Rauman kaupunki Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 32/2017
sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Kasvillisuusselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Ainonkadun kasvillisuudesta... 5 Kuviokohtaiset kuvaukset... 5 Päätelmät... 6 Kirjallisuus... 8 Liitteet... 10 Liite 1. Kuviokohtaiset valokuvat.... 10 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2017: Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017. Ahlman Group Oy. 2
JOHDANTO Tämä raportti esittelee Rauman kaupungin tilaaman Ainonkadun kasvillisuusselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan suunnitella alueen maankäyttöä kaavamuutoksessa. Osana asemakaavoitusta toteutettiin kasvillisuusselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää kasvillisuus sekä arvioida alueen soveltuvuutta liito-oravien elinpiiriksi. Myöhäisen toimeksiannon vuoksi pesimälinnustoselvitystä ei ollut mahdollista toteuttaa. Raportista Tässä raportissa esitetään syyskuun alussa 2017 toteutetun kasvillisuusselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Ainonkadun asemakaava-alue sijaitsee Rauman keskustassa Syvärauman alueella (kuva 1). Tutkimusalueena oli Syvärauman päiväkohdin tontti osoitteessa Ainonkatu 69 (kuva 2). Kyseessä on 0,46 hehtaarin laajuinen tontti, johon lukeutuu päiväkoti pihapiireineen ja ulkorakenteineen. Lisäksi itälaidalla on lisäksi kangasmetsää, joka on osittain kulttuurivaikutteinen. Kuva 1. Ainonkadun tutkimusalueen sijainti (punainen rajaus). 3
TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastasi lintuihin, putkilokasveihin ja elinympäristöihin syventynyt luontokartoittaja Santtu Ahlman. Kasvillisuusselvitys tutkimusmenetelmät Aluerajaus kierrettiin järjestelmällisesti läpi 1.9., jolloin kirjattiin kaikki löydetyt putkilokasvilajit, myös puutarhoista ja pihoista villiintyneet lajit. Jokainen kuvio tyypiteltiin maastossa ja niiden rajat piirrettiin maastokartalle, sillä tarkoituksena oli löytää mahdolliset arvokohteet, kuten esimerkiksi metsä-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaiset elinympäristöt. Kustakin kuviosta kirjoitettiin yleisluonnehdinta ja mahdolliset lisätiedot. Selvityksessä käytetty nimistö on Suuren Pohjolan Kasvion (Mossberg & Stenberg 2005) mukainen. Kuva 2. Syvärauman päiväkodin tontti (punainen katkoviiva). 4
Ainonkadun kasvillisuudesta Tutkimusalue on pienestä pinta-alastaan huolimatta varsin monipuolinen, sillä päiväkodin alueella on kulttuurilajistoa koristekasveineen. Lisäksi itälaidalla on mustikkatyypin (MT) tuoretta ja vähäisesti myös puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasmetsää. Myös kangasmetsän puolella on osittain kulttuurivaikutusta. Valtaosa kasvillisuudesta koostuu pihapiirien, tienpientareiden ja kulttuurivaikutteisten metsien lajistosta. Myös kangasmetsissä esiintyy oma lajistonsa. Kuviokohtaiset valokuvat esitetään liitteessä 1. kuviokohtainen kuvaus Tässä osiossa kuvataan jokaisen kasvillisuuskuvion (kuva 3) yleisluonnehdinta ja maankäyttösuositukset. Lisäksi tietoihin on lisätty luontotyyppien uhanalaisuusluokitus (Raunio ym. 2008). Nämä luokitukset (esimerkiksi EN = erittäin uhanalainen ja NT = silmälläpidettävä) on merkitty punaisella luontotyyppinimikkeen oikeaan reunaan. Mikäli kyseessä on viljelysalue tai jokin muu luontotyyppi, joka uupuu uhanalaisuusluokituksesta, käytetään pelkkää viivaa. Kuva 3. Ainonkadun kuviokohtaiset rajaukset (kuviokartta). 1 2 5
1. Päiväkoti pihapiireineen [ ] Päiväkotialue, jossa on päärakennuksen lisäksi aitauksia, hiekkalaatikko, pihaleluja sekä muita rakenteita. Pihapiiri on pääosin hiekkaista ja tallattua. Kuviolla on myös hieman avokalliota. Tyypillisiä kasveja edustavat muun muassa pihatatar, kylänurmikka, syysmaitiainen ja tahmavillakko. Pihassa on myös koristekasveja, kuten soikkovuorenkilpi ja mongolianvaahtera. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 2. Mustikkatyypin (MT) tuore kangas [ ] Mäntyvaltainen kangasmetsä, joka on tuoretta kangasta. Pensaskerroksessa esiintyy runsaasti pihlajia. Kenttäkerroksen tyyppilaji on mustikka, joka muodostaa peittäviä kasvustoja. Ruohoista tavataan muun muassa oravanmarjaa. Koillisosassa on myös pienialaisesti puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta, jossa kenttäkerroksen valtalaji on puolukka. Kuviota halkoo pieni kävelypolku, jonka laiteilla on varsin runsaasti kulttuurilajistoa. Lisäksi päiväkodin laiteilta on levinnyt paljon eri koristekasveja rinteeseen. Tällaisia ovat muun muassa keltapensashanhikki ja rusopajuangervo. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. päätelmät Ainonkadun hyvin pieni tutkimusalue on elinympäristöiltään melko monipuolinen kulttuurivaikutuksen vuoksi, mikä näkyy lähinnä runsaana putkilokasvien määränä. Rajaukselta löydettiin 81 putkilokasvia (taulukko 1), mikä on varsin suuri lukema pinta-alaan nähden. Havaituista putkilokasveista yksikään ei lukeudu valtakunnalliseen tai alueelliseen uhanalaisuusluokitukseen. Alueella ei myöskään ole arvokkaita tai muuten huomionarvoisia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole rajoituksia tai esteitä. Syvärauman päiväkodin tontilla ei ole potentiaalista elinympäristöä liito-oraville, sillä puusto on mäntyvaltaista, eikä kuusia ja lehtipuita ole mainittavasti. Taulukko 1. Ainonkadun selvitysalueella esiintyvät putkilokasvilajit aakkosjärjestyksessä. Tähdellä merkityt ovat puutarhalajeja tai viljelysjäänteitä. Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Ahokeltano Hieracium (sektio) vulgata Ahosuolaheinä Rumex acetosella Ahomansikka Fragaria vesca Aitovirna Vicia sepium 6
Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Amerikanhorsma Epilobium adenocaulon Niittynurmikka Poa pratensis Haapa Populus tremula Niittysuolaheinä Rumex acetosa Harakankello Campanula patula Nuokkuhelmikkä Melica nutans Herttavuorenkilpi * Bergenia cordifolia Nurmilauha Deschampsia cespitosa Hevonhierakka Rumex longifolius Nurminata Festuca pratensis Hieskoivu Betula pubescens Nurmirölli Agrostis capillaris Hietakastikka Calamagrostis epigejos Nurmitähkiö, timotei Phleum pratense Hiirenvirna Vicia cracca Ojakellukka Geum rivale Idänukonputki Heracleum sphondylium ssp. sibericum Ojakärsämö Achillea ptarmica Isonokkonen Urtica dioica Oravanmarja Maianthemum bifolium Japaninangervo * Spiraea japonica Peltovillakko Senecio vulgaris Juolukka Vaccinium uliginosum Piennarmatara ^ G. x pomeranicum Kaitapihatatar Polygonum aviculare ssp. neglectum Pietaryrtti Tanacetum vulgare Kanerva Calluna vulgaris Piharatamo Plantago major Keltapensashanhikki * Dasiphora fruticosa Pihasaunio Matricaria suaveolens Ketohopeahanhikki Potentilla argentea ssp. argentea Pihatähtimö Stellaria media Kevätpiippo Luzula pilosa Pikkutalvio * Vinca minor Kielo Convallaria majalis Pohjankallioimarre Polypodium vulgare Kiiltotuhkapensas * Cotoneaster lucidus Poimulehti Alchemilla sp. Koiranputki Anthriscus sylvestris Pujo Artemisia vulgaris Kotipihlaja Sorbus aucuparia Puna-apila Trifolium pratense Kurjenkello Campanula persicifolia Puolukka Vaccinium vitis-idaea Kurtturuusu * Rosa rugosa Raita Salix caprea Kylänurmikka Poa annua Rauduskoivu Betula pendula Lampaannata Festuca ovina Rentohaarikko Sagina procumbens Lehtonurmikka Poa nemoralis Rusopajuangervo * Spiraea x billardii Leskenlehti Tussilago farfara Sarjakeltano Hieracium umbellatum Lutukka Capsella bursa-pastoris Siankärsämö Achillea millefolium Maitohorsma Epilobium angustifolium Soikkovuorenkilpi * Bergenia crassifolia Marjakuusi * Taxus sp. Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana Tuoksuvatukka * Rubus odoratus Metsäapila Trifolium medium Tuomi Prunus padus Metsäkuusi Picea abies Vadelma Rubus idaeus Metsälauha Deschampsia flexuosa Valkoapila Trifolium repens Metsämänty Pinus sylvestris Variksenmarja Empetrum nigrum Metsätammi Querqus robur Virpapaju Salix aurita Metsävaahtera Acer platanoides Voikukka Taraxacum sp. Mongolianvaahtera * Acer tataricum subsp. Ginnala Vuorimänty * Pinus mugo Mustikka Vaccinium myrtillus Yhteensä 81 lajia 7
KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. From, S. (toim.) 2005: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A., Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Jokinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20/2007. Pirkanmaan ympäristökeskus. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 2. painos. Metsälehti kustannus. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Pöntinen, B. 2001: Liito-orava, Flygekorren. Omakustanne. Kirjapaino Stencca. Vaasa. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 8
Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi#a7. Ympäristöministeriö 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Oy Edita Ab. Helsinki. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Moniste 16 s. 9
liite 1. Kuviokohtaiset valokuvat. Kuvion 1 päiväkodin pihapiiriä. Kuvion 2 kangasmetsää. 10
Santtu Ahlman Toimitusjohtaja Ahlman Group Oy 11