Kaakkois-Pirkkalaan suunnitellaan 15 000 asukkaan aluetta, mutta onko suurhanke mahdollinen? Paine kasvuun on kova, mutta virkistysalueet, lentomelu ja isot väylät on huomioitava Pirkkala suunnittelee 15 000 ihmisen asuinaluetta Toivion ja Sääksjärven välimaastoon. Raskas rakentaminen uhkaa Pirkkalan virkistysalueita. Kaavaluonnoksessa asumista ja teitä on piirretty maakuntakaavan vastaisesti viheralueille ja lentokentän meluun. AL Uutiset 25.03.2018 klo 08.00 Päivitetty 08.08 EMIL BOBYREV Tarja Ahosen mielestä Pirkkalan uudelle asuinalueelle suunniteltu 15 000 ihmisen asukasmäärä on ylimitoitettu. Hän haluaa päästä vastakin lenkkeilemään Taaporinvuoren metsissä koiransa Mekun kanssa. Kati Kalliosaari Aamulehti Pirkkalan Toivion takamailla havupuut humisevat. Asuinalueen päässä Korpitie muuttuu Keskisentieksi, joka sukeltaa metsään ja haarautuu noin kilometrin ajon jälkeen Kaitalantieksi. Vastaan sauvakävelee Pirkko Santavuori, joka kertoo asuvansa Peltolammilla Tampereen puolella. Kävelen tämän kymmenen kilometrin lenkin lähes päivittäin. Täällä on hienoa, vapaata luontoa. Ei joka paikkaa pidä täyteen rakentaa, Santavuori sanoo. 1
Lähistöllä kohoaa Taaporinvuori, jonka Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut yhdeksi Suomen sadasta luontohelmestä. Kaitalantie kaartaa kaakkoon Sääksjärven rantaa kohden, josta se jatkuu edelleen Lempäälän Röstinmäkeen. EMIL BOBYREV Pirkko Santavuori sauvakävelee lähes päivittäin Tampereen Peltolammilta Pirkkalan puolelle noin kymmenen kilometrin lenkin. Hän ihailee alueen vapaata luontoa. Tarja Ahonen on asunut Kaitalankulmassa vuodesta 1980 asti, jolloin perheen omakotitalo valmistui. Tämä on lentomelualuetta, joten emme saaneet heti rakennuslupaa. Jouduimme perustelemaan ja hakemaan lupaa uudelleen, Ahonen kertoo. Nyt Pirkkalan kunta kuitenkin suunnittelee tälle alueelle mittavaa rakentamista. Kaavaluonnos toisi toteutuessaan Pirkkalaan kodin jopa 15 000 asukkaalle. Se on melkein toinen mokoma kasvua kunnan nykyiseen asukaslukuun, joka on noin 19 000. Näin esitetään kaavaluonnoksessa, jonka Pirkkalan kunta julkisti loppuvuodesta 2017. En pidä niistä suunnitelmista yhtään, asukasmäärä tuntuu täysin ylimitoitetulta. Kyllä myös luontoa pitää säilyttää, jos tulee enemmän asutusta, Ahonen sanoo. Hän toivoo, että Pirkkala perääntyy suunnitelmissaan. Niin kävi kymmenen vuotta sitten, kun Taaporinvuoren helmoihin suunniteltiin valtavaa, 130 hehtaarin logistiikkakeskusta. Ne suunnitelmat kaatuivat omaan mahdottomuuteensa. Ehkä niin käy nytkin. 2
EMIL BOBYREV Vielä toistaiseksi Toivion takamailla kasvaa tiheä metsä. Kuva on Keskisentien varresta. Kasvupaine kova Toivion osayleiskaava pantiin vireille jo vuonna 1994 (ok-yhdistyksen korjaus: 2014). Matkan varrella kaavaluonnoksen nimi on muuttunut Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaksi. Kunnan mukaan nimi kuvaa paremmin kaavan suunnittelualuetta, joka kattaa 720 hehtaaria ja ulottuu nyt Toiviosta aina Lempäälän Sääksjärven rajoille asti. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Partolan liikekeskusalue ja itäpuolella Tampereen Sarankulman teollisuusalue. Pirkkalan mukaan kaakkoiskulma on kunnan asutuksen tuleva kasvusuunta. Tarkoitus on, että alue rakentuu vähitellen vuosikymmenten kuluessa. Kasvupaine on kova, kun kaupungistumiskehitys jatkuu. Pirkkala on vetovoimainen kunta, joka haluaa napata osansa kaupunkiseudun kasvusta. Uudet veronmaksajat tarvitsevat koteja ja elinkeinoelämä yritysalueita. Niitä ei synny, jos maata ei kaavoiteta. Suunnittelualueen sijainti tekee siitä houkuttelevan rakennuskohteen. Matkaa Tampereen Keskustorille on vain 4 8 kilometriä. Samalla etäisyydellä Keskustorista sijaitsevat esimerkiksi Tampereen Niemenranta, Turtola ja Takahuhti. (ok-yhdistyksen korjaus: Keskustorille on 4,3 km Pyhäjärven yli, katuja pitkin 7-11 km) Ajoimme suunnittelualueen läpi autolla. Katso videolta, miltä siellä näyttää: https://www.aamulehti.fi/uutiset/kaakkois-pirkkalaan-suunnitellaan-15-000-asukkaan-aluetta-muttaonko-suurhanke-mahdollinen-paine-kasvuun-on-kova-mutta-virkistysalueet-lentomelu-ja-isot-vaylat-onhuomioitava-200821120 Vapaata maata vähän Pirkkalan kasvunvara asuinrakentamiseen on pieni. Sitä kaventavat lentokentän lentomelualue ja kuntaa halkovat rata- ja väylälinjaukset. Mahdollisuudet rajautuvat Toivion laajennukseen ja Sankilan alueeseen. Sankilan rakentamisvara on kuitenkin pienempi, kuin kunta alun perin ajatteli. Pirkkala osti Sankilan maat Hilkka Sasin perikunnalta vuonna 2008 etuosto-oikeuden turvin kunnan historian suurimmalla maakaupalla. Kauppasumma 195 hehtaarista maata oli lähes viisi miljoonaa euroa. Sankilan pellot oli ajateltu kunnan tulevaisuuden tonttivarannoksi. Vuosi sitten valmistunut uusi maakuntakaava oli tyrmäys Pirkkalan suunnitelmille, sillä Sankilan kartanon lähipellot on siinäkin suojeltu rakentamiselta. 3
Kulttuurimaisema-alue kattaa noin 90 hehtaaria mukaan lukien kaikki Pyhäjärven ranta-alueet. EMIL BOBYREV Metsä näkyy Toivion koulun kirjaston ikkunoista. Luokanopettaja Päivi Rötsän mukaan metsä on tärkeä osa koulun toimintaa. Toivion koulu on Vihreän lipun koulu, jossa vaalitaan kestävää kehitystä ja ympäristöarvoja. Toiviolaiset huolissaan Toiviossa kunnan uusi kasvusuunta herättää huolta. Omakotialueen kaduilla kulkee paljon pieniä koululaisia. Toiviolaisten kauhukuvissa asuinalueen läpi johtaa 15 000 asukaan uuden asuinalueen kokoojakatu, joka olisi väylä kohti Tampereen keskustaa. Toivion alakoulu sijaitsee metsän kainalossa Taaporinvuoren juurella. Koulu on suunniteltu ja rakennettu siten, että metsään on avoin kulku koulun takapihalta. Metsä on olennainen osa opetusta ympäristötiedosta liikuntaan. Tunneilla ei tarvitse vain puhua metsästä, vaan voimme mennä sinne, kuvaa luokanopettaja Päivi Rötsä. Myös virkistysalueiden kaventuminen harmittaa. Moni on muuttanut Toivioon juuri siksi, että kodin takapihalta pääsee lenkkipolulle tai metsään hiihtämään. Eniten asukasilloissa on hämmästelty sitä, miten kunta voi kävellä vuosi sitten hyväksytyn Pirkanmaan maakuntakaavan yli. Sitä ihmettelee myös maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys. Se on varsin poikkeuksellista. Kyseessä on kuitenkin vasta kaavan luonnosvaihe. Uskon, että lausuntojen pohjalta kaavaluonnosta vielä korjataan. EMIL BOBYREV 4
Toivion koulun lapset ovat pohtineet, mitä tapahtuu, jos metsää ei enää olisi. Mittakaava pielessä Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on antanut kaavaluonnoksesta kriittisen lausuntonsa. Ensinnäkin 15 000 asukkaan kasvutavoite on liian iso. Kaava myös hajauttaisi kasvun kauas nykyisestä joukkoliikenteestä. Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditun väestöennusteen mukaan Pirkkalan kunnan alueella tulee varautua vuoteen 2040 mennessä noin 8 000 10 000 asukkaan lisäykseen. Se tarkoittaa 1,4 prosentin vuotuista väestönkasvua. Pirkkalaan on osoitettu maakuntakaavassa merkittävästi uusia asuinalueita ja vanhojen täydennysrakentamista, Laakkonen-Pöntys sanoo. Maakuntakaavassa merkittävin, noin 8 000 asukkaan kasvu, kohdistuu Naistenmatkantien varteen. Sitä täydentävät uudet aluevaraukset Sankilan ja Sikojoen suunnalla, 1 000 3 000 asukasta. Tämä on vuoden 2040 mitoitus, käytännössä aluevarauksia on enemmänkin, Laakkonen-Pöntys lisää. Naistenmatkantien varsi on tiivistä joukkoliikennevyöhykettä, jonne on suunniteltu myös ratikkaa. Sankila on siihen luonteva jatko. Naistenmatkantie muuttuu Sankilan läpi kulkevaksi Anian rantatieksi Turrin jälkeen ylitettyään läntisen ohitustien. Toivion alueelle on sekä maakuntakaavassa että Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 sovittu 2 500 asukkaan kasvutavoite. Kun maakuntakaavaa aikanaan valmisteltiin, nykyisen Toivion länsi- ja lounaispuolelle varattiin 1 000 3 000 asukkaan laajennus. Se on edelleen mahdollista toteuttaa. Myös Sääksjärven päähän Pirkkalalle on varattu laajentumisvaraa asumiseen. Tälle alueelle ei ole erillistä mitoitusta, vaan se sisältyy Sääksjärven noin 8 000 asukkaan mitoitukseen, Laakkonen-Pöntys kertoo. JUKKA-PETTERI ERONEN 5
Maakuntakaavassa Pirkkalan kasvun painopiste on Naistenmatkantien varressa. 6
Vähän virkistysalueita Uusien asuinalueiden vastapainoksi on varattava lisää virkistysalueita. Pirkkala on suunnitellut asutusta myös maakuntakaavan virkistysalueille. Tämä on kaavaluonnoksen toinen iso ongelma. Siellä on osoitettu rakentamista yli sadalle hehtaarille virkistysalueita. Se ei ole pieni poikkeama. Ei virkistysalueille voi mennä rakentamaan, Laakkonen-Pöntys sanoo. Pirkkalan suunnitelmissa Iso-Naistenjärven ja Taaporinvuoren väliselle alueelle sijoittuisi tuhat asukasta. Virkistysalueen halki Sääksjärveä kohti on myös piirretty katuyhteys. Maakuntakaavassa Iso-Naistenjärven ja Taaporinvuoren välinen alue on kokonaisuudessaan jätetty asukkaiden henkireiäksi. Sen merkitys korostuu, kun kolmostien oikaisu rakennetaan. Samalla Kurikkakallion suosittu virkistysalue menetetään, Laakkonen-Pöntys kertoo. Helsinki Tampere -moottoritie eli valtatie kolme aiotaan oikaista Lempäälän Kuljusta suoraan Pirkkalan Linnakallioon. Lähelle valtatie kolmen oikaisua, nykyisen läntisen kehätien eteläpuolelle, aiotaan rakentaa toinen kehätie. Samassa yhteydessä alueelle tulee uusia laajoja yritystonttialueita. Myös Tampereen keskustan tuntumassa sijaitseva järjestelyratapiha tullaan aikanaan siirtämään Lempäälän ja Pirkkalan rajalle, Toiviosta lounaaseen. Se tulee kokonaan rakentumattomalle alueelle. Ekologiset käytävät ja virkistysalueet pitää turvata kolmostien varren työpaikka-alueiden välissä, Laakkonen-Pöntys sanoo. Asuntoja melualueilla Kolmas ongelma kaavassa on lentomelualueille rakentaminen. Maakunnan ja kunnan näkemysero on melkoinen. Lentomelualueelle ei tule suunnata uutta asutusta. Lentokentän lähistöllä voi olla työpaikkoja, mutta niissäkin pitää huomioida meluherkkyys, Laakkonen-Pöntys sanoo. Tampere Pirkkalan lentokentälle tavoitellaan kasvua, joten edes sen lähimaastoon ei ole suotavaa rakentaa. Jos kentän lähellä on asutusta, niin lentämistä eli kentän käyttöä ryhdytään rajoittamaan. Tulevaisuudessa lennetään kehittyneemmillä koneilla kuin nykyään, jolloin lentomelualue saattaa kasvaa. Suunnitelmissa pitää siksi olla myös puskuria. Lentokenttä ja väylälinjaukset aiheuttavat Pirkkalalle haittaa, mutta niistä on hyötyäkin. Pirkkalalla on ohitustien varrella ja lentokentän tuntumassa teollisuus- ja työpaikkatontteja, joista yritykset kilpailevat. Kolmostien oikaisu tuo niitä vielä lisää. Asuinrakentamisen näkymät ovat heikommat. Rakentamiseen sopivaa, vapaata maata uusille omakotialueille ei riitä loputtomiin, joten on tyydyttävä täydennysrakentamiseen. Taajamarakennetta täytyy tiivistää. Tilanne on uusi Pirkkalalle, mutta kuvastaa hyvin kaupunkiseudun kehitystä. 7
GOOGLE EARTH, JUKKA-PETTERI ERONEN Kaakkois-Pirkkalan kaavaluonnos on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. 8
Kaavat ristiriidassa Maakuntakaavan asukasmitoitukset on tarkoitettu kaavan suunnittelua varten, eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Kunta voi siis poiketa niistä. Sitovia sen sijaan ovat aluevaraukset sekä muut merkinnät ja määräykset, kuten virkistysalueet ja lentomelun suoja-alueet. Esimerkiksi tiivis joukkoliikennevyöhyke Naistenmatkantien varteen ja sieltä edelleen lentokentän suuntaan on keskeinen maakunnallinen tavoite. Vastaavat vyöhykkeet on osoitettu kaikkiin Tampereen kaupunkiseudun kuntiin, kaupunkiseudun tavoitellun joukkoliikennejärjestelmän mukaisesti, Laakkonen-Pöntys sanoo. Tampereen kaupunki kritisoi omassa lausunnossaan monia samoja asioita kuin Pirkanmaan liitto. Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan suunnitelma ei vastaa sovittua linjaa, jolla kaupunkiseutua on tavoitteena kehittää. Pirkkalan suunnitelma ei esimerkiksi ota tarpeeksi huomioon raitiotietä. Laajentumisalue on kaukana Pirkkalan keskustasta, jonne ratikkaa on suunniteltu. Kaavaa koskevat kiistat ratkotaan viime kädessä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. TÄSTÄ ON KYSE Kaavoituksen kulku 1. Aloite tai hakemus Aloitteen kaavan laatimiseksi voivat tehdä maanomistaja tai kunta. Siihen ryhdytään, jos kunta pitää kaavaa tarkoituksenmukaisena. 2. Vireilletulo Kaavojen vireilletulosta, tiedotus- ja yleisötilaisuuksista, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavojen voimaantulosta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Julkaiseminen tapahtuu kunnan verkkosivuilla ja paikallisessa lehdessä. 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kun kaavamuutoksen tavoite ja laajuus tiedetään, voidaan ryhtyä laatimaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS). Siitä selviää, minkälaisen käsittelyn kaavamuutos vaatii ja kuinka naapureille tiedotetaan asiasta. Mitä suurempi hanke, sitä enemmän täytyy arvioida sen vaikutuksia ja kuulla ympäristön mielipiteitä. 4. Kaavaluonnos Kaavaluonnos laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osalliset voivat lausua siitä mielipiteensä. Samaan kaavoitustyöhön liittyen voidaan esittää myös useampia vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia. 5. Kaavaehdotus Kaavaehdotus on lähes valmis kaava, joka asetetaan virallisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään lain edellyttämät ja muut tarvittavat asiantuntijalausunnot. Osalliset sekä kuntalaiset voivat jättää muistutuksia. Saatujen lausuntojen perusteella ehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen yhdyskuntalautakunnan käsittelyä. 6. Hyväksyminen Jos muistutuksia ei ehdotuksen nähtävilläolon aikana jätetä eikä lausunnoissa ole huomautuksia, kaavaehdotus etenee kunnanhallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi. Vähäiset asemakaavan muutokset hyväksyy yhdyskuntalautakunta. Kaavan hyväksymisen jälkeen on valitusaika. Sen umpeuduttua kaava tulee voimaan, jos valituksia ei jätetä. Kaavan voimaantulosta julkaistaan kuulutus. 7. Valitukset Mikäli kaavasta valitetaan, asia siirtyy hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Jos osapuolet eivät vieläkään tyydy saatuun ratkaisuun, kaava valituksineen siirtyy korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Prosessi saattaa kestää vuosia. 9