KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA KORTTELIN 3065 TONTILLA 2 ja 3, SANTAMÄENTIE 18 JA 20

12.6.2018 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA KORTTELIN 3065 TONTILLA 2 ja 3, SANTAMÄENTIE 18 JA 20 KAAVASELOSTUS Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla, Pictometry, Blom Oy. Seuraa suunnitteluhanketta: www.rovaniemi.fi/kaavatori

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 3. kaupunginosankorttelin 3065 tontilla 2 ja 3, Santamäentie 18 ja 20 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Sipi Hintsanen Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-3226 282 Tekninen lautakunta 12.12.2017, 198 Vireilletulovaiheen kuuleminen 22.12.2017-11.1.2018 Valmisteluvaiheen kuuleminen 6.-19.3.2018 Tekninen lautakunta xx.xx.2018, Kaupunginhallitus xx.xx.xxxx, Julkisesti nähtävillä xx.xx.- xx.xx.2018 Kaupunginhallitus xx.xx.xxxx, Kaupunginvaltuusto xx.xx.xxxx, 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen 3. kaupunginosassa nk. Rajavartiolaitoksen alueella. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Santamäentiehen, pohjoisessa Ruokolammen rannan metsävyöhykkeeseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueesta käytetään nimeä 3. kaupunginosan korttelin 3065 tontit 2 ja 3, Santamäentie 18 ja 20. Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia alueelle soveltuvat asemakaavavaihtoehdot 8-osastoiselle päiväkodille sekä mahdollisuudet sijoittaa alueelle asumista kuten vaikkapa rivitalokortteli. Kaupungin varhaiskasvatuksen päiväkotiverkostosta on poistunut hiljattain päiväkoti 3. kaupunginosasta. Päiväkotitarve selittyy lisäksi tiivistyvän ja laajenevan kaupungin lapsiluvun kasvulla. Tavoitteena on luoda asemakaava, joka huomio mahdollisimman hyvin alueen ominaispiirteet, luo viihtyisän sekä turvallisen asuinympäristön ja liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. 2

1.4 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 6 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireilletulo... 8 3

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4.1 Lähtökohta-aineiston / kunnan antamat tavoitteet... 8 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 9 4.5 Asemakaavaratkaisu ja niiden vaikutukset... 9 4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 10 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 12 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 4.6.1 Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 13 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 14 5.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 14 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 14 5.4.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 14 5.4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan... 16 5.5 Kaavamerkinnät - ja määräykset... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 20 6.2 Nimistö... 20 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 4

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Voimassa oleva asemakaava Liite 2 Asemakaavaluonnos ve1, -merkinnät ja -määräykset 2018 Liite 3 Asemakaavaluonnos ve2, -merkinnät ja -määräykset 2018 Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 5 Rakentamistapaohjeet, 29.5.2012, ote Liite 6 Täydentävä rakentamistapaohje kortteli 3065 tontti 4, 12.6.2018 Liite 7 Asemakaavan seurantalomake Liite 8 Vuorovaikutuslomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Rovaniemen kaupunki on omana työnään laatinut viitesuunnitelmat tulevan asemakaavamuutoksen tarkastelun pohjalle vuoden 2017-18 aikana. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa 12.12.2017, 198. Asemakaavan vireilletulo kuulutettiin 21.12.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 22.12.2017-11.1.2018. Valmisteluvaiheen nähtävillä olo kuulutettiin Lapin Kansassa 5.3.2018 asemakaavaluonnokset ovat olleet julkisesti nähtävillä 6.-19.3.2018. Tekninen lautakunta 18.6.2018 ja kaupunginhallitus x.xx.xxxx ovat käsitelleet kaava-asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan x.xx.xxxx julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan. Nähtävillä pito on ilmoitettu kuulutuksella Lapin Kansassa x.xx.xxxx sekä kirjeitse alueen osallisille. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavan seurauksena osa tonteista 3-3065-2 ja -3 sekä pienestä osasta virkitysaluetta (V) muodostetaan uusi tontti, jolle osoitetaan asemakaavan muutoksella julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue päiväkotia varten (YL). Samalla pieni osa nykyistä tonttimaata liitetään osaksi virkistysaluetta (V). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan tultua voimaan. 5

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A21). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Suunnittelualue on oikeusvaikutteisen Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa osoitettu rajavartioston alueeksi (ER) sekä virkistysalueeksi (V). 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Suunnittelualue on hyvin tasainen: kokonaiskorkeusero jää noin yhteen metriin. Alueen itälaita ulottuu käytöstä poistetun palloilukentän reunamille. Muutoin alue on sekametsää ja hoidettua kaupunkipuistoa. Santamäentien toisella puolella on kaukolämpölinja ja alueella on valmiina kaikki muukin yhdyskuntainfra. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton. Suunnittelualueen lähiympäristö Suunnittelualue rajautuu pohjoisreunaltaan kapeaan puistovyöhykkeeseen, ja Ruokolampeen. Tämä matala ja rehevähkö lampi, jonka vesi vaihtuu siihen johdetun hulevesivirtaaman takia, on kesäisin vesilintujen suosiossa. Liikenne Suunnittelualueen etelärajaa sivuava Santamäentie on matalanopeuksinen kokoojakatu ja joka lisäksi on erikoiskuljetusreitistön osa. Santamäentien ja Korkalovaartantien liittymän näkemäalueen tulisi olla parempi. Kevyenliikenteenyhteydet viereisiin kaupunginosiin ovat toimivat ja turvalliset. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Rovaniemen kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A21). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. 6

Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu oikeusvaikutteiseen Rovaniemen yleiskaava 2015. Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualue on rajavartioston alue (ER) sekä virkistysalue (V). Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alue on kokonaisuudessaan osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (AK). Suurin sallittu kerrosluku on neljä (IV). Kerrostaloille osoitettu rakennusoikeus on 10000 kem 2 ja se jakautuu kuuden rakennuspaikan kesken. Autokatos- ja -tallirakennusten rakennusoikeus on 1210 kem 2. Suunnittelualueen asemakaava on tullut voimaan 26.6.2013. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 ( 35) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot Alueella ei ole suojeltuja kohteita. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Tekniset linjat Alue on kaupungin teknisten verkostojen piirissä. Ei tarvetta: Rakennushistoriallinen-, melu- ja Pilaantuneiden maiden selvitys 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Rovaniemen kaupungin maankäyttöryhmä on etsinyt keskusta-alueen liepeiltä päiväkodille soveltuvia alueita, ja tämä tutkittavaksi valikoitunut alue on osoittautunut lupaavimmaksi sijainniltaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Rovaniemen kaupunki teki aloitteen asemakaavan laatimiseksi 27.11.2017. Asemakaavan muutos käynnistettiin teknisen lautakunnan päätöksellä 12.12.2017, 198. 7

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tunnistetut osalliset Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin Pelastuslaitos Kaupunginhallitus Lautakunnat (tekninen-, ympäristö-, vapaa-ajan- ja perusturvalautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset Muut Napapiirin Vesi ja Energia Oy (NeVe) Alueen teleoperaattorit muut asukkaat ja kaupunkilaiset 4.3.2 Vireilletulo Tekninen lautakunta on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 12.12.2017, 198. Vireilletulosta on ilmoitettu 21.12.2017 Lapin Kansassa sekä kirjeillä asianosaisille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tekninen lautakunta 12.12.2017, 198). OAS on ollut nähtävillä 22.12.2017-11.1.2018 yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston / kunnan antamat tavoitteet Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia alueelle soveltuvat asemakaavavaihtoehdot 10-osastoiselle päiväkodille. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta rivitalotontille. Tavoitteena on luoda asemakaava, joka huomio alueen ominaispiirteet mahdollisimman hyvin, luo viihtyisän sekä turvallisen asuinympäristön ja liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. 8

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Tavoitteet ovat tarkentunet rakentamisen sijoittelun ja määrän osalta. 4.5 Asemakaavaratkaisu ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksen pohjaksi laadittiin kaksi (2) luonnosvaihtoehtoa. Viitesuunnitelmat on laatinut Rovaniemen kaupunki. Kaavamuutosalueen kaavakartta esitetään ehdotusvaiheessa. 9

4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu piha- ja leikkialueet luontoarvot VAIHTOEHTO 1 kerrosala 6770 k-m 2 (2200/Y, (4200/AK ja 370/ a/k (ei muutosta)) tonttipinta-ala Y 9566 m 2 ja AK 4732 m 2 kerrosluku II - IVu1/2 asukkaat Asunnot 120 henkilölle (tontti 1, ei muutosta voimassa olevaan) pysäköinti Tonttikohtainen maantasopysäköinti. kaupunkikuva Päiväkodin rakennusala ja henkilökunnan pysäköintialue on osoitettu alueen itäreunalle. Ruokolammen puolelta tarkasteltuna päiväkotirakennuksen pitkä yhtenäinen julkisivu (jopa 55 m) voi näyttäytyä raskaana ja muodostaa häiritsevän näkymäesteen etenkin kun otetaan huomioon rantakaistaleen (VL-1) kapeus, mitta joka on pienimmillään vain noin 12 m. alueen Päiväkotitoiminnan sujuvuuden määräävä saattoliikenne- ja pysäköintialue on ajateltu sijoitettavaksi päiväkotikorttelin länsireu- toimivuus naan, josta saattomatka saadaan hoidettua suositusten mukaisesti päiväkodin piha-alueen kautta. Päiväkodin ulkoleikkialueet sijoitetaan kangasmetsän siimekseen siten, että mahdollisimman paljon puustoa voidaan säilyttää. Puut varjostavat kesäaikaan ja ne tarjoavat leikkimahdollisuuksia. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusalojen ja rakennusoikeuden määrä on vähäisempi. Tästä seuraa, että puustoa on mahdollista säilyttää aiempaa enempi. 10

piha- ja leikkialueet luontoarvot VAIHTOEHTO 2 kerrosala 7010 k-m 2 (2200/Y ja 240/ a/k, (4200/AK ja 370/ a/k (ei muutosta)) tonttipinta-ala Y 9466 m 2 ja AK 4732 m 2 kerrosluku II - IVu1/2 asukkaat Asunnot 120 henkilölle (tontti 1, ei muutosta voimassa olevaan) pysäköinti Tonttikohtainen maantasopysäköinti. kaupunkikuva Päiväkodin rakennusala ja henkilökunnan pysäköintialue on osoitettu alueen länsireunalle. L-muotoinen rakennusala aukeaa aamuaurinkoon ja se rajaa korttelin määrätietoisesti. alueen Päiväkotitoiminnan sujuvuuden määräävä saattoliikenne- ja pysäköintialue on ajateltu sijoitettavaksi päiväkotikorttelin eteläreu- toimivuus naan, josta saattomatka saadaan hoidettua suositusten mukaisesti ja selkeästi päiväkodin piha-alueen kautta. Päiväkodin ulkoleikkialueet sijoitetaan kangasmetsän siimekseen siten, että mahdollisimman paljon puustoa voidaan säilyttää. Puut varjostavat kesäaikaan ja ne tarjoavat leikkimahdollisuuksia. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusalojen ja rakennusoikeuden määrä on vähäisempi. Tästä seuraa, että puustoa on mahdollista säilyttää aiempaa enempi. 11

4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehdot eroavat toisistaan rakennusten sijoittelun suhteen. Luonnosten kokonaisrakennusoikeus vaihtelee 6770 7010 k-m 2 välillä. Rakennusten kerroskorkeus luonnoksissa on kahdesta neljään puoleen siten, että niiden täysimääräinen rakentaminen ei kuitenkaan ole pakollista. 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 4.6.1 Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Vireilletulovaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi suullinen mielipide. Viereisen korttelin asukas kiitteli kaupunkirakenteen tiivistymistä ja alueen palvelutarjonnan paranemista. TÄYDENTYY VALMISTELUVAIHEEN JÄLKEEN: 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Päiväkodin (Y) piha avautuu etelä-länsisuuntaan ja päiväkotirakennus antaa suojaa pohjoisen tuulia vastaan. Asuntorakentamiselle osoitetun korttelialueen (AK) rakennusaloihin on tehty muutaman metrin luokkaa olevia tarkennuksia mutta rakennusoikeusmääriin kaavamuutos ei tuo muutosta pl. pysäköinti- ja varastorakennukset. Kaavamuutoksessa kaikki tarvittavat pysäköintialueet osoitetaan tonttikohtaisesti. Valittu asemakaavallinen ratkaisu on synteesi luonnosvaiheen vaihtoehdoista: rakennusalan suuntaus vaihtoehdosta 1 ja voimassa olevasta kaavasta jäljelle jäävän AK-kortteliosan pysäköintiratkaisu sekä päiväkotitontilla sovellettava saattoliikenteen periaate ja sen sijainti vaihtoehdosta 2. 5.1 Kaavan rakenne korttelialue tonttien lkm tonttien pinta-ala m 2 tontin rakennusoikeus k-m 2 AK 1 5004 4630 k-m 2 Y 1 9328 2520 k-m 2 Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, pysäköintipaikkoihin ja rakennusten kerroslukuun. 12

5.1.1 Mitoitus ASEMAKAAVAN MUUTOS, EHDOTUS kerrosala 7130 (4630/AK + 2520/Y) kerrosluku II IVu1/2 asukkaat 110/AK-osa (noin 1 as/40 k-m2) pysäköinti keskitetty tonttikohtainen maantasopysäköinti kaupunkikuva Nelikerroksisten kerrostalojen tiivis kaupunkimainen kortteliosa (AK) säilyy entisellään Walleniuksen väylää rajaten. Pääosin yksikerroksinen suurikokoinen päiväkotirakennus sijoittuu Ruokolammen vastaiselle rajalle. Sen rakennusala on yhtenäinen ja koillissivultaan huomattavan pitkä (72 m). Y-tontilla säilytetään mahdollisimman paljon puustoa, jotta piha tarjoaa varjoisia leikkialueilla. toimivuus Päiväkodin saattoliikenne on mahdollista toteuttaa siten, että tontilla on erilliset sisään- ja ulosajoliittymät. piha- ja Päiväkotirakennus sijoittuu Ruokolammen vastaiselle rajalle. Pohjoistuulilta suojaa antava piha-alue suuntautuu etelään ja länteen. leikkialueet Tontilla säilytetään mahdollisimman paljon puustoa, jotta pihalla on tarjolla myös varjoisia leikkialueilta. 13

5.1.2 Palvelut Kaavamuutos mahdollistaa 10-ryhmäisen päiväkodin rakentamisen alueelle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava pyrkii säilyttämään alueen metsäisyyden päiväkotipihan käytettävyysvaatimusten puitteissa. Päiväkodin rakennusala sekä henkilökunnan pysäköintipaikat ja saattoliikennealue on osoitettu tontin itäreunaan, jotta länsiosan pihaalueesta saadaan yhtenäinen ja puustoa säilytettyä. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavamuutoksella määritellään kaava-alueen rakentamisen ja virkistysalueiden määrää. 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä keskustasta. Alueen rakentaminen korostaa ja merkitsee Walleniuksenväylän ja Santamäentien risteyksen. 5.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Merkittävin paikallinen vaikutus on Santamäentielle kohdistuva päiväkodin mukanaan tuoma saattoliikenne. Kaava-alue liittyy helposti olemassa oleviin liikenteen ja yhdyskuntateknisten huollon verkostoihin. Alue on helposti saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja autoillen. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Ruokolampea ympäröivä virkistysalue laajenee hieman mutta kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen jälkeen alueen metsäisyys vähenee merkittävästi. 5.4.4 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Ympäristöministeriön julkaisema opas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000). Opas 9. s. 52.) ohjeistaa alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisessa muun muassa asemakaavoituksessa. Oppaan mukaan velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee toisaalta 14

valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. (ibid., s.10) Asemakaavojen suhteen tilanne on usein kuitenkin sellainen, että keskeiset kuntaa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Tällöin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. (ibid., s. 12). Kaavamuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää keskusta-aluetta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaavamuutos eheyttää nykyistä keskusta-alueen kaupunkirakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne jaelinympäristön laatu Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Suunnittelualue sijaitsee keskellä kaupunkikudosta hyvien liikenneyhteyksien varrella ja yhdyskuntatekniikan äärellä. Suunnittelualue on helposti saavutettavissa pääliikenneväyliltä, mikä on päiväkodin saattoliikenteen toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ei muutoksia Kaavamuutos parantaa alueen palvelutarjontaa päivähoidon osalta. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn ver- Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Ei muutoksia 15

kostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Kortteli on liitetty olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Santamäentien korkein sallittu ajonopeus säilyy nykyisellään ja liikennemäärien kasvu painottuu arkisin aamu- ja iltapäiviin. Suunnittelualueen rakennukset ovat liitettävissä kaukolämpöön. Asuntorakentamiselle varatun kerrosalan vähenemisen vastapainoksi lähialueen palvelutaso kohenee päiväkodin myötä. Suunnittelualue sijaitsee keskustan läheisyydessä. Suunnittelualue on rakentamaton: kaksi kolmasosaa metsikköä ja käytöstä poistettu liikuntakenttä, jonka päälle rakentaminen on osoitettu jotta metsää saadaan säästettyä. Alue ei sijaitse tulvavaara-alueella. 5.4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaehdotus poikkeaa voimassa olevasta Rovaniemen yleiskaava 2015:sta, jossa alue on merkitty rajavartioston (ER) sekä virkistysalueeksi (V).Poikkeaman perusteena on Rovaniemen kaupungin maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma. Suunnittelualueen maat ovat kaupungin omistuksessa. 16

Tässä asemakaavamuutoksen selostuksessa tarkastellaan yleiskaavan sisältövaatimuksia ja niiden suhdetta suunnittelualueella tulevaan poikkeamiseen. Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu lisäksi sen lähiympäristön palveluihin. Kaavamuutos parantaa yhdyskuntainfrastruktuurin tehokkuutta. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alue hyödyntää olemassa olevaa katu- ja teknisiä verkostoja. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaavamuutos lisää asuntoja keskustan läheisyyteen ja tukeutuu lähiympäristön palveluihin. Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut ovat lähellä. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. Suunnittelualue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteen sekä julkisen liikenteen yhteydet keskustaan. Alue sijoittuu lähivirkistysalueen viereen. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Houkuttelevat asumismahdollisuudet ovat yksi kunnan vetovoimatekijöistä. Tonteille on toteutettavissa sujuvan asumisen puitteet. vä- ympäristöhaittojen hentäminen Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhaittoja. 17

rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alueelle on mahdollista jättää aiempaa suurempi yhtenäinen puuvaltainen alue, kun rakentaminen keskitetään alueen toiseen reunaan. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Lähivirkistysalueen pinta-ala kasvaa hieman (200 m 2 ) voimassaolevaan asemakaavaan verrattuna. 5.5 Kaavamerkinnät - ja määräykset 18

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kuva 2. Kortteli 3065 kaakosta päin nähtynä 6.2 Nimistö Ei muutoksia. 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan mukaisen rakentamisen toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on voimassa ja rakennuslupa myönnetty. Rovaniemellä 12.6.2018 Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Sipi Hintsanen kaavoitusarkkitehti 20

Liite 1 Voimassa oleva asemakaava 21

Liite 2 Asemakaavaluonnos ve1, -merkinnät ja -määräykset 2018 22

Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28

Liite 5 Rakentamistapaohjeet 29.5.2012, ote 33

Liite 6 Täydentävä rakentamistapaohje kortteli 3065 tontti 4 (3/3s.), 12.6.2018 36

Liite 7 Asemakaavan seurantalomake 39

Liite 7 Asemakaavan seurantalomake 40

Liite 8 Vuorovaikutuslomake 41