.1.5 Jatkotoimenpidesuositukset... 25 6.2 Ensimmäinen kerros... 25 6.2.1 Sijainti... 25 6.2.2 Rakenne... 25 6.2.3 Havainnot... 25 6.2.4 Materiaalien mikrobit... 26 6.2.5 Johtopäätökset... 26 6.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 26 7 Yläpohjat ja vesikatto... 27 7.1.1 Sijainti... 27 7.1.2 Rakenne... 27 7.1.3 Havainnot... 27 7.1.4 Materiaalien mikrobit... 30 7.1.5 Johtopäätökset... 30 7.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 31 8 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta... 31 8.1.1 Havainnot... 31 8.1.2 Johtopäätökset... 32 8.1.3 Jatkotoimenpidesuositukset... 32 9 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä... 32 Liitteet Liite 1. Liite 2. Näytteenottopisteet ja rakenneavaukset pohjapiirustuksissa Materiaalien mikrobit analyysivastaus 378918, Työterveyslaitos, 27.6.2018
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (33) Tuorilan koulu 1 Yleistiedot Tuorilan koulu Tuorilanmäki 13 06500 Porvoo 1.1 Tilaaja Porvoon kaupunki, toimitilajohto Pekka Koskimies Tekniikankaari 1 06100 Porvoo 040 489 1865 pekka.koskimies@porvoo.fi 1.2 Tehtävän sisältö Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Porvoossa sijaitsevan Tuorilan koulun nk. asuinrakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimukset ovat suorittaneet 4.6. 6.6.2018 välisenä aikana Rkm. Timo Ekola ja TkK Juuso Parkkinen. 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Porvoossa sijaitsevan Tuorilan koulun nk. asuinrakennus on valmistunut vuonna 1957. Rakennus sijaitsee rinteessä ja on kaksikerroksinen. Rakennuksen kellarikerroksen ulkoseinät ovat betonirakenteisia ja osittain ympäröivää maanpintaan alempana. Ensimmäisen kerroksen osalta seinät ovat puurankarunkoisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Rakennuksessa on lisäksi kylmä ullakko. Vesikatemateriaalina on saumattu peltikatto. Rakennuksen kellarikerroksessa on teknisen työn opetustilat, varastotilaa, sauna ja peseytymistilat sekä kattilahuone. Ensimmäisessä kerroksessa on tyhjillään oleva asuinhuoneisto sekä tekstiilityön opetustilat. Rakennus on ollut vuoden verran tyhjillään rakennukseen liitettyjen oireiden takia. Teknisen työn tiloissa järjestetään opetusta noin kerran viikossa. Aiemmin tehdyistä korjauksista ei ole tarkkoja tietoja. 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot Tuorilan koulun asuinrakennuksen satelliittikuva ja sijoittuminen ilmansuuntiin nähden on esitetty alla olevassa kuvassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (33) Kuva 1. Satelliittikuva Tuorilan koulun nk. asuinrakennuksesta (Lähde: Google Maps). 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimusten tukena on ollut käytettävissä seuraavia tietoja ja asiakirjoja: Alkuperäiset suunnitelmat: Pohjapiirustukset Aiemmat tutkimukset: Kiinteistön tilan / korjaustarpeen arviointi, Sisäilmakeskus, 27.3.2017 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta. Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista selvitettiin eri rakenneosien rakennetyypit, kohteesta ei ollut alkuperäisiä suunnitelmia käytettävissä. Rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Tutkimuksista tarkemmin Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Rakenneavauksia yhteensä 24 kpl ja materiaalinäytteiden ottoja eri puolilta rakennusta o Materiaalinäytteitä 33 kpl mikrobianalyysiin 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio 2.1.1 Materiaalien mikrobit Rakenteista otetut materiaalinäytteet analysoitiin ns. suoraviljelymenetelmällä. Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (33) Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV) Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira, 8/2016). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Tutkimustulokset rakenneosittain 3 Alapohjarakenteet 3.1 Kellarikerros 3.1.1 Sijainti Kellarikerroksen alapohjarakenteiden sijainnit on merkitty alla olevaan kuvaan vihreällä (AP1), keltaisella (AP2) ja sinisellä (AP3). AP2 AP1 AP3 3.1.2 Rakenne Kellarikerroksen alapohjarakenteiden toteutustavat selvitettiin rakenneavauksilla. Rakenneavauksien perusteella kellarikerroksesta löytyy kolme erilaista alapohjarakennetyyppiä AP1, AP2 ja AP3. Kaikille näille rakennetyypeille on yhteistä maanvarainen kantava betonilaatta, joka on paksuudeltaan noin 100 millimetriä. Teknisen työn tiloissa kantavan betonilaatan päällä on bitumisively ja sementtilastulevy eli Toja-levy. Toja-levyn päältä lähtevät ponttilautalattiaa kannattelevat puupalkit/koolauspuut. Alapohjarakennetta, jossa maata vasten olevan betonirakenteen päällä on herkästi kosteusvaurioituneita materiaaleja, voidaan pitää ns. kosteusteknisesti riskialttiina rakenteena. Rakenteessa mahdollinen maaperästä betonilaattaan tapahtuvan kapillaarinen kosteuden nousu voi vaurioittaa eriste- ja puumateriaaleja ja mahdollistaa mikrobivaurion syntymisen. Riskiä lisää betonilaatan yläpinnassa olevan bitumisivelykerroksen vedeneristävyysominaisuuksien heikkeneminen ikääntymisen myötä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (33) Alapohjarakenne AP1 on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: Kuva 2. Alapohjarakenne AP1 Kellarissa pinta-alaltaan suurimmalla alueella alapohjarakenteena on maalattu lämmöneristämätön betonilaatta. Rakenteessa on kosteuseristeenä bitumisively. Rakenteeseen ei itsessään liity riskiä kosteusvaurioitumisesta, koska rakennetta ei ole päällystetty tiiviillä pinnoitteella, kuten muovimatolla. Alapohjan kantavaan betonirakenteeseen maaperästä nouseva kapillaarinen kosteus pääsee haihtumaan betonilaatan pinnalla olevan ohuen maalikerroksen läpi sisäilmaan. Alapohjarakenne AP2 on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: Kuva 3. Alapohjarakenne AP2 Teknisen työn varastohuoneen alapohjarakenteessa kantavan betonilaatan päällä on mineraalivillaeriste, jonka ala- ja yläpinnassa on paperi (terva- ja rakennuspaperi). Rakenteessa olevien eriste- ja paperimateriaalien johdosta rakenteeseen liittyy samat riskit kuin rakennetyyppiin AP1. Rakennetyyppi AP3 on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: 3.1.3 Havainnot Kuva 4. Teknisen työn varaston alapohjarakenne AP3. Alapohjarakenteen betonilaattaan tehtyjen rakennetarkastusreikien perusteella täyttömaakerroksen materiaali on pääosin kapillaarisen kosteudennousun mahdollistavaa hienoa hiekkaa. Täyttömaakerroksen hiekan havaittiin olevan kosteaa pumppuhuoneen ja teknisen työn varaston alueella lähellä maanvastaista seinää. Betonilaatan yläpinnassa tai betonilaatan kerrosten välissä havaittiin bitumisivelykerros, jonka voidaan katsoa olevansa teknisen käyttöikänsä loppupäässä ja näin ollen vedeneristävyysominaisuuksien heikentyneen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (33) Teknisen työn tiloihin tehtiin yhteensä kolme rakenneavausta AP1 alapohjarakenteeseen. Rakenneavauksissa olevista toja-levystä otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten. Kaikissa näytteissä esiintyy vahva viite mikrobi. Teknisen työn tilan alapohjarakenteen viemäriputken viereen tehdyssä rakenneavauspisteessä (RA3) olevissa puurakenteissa on havaittavissa kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä, jotka voivat liittyä aiemmin tapahtuneisiin viemäriputken vuotoihin. Toja-levyssä (N3) esiintyy vahva viite mikrobi. Betonilaatan alapuolinen hiekkakerros oli tutkimushetkellä kuiva. Lisäksi teknisen työn varaston AP3 alapohjarakenteesta otetussa mineraalivillaeristenäytteessä esiintyy vahva viite mikrobi. Näiden havaintojen pohjalta voidaan todeta alapohjarakenteeseen AP1 ja AP3 liittyvien kosteusteknisten riskien toteutuneen. Kuva 5. Yleiskuva teknisen työn tilasta. Kuva 6. Teknisen työn tiloissa lattiarakenteena on betonilaatan päälle rakennettu lankkulattia (AP1) Kuva 7. Teknisen työn tilan eteisen alapohjan (AP1) rakenneavaus (RA2). Kuva 8. Rakenneavaus (RA2). Toja-levyssä (N2) esiintyy vahva viite mikrobi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (33) Kuva 9. Teknisen työn tilan alapohjarakenteen (AP1) rakenneavaus (RA3) viemäriputken vierestä. Kuva 10. Rakenneavaus (RA3). Alapohjarakenteessa (AP1) on havaittavissa kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä puurakenteissa. Kosteus on mahdollisesti peräisin viemäriputken vuotamisesta. Tojalevyssä (N3) esiintyy vahva viite mikrobi. Kuva 11. Porrashuoneen alapuolisen varastotilan rakenneavaus (RA4). Alapohjarakenne on AP2. Kuva 12. Rakenneavaus (RA4). Betonilaatan (100mm) alapuolella on hiekkatäyttö. Hiekkakerros oli tutkimushetkellä kuiva. Kuva 13. Pumppuhuoneen alapohjarakenteen (AP2) rakenneavaus (RA11) maanvastaisen kellarinseinän vierestä. Kuva 14. Rakenneavaus (RA11). Betonilaatan alapuolinen hiekkatäyttö on kosteaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (33) Kuva 15. Yleiskuva teknisen työn varastosta. Kuva 16. Teknisen työn varaston rakenneavaus (RA10). Alapohjarakenne on AP3. Mineraalivillassa esiintyy vahva viite mikrobi. Täyttömaakerroksen hiekka/sorakerros on kosteaa. 3.1.4 Materiaalien mikrobit Alapohjarakenteista otettiin yhteensä neljä materiaalinäytettä neljästä eri rakenneavauspisteestä. Taulukko 1. Alapohjarakenteiden näytetulokset Rakenne avaus Näyt e Rakenne Materiaa li Tila Vaurioviite RA1 RA2 RA3 RA10 N1 N2 N3 N7 AP1 Puukoolattu lankkulattia betonilaatan päällä AP1 Puukoolattu lankkulattia betonilaatan päällä AP1 Puukoolattu lankkulattia betonilaatan päällä AP3 Puukoolattu lankkulattia betonilaatan päällä Tojalevy Tojalevy Tojalevy Mineraali villa Tekninen työ Eteinen Tekninen työ Tekn. työn varasto Vahva viite Vahva viite Vahva viite Vahva viite 3.1.5 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella teknisen työn tiloista otetuista alapohjan toja-levynäytteissä (N1, N2, N3) esiintyy vahva viite mikrobi. Toisella puolella rakennusta sijaitsevan teknisen työn varaston alapohjarakenteen mineraalivillanäytteessä (N7) esiintyy myös vahva viite mikrobi. Näytteissä, joissa esiintyy vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy kohtalaisesti erittäin runsaasti Penicilliumia sekä niukasti runsaasti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus penicillioides, Aspergillus ustus, Aspergilus versigolor ja Engyodontium. Osassa näytteistä todettiin Streptomyces aktinobakteereja. Alapohjarakenteiden betonilaatan alapuolinen hiekkatäyttö mahdollistaa kapillaarisen kosteuden nousun betonilaattaan ja betonilaatta nostaa kosteutta edelleen laatan yläpintaan, mahdollistaen yläpuolisen materiaalien vaurioitumisen. Puuttuva/puutteellinen salaojajärjestelmä lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (33) Alapohjarakenteet, joissa betonilaatan päällä on orgaanista materiaalia (AP1, AP3) ovat kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita. Aistinvaraisten havaintojen ja analyysitulosten perusteella voidaan todeta riskien toteutuneen, toja- ja mineraalivillaeristeissä on havaittavissa mikrobivaurioita. 3.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset Alapohjarakenteet puretaan ja uudelleen rakennetaan kosteus- ja lämpöteknisesti toimivaksi rakenteeksi. Alapohjarakenteen uusiminen vaatii eristä korjaussuunnittelua. 4 Ulkoseinät ja sokkelirakenne 4.1 Kellarikerros 4.1.1 Sijainti Kellarikerroksen ulkoseinärakenteiden US1 sijainti on merkitty alla olevaan kuvaan punaisella ja ulkoseinärakenteen US2 sinisellä. Vanha polttopuuluukku, jonka kohdalla on toja-eriste. 4.1.2 Rakenne Kellarikerroksen ulkoseinärakenteisiin tehtyjen rakennetarkastusreikien kautta selvittiin kellarin ulkoseinärakenteiden toteutustavat. Kellarikerroksen kantavan rungon muodostaa osittain maanvastainen betoniseinärakenne. Teknisen työn tiloissa sisäpinnassa olevan kuorimuurauksen takana on ilmarako ja eristeenä on kosteusvaurioitumiselle herkkä toja-levy. Toja-levy on asennettu kosteuseristeenä toimivaa bitumisivelyä vasten. Betonikuoren sisäpinnassa olevan tojalevyn takia rakenne on kosteusteknisesti riskialtis. Tojalevy voi vaurioitua betonin läpi siirtyvän kosteuden vaikutuksesta, etenkin jos seinärakenne on osittain ympäröivää maanpintaa alempana. Seinäosuuksilla, jotka ovat ulkopuolisen maanpinnan tason alapuolella on betonin ulkopinnassa bitumisivelykerros. Kellarikerroksen ulkoseinärakenne US1 on esitetty alla olevassa kuvassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (33) Kuva 17. Kellarikerroksen ulkoseinärakenne US1 ulkoa sisäänpäin katsottuna. Pesuhuoneen ja teknisen työn varastohuoneen kohdalla ulkoseinärakenteet ovat betoni-tiiliseiniä (rakenteessa ei ole lämmöneristekerroksia). Betonin ja tiilen välissä on bitumisively. Bitumisively on myös betonin ulkopinnassa seinäosuuksilla, jotka ovat ulkopuolisen maanpinnan tason alapuolella. Kellarikerroksen ulkoseinärakenne US2 on esitetty alla olevassa kuvassa. 4.1.3 Havainnot Kuva 18. Kellarikerroksen ulkoseinärakenne US2 ulkoa sisäänpäin katsottuna. Rakennus sijaitsee rinteessä ja länsipuolen päätyseinä on kellarikerroksen osalta lähes kokonaan ympäröivää maanpintaa alempana. Kellarikerroksen seinissä on vanhat bitumisivelyt, jotka ovat jo teknisen käyttöikänsä loppupäässä ja näin ollen sen alkuperäinen vedeneristyskyky on heikentynyt. Kellarikerroksen ulkoseinien ulkopinnoilla, ympäröivän maanpinnan tason yläpuolella, on havaittavissa kosteusvauriojälkiä. Kosteusvauriojälkien kohdilla ulkopinnassa olevien betonirakenteiden maalipinnoitteet irtoavat alustastaan ja rakenteissa esiintyy nk. kalkkihärmäjälkiä. Myös maanpinnan tason alapuolella olevien ulkoseinäosuuksien sisäpinnoilla esiintyy merkittäviä kosteusvauriojälkiä, jotka ovat havaittavissa sisämaalin irtoiluna ja lohkeiluna. Länsipuolen seinustalla on ilmeisesti ollut vanha polttopuuluukku/ -kuilu, joka on myöhemmin laitettu umpeen. Polttopuuluukun kohdalla seinärakenteessa on ympäröivästä seinästä poiketen eristeenä toja-levy, eikä havaintojen mukaan rakenteessa ole lainkaan bitumisivelyä vedeneristeenä. Polttopuuluukun alapuolella olevan seinärakenteen sisäpinnassa esiintyy merkittäviä kosteusvauriojälkiä (maali- ja tasoitepintojen hilseilyä) ja luukun kohdalla olevassa toja-eristeessä esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (33) Teknisen työn tiloissa kuumakäsittelyhuoneen nurkassa on ulkoseinissä havaittavissa isoja halkeamia, jotka jatkuvat pääty- ja sivuseinää pitkin. Teknisen työn tilojen ulko-oven vieressä kulkee pitkä halkeama pystykarmin suunnassa. Halkeamien kautta tapahtuu ilmavuotoja ulkoseinässä olevasta toja-eristekerroksesta. Ikkunarakenteet ovat todennäköisesti alkuperäiset kaksipuitteiset ja kaksilasiset ikkunat. Ikkunoiden ulkopielien maalikerrokset halkeilevat irti alustastaan ja paikoin ikkunoiden vesipellityksissä on havaittavissa puutteita peltien kallistuksissa. Puutteelliset vesipeltien kallistukset lisää ulkoseinien kosteusrasitusta ja sadevedet ja lumen sulamisvedet voivat päästä kulkeutumaan ulkoseinärakenteiden lämmöneristeisiin. Kuva 19. Yleiskuva Pohjoisen ja lännen puoleisilta julkisivuilta. Kuva 20. Yleiskuva idän ja etelän puoleisilta julkisivuilta. Kuva 21. Kellarikerroksen ulkoseinien alaosissa on merkkejä poikkeuksellisesta kosteusrasituksesta, joka havaitaan maalipinnoitteen irtoamisena ja/tai valkoisina nk. kalkkihärmäjälkinä. Kuva 22. Teknisen työn tilan ulko-oven vieressä kulkee pitkä pystysuuntainen halkeama.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (33) RA8 Kuva 23. Länsipuolen päätyseinä on suurimmaksi osin ympäröivää maanpintaa alempana. Kuva 24. Länsipuolen päätyseinässä on todennäköisesti aiemmin ollut polttopuuluukku (luukun oletettu sijainti merkitty kuvaan sisäpuolelta otettuun kuvaan punaisella). Polttopuuluukun kohdalla on ympäröivästä seinärakenteesta poiketen eristeenä tojaa. Luukun alapuolella seinärakenteen sisäpinnalla esiintyy merkittäviä kosteusvauriojälkiä. Kuva 25. Länsipuolen seinässä oletetun polttopuuluukun alapuolella seinässä esiintyy merkittäviä kosteusvauriojälkiä ja luukun kohdalla olevassa toja-eristeessä esiintyy vahva viite mikrobi. Kuva 26. Kellarikerroksen maata vasten olevien seinien ulkopinnassa on bitumisively. Bitumisively on todennäköisesti alkuperäinen ja näin ollen jo teknisen käyttöikänsä loppupäässä vedeneristävyys ominaisuuksiltaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (33) Kuva 27. Teknisen työn kuumakäsittelyhuoneen seinän sisäpinnassa on useita vaakasuuntaisia halkeamia. Kuvan oikeassa alalaidassa näkyy ulkoseinän rakenneavaus (RA5). Kuva 28. Rakenneavaus (RA5). Tojalevyssä otetussa näytteessä ei esiinny viitteitä mikrobi. RA6 Kuva 29. Ulkoseinän alaosan rakenneavauksen (RA6) sijainti ulkoapäin katsottuna. Rakenneavaus sijaitsee maanpinnan tasossa. Kuva 30. Rakenneavaus (RA6). Betonin sisäpinnassa on bitumisivelykerros. Toja-levyssä esiintyy vahva viite mikrobi. Kuva 31. Ulkoseinän (US2) alaosan rakenneavaus (RA7) pesuhuoneessa. Ulkopuolisen maanpinnan tason alapuolella olevien seinien sisäpinnoilla esiintyy paikoin kosteusvauriojälkiä. Kuva 32. Ulkoseinän (US2) alaosan rakenneavaus (RA7) pesuhuoneessa. Rakenteeseen kohdistuva kosteusrasitus on havaittavissa maalipinnoitteen irtoamisena tasoitekerroksen pinnasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (33) Kuva 33. Ikkunapellin kallistus on ikkunaan päin, jolloin vesi jää seisomaan ikkunan alakarmia vasten. Ikkunapielien maali lohkeilee irti. Kuva 34. Ikkunat ovat kaksipuitteiset ja kaksilasiset, mahdollisesti alkuperäiset. 4.1.4 Materiaalien mikrobit Kellarikerroksen ulkoseinärakenteisiin tehdyistä rakenneavauksista otettiin yhteensä kolme näytettä mikrobianalyysiin. Taulukko 2. Kellarikerroksen ulkoseinien näytetulokset Rakenne avaus RA5 RA6 4.1.5 Johtopäätökset Näyt e N4 N5 Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite US1 Kivirakenteinen seinärakenne US1 Kivirakenteinen seinärakenne Tojalevy Tojalevy Kuumakäsittely Eteinen Ei viitettä Vahva viite US* Kivirakenteinen Tekn. työn Vahva viite RA8 N6 Tojalevy seinärakenne varasto *Teknisen työn varaston ulkoseinässä on toja-levyä vanhan puuluukun alueelta. Analyysitulosten perusteella kellarikerroksen ulkoseinien toja-levynäytteissä (N5, N6) esiintyy vahva viite mikrobi. Näytteissä, joissa esiintyy vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy runsaasti Streptomyces aktinobakteereja eli nk. sädesientä. Lisäksi toja-levynäytteessä N6 esiintyy erittäin runsaasti Scopulariopsis hometta, joka on kosteusvaurioon viittaava mikrobi. Puutteellisesta ulkopuolisesta kosteudenhallinnasta sekä maanvastaisten ulkoseinien teknisesti ikääntyneestä vedeneristyksestä johtuen ulkoseinärakenteiden alaosiin pääsee kulkeutumaan poikkeavaa kosteutta rakennuksen ulkopuolisesta täyttömaasta. Poikkeuksellinen kosteusrasitus ulkoseinien alaosissa on havaittavissa kosteus- ja mikrobivaurioina ulkoseinien sisäpinnassa olevissa tasoite- ja maalikerroksissa ja ulkoseinissä eristeenä olevissa toja-eristeissä. 4.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset Korjaustoimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua. Salaojajärjestelmän asentamisen yhteydessä parannetaan maanvastaisten seinien kosteusteknistä toimintaa ulkopuolisella veden- ja lämmöneristyksellä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (33) Ulkoseinärakenteissa sisäpinnassa olevan kuorimuurauksen takana sekä polttopuuluukun kohdalla olevat toja-eristeet poistetaan (kuorimuuraukset ja lämmöneristemateriaalit purkaantuvat alapohjarakenteiden korjausten yhteydessä). Toja-eristeet korvataan paremmin kosteutta kestävillä eristemateriaaleilla. Betonirakenteissa olevat halkeamat korjataan. Ikkunarakenteet ja ikkunoiden vesipellitykset uusitaan. 4.2 Ensimmäinen kerros 4.2.1 Sijainti Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa keltaisella. 4.2.2 Rakenne Ensimmäisen kerroksen osalta ulkoseinärakenne on kauttaaltaan puurunkoinen. Ulkoseinärakenteen lämmöneristävyyttä on myöhemmässä vaiheessa parannettu sisäpuolisella lisälämmöneristyksellä. Seinärakenne ei pääse tuulettumaan julkisivuverhouksen taakse. Kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen seinärakenteiden välissä on bitumihuopakaista estämässä kosteuden nousemisen rankarunkorakenteisiin. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenne US3 on seuraava ulkoa sisäänpäin katsottuna: 4.2.3 Havainnot Kuva 35. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenne US3. Länsipuolen päätyseinässä ja eteläpuolen sivuseinässä kasvaa lähes koko julkisivuverhouksen peittävä köynnöskasvi, joka lisää julkisivuverhouksen kosteusrasitusta. Julkisivuissa havaittiin maalipinnoitteen irtoamista ja paikallisia lahovaurioita. Julkisivulaudoitukset ovat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (33) selvästi likaantuneita ja julkisivuissa esiintyy mahdollisiin rakenteiden läpi tapahtuviin ilmavuotoihin liittyviä tummentumia. Tummentumat ovat todennäköisesti muodostuneet ennen sisäpuolista lisälämmöneristystä. Kuva 36. Länsipuolen päätyseinä on suurimmaksi osin kasvillisuuden peitossa. Kuva 37. Eteläpuolen sivuseinä on lähes kokonaan kasvillisuuden peitossa. Kuva 38. Yleiskuva itäpuolen päätyseinästä. Kuva 39. Sisäänkäynti pohjoispuolen sivuseinältä. Ulkoseinien rakennetyypit ja kunto selvitettiin viiden rakenneavauksen avulla. Rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Tehdyissä rakenneavauspisteissä ei havaittu merkittäviä, aistinvaraisesti havaittavissa olevia vaurioita. Ulkoseinärakenteiden alkuperäisenä lämmöneristeenä on erittäin pitkäkuituinen keltainen/oranssi mineraalivilla. Sisäpuolinen lisälämmöneristys on toteutettu kivivillalla. Porrashuoneen ulkoseinärakenteeseen ei ole asennettu sisäpuolista lisälämmöneristytystä. Porrashuoneen ulkoseinän yläosaan tehdyssä rakenneavauspisteessä olevassa alkuperäisessä pinkopahvissa on havaittavissa ilmavuoto- ja kosteuden kondensoitumiseen liittyviä vauriojälkiä (pinkopahvissa poikkeavan kosteuden aiheuttamia valumajälkiä). Rakennuksen ikkunarakenteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä olevia alkuperäisiä, kaksilasisiapuukarmillisia - puitteellisia ikkunoita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (33) Kuva 40. Ulkoseinän rakenneavaus RA18 tekstiilityöluokassa (etelän puoleinen julkisivu). Kuva 41. Rakenneavauksessa (RA18) ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa olevia vaurioita eikä analyysitulosten perustella rakenteessa todettu merkittäviä mikrobivaurioita. Kuva 42. Rakenneavaus RA 19 porrashuoneen seinän yläosaan. Porrashuoneen seinään ei ole asennettu sisäpuolista lisälämmöneristystä. Rakenneavauspisteen alkuperäisessä pinkopahvissa on havaittavissa ilmavuoto- ja kosteuden kondensoitumiseen liittyviä vauriojälkiä (pinkopahvissa poikkeavan kosteuden aiheuttamia valumajälkiä). Kuva 43. Rakenneavaus RA23 tekstiilityön luokkaan länsijulkisivulle. Ikkunan alle tai välipohjan kohdalle sokkelin viereen tehdyssä rakenneavauspisteessä ei ollut havaittavissa merkittäviä vauriojälkiä tai mikrobivaurioita. Kuva 44. Ikkunapielissä ja smyygilaudoissa on ulkopuolella halkeamia. Maalipinnoite irtoilee alustastaan. Kuva 45. Ikkunapielissä ja smyygilaudoissa on ulkopuolella halkeamia. Maalipinnoite irtoilee alustastaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (33) 4.2.4 Materiaalien mikrobit Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenteisiin tehdyistä viidestä rakenneavauksesta otettiin yhteensä 13 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Taulukko 3. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinien näytetulokset Rakenne avaus RA14 RA14 RA14 RA14 RA16 RA16 RA18 RA18 RA19 RA19 RA23 RA23 RA24 RA24 4.2.5 Johtopäätökset Näyt e N12 N13 N14 N15 N19 N20 N22 N23 N24 N25 N30 N31 N32 N33 Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne, lisäeristys Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne, sokkelin päältä Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne, sokkelin päältä Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne, ikkunan alta Ulkoseinä Rankarunkoinen seinärakenne, ikkunan alta Tervapaperi Mineraalivilla Rakennuspa peri Mineraalivilla Tervapaperi Mineraalivilla Tervapaperi Mineraalivilla Tervapaperi Mineraalivilla Tervapaperi Mineraalivilla Tervapaperi Mineraalivilla Asuinhuone Asuinhuone Asuinhuone Asuinhuone Tekstiilityön komero Tekstiilityön komero Tekstiilityö Tekstiilityö Porrashuone Porrashuone Tekstiilityö Tekstiilityö Tekstiilityö Tekstiilityö Ei viitettä Ei viitettä Ei viitettä Ei viitettä Ei viitettä Heikko viite Heikko viite Ei viitettä Ei viitettä Heikko viite Heikko viite Ei viitettä Heikko viite Ei viitettä Analyysitulosten perusteella 13 materiaalinäytteestä viidessä havaittiin heikko viite mikrobi. Vauriot havaittiin rakenteen ulkopinnassa olevassa tervapaperissa tai alkuperäisen rungon lämmöneristeessä. Näytteissä, joissa esiintyy heikko viite mikrobivaurioista, esiintyy niukasti kohtalaisesti Penicilliumia ja/tai Clasporiumia, sekä yksittäisiä ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus penicillioides, Eurotium, Chaetonium. Osassa näytteistä todettiin yksittäisiä Streptomyces aktinobakteereja. Rakenneavauksien perusteella ei aistinvaraisesti havaittu merkittäviä vaurioita seinärakenteissa. Materiaalinäytteissä havaitut heikot viitteet mikrobivaurioista keskittyvät ulkoseinän ulkopinnan tuulensuojana toimivaan tervapaperiin ja alkuperäisen seinärungon lämmöneristeisiin. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinien mikrobivaurioiden vaikutusta rakennuksen sisäilmaan voidaan pitää vähäisenä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (33) Ensimmäisen kerroksen ulkoseinien ongelmat liittyvät julkisivuverhoukseen. Runsas kasvillisuus seinustoilla lisää julkisivuverhouksen kosteusrasitusta ja julkisivuverhouksen tuulettumattomuus hidastaa julkisivuverhouksen kuivumista. Seurauksena on julkisivuverhouksessa havaittujen lahovaurioiden syntyminen. 4.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset Julkisivuverhouksen purkaminen ja alkuperäisen lämmöneristeiden poistaminen. Uudet eristeet ja julkisivuverhous erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Alkuperäiset, huonokuntoiset ikkunarakenteet ja ikkunoiden vesipellitykset uusitaan. 5 Välipohjat 5.1.1 Sijainti Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa vihreällä. 5.1.2 Rakenne Kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen välinen välipohjarakenne muodostuu kantavasta betonilaatasta, jonka päällä on alkuperäinen kutterinlastukerros tai kutterinlastun tilalla mineraalivillalevyt. Välipohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: 5.1.3 Havainnot Kuva 46. Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenne VP1 Välipohjan rakenneavauksilla selvitettiin rakenteet ja rakennekerroksien paksuudet. Rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Välipohjan alkupe-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (33) räinen kutterinlastu eristekerros on osassa välipohjarakennetta korvattu mineraalivillalevyillä todennäköisesti ulkoseinän lisäeristysremontin yhteydessä. Mineraalivillalevyjen alle on jäänyt ohut kutterinlastukerros. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksen sisäilmassa on havaittavissa selkeä poikkeava haju, joka viittaa väli- ja/ tai yläpohjan kutterinlastujen kastumiseen ja mikrobivaurioitumiseen. Välipohjiin tehdyissä rakenneavauspisteissä ei ollut havaittavissa merkittäviä kosteusvauriojälkiä, pois lukien puheopettajan huoneen kohdalle välipohjaan tehtyä rakenneavauspistettä. Ko. rakenneavauspisteessä puukuitulevyssä on poikkeavan kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. Kutterinlastukerroksen alaosa on tummempaa ja kosteampaa kuin yläpinta, mikä viittaa eristekerroksen kosteusvaurioitumiseen. Kutterinlastukerroksen alapinnasta otetussa näytteessä (näyte N21) esiintyy viite mikrobi. Vaikka muissa rakenneavauspisteissä ei vaurioita havaittukaan, esiintyy kutterinlastueristeissä paikoin mikrobivaurioita. Kellarikerroksessa teknisen työn tilan sisäkattolevyssä on havaittavissa kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. Vauriojäljet ovat todennäköisesti syntyneen ensimmäisen kerroksen vessan tai keittiön viemäri-/vesijohtoputkien vuodon seurauksena. Kuva 47. Asuinhuoneiston välipohjan rakenneavaus (RA14) ulkoseinän vieressä. Betonilaatan päällä on ohut kutterinlastu kerros ja sen yläpuolella noin 400 millimetriä mineraalivillaa. Kuva 48. Rakenneavaus (RA14). Rakenneavauspisteen mineraalivillaeristeessä tai kutterinlastueristeessä ei ollut havaittavissa merkittäviä vauriojälkiä. Kutterinlastueristeessä esiintyy heikko viite mikrobivaurioista. Kuva 49. Asuinhuoneiston keittiön välipohjan rakenneavaus (RA13). Kuva 50. Rakenneavaus (RA13). Välipohjan kutterinlastueristeessä ei ollut havaittavissa merkittäviä vauriojälkiä, mutta analyysituloksen perusteella kutterinlastueristeessä esiintyy vahva viite mikrobivaurioista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 23 (33) Kuva 51. Välipohjan rakenneavaus (RA17) puheopettajan huoneesta. Puukuitulevyssä on kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. Välipohjarakenteeseen on mahdollisesti päässyt vuotamaan vettä. Kuva 52. Rakenneavaus (RA17). Kutterinlastukerroksen paksuus on noin 400 millimetriä. Kutterinlastukerroksen alaosa on tummempaa ja kosteampaa kuin yläpinta. Kutterinlastukerroksen alapinnasta otetussa näytteessä (N21) esiintyy viite mikrobi. Kuva 53. Teknisen työn tilan sisäkaton verhoilulevyssä on merkkejä paikallisesta vesivuodosta. Kuva 54. Ensimmäisen kerroksen pohjakuvaan on merkitty kosteusvauriojäljen sijainti. Vuoto on peräisin vessasta tai keittiöstä. 5.1.4 Materiaalien mikrobit Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteiden rakenneavauksista otettiin yhteensä seitsemän näytettä mikrobianalyysiin. Taulukko 4. Ensimmäisen kerroksen välipohjarakenteiden näytetulokset Rakenneavaus RA13 RA13 RA14 RA14 Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite N8 N9 N10 N11 Välipohja Eristekerroksen yläpinta Välipohja Eristekerroksen yläpinta Välipohja Eristekerroksen alapinta Välipohja Eristekerroksen yläpinta Kutterinlastu Mineraalivilla Kutterinlastu Mineraalivilla Asunnon keittiö Asunnon keittiö Asuinhuone Asuinhuone Vahva viite Heikko viite Heikko viite Ei viitettä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 24 (33) RA16 N17 Välipohja Eristekerroksen alapinta Kutterinlastu Tekstiilityön komeron Ei viitettä RA16 N18 Välipohja Eristekerroksen yläpinta Mineraalivilla Tekstiilityön komero Heikko viite RA17 N21 Välipohja Eristekerroksen alapinta Kutterinlastu Tekstiilityön keittiö Viittaa vaurioon 5.1.5 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella välipohjan eristemateriaalinäytteissä kahdessa kutterinlastunäytteessä (N8, N21) esiintyy viite tai vahva viite. Kahdessa mineraalivillanäytteessä (N9, N18) ja yhdessä kutterinlastunäytteessä (N10) esiintyy heikko viite mikrobi. Näytteissä, joissa esiintyy viite tai vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy kohtalaisesti runsaasti Streptomyces aktinobakteereja eli nk. sädesieniä. Lisäksi kyseisissä näytteissä esiintyy niukasti-kohtalaisesti Penicilliumia ja/tai Cladosporiumia. Välipohjarakenteiden rakenneavauksien perusteella välipohjan kutterinlastueristeitä on osittain vaihdettu mineraalivillaeristeisiin, mineraalivillalevyjen alle on kuitenkin jätetty vanhaa kutterinlastua. Osassa välipohjan rakenneavauspisteitä havaittiin selkeitä viitteitä kutterinlastun mikrobivaurioista. 5.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset Välipohjarakenteiden avaaminen ja kutterinlastun poistaminen kokonaan. Uudet rakenteet erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 6 Väliseinät 6.1 Kellarikerros 6.1.1 Sijainti Kellarikerroksen väliseinät sijaitsevat alla olevaan kuvaan merkityllä keltaisella alueella. 6.1.2 Rakenne 6.1.3 Havainnot Kellarikerroksen väliseinät ovat suurimmilta osin kivirakenteisia väliseiniä. Kellarikerroksen väliseinärakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti tarkastelemalla vaurioita. Materiaalinäytteitä ei otettu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 25 (33) 6.1.4 Johtopäätökset Kellarikerroksen väliseinärakenteissa ei havaittu vaurioita. 6.1.5 Jatkotoimenpidesuositukset Ei edellytä jatkotoimenpiteitä. 6.2 Ensimmäinen kerros 6.2.1 Sijainti Ensimmäisen kerroksen väliseinät sijaitsevat alla olevaan kuvaan merkityllä vihreällä alueella. 6.2.2 Rakenne 6.2.3 Havainnot Ensimmäisen kerroksen väliseinät ovat rankarunkoisia joko levyverhoiltuja tai paneloituja väliseiniä. Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenteeseen tehtiin yksi rakenneavaus (RA15) porrashuoneen ja WC-tilan välille. Rakenneavauksen tarkoituksena oli selvittää, onko märkätilan eli WC:n puolelta päässyt kosteutta seinärakenteen sisään. Aistinvaraisesti tarkasteltuna merkkejä rakenteen sisään tunkeutuneesta kosteudesta ei havaittu väliseinän rakennemateriaaleissa. Rakenneavauksen kautta otettiin väliseinän mineraalivillasta materiaalinäyte (N16) mikrobianalyysiin, jossa ei havaittu viitteitä mikrobi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 26 (33) Kuva 55. Väliseinän rakenneavaus (RA15) porrashuoneen puolelta. Väliseinän eristemateriaalian on käytetty pitkäkuituista mineraalivilla. Mineraalivillanäytteessä (N16) ei esiinny viitettä mikrobi. Kuva 56. Väliseinän materiaaleissa ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna viitteitä vaurioista. 6.2.4 Materiaalien mikrobit Väliseinärakenteen rakenneavauksesta otettiin yksi materiaalinäyte (N16) mikrobianalyysiin. Taulukko 5. Ensimmäisen kerroksen väliseinärakenteen näytetulos Rakenne avaus RA15 6.2.5 Johtopäätökset Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite N16 Väliseinä Rankarunkoisen väliseinän eristekerros Mineraalivill a Porrashuone /WC Ei viitettä Analyysituloksen perusteella mineraalivillassa ei esiinny viitettä mikrobi. 1. kerroksen väliseinärakenteissa ei havaittu vaurioita. 6.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset Ei edellytä jatkotoimenpiteitä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 27 (33) 7 Yläpohjat ja vesikatto 7.1.1 Sijainti Vesikatto- ja yläpohjarakenteet sijaitsevat alla olevaan kuvaan merkityllä punaisella alueella. 7.1.2 Rakenne Vesikatteena on konesaumattu peltikate, jonka alapuolella ei ole aluskatetta. Yläpohjan eristeenä on käytetty noin 300 millimetriä kutterinlastua. Eristekerroksen alapuolella on ilmansulkupaperina toimiva tervapaperi. Vesikatto- ja yläpohjarakenne YP1 on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: 7.1.3 Havainnot Kuva 57. Vesikatto- ja yläpohjarakenne YP1 Profiilipeltikatteen maalipinnoite irtoilee alustastaan. Savupiipun päältä puuttuu piipunhattu. Hormin ja peltikatteen välinen liitos on epätiivis, minkä seurauksena sisään vuotava vesi on päässyt vaurioittamaan harvalaudoitusta ja kattovasoja hormin läheisyydessä. Peltikatteen alapuolella ei ole aluskatetta, jonka tehtävänä olisi ohjata peltikatteen alapintaan tiivistyvä kondenssivesi rakennuksen ulkopuolelle. Peltikatteen alapuolisessa harvalaudoituksessa, kattovasoissa ja ullakon lattialaudoituksessa näkyy laajalti peltikatteen alapinnasta tippuneen kondenssiveden aiheuttamia jälkiä. Yläpohjarakenne pääsee tuulettumaan räystäältä pienen ilmaraon kautta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 28 (33) Lattialaudoitukseen tehtiin kolme rakenneavausta, joista selvitettiin yläpohjan rakennetyyppi sekä arvioitiin kutterinlastun kuntoa aistinvaraisesti. Lisäksi kutterinlastun yläpinnasta otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen sisäilmassa on havaittavissa selkeä välipohjan ja/ tai yläpohjan kostuneesta kutterinlastusta peräisin oleva poikkeava haju. Kutterinlastu oli yläpinnasta kastunut ja vaurioitunut vesikatteesta tippuneesta kondenssivedestä. Kaikissa näytteissä havaittiin vahva viite mikrobi. Kutterinlastun alapuolella oleva tervapaperikerros liittyy epätiiviisti palkkirakenteisiin, jolloin ilmavuotoja ullakkotilan ja ensimmäisen kerroksen välillä pääsee tapahtumaan. Kuva 58. Yleiskuva vesikatolta. Peltikatteen maalipinnoite irtoilee. Savupiipun päältä puuttuu piipunhattu. Kuva 59. Peltikatteen maalipinnoite irtoilee alustastaan. Kuva 60. Hormin ja vesikatteen välinen liitos on epätiivis. Kattovasat ja harvalaudoitus ovat tummuneet voimakkaasti vuodon seurauksena. Kuva 61. Peltikatteen alla ei ole aluskatetta. Harvalaudoituksessa ja kattovasoissa on nähtävissä kondenssiveden aiheuttamia kosteusvauriojälkiä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 29 (33) Kuva 62. Ullakon lattialaudoituksessa on peltikatteen alapinnasta tippuneen kondenssiveden aiheuttamia jälkiä. Kuva 63. Ullakon lattialaudoituksessa on peltikatteen alapinnasta tippuneen kondenssiveden aiheuttamia jälkiä. RA19 Kuva 64. Porrashuoneen vinossa sisäkatossa on tummentumia, jotka viittaavat lämpö-ilmavuotoihin. Yläpohjan alapinnassa olevassa pinkopahvissa on mahdollisia kosteuden kondensoitumiseen viittaavia vuotojälkiä. Kuva 65. Vinon yläpohjan ja ulkoseinän välinen rakenneavaus (RA19). Yläpohjan mineraalivillassa on ilmavuotojen aiheuttamia tummentumia. Rakennuspaperin taustassa on kosteuden aiheuttamia merkkejä. Vinon yläpohjan eristepaksuus on 100 millimetriä. Kuva 66. Ullakon lattialaudoituksen rakenneavaus (RA20). Kuva 67. Yläpohjan kutterinlastu eristekerroksen paksuus on noin 300 millimetriä. Kutterinlastukerroksen yläpinnasta otetussa näytteessä (N27) esiintyy vahva viite mikrobi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 30 (33) Kuva 68. Ullakon lattialaudoituksen rakenneavaus (RA21). Kutterinlastukerroksen yläpinnasta otetussa näytteessä (N28) esiintyy vahva viite mikrobi. Kuva 69. Ullakon lattialaudoituksen rakenneavaus (RA22). Kutterinlastukerroksen yläpinnasta otetussa näytteessä (N29) esiintyy vahva viite mikrobi. 7.1.4 Materiaalien mikrobit Yläpohjarakenteista otettiin yhteensä neljä materiaalinäytettä neljästä eri pisteestä. Taulukko 6. Yläpohjarakenteiden näytetulokset. Rakenne avaus Näyt e Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA19 N26 Vinon yläpohjan eriste RA20 RA21 RA22 7.1.5 Johtopäätökset N27 N28 N29 YP1 - Yläpohjan eristekerroksen yläpinta YP1 - Yläpohjan eristekerroksen yläpinta YP1 - Yläpohjan eristekerroksen yläpinta Mineraalivil la Kutterinlast u Kutterinlast u Kutterinlast u Porrashuo ne Ullakko Ullakko Ullakko Ei viitettä Vahva viite Vahva viite Vahva viite Analyysitulosten perusteella porrashuoneen vinon yläpohjan mineraalivillanäytteessä (N26) ei esiinny viitettä mikrobi. Eri puolilta ullakkotilaa otetuissa yläpohjan kutterinlastu näytteissä (N27, N28, N29) esiintyy kaikissa vahva viite mikrobi. Näytteissä, joissa esiintyy vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy runsaasti tai erittäin runsaasti Penicilliumia sekä niukasti kohtalaisesti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus fumigatus, Aspergillus restrictus, Chaetonium ja Paecilomyces variotii. Näytteissä ei todettu Streptomyces aktinobakteereja. Vesikatteen alapuolisen aluskatteen puuttumisen seurauksena peltikatteen alapintaan tiivistynyt kondenssivesi on aiheuttanut kosteusjälkiä harvalaudoitukseen, kattovasoihin ja lattialaudoitukseen. Yläpohjan yläpinnan kutterinlastun vauriot ovat syntyneet vesikatteen alapinnasta lattialaudoituksen läpi tippuneesta kondenssivedestä. Hormin ja vesikatteen välissä on vuotokohta, jota pitkin vesi pääsee tunkeutuman hormin viereisiin puurakenteisiin vaurioittaen niitä. Vinon yläpohjan osalla on havaittavissa lämpö- ja ilmavuotojen aiheuttamia värjäytymiä sisäkaton paneloinnissa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 31 (33) 7.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset Vesikatteen uusiminen ja aluskatteen lisääminen vesikattorakenteeseen. Yläpohjan kutterinlastun poistaminen, yläpohjan ilmatiiveyden parantaminen. Piipunhatun asentaminen paikoilleen. 8 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta 8.1.1 Havainnot Rakennuksen nurkka-alueilta ei havaittu salaojien tarkistuskaivoja, eikä sadevesikaivoja. Salaojajärjestelmä puuttuu todennäköisesti kokonaan tai vähintäänkin järjestelmän toiminta on puutteellista. Sadevedet ohjautuvat katoilta sadevesikourujen kautta itäpuolen päätyseinän syöksytorviin. Syöksytorvista vesi johdetaan seinärakenteen läheisyyteen. Sadevesi lisää itäpuolen päätyseinän kosteusrasitusta paikallisesti nurkka-alueilla. Rakennuksen länsipuolen päätyseinän ja eteläpuolen sivuseinän lähes kokonaan peittävä kasvillisuus lisää julkisivuverhouksen kosteusrasitusta ja hidastaa seinärakenteen kuivumista. Kuva 70. Julkisivuverhouksen ulkopuolista kosteusrasitusta lisää koko seinän peittävä kasvillisuus. Kuva 71. Julkisivuverhouksen ulkopuolista kosteusrasitusta lisää koko seinän peittävä kasvillisuus. Kuva 72. Rakennuksen itäpuolen päätyseinän puoleiset syöksytorvet johtavat sadevedet suoraan seinärakenteen vierustalle. Sadevesikaivoja ei ole. Kuva 73. Rakennuksen itäpuolen päätyseinän puoleiset syöksytorvet johtavat vedet suoraan seinärakenteen vierustalle. Sadevesikaivoja ei ole.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 32 (33) 8.1.2 Johtopäätökset Puutteet ulkopuolisessa kosteudenhallinnassa lisää kellarikerroksen ulkoseinien ja alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Ensimmäisen kerroksen julkisivuverhouksen kosteusrasitusta lisää laajalle alalle ulkoseiniä levittäytyvä kasvillisuus. 8.1.3 Jatkotoimenpidesuositukset Salaojajärjestelmän asentaminen Sadevesijärjestelmän asentaminen ja vierustäyttöjen muotoilu viettämään rakennuksesta poispäin. 9 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä Alla olevassa listauksessa on esitetty yhteenveto toimenpiteistä järjestettynä laajuuden mukaan. Kaikki jatkotoimenpidesuositukset vaativat erillistä korjaussuunnittelua. Alapohjarakenteiden purkaminen ja uudelleen rakentaminen kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Välipohjan eristeiden uusiminen. Yläpohjan lämmöneristeiden uusiminen ja rakenteen ilmatiiveyden parantaminen. Vesikatteen uusiminen, aluskatteen lisääminen rakenteeseen. Julkisivuverhouksen ja alkuperäisen eristekerroksen uusiminen. Kellarin ulkoseinien sisäpinnassa olevien kuorimuuritiiliseinien ja toja-eristeiden purkaminen ja seinien uudelleenrakentaminen (kuorimuuriseinät ja eristeet purkaantuvat alapohjarakenteiden purun yhteydessä). Salaojajärjestelmän uusiminen/asentaminen, maanvastaisten seinien ulkopuolinen veden- ja kosteuseristys. Sadevesien viemäröinti, vierustäyttöjen kallistukset poispäin seinärakenteesta. Ikkunoiden ja vesipellitysten uusinta. Tampereella Timo Ekola Saija Korpi Projektipäällikkö Projektipäällikkö Rkm. kuntotutkija Kuntotutkija p. 044 792 1160 Ins. (amk), RTA timo.ekola@fcg.fi p. 044 773 6468 Rakennusterveys ja sisäilmasto saija.korpi@fcg.fi Rakennusterveys- ja sisäilmasto
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 33 (33) Juuso Parkkinen Projekti-insinööri Kuntotutkija TkK p. 044 298 1854 juuso.parkkinen@fcg.fi Rakennusterveys- ja sisäilmasto.