KAAVASELOSTUS Veitikantie 35 ja 37

Transkriptio

1 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 2. kaupunginosan kortteli 47, tontit 2 ja 3 sekä pysäköinti-, virkistys- ja vesialueet KAAVASELOSTUS Veitikantie 35 ja 37 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella katkoviivalla. Pictometry, Blom Oy, 2014.

2 2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 2. kaupunginosa Kortteli 47, tontit 2 ja 3 sekä pysäköinti-, virkistys- ja vesialueet Veitikantie 35 ja 37 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Sipi Hintsanen Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi p Tekninen lautakunta , 139 Vireilletulovaiheen kuuleminen Valmisteluvaiheen kuuleminen Tekninen lautakunta , 11 Julkisesti nähtävillä Kaupunginhallitus.., Kaupunginvaltuusto.., 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Veitikanharjulla Rovaniemen 2. kaupunginosassa ja se käsittää korttelin 47 tontit 2 ja 3 sekä tonttien viereiset pysäköinti-, virkistysja vesialueet. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavatyön tavoitteena on mahdollistaa As Oy Veitikankulman asemakaavamääräysten mukaisten pysäköintipaikkojen rakentaminen kokonaan As Oy:n omalle tontille. Tämä edellyttänee, että tonttiin liitetään maa-ala puistoalueesta (PI). Tavoitteena on luoda asemakaava, joka selkeyttää puistovyöhykkeen rajautumisen asuntokortteliin ja mahdollistaa asemakaavan mukaisen pysäköintijärjestelyn toteuttamisen As Oy Veitikankulmalle. Samalla tarkastetaan ja saatetaan ajan tasalle puistoalueen (PI), vesialueen (W) sekä yleisen pysäköintialueen (LP) rajaukset nyt tutkittavan alueen osalta. 3

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Kaava-aluetta koskevat selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo

5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston / kunnan antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisu ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavamerkinnät - ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus

6 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Voimassa oleva asemakaava Liite 2 Asemakaavan muutosehdotus, merkinnät ja -määräykset Liite 3 Vuorovaikutuslomake Liite 4 Asemakaavan seurantalomake Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet As Oy Veitikankulman haki asemakaavamuutosta päivätyllä hakemuksella. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin Lapin Kansassa ja Rovaniemen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen kaavaluonnos ja selostus ovat olleet nähtävillä Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. 2.2 Asemakaava Tonttien ja käyttötarkoitus pysyy asemakaavan muutoksella edelleen asuinkerrostalojen korttelialueena (AK). Tontista lohkotaan osa puistoalueeksi ja toisesta kohtaa siihen liitetään osa puistoalueesta, joten tontin muoto muuttuu ja sen pinta-ala kasvaa hieman nykyisestä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan tultua voimaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskustan eteläpuolella alle kilometrin päässä ydinkeskustasta. Keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Alueen itäsivu rajautuu Yliopistonkatuun, joka tarjoaa hyvän ja nopean yhteyden niin keskustaan kuin Yliopistollekin. Alue muodostuu kahdesta kiinteistöstä, jolla sijaitsee betonirunkoinen asuinkerrostalo. Alue on kaukolämpöverkoston ja muun yhdyskuntainfran piirissä. 6

7 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä. Asuintalon etupiha on valtaosin asfaltoitu ja rakennuksen takapihalla on muutama nurmikenttien ja pensaiden lomaan rakennettu oleskelupaikka. Kirkkolammen ympäristö on rajanaapuri ja lähin virkistysalue. Alueen korkeusero on noin kolme metriä Veitikantien ja Kirkkolammen puiston välillä. Kuva 2. Suunnittelualue kuvattuna Kirkkolammen yli. Rovaniemen kaupunki Rakennettu ympäristö Tontilla ja -3 sijaitsee 1977 valmistunut asuinkerrostalo (kuva 2, edessä). Viereisellä yleisen pysäköintialueen (LP) reunalla on jo vuosien ajan sijainnut jäätelökioski aina kesäisin. Suunnittelualueen lähiympäristö Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Kirkkolammen puistoalue. Eteläpuolen korttelissa 54 on neljä kivirakenteista asuinkerrostaloa sekä kaksi puurunkoista asuinrakennusta, joista suunnittelualueen kohdalla oleva on omakotitalo. Liikenne Suunnittelualuetta sivuaa idästä Yliopistonkatu, joka yhdistää Yliopistoalueen (Viirinkangas) ja keskustan. Veitikantie on osa kevyenliikenteen verkostoa. 7

8 3.1.4 Maanomistus As Oy Veitikantie omistaa kiinteistöt, joilla taloyhtiö sijaitsee. Viereinen LP-alue, puistoalue sekä Veitikantien katualue ovat kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun Rovaniemen maakuntakaavaan. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2010 vahvistettuun Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu oikeusvaikutteiseen Rovaniemen keskustan osayleiskaava 2012, jossa se on määritelty merkinnällä AK kerrostalovaltainen asuinalue. Kaavamerkinnän mukaan Asemakaavassa alueelle voidaan sijoittaa myös liike-, palvelu- ja työtiloja. Tonttitehokkuus et=1.0, ja rakennuksen likimääräinen enimmäiskorkeus viereisen kadun pinnasta mitattuna on 13-15m. Veitikantien alussa on LP-alue (yleiseen pysäköintiin varattu alue). Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on tullut voimaan Voimassa olevassa asemakaavassa alue muodostuu asuinkerrostalojen (AK) ja yleisestä pysäköintialueesta (LP) ynnä istutettavasta puistoalueesta (PI). Alue rajautuu pohjoisesta vesialueeseen (Kirkkolampi). Rakennusoikeuden määrä on ilmoitettu tehokkuusluvulla e=0.8, ja kun tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 2640 m 2, niin rakennusoikeuden määräksi saadaan 2112 k-m 2. Asemakaava sallii rakennettavaksi 5-kerrosta. Suunnittelualueella on lisäksi LP-alue eli yleinen autopaikkojen korttelialue. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( 35) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. 8

9 Rakennuskiellot Ei ole Kaava-aluetta koskevat selvitykset Tekniset linjat Alue on kaupungin teknisten verkostojen piirissä. Tekniset linjat kulkevat pääosin tontin ulkopuolella viereisten katujen alla. Kaukolämpölinja, johon As Oy Veitikankulmakin on liitetty, kulkee Kirkkolammenpuiston puolella. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on käynnistetty As Oy Veitikankulman toimesta: asemakaavan ja tonttijaon muutoshakemus on päivätty Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos käynnistettiin teknisen lautakunnan päätöksellä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tunnistetut osalliset Viranomaiset Lapin Pelastuslaitos Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistys Muut Napapiirin Energia ja Vesi Oy Alueen teleoperaattorit muut asukkaat ja kaupunkilaiset 9

10 4.3.2 Vireilletulo Tekninen lautakunta on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä Vireilletulosta on ilmoitettu Lapin Kansassa sekä kirjeillä asianosaisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tekninen lautakunta ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on saada As Oy Veitikankulman pysäköinti- ja piharatkaisu asemakaavamääräysten tasalle siten, että pysäköintipaikat voidaan rakentaa kokonaan as oy:n omalle tontille Lähtökohta-aineiston / kunnan antamat tavoitteet Tavoitteena on luoda asemakaava, joka selkeyttää puistovyöhykkeen rajautumisen asuntokortteliin nähden ja mahdollistaa asemakaavan mukaisen pysäköintijärjestelyn toteuttamisen As Oy Veitikankulmalle. Samalla tarkastetaan ja saatetaan ajan tasalle puistoalueen (PI) sekä yleisen pysäköintialueen (LP) rajaukset. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on parantaa alueen yleisilmettä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet As Oy Veitikankulman ajoneuvoliittymän tulee olla selkeästi erillään LP-alueen liittymästä, jotta kiinteistöhuollon ja toisaalta katuhuollon työalueet voidaan rajata yksiselitteisesti. Puistoalueella sijaitseva maanalainen sähkökaapeli olisi hyvä saada kokonaisuudessaan kaupungin omistamalle maalle. Tämä on mahdollista tarkastamalla ja muuttamalla kiinteistörajoja. 4.5 Asemakaavaratkaisu ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksen pohjaksi laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa. Viitesuunnitelmat on laatinut Rovaniemen kaupunki yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan kanssa. Kaavamuutosalueen kaavakartta esitetään ehdotusvaiheessa. 10

11 4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehto 1. VAIHTOEHTO 1 kerrosala 3200 k-m 2 kerrosluku V (viisi) pysäköinti maanpäällinen, uusia paikkoja yht. 12 Lumenkasaus rajoitetusti omalla tontilla. kaupunkikuva Ei muutoksia: As Oy:n pysäköintialue rajautuu edelleen epämääräisesti puistovyöhykkeeseen (VP). rakennusmassat Kaavamuutos mahdollistaa nykyiseen räystäslinjaan nähden sisäänvedetyn ullakkokerroksen rakentamisen, joka ei vaikuta merkitsevästi lähiympäristön varjoisuuteen. viher-, leikki- ja oleskelualueet Kaupungin puistoalue pienenee 322 m 2 ja vastaavasti As Oy:n kiinteistö (tontti 3) kasvaa saman verran. melu Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta melunkulkeutumiseen eikä se mahdollista melua aiheuttavaa toimintaa. 11

12 Vaihtoehto 2. VAIHTOEHTO 2 kerrosala 3200 k-m 2 kerrosluku V (viisi) pysäköinti maanpäällinen, uusia paikkoja yht. 17 Lumenkasaus rajoitetusti omalla tontilla. kaupunkikuva As Oy:n pysäköintialue rajautuu selkeästi LPalueeseen ja puistoon. rakennusmassat Kaavamuutos mahdollistaa nykyiseen räystäslinjaan nähden sisäänvedetyn ullakkokerroksen rakentamisen, joka ei vaikuta merkitsevästi lähiympäristön varjoisuuteen. viher-, leikki- ja oleskelualueet Kaupungin puistoalue pienenee 116 m 2 ja vastaavasti As Oy:n kiinteistö (tontti 3) kasvaa saman verran. Puistovyöhykkeen leveneminen rajapyykin nro 8 kohdalla parantaa puiston kehittämisen mahdollisuuksia. melu Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta melunkulkeutumiseen eikä se mahdollista melua aiheuttavaa toimintaa. 12

13 Kuva 3. Vaihtoehto 2. Kirkkolammen yli nähtynä. Kuvamuokkaus: Rovaniemen kaupunki Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehdot eroavat toisistaan pysäköintiratkaisun ja puistoon rajautumisen suhteen. Autopaikat on sijoitettu kaikissa luonnoksissa maan päälle. Vaihtoehto 1:ssä pysäköintikentälle (12 ap) ajo tapahtuu aivan LP-alueen vierestä, pysäköintiruudut ovat ainoastaan yhdellä sivulla ja alue on samalla korkeustasolla LP-alueen kanssa. Vaihtoehto 2:ssa ajoliittymä pysäköintialueelle on osoitettu noin kaksi metriä LP-aluetta ylempää ja siten, että pysäköintialue voidaan toteuttaa kaksipuoleisena (7+10=17 ap). 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valinta tehdään valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Luonnosvaiheessa saatiin yksi mielipide ja jonka kysymyksiin vastaukset löytyvät Vuorovaikutuslomake liitteestä. TÄYDENTYY VALMISTELUVAIHEEN JÄLKEEN: 13

14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella Veitikantien itäpäädyn yleisen pysäköintialueen (LP) rajaus ja muoto sekä Asunto Osakeyhtiö Veitikantie 35-37:n pihajärjestely ja rakennusoikeus saatetaan ajanmukaisiksi. Asunto osakeyhtiön kaikki pysäköintipaikat tulee kaavamuutoksen jälkeen rakentaa kiinteistön alueelle. korttelialue tonttien lkm tontin pinta-ala m 2 tontin rakennusoikeus AK m m 2 LP - - yleinen pysäköintialue VP - - puistoalue 14

15 5.1.1 Mitoitus ASEMAKAAVAN MUUTOS, EHDOTUS kerrosala 3200 k-m 2 kerrosluku V (viisi) pysäköinti maanpäällinen, uusia paikkoja yht. 17 Lumenkasaus rajoitetusti omalla tontilla. kaupunkikuva As Oy:n pysäköintialue rajautuu yksiselitteisesti LP-alueeseen ja puistoon. rakennusmassat Kaavamuutos mahdollistaa nykyiseen räystäslinjaan nähden sisäänvedetyn ullakkokerroksen rakentamisen, joka ei vaikuta lähiympäristön varjoisuuteen. viher-, leikki- ja oleskelualueet Kaupungin puistoalue pienenee 116 m 2 ja vastaavasti As Oy:n kiinteistö (tontti 3) kasvaa saman verran. Puistovyöhykkeen leveneminen rajapyykin nro 8 kohdalla parantaa puiston kehittämisen mahdollisuuksia. melu Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta melunkulkeutumiseen eikä se mahdollista melua aiheuttavaa toimintaa. 15

16 5.1.2 Palvelut Alue kuuluu keskustan palveluverkoston piiriin, josta löytyvät niin kaikki tarvittavat sekä vapaa-aika-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut kuin myös päivittäistavaraliikkeet ja sosiaalipuolenpalvelut kuten koulut ja päiväkodit. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan toteuttamisessa on ajoyhteys asuntosakeyhtiön uudelle pysäköintialueelle otettava Veitikantieltä eikä puistovyöhykettä (VP) enää saa käyttää pysäköintialueena. Yleinen pysäköintialue (LP) 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella yleinen pysäköintialueen (LP) ja vesialueen (W) rajaukset saadaan vastaamaan todellista tilannetta. Lisäksi kaavamuutos mahdollistaa asunto osakeyhtiön pysäköintijärjestelyjen rakentamisen siten, että kaikki paikat sijaitsevat sen omalla tontilla eikä puistossa kuten tähän saakka Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella sähkökaapelilinja, joka vielä tällä hetkellä kulkee asunto osakeyhtiön tontilla, saadaan kaupungin omistamalle maalle lukuun ottamatta pientä rasitteeksi jäävää kohtaa, joka on huomioitava asunto osakeyhtiön pysäköintikentän suunnittelussa ja sen rakentamisen aikana. Tämä helpottaa tulevia huoltotöitä Vaikutukset luontoon ja maisemaan Puistovyöhykkeen leveneminen rajapyykin nro 8 kohdalla parantaa puiston kehittämismahdollisuuksia Kaavan suhde yleiskaavaan Kaava noudattaa Rovaniemen yleiskaavaa 2015 (Kaupunginhallitus ). 16

17 5.5 Kaavamerkinnät - ja määräykset Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. Myös maanpinnan likimääräiset korkeusasemat on kaavassa määritelty. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan mukaisen hankkeen toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on voimassa ja rakennuslupa myönnetty. Rovaniemellä Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Sipi Hintsanen kaavoitusarkkitehti 17

18 Liite 1 18

19 Liite 2. 19

20 Liite 2. 20

21 Liite 3. Vuorovaikutuslomake mielipide/lähettäjä vastine/ toimenpide 1. Eija Matinmikko Kaavamuutos parantaa alueen käytettävyyttä niin jalankulkijan kuin ajoneuvoliikenteenkin näkökulmasta kun tonteille ajo vähenee LP-alueen kautta. Esitetty ajatus Kirkkolammen kävelyraitin turvallisuuden takaamisesta on ehdottomasti hyvä ja kannatettava. Liikennöinti LP-alueella on rauhallista ja hidasta. LP-alueen länsireunaan nykyisen tontin 3 vastaiselle rajalle on mahdollista tarvittaessa rakentaa korotettu jalkakäytävä; samaan tapaan kuin vaikkapa markettien pysäköintialueilla. Yliopistontien nopeusrajoitus ja sen näkemäalueet huomioivat liikennealueen vilkkauden. Yliopistonkadun joen puolelle ei ole tulossa kevyenliikenteen väylää: rinnakkaisten/päällekkäisten väylien rakentaminen kuin kunnossapitokaan ei ole resurssitehokasta. 21

22 Liite 4. 22

23 Liite 4. 23

24 Liite 5. 24

25 25

26 26

27 27

28 28