TERVEYSKESKUKSEN JA POKE:N ASEMAKAAVAN MUUTOS

TERVEYSKESKUKSEN JA POKE:N ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus 28.8.2018 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:..

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2018 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA. 1. PERUS- JA TUNNISTETIETOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Äänekosken kaupungin 1. kaupunginosan kortteleita 1014 ja 2024 sekä 1. ja 2. kaupunginosien lähivirkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Äänekosken kaupungin 1. kaupunginosan korttelit 1014 ja 1019 sekä 1. ja 2. kaupunginosan puisto- ja katualueita. Tonttijako asemakaava-alueella on sitova. Kaavan nimi Terveyskeskuksen ja POKE:n asemakaavan muutos Kaavan päiväys 28.8.2018 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 5.12.2011 328 sekä 3.3.2014 68 (laajennus) kaavoituskatsausten yhteydessä. Ilmoitus vireilletulosta 22.12.2011 (Sisä-Suomen lehti) ja 21.12.2011 (Pikkukaupunkilainen) Nähtävillä Kaavaluonnos 27.9. 14.10.2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus 12.9 12.10.2018 (MRA 27 ) Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto.. 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustasta etelään Piilolanniemessä. Suunnittelualueena on Äänekosken terveysaseman ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen alueet. Alue rajautuu pohjoisosastaan Kuhnamontiehen ja länsiosastaan Terveyskatuun. Suunnittelualueen eteläisin osa rajautuu Kuhnamo järveen. Alueen sijainti kartalla on osoitettu kansilehdellä.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIETOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti... 1 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1. Alueen yleiskuvaus... 3 3.2. Maisemarakenne ja kaupunkikuva... 3 3.3. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö... 4 3.3.1. Liikenne... 4 3.3.2. Tekninen huolto... 5 3.3.3. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 5 3.3.4. Erityistoiminnat... 6 3.3.5. Maanomistus... 7 3.4. Rakennettu kulttuuriympäristö... 7 3.5. Luonnonympäristö... 10 4. SUUNNITTELUTILANNE... 10 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 4.2. Maakuntakaava... 10 4.3. Yleiskaava... 11 4.4. Asemakaava... 12 4.5. Pohjakartta... 13 4.6. Muut selvitykset ja suunnitelmat... 13 5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 6.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 14 6.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 14 6.3. Luonnosvaihe... 14 6.4. Ehdotusvaihe... 15 6.5. Hyväksyminen... 15 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 7.1. Kaavan rakenne ja mitoitus... 16 7.2. Korttelialueet... 16 7.3. Liikenne ja paikoitus... 16 7.4. Virkistys, ulkoilu ja luonnonympäristö... 17 7.5. Kulttuurihistorialliset kohteet... 17 7.6. Muut alueet... 17 7.7. Yleismääräykset... 17 7.8. Nimistö... 18 8. KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 8.1. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 18 8.2. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 19 8.3. Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan... 19 8.4. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 19 8.5. Vaikutukset liikenteeseen... 19 8.6. Vaikutukset tekniseen huoltoon... 20

3 8.7. Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen... 20 8.8. Taloudelliset vaikutukset... 20 9. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Onnettomuusriskiselvitys Asemakaavan seurantalomake Havaintokuva Kaavoittajan vastine kaavaluonnoksen lausuntoihin 2. TIIVISTELMÄ Kaavalla luodaan edellytykset kehittää alueella sijaitsevia toimintoja (terveyspalvelut, koulu, vanhusten palvelut) sekä luodaan edellytyksiä myös uusille julkisille tai yksityisille palveluille liikenteellisesti erinomaiselle paikalla. Kaavamuutoksella osoitetaan alueella jo toteutunut maankäyttö, joka ei ole täysin voimassa olevan asemakaavan mukainen, mm. uusi terveyskeskus on rakennettu poikkeamisluvan perusteella. Kaavalla mahdollistetaan kevyenliikenteen yhteyksien kehittämisen alueella sekä pyritään turvaamaan rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävien kohteiden säilyminen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 15 ha ja se sijoittuu Äänekosken keskustan eteläpuolelle. Suunnittelualue sijaitsee keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä erittäin hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Suunnittelualueeseen kuuluvat mm. Äänekosken uusi terveysasema ja POKE:n (Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus) oppilaitokset sekä aluetta ympäröivät Kuhnamontie ja Terveyskatu. Suunnittelualuetta halkoo pohjois-eteläsuunnassa Piilolantie, jonka molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulkuja pyörätie. Etelässä suunnittelualue rajautuu Kuhnamo -järveen ja Eerolankatuun. Eerolankadulta on edelleen sorapintainen kevyen liikenteen yhteys rantaan. Suunnittelualueen ja Kuhnamontien pohjoispuolella sijaitsevat päivittäistavarakauppa (Lidl) ja uusi lukio. 3.2. Maisemarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu metsäteollisuuteen sisältyvää tehdasaluetta. Alueen eteläpuolella on Piilolanniemen pientaloalue, lounaispuolella rantaan tukeutuva rivitalovaltainen pientaloalue ja luoteispuolella vanhaa pienkerrostaloaluetta. Ranta-alue on Kuhnamon rantapuistoa, jonka kautta kulkee sorapintainen valaistu kevyenliikenteen reitti. Vasemmalla vanhuspalvelun rakennus Piilolantieltä kuvattuna ja oikealla Terveyskadun varren vanhaa kaksikerroksista kerrostalorakentamista

4 Terveyskadun päässä kaava-alue rajautuu uudempaan rakennuskantaan. Alueella on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittäviä kohteita (ks. kohta 3.4). 3.3. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö 3.3.1. Liikenne Alueella sijaitsevalle uudelle terveyskeskukselle on asiakasliikenne osoitettu Terveyskadun kautta ja ambulanssiliikenne Piilolantien kautta. Päiväkodin, vanhuspalveluyksikön ja Piilolanniemen pientaloalueen liikenne sekä Poke:n liikenne käyttävät Piilolantietä. Ammattiopistolle on henkilökunnan ja opiskelijaliikenteen lisäksi asiointiliikennettä. Koulun alueella liikkuu myös raskaita ajoneuvoja, kuten metsäkoneita, rekkoja sekä puutavara-autoja. Terveyskatu on pääasiassa alueen asutusta ja terveyskeskusta palveleva pohjois-eteläsuuntainen katu. Pohjoisessa katu liittyy Kotakennääntiehen ja etelässä päättyy hieman terveyskeskuksen jälkeen. Kadun itäpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka on erotettu ajoradasta korotetulla reunatuella. Kaavan yhteydessä ei ole tehty erillistä liikenneselvitystä. Liikenteen lähtötietoina hyödynnetään kaavaalueen itäpuolelle tehdyn Piilolanniemen asemakaavan muutoksen yhteydessä tehtyä liikenneselvitystä (Piilolanniemen alueen liikenneselvitys, Sweco Ympäristö Oy 2015). Liikenneselvityksessä oli mukana vanha Teollisuuskatu, Piilolantie ja Kuhnamontie. Liikennemäärät Kuhnamontiellä, Piilolantiellä ja Terveyskadulla arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa jonkin verran, mutta kasvu ei ole merkittävää. Entinen Tehtaankatu on siirtynyt tehtaan omistukseen ja se palvelee vain tehtaan omaa liikennettä eikä Tehtaankatu ole enää kaavassa katuna. Poke:n alueelle olevat liittymät Tehtaankadun puolelta on suljettu. Kevyt liikenne Suunnittelualueella on pääosin hyvä ja kattava kevyen liikenteen verkosto. Alueella sijaitsevat koulu, terveysasema ja päiväkoti sekä vanhusten palvelutalo. Kevyen liikenteen käyttäjien, erityisesti koululaisten ja vanhusten määrä alueella on merkittävä. Piilolantien molemmin puolin on jalankulkua ja pyöräilyä palvelevat väylät. Kuhnamontien pohjoispuolella on viherkaistalla ajoradasta erotettu kevyen liikenteen väylä koko suunnittelualueen matkalla. Terveyskeskuksen kohdalla myös Kuhnamontien eteläpuolella kulkee kevyenliikenteenväylä, joka on erotettu ajoradasta korotetulla reunatuella. Terveyskeskuksen kohdalla yhdistetty jalankulku ja pyörätie on leveämpi (n. 5 m) kuin alueella muuten. Vasemmalla Kuhnamontie terveyskeskuksen pääsisäänkäynnin kohdalla ja vasemmalla Tehtaankadun liittymästä länteen (Lähde: Sweco Ympäristö Oy 2015).

Kaikki alueen nykyiset kevyen liikenteen väylät ovat yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyteitä. Yhteydet alueella ovat pääosin yhtenäiset. Uuden lukion valmistuttua Kuhnamontien varren kevyen liikenteen käyttäjien määrä on kasvanut aiemmasta. Poke:n opiskelijoista kävellen ja pyörällä koululle tulevat käyttävät Kuhnamontien ylittävää suojatietä ja tulevat sorapintaisen pysäköintialueen läpi Poke:n päätyyn. Tämä on suorin reitti keskustan suunnalta tuleville. Liikenneselvityksessä on esitetty myös kehitysehdotuksia alueen suunnitteluun ja alueen suunnittelussa tulee huomioida kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiset. 5 Joukkoliikenne Nykyiset kevyen liikenteen yhteydet alueella, nykytilanne (Sweco Ympäristö Oy, 2015). Äänekoskella liikennöi kaksi kaupungin sisäistä linjaa; Äänekoski - Suolahti, joka kiertää tarvittaessa terveysaseman ja Poke:n kautta sekä Äänekosken keskusta Mämmensalmi, joka kiertää tarvittaessa terveysaseman kautta. Joukkoliikenteen pysäkit ovat Kuhnamontiellä. 3.3.2. Tekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsee sähkö-, vesi-, jätevesi- ja hulevesilinjoja sekä kaukolämpöverkostoa. Verkostot ovat pääosin katualueilla. Piilolanniemen eteläkärjessä kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee kaupungin vesihuollon kannalta merkittävä jätevesipumppaamo. Alueella olevia rakennuksia on liitetty kaukolämpöverkkoon. Verkostosta on liitäntä sekä vanhalle että uudelle terveyskeskukselle, päiväkodille, vanhusten palvelukodille ja Pokelle. Verkosto jatkuu suunnittelualueen eteläpuolella olevalle omakotitaloalueelle ja länteen päin kaartuvan Terveyskadun rivi- ja omakotitaloalueelle. 3.3.3. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelle ei ole laadittu erillistä meluselvitystä. Poken itäpuolelle tehdyn Piilolanniemen asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty meluselvitys vuonna 2015, jonka tuloksia voidaan käyttää nyt laadittavassa asemakaavan muutoksessa korttelin 1014 kohdalla entisen Tehtaankadun varrella. Selvityksen mukaan Tehtaankatua lähimpänä olevaan rakennuksen julkisivuun kohdistuu yli 55 db:n melutaso. Rakennuksen sisällä melutaso tulee kuitenkin olemaan ohjeiden mukainen ja ulkona koulun oleskelupihoilla ohjearvot alittuvat selvästi. Laskenta perustui Biotuotetehtaan Tehtaankadulle ennustettuihin rekkamääriin 600 ajoneuvoa/vrk. Ajoneuvojen nopeutena käytettiin 40 km/h. Poken raskasliikenne ohjataan Piilolantien kautta. Entiseltä Tehtaankadulta ei ole ajoneuvoliittymiä Poken alueelle. (Piilolanniemen asemakaava-alueen, Tehtaankadun meluselvitys, Sweco Ympäristö Oy 2015).

6 Taulukko 1. Melutason ohjearvot (Vnp 993/92) 3.3.4. Erityistoiminnat Ote Tehtaankadun meluselvityksen melukartasta päivällä klo 07-22 (Sweco Ympäristö Oy, 2015). Kaavamuutosalueen itä-kaakkoispuolella sijaitsee kaksi turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) määrittelemää suuronnettomuusvaarallista tuotantolaitosta, joille on määritelty ns. konsultointivyöhykkeet. Suunnittelualue sijoittuu kokonaan CP Kelco Oy:n konsultointivyöhykkeen (1,0 km) sisäpuolelle. Metsä Fibre Oy:n konsultointivyöhyke (1,5 km) ulottuu osittain kaavamuutoksen alueelle. Turvallisuusselvityslaitosten mahdolliseen suuronnettomuusvaaratilanteeseen varautuminen tulee huomioida maankäytön suunnittelussa sekä alueen yksityiskohtaisemmassa rakennussuunnittelussa. Liikeja toimistorakentamisen sijoittumisella konsultointivyöhykkeelle ei ole estettä tämän asemakaavamuutoksen alueella. Asemakaavaa varten laadittiin erillinen tarkastelu suuronnettomuusvaarallisen laitoksen vaikutuksista (Onnettomuusriskiselvitys. Tarkastelu suuronnettomuusvaarallisen laitoksen vaikutuksista maankäytön suunnitteluun. Nina Marjoniemi 2017). Tarkastelussa käytettiin lähtötietona laitosten laatimia turvallisuusselvityksiä. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 2). CP Kelco Oy on laatinut turvallisuusselvityksen huhtikuussa 2016. Turvallisuusselvityksessä on tarkasteltu niitä onnettomuustapauksia, joilla on riskien kartoituksissa todettu olevan mahdollisuus laajeta suuronnettomuudeksi ja aiheuttaa seuraamuksia tehdasalueen ulkopuolelle. Tällaisia suuronnettomuusriskejä ovat; MCA:n kuljetusyhdistelmä vaurioituu aiheuttaen myrkyllisen ja ympäristölle vaarallisen aineen vuotamisen ympäristöön (ympäristövahinko) MCA kuljetusyhdistelmä joutuu liikenneonnettomuuteen ja syttyy palamaan, jolloin myrkylliset pakokaasut (kloorivety, formaldehydi, hiilimonoksidi) leviävät ympäristöön (kaasuvaara, asuinalueet) Suurpalo ja räjähdykset palavan nesteen prosessissa (suurpalo sisätilassa) Suurpalo palavien nesteiden säiliötarhassa (suurpalo ulkotilassa) MCA:n kemikaalipurku (henkilöstöriski).

Ammoniakin käytölle on tehty riskiarvio ja Escape-mallinnus. Arvioinnin perusteella ammoniakki ei aiheuta vaaraa tehtaan ulkopuolelle. Riskien arvioinneissa esiin tulleet riskit on luokiteltu ja vakavimmille on tehty erillinen hallintaohjelma, jonka avulla riskejä pyritään poistamaan, pienentämään tai hallitsemaan. Metsä Fibre Oy on laatinut turvallisuusselvityksen 31.1.2016. Tehdasalueen riskikartoituksessa havaituista suuronnettomuusvaaroista (klooridioksidilaitoksen onnettomuus, sooda-kattilan räjähdys) on laadittu vaaran arvioinnit. Soodakattilan vaara- ja onnettomuustilanteet on huomioitu tehdasalueella rakenteellisella ratkaisulla; soodakattila on varustettu heikolla nurkalla, joka on suunnattu kaakkoon. Tehdasalueen kaakkoispuolelle ei sijoitu ulkopuolisia rakentamisen tai asumisen alueita. Biotuotetehtaan käyttämistä kemikaaleista tehdasalueen ulkopuolella terveydelle ja ympäristölle vaarallisin kemikaali on klooridioksidi (ClO2), joka häiriötilanteissa voi kaasumaisena levitä teollisuusaluetta laajemmalle alueelle. Syynä voi olla putkisto-, säiliö- tai laitevaurio, joka voi johtua mekaanisesta kulumisesta tai materiaalin vanhenemisesta. Vaurio aiheuttaa nestevuodon, joka ilmanpaineeseen päästyään höyrystyy voimakkaasti muodostaen myrkyllisen kaasupilven. Kaasupilvi on ilmaa raskaampi, joten se kulkeutuu tuulen mukana maanpintaa myöten, kiertäen rakennukset ja suuret esteet. Kaasupitoisuus alenee vuotokohdan etäisyyden kasvaessa. Johtopäätöksenä tarkastelussa esitetään rakennusten ilmanvaihtoon liittyviä yleismääräyksiä, joilla voidaan estää kaasun pääsy sisätiloihin. Kaavamääräyksillä voidaan tarvittavilta osin asettaa tiukempia määräyksiä, kuten rakennusten varustaminen kaasuilmaisinjärjestelmällä, jotka kytketään automaattiseen ilmanvaihdon hätäpysäytykseen. Vaatimus pelastussuunnitelman laatimisesta rakennuslupahakemuksen yhteydessä ja kahden toisistaan riippumattoman pelastustieyhteyden järjestämiseen voidaan ottaa kantaa kaavamääräyksillä. 3.3.5. Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Äänekosken kaupungin omistuksessa. Toinen maanomistaja suunnittelualueella on Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE). 3.4. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueen rakennettua kulttuuriympäristöä on käsitelty mm. seuraavissa inventoinneissa: - Äänekosken kaupungin rakennusinventointi (Juuso Väisänen, Keski-Suomen museo 2006) - Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014. (Aada Mustonen ja Sini Saarilahti, Keski-Suomen museo 2014) - Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (Kohdeluettelo. Keski-Suomen museo 2016) Inventoinneissa alueelta on todettu paikallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Vuoden 2006 inventoinnissa asemakaavoitettavalta alueelta on todettu yksi maakunnallisesti merkittävä kohde Vanha sairaala (kohde 231) sekä kolme paikallisesti merkittävää kohdetta: Ammattikoulu / Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (kohde 194) ja Piilolantien päiväkoti, ent. Tohtori Salosen talo (kohde 221). Äänekosken entinen sairaala on todettu maakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä myös vuoden 2014 inventoinneissa. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä (Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2016) Äänekosken terveydenhuollon alue on todettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueeseen kuuluu vanhan sairaalan lisäksi myös muita sairaalarakennuksia, kuten nykyisin Piilolantien päiväkotina toimiva ent. Tohtori Salosen talo. Maakunnallisesti merkittävät kohteet on esitetty maakuntakaavan alueluettelossa, mutta kohteita ei ole osoitettu erikseen maakuntakaavakartalla. Äänekosken terveydenhuollon alue, Vanha sairaala ja Piilolantien päiväkoti (Keski-Suomen museo 2016) Alue on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, josta erikseen mainitaan Äänekosken entinen sairaalarakennus ja Piilolantien päiväkoti (ent. Tohtori Salosen talo). Äänekosken entinen sairaalarakennus sijaitsee lähellä keskustaa uusien sairaala- ja terveyskeskusrakennusten läheisyydessä. Jyväskyläläisen rakennusmestari E. Niemisen urakoima sairaala valmistui vuonna 1927. Ulkoasultaan se on komea kaksikerroksinen ja rapattu tiilirakennus. Rakennuksen julkisivussa on useita klassistia piirteitä, kuten nurkkaharkotus, sisäänkäynnin korostaminen ja päädyn erkkeri. Rakennus on säilynyt hyvin ulkoasultaan. 7

8 Vanha sairaala (Keski-Suomen museo) Maakunnallisesti merkittävään sairaalamiljööseen liittyy myös muita sairaalarakennuksia. Piilolantien varrella, terveysaseman itäpuolella sijaitsee kunnanlääkärille aikoinaan rakennettu funkkistyyppinen asuintalo, jossa toimii nykyään päiväkoti. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Matti Hämäläinen ja se valmistui vuonna 1948. Vuoden 2006 inventoinnissa kohteesta on käytetty myös nimeä ent. Tohtori Salosen talo ja kohteen arvo on ollut tuolloin vielä paikallinen ja sen on todettu edustavan paikallista modernia julkiseen palvelutoimintaan aikanaan suunnattua tyypillistä rakennusperintöä. Piilolantien päiväkoti, ent. Tohtori Salosen talo. (Keski-Suomen museo) Sairaalan viereinen rakennus (Keski-Suomen museo 2014) Terveyskadun varteen alueen länsilaidalle sijoittuva vuonna 1952 rakennusmestari Eino Cajánin suunnittelema asuntola/ sairaalarakennus, joka toimii nykyään A-klinikkana. Vanhin rakennuskanta on asemakaavassa suojeltu. Kohde on todettu jo vuoden 2006 inventoinnissa, jonka mukaan rakennus on 1950-luvun hillittyä tyyliä edustava rapattu 2-kerroksinen tiilirakennus. Sairaala-alueella keskeisellä paikalla sijaitseva aumakat-

toinen asuntolarakennus. Kohteen kulttuurihistoriallinen arvo on: paikallinen maisemallinen ja rakennushistoriallinen arvokas 1950 luvun tiilirakennus sairaala-alueella mm. asuntolakäytössä. 9 Vanhan sairaalan viereinen rakennus. (Keski-Suomen museo) Ammattikoulu / Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (Keski-Suomen museo 2014) Kohde on paikallisesti merkittävä. Rakennuskokonaisuuden vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1967. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu varsinainen ammattikoulurakennus, asuntolarakennus, varasto- ja työrakennus sekä aikuisopetuspuolen käyttöön varattu koulurakennus. Ylävesisäiliö sijoittuu myös koulukeskuksen tontille. Äänekosken ammattikoulun rakennuskokonaisuus on kokenut koulurakennusten tavoin useita muutos- ja peruskorjausvaiheita. Rakennuskokonaisuus edustaa hyvin rakennusaikaansa ja se sulautuu ympäristöönsä hyvin. Koulurakennusten itäpuolella maisemaa hallitsevien tehdasrakennusten tavoin koulurakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on punatiili. Koulurakennukset ovat horisontaaleja, matalia ja tasakattoisia. Niiden julkisivuissa yhdistyy punatiilen ja valkoisen minerit-levyn käyttö. Rakennuskokonaisuudella on paikallista sivistyshistoriallista, maisemallista sekä rakennushistoriallista merkitystä. Kohde on todettu myös vuoden 2006 inventoinnissa paikallisesti sivistyshistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävänä modernia oppilaitosrakentamista ja asuntolatoimintaa kuvastava pääasiassa 1970-luvun ja sen jälkeisen ajan aluekokonaisuus tehdasalueen laidalla. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. (Keski-Suomen museo 2006)

3.5. Luonnonympäristö Asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole tehty erillistä luontoselvitystä, koska alue on jo pääosin rakennettua ja ihmisen muokkaamaa. Suunnittelualueen kasvillisuus on tavanomaista rakennetun kaupunkiympäristön ja pihapiirien kasvillisuutta. Alueen eläimistön ja linnuston voidaan arvioida olevan tavanomaista kaupungissa ja asutuksen läheisyydessä viihtyvää lajistoa. Piilolanniemen asuntoalueella suunnittelualueen eteläpuolella on takavuosina tehty liito-oravahavaintoja, mutta muutamaan vuoteen havaintoja ei ole todettu. Kaupungin ympäristötoimi on tehnyt alueella viheralueiden luontokatselmuksen vuonna 2016 (Terveyskeskuksen ja Poken asemakaavan muutoksen viheralueiden luontokatselmus. Lotta Sundström 18.10.2016). Selvityksen mukaan eteläosan pellolla tai joutomaa-alueilla ei ole sellaisia luontoarvoja, etteikö aluetta voisi osoittaa rakentamiseen. Piilolantien ja Eerolankadun risteyksen länsipuolella on pienialainen metsäalue, jossa kasvaa mm. vuorijalava. Osa alueen vaahteroista ja raidoista on jo huonokuntoisia. Vuorijalava on rauhoitettu ja sen uhanalaisuusluokka on Vaarantunut (VU). Luonnonsuojelulain 42 :n mukaan: Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Selvityksessä todetaan, ettei metsikkö edusta varsinaisesti mitään yksittäistä luontotyyppiä. Alueella kasvaa myös nuoria haapoja, joiden todetaan olevan monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Alueella kasvaa myös paikoin runsaasti puutarhakasvipensaita. Luontokatselmuksessa ei löydetty uhanalaisia, rauhoitettuja, direktiivilajeja tai erityisesti suojeltavia lajeja vuorijalavaa lukuunottamatta. Vuorijalava sijaitsee paikassa, joka on entistä omakotitalon pihapiiriä. Alue ei ole luontotyypiltään vuorijalavalle ominaista ympäristöä; on oletettavaa, että kyseessä on istutettu vuorijalava, jolloin sillä ei ole samanlaista suojelustatusta. Alue rajautuu eteläpuolelta Kuhnamo järveen eikä suunnittelualue sijaitse pohjavesialueella. 10 4. SUUNNITTELUTILANNE 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017 ja ne tulivat voimaan 1.4.2018. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto 4.2. Maakuntakaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.12.2017 ja se on määrätty tulemaan voimaan 26.1.2018 alkaen (Keski-Suomen maakuntahallitus 26.1.2018 6). Koko Keski-Suomi on maakuntakaavassa osoitettu biotalouteen tukeutuvaksi alueeksi. Suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Suunnittelualue ympäristöineen on osa seutukeskusta (ruskea ympyrä) sekä kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta (ruskea vinoviivoitus). Äänekosken terveydenhuollon alue on todettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Maakunnallisesti merkittävät kohteet on esitetty maakuntakaavan alueluettelossa, mutta kohteita ei ole osoitettu erikseen maakuntakaavakartalla.

11 4.3. Yleiskaava Ote tarkistetusta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. Äänekoski 2030 osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.5.2017 ja se on saanut lainvoiman heinäkuussa 2017. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueen eteläosa on lähivirkistysaluetta (VL). Alueen läpi on osoitettu kehitettävä kevyenliikenteen väylä (keltainen palloviiva). Alueelta on osoitettu kolme suojeltavaa rakennusta (sr), jotka ovat Piilolantien päiväkoti (221), Sairaalan viereinen rakennus (225) ja vanha sairaala (231). Alue rajautuu pohjoispuolella keskustatoimintojen alueeseen (C), itäpuolella elinkeinoelämän alueeseen (T), eteläpuolella ja länsipuolella kerrostalovaltaiseen asuntoalueeseen (AK). Eteläosat rajautuvat pientalovaltaiseen asuntoalueeseen (AP) ja vesialueeseen (W). Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella pisteviivalla.

Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 (oikeusvaikutukseton) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2008. Suunnittelualue on osoitettu tiivistyvän kaupunkikeskustan sisälle (punainen vinoruudutus) lähelle kaupunkikeskustaa (punainen neliö). Suolahti ja Äänekoski yhdessä muodostavat kehitettävän kaupunkimaisen alueen (sininen pystyviivarajaus). 12 4.4. Asemakaava Ote Rakenneyleiskaava 2016:sta. Suunnittelualueella on voimassa 9.4.1980, 28.11.1986, 29.2.1988, 26.10.1992, 11.12.1998, 26.5.2003 ja 13.6.2016 hyväksytyt/vahvistetut asemakaavat. Suunnittelualue käsittää korttelin 2024 ja osan korttelista 1014 sekä puiston ja katualueita. Voimassa olevan kaavan kortteli 2024 on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Kortteli 1014 on kaavoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO) ja Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia.(k-4) Alueen eteläosassa oleva Kuhnamonpuisto on lähivirkistysaluetta (VL) ja puistoa (P). Kaava-alue ulottuu hyvin pieneltä osalta myös alueen itäpuolen korttelin 1012 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuele (T-2). Suunnittelualueella on voimassa olevien asemakaavojen perusteella rakennusoikeutta yhteensä n. 53 500 k-m².

13 4.5. Pohjakartta Ajantasakaava, johon suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella) Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Pohjakartta on hyväksytty 28.8.2018. 4.6. Muut selvitykset ja suunnitelmat Äänekoski 2030 osayleiskaavan aineisto soveltuvilta osin Piilolanniemen asemakaavamuutoksen aineisto soveltuvilta osin, mm. liikenneselvitys ja meluselvitys (selvityksien tarkemmat tiedot on todettu aiempana) POKE:n alueelle ja Kuhnamontien varren pysäköintialueelle laadittu yleissuunnitelman luonnos (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Piilolantien puoleinen piha-alue, pysäköintijärjestelyt ja Kuhnamontien puoleinen piha-alue, pysäköintijärjestelyt. Ramboll 2018). 5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Suunnittelualueelle on rakennettu uusi terveyskeskus poikkeamismenettelyllä. Hankkeen myötä on tullut tarkoituksenmukaiseksi käynnistää laaja-alaisempi suunnittelutyö keskeisen korttelin alueelle. Suunnittelualueella sijaitsee mm. päivähoidon ja vanhuspalvelujen yksiköitä. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuus myös erityyppisten asumistoimintojen ja mahdollisten muiden palvelujen sijoittamiselle terveyskeskuksen läheisyyteen. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (Poke) alueen osalta kaavamuutoksen tarkoituksena on luoda kaavalliset edellytykset keskiasteen koulutuksen kampusalueen uudistamiselle/ luomiselle Äänekoskelle. Liikenteellisesti kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota pysäköinnin järjestämiseen terveyskeskuksen ja Poken kortteleiden alueilla. Lisäksi tutkitaan edellytykset rakentaa alueen kautta Äänekoski 2030 osayleiskaavassa osoitettu kevyenliikenteen väylä, joka yhdistää Äänejärven ja Kuhnamon ranta-alueet.

Kaavamuutosalueella sijaitsee rakennetun ympäristön kannalta inventoinneissa ja osayleiskaavassa arvokkaiksi todettuja kohteita, jotka on tarpeen huomioida kaavassa. Kaava-alueen sijaitessa suuronnettomuusvaarallisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeellä on kaavassa tarpeen antaa määräyksiä rakennusten ilmanvaihdon yms. järjestämiseen liittyen. 14 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Äänekoskelle ollaan rakentamassa lähivuosina uusia julkisen toiminnan rakennuksia, joiden mahdollisia sijaintipaikkoja tutkitaan. Alue on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja kaupunkirakenteen tiivistäminen on kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 5.12.2011 ( 328) kaavoituskatsauksen käsittelyn yhteydessä (ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 22.12.2011, Pikkukaupunkilaisessa 21.12.2011 ja kaupungin kotisivuilla). Vuoden 2014 kaavoituskatsauksen yhteydessä uusittiin kaavahankkeen vireilletulo, jolloin suunnittelualue laajennettiin käsittämään myös terveyskeskuksen itäpuolella sijaitseva korttelin 1014 osa (POKE:n alue). Lisäksi aluetta laajennettiin terveyskeskuksen eteläpuolella Kuhnamon rantaan rajautuvaksi. 6.2. Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta, kasvun ja oppimisen lautakunta sekä vanhusneuvosto - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos - Äänekosken Energia Oy - Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaavan aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on kerrottu kaavan vuorovaikutusmenettelyistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 27.2.2014 ja sitä on päivitetty suunnittelun edetessä (8.5.2014, 12.9.2016 ja 28.8.2018). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 1). Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdessä (Pikkukaupunkilainen) ja erillistiedoksiannolla mahdollisille ulkopaikkakuntalaisille osallisille. 6.3. Luonnosvaihe Kaavaluonnos oli nähtävillä 27.9. 14.10.2016 välisenä aikana kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, Keski-Suomen museolta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Turvatekniikan keskukselta (Tukes), Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolta, Äänekosken kaupungin tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, perusturvalautakunnalta, vanhusneuvostolta sekä kasvun ja oppimisen lautakunnalta. Kooste kaavan lausunnoista ja kaavoittajan vastine on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 5).

15 Kaavaluonnoksesta ei kaavan nähtävilläoloaikana annettu mielipiteitä. 6.4. Ehdotusvaihe Kaavaluonnos (nähtävillä 27.9. 14.10.2016) Kaavaa on tarkistettu luonnosvaiheen jälkeen kaavasta saatujen palautteiden perusteella ja täsmentyneen suunnittelutilanteen perusteella. Keskeiset muutokset kaavaluonnosvaiheen jälkeen ovat seuraavat: - tonttikohtaisten rakennusoikeuksien osoittaminen tonttitehokkuusluvulla kerrosalalukujen sijaan - autopaikkojen korttelialueen (LPA) osoittaminen Poke:n tontin pohjoisosaan Kuhmaontien ja Piilolantien risteysalueen tuntumaan - kaavamääräyksien täydentäminen mm. hulevesien käsittelyn ja suuronnettomuusvaarallisten laitosten mahdollisten riskien huomioisen osalta - Piilolantien ja Eerolankadun katualuevarauksien tarkistaminen siten, että katujen varteen on mahdollista sijoittaa kevyenliikenteen väylät - pysäköintiin varattujen alueiden tarkistaminen - aitausvelvoitteen lisääminen Poke:n tontin itäreunaan teollisuustonttia vastaan - kaavamerkintöjen ja määräyksien täsmentämistä 6.5. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy Äänekosken kaupunginvaltuusto.

16 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1. Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavalla muodostuu kaksi korttelialuetta Piilolanniemen kaupunginosaan. Aluetta ympäröi Terveyskatu, Kuhnamontie sekä käytöstä poistunut Tehtaankatu, joka ei ole kaava-alueella. Kortteli 1019 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja kortteli 1014 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Kaavassa osoitetaan myös Kuhnamonpuistoa sekä rakentuneita katualueita. Kaavalla mahdollistetaan uusi rakentaminen alueella. Voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta alueella on yhteensä noin 53 500 k-m². Uudessa kaavassa rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 56 800 k-m², jolloin alueella rakennusoikeuden määrä kasvaa reilu 3000 k-m². Alueella on käytetty rakennusoikeutta yhteensä hieman yli 40 000 k-m², jolloin lisärakentamista uuden kaavan myötä on mahdollista toteuttaa runsaat 15 000 k-m². Tarkempi mitoitus on esitetty kaavan seurantalomakkeessa. Suunnittelualue rajoittuu Kuhnamo -vesistöön. Rantaviivan pituus suunnittelualueella on noin 300 m. 7.2. Korttelialueet Yleisten rakennusten korttelialue. Terveyskeskuksen ym. toimintoja käsittävä kortteli 1019 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, joka on tarkoitettu julkisia ja yksityisiä palveluja varten. Alueelle sijoittuvien toimintojen toteuttaja voisi näin ollen olla myös yksityinen taho. Alueella sijaitsevat mm. nykyinen terveysasema, vanha terveysasema, Piilolan päiväkoti ja vanhusten palvelutalo. Korttelia rajaavat Terveyskatu, Kuhnamontie ja Piilolantie. Rakennusoikeus on osoitettu tonttitehokkuusluvulla siten, että II- ja III -kerroksisilla alueilla tonttitehokkuus on e=0.4 ja IV-kerroksisilla alueilla e=0.8. Alueen tonteille on osoitettu pysäköintiin varattuja alueita siten, että Terveyskatuun rajautuvat pysäköintialueet (p-5) on mahdollista toteuttaa kansiratkaisuna kahteen kerrokseen. Tonteille 3 ja 4 on osoitettu suojeltavia rakennuksia voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Merkinnällä on osoitettu korttelin 1014 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen alue. Rakennusoikeus korttelialueella on osoitettu tonttitehokkuutena e=0.4 kerrosluvun ollessa II. Alueen keskelle on osoitettu ohjeellinen avoimena oleskelualueena kehitettävä alue, joka sijoittuu autottomaksi visioidun kampuksen ytimeen. POKE:n tontin ja Piilolantien katualueen rajausta on täsmennetty korttelin lounaisosassa: tonttia on laajennettu ja siirretty Piilolantien katuvarausta vanhainkodin suuntaan, jolloin kadun varteen voidaan sijoittaa Kuhnamonpuistoon johtava erillinen kevyen liikenteen väylä. Korttelin itäreunaan metsäteollisuutta vastaan on osoitettu meluntorjuntatarve -merkintä sekä aitaamisvelvoite -merkintä. Tontin eteläosan kautta on osoitettu olemassa oleva ajoyhteys, joka on tarkoitettu jätevedenpumppaamolle johtavaksi huoltoajoyhteydeksi. Autopaikkojen korttelialue. Autopaikkojen korttelialue Terveyskeskuksen korttelin (1019) ja POKE:n korttelin (1014) käyttöä varten on suunniteltu POKE:n korttelin pohjoisosaan Kuhnamontien ja Piilolantien kulmaukseen. Alueelle on mahdollista sijoittaa alustavan yleissuunnitelman mukaan noin 120 autopaikkaa. 7.3. Liikenne ja paikoitus Kaava-alueella sijaitsevat kadut ovat rakennettuja katuja. Liittymäkieltomerkintöjä on sijoitettu liikenneturvallisuuden ja/tai korttelin pihatoimintojen kannalta keskeisiin paikkoihin.

Korttelin 1014 eteläreunaan on osoitettu ajoyhteys kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle jätevedenpumppaamolle. Poke:n korttelialueen pohjoispuolelle Kuhnamontien ja Piilolantien risteyksen tuntumaan on osoitettu autopaikkojen korttelialue (LPA) terveyskeskuksen ja POKE:n kortteleiden tarpeisiin. Tonttien pysäköintialueet on osoitettu p- ja p-5- merkinnöillä. Terveyskadun varrella p-5 -merkintä sallii pysäköinnin rakentamisen kahteen tasoon. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat Y- korttelialueilla 1 ap / 200 k-m² ja palveluasumisen alueilla 1 ap / 150 k-m². Kevyenliikenteen järjestelyjen kannalta keskeinen muutos on kaavallisten edellytysten luominen Piilolantien eteläpäähän ja Eerolankadulle rakennettavan kevyen liikenteen väylän toteuttamiselle. Alueelle on mahdollista sijoittaa ajoradasta välikaistalla erotettu kevyen liikenteen väylä ja näin osaltaan toteuttaa Äänekoski 2030 osayleiskaavassa osoitettu periaate Äänejärven ja Kuhnamon rantoja yhdistävästä tärkeästä reitistä. Terveyskadulla katualueen varaus mahdollistaa nykyisen varsin kapean kevyen liikenteen väylän leventämisen. Katusuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään myös mahdollisuudet sijoittaa autopaikkoja Terveyskadun varteen. 7.4. Virkistys, ulkoilu ja luonnonympäristö Kuhnamon rantaan sijoittuva Kuhnamonpuisto on osoitettu VP -merkinnällä rakennettavaksi puistoksi. Puistoon on osoitettu ohjeellinen jalankululle ja pyöräilylle varattu yhteys rakentunutta reittiä mukaillen. Yhteys Eerolankadulta muualle puistoalueelle säilyy kaavamuutoksessa. Eerolankadun tuntumassa kasvava vuorijalava on osoitettu suojeltavana puuna. 7.5. Kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueella sijaitsee useita Keski-Suomen museon inventoimia kohteita. Kaavassa on osoitettu voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti kolme kohdetta suojelumerkinnällä: vanha sairaala, Piilolan päiväkoti ja vanha asuintalo/asuntola. Suojeltava rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat mm. julkisivujen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti arvokas Vanha sairaala (inventoitu kohde nro 231). Suojeltava rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat mm. julkisivujen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Merkinnällä on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja paikallisesti merkittävä kohde Tohtori Salosen talo, joka toimii nykyisin Piilolan päiväkotina (inventoitu kohde nro 221). Merkinnällä on osoitettu vanha asuintalo/asuntola (inventoitu kohde nro 225), joka sijaitsee vanhan sairaalan vieressä. Kohde on paikallisesti arvokas. 17 7.6. Muut alueet Suunnittelualueella olevat yhdyskuntateknisiä toimintoja palvelevat alueiden osat, joissa sijaitsee puistomuuntamoita on osoitettu kaavakartalla omalla merkinnällään (et). Tehdasalueen raskaan ajoneuvoliikenteen meluhaitta on huomioitu kaavassa korttelin 1014 itärajalla oleville rakennusoikeuden rajoille. Alueen läpi kulkevat runkolinjat on osoitettu johtorasitteina. 7.7. Yleismääräykset Ympäristö ja rakennustapa Korttelin rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealuokkaisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väritykseltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia.

Rakentamatta jäävät tontin osat tulee istuttaa ja pitää huolitellussa kunnossa. Tontilla olevat autopaikat on erotettava muusta piha- ja katualueesta istutuksilla. Tontilla tulee säilyttää tai istuttaa puita ja pensaita niin, että puiden määrä on vähintään 0,5 ja pensaiden määrä vähintään 1,5 tontin pinta-alan 100 m² kohti. Kaavassa osoitetun sitovan rakennusalan ulkopuolelle saa sijoitttaa pienimuotoisia rakennuksia ja rakennelmia (muuntamot, jätekatokset yms.). Rakentamatta jäävät tontin osat tulee istuttaa ja pitää huolitellussa kunnossa. Suojavyöhyke Kaava-alue kuuluu suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan konsultointivyöhykkeeseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista konsultointivyöhykkeelle on pyydettävä pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) lausunto. Rakennusten suunnittelussa on huolehdittava siitä, että ympäristön ilman epäpuhtauksien siirtyminen sisätiloihin on estetty. Korttelialueen rakennuksissa tulee olla automaattisesti koneellisen ilmastoinnin sulkeva kaasunilmaisinjärjestelmä erityisesti klooridioksidikaasulle. Rakennuksen ilmastoinnin pysäyttävä kytkin tulee sijoittaa pelastuslaitoksen osoittamaan paikkaan. Rakennusten raittiin ilman otto tulee sijoittaa mahdollisimman korkealle maan pinnasta. Raittiin ilman sisäänottoa ei saa sijoittaa suuronnettomuusvaarallisen laitoksen suuntaan. Tontille tulee pääsääntöisesti osoittaa kaksi toisistaan riippumatonta pelastustieyhteyttä, joiden tekniset vaatimukset määrittelee pelastusviranomainen. Rakennusluvasta on pyydettävä pelastusviranomaisen lausunto. Hulevedet Alueella muodostuvat hulevedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti niin, ettei hulevesistä aiheudu maaperän tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetuilta piha- ja pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet käsitellään öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Hulevesisuunnitelma tulee esittää rakennuslupapiirustusten yhteydessä. Autopaikkojen vähimmäismäärät Y-korttelialue 1 ap/ 200 k-m² palveluasunnot 1 ap/ 150 k-m² 7.8. Nimistö Kaavalla ei muodostu uusia nimettäviä katuja. Olemassa olevat kadut ovat Terveyskatu, Kuhnamontie, Piilolantie ja Eerolankatu. Puistoalue on kaavaan nimetty Kuhnamoon rajoittuvien ranta-alueen puistojen mukaisesti Kuhnamonpuistoksi. 18 8. KAAVAN VAIKUTUKSET 8.1. Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutos luo edellytykset eri toimijoiden yhteistoiminnan helpottamiselle, kun alueelle mahdollistetaan useamman julkisen alan toimijan toiminta sekä lisäksi uusien yksityisien palveluiden kehittäminen. Kaavan sosiaaliset vaikutukset ovat positiivisella tavalla merkittäviä. Kaavalla luodaan mahdollisuudet uudelle julkiselle toiminnalle keskeisellä paikalla Äänekoskella. Toimijoiden keskittäminen ja tiivistäminen liiketeellisesti edulliselle paikalle on kaupungille taloudellisesti kannattavaa. Kaavan toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia virkistykseen. Kaavamuutos ei merkittävästi vähennä virkistysalueita. Alueelta säilyy edelleen hyvät yhteydet rantapuistoon. Kaavan toteutuminen parantaa virkistysalueiden saavutettavuutta kevyenliikenteen yhteyksien paranemisen myötä.

8.2. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla on vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Vanhaa rakennuskantaa, vanhan terveysaseman osa on tarkoitus purkaa ja tilalle mahdollistaa uuden julkisen tai tarvittaessa myös yksityisen toiminnan rakentaminen. Uuden rakentamisen ei katsota vaikuttavan haitallisesti olemassa olevaan ympäristöön. Uusi rakennus täydentää ja tiivistää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kaavassa osoitettavalla korttelialueella ja rakennusoikeudella varaudutaan tulevaisuuden rakentamistarpeisiin, kun toiminnan luonne on julkista. Uusi yleisten rakennusten korttelialue tukee Äänekosken kehittyvän keskustan toimintaa ja mahdollistaa kaupungin tulevien rakennustarpeiden toteuttamisedellytykset; keskusta-alueella ei ole nykytilanteessa tarjolla vapaita julkiseen rakentamiseen tarkoitettuja tontteja. Uuden tehtaan tarpeet on huomioitu Piilolanniemen asemakaavan muutoksessa, joka sai lainvoiman 26.7.2016. Asemakaavan muutos aiheutti korttelin 1014 raskaiden ajoneuvojen kulkuoikeuden muuttamisen toisaalle. Korttelin 1014 eteläpuolisille asuinrakennuksille vireillä oleva asemakaavan muutos saattaa tuoda melu- ja pölyhaittaa. Tätä haittaa on pyritty vähentämään kaavallisesti säilytettävällä/istutettavalla puurivi -merkinnällä sekä meluntorjuntatarve -merkinnällä. Kaavassa on osoitettu suojeltavina rakennuksina (sr-1, sr-3) maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat vanha sairaala ja nykyinen Piilolantien päiväkoti sekä paikallisesti arvokas sairaalamiljööseen kuuluva vanha asuntolarakennus. Uudisrakentamisen sijoittamisessa on pyritty huomiomaan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. 8.3. Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Uuden rakentamisen vaikutuksia maisemaan ja kaupunkikuvaan on ohjattu kaavan yleismääräyksellä, jonka mukaan: Korttelin rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealuokkaisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väritykseltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä tonteilla puiden ja pensaiden säilyttämisestä/istuttamisesta. Katujen varsille ja tonttien reunoille on lisäksi osoitettu säilytettäviä/istutettavia puurivejä. Lähelle Kuhnamon rantaa on uudelle rakentamiselle osoitettu sallituksi kerrosluvuksi II, jolloin uusi rakentaminen sopeutuu hyvin ympäristössä olevaan rakentamiseen. Nykyisen terveysaseman eteläpuolelle vanhan purettavan terveyskeskuksen paikalle on kerrosluvuksi osoitettu IV uuden terveysaseman korkeuden mukaisesti. Kaavaselostuksen liitteenä on havaintokuva, joka osoittaa uuden rakentamisen sijoittumisen alueella. 8.4. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei luonnonsuojelukohteita tai erityisiä luonnonarvoja. Suurin luontoon vaikuttava muutos on ranta-alueella, jossa lähivirkistysaluetta kavennetaan ja rakentamista tuodaan lähemmäksi rantaa. Lyhin etäisyys rakennusalueen rajasta rantaan on 38 metriä. Rakenteellisesti tarkasteltuna uusi rakennusmassa tukee rakentunutta pientaloympäristöä Oinaankujan ja Eerolankadun ympäristössä. Kaavassa on osoitettu suojeltavana puuna alueella oleva vuorijalava. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä tonteilla säilytettävistä/istutettavista puista. 8.5. Vaikutukset liikenteeseen Liikennemäärät voivat jossain määrin lisääntyä Piilolantiellä ja Terveyskadulla. Osa rakennusmassasta puretaan pois ja uutta rakennetaan tilalle, mikä ei sinänsä tuo liikenteen osalta suurta muutosta. Liikenteen määrään ja laatuun vaikuttaa, mitä uusia toimintoja alueelle muodostuu. Kevyenliikenteen olosuhteita ja turvallisuutta on pyritty parantamaan Piilolantien ja Eerolankadun osalta leventämällä kaavassa katualuetta siten, että katualueelle voidaan toteuttaa viherkaistaleella erotettu kevyenliikenteen väylä. Korttelin 1014 pohjoispuolelle sijoitetun autopaikkojen korttelialueen (LPA) läpi edelleen Poke:n tontille on osoitettu kevyenliikenteen yhteys, jolloin luodaan mahdollisuudet autottoman kampusalueen muodostumiselle. Korttelialueille ja tonteille on tutkittu liittymien sijaintipaikat siten, että kohdat joista ei voi järjestää ajoneuvoliittymää, on osoitettu liittymäkieltomerkinnällä. Kaava-alue on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikennettä käyttävillä. 19

8.6. Vaikutukset tekniseen huoltoon Asemakaavan toteutuminen ei edellytä merkittäviä uusia yhdyskuntateknisen verkostojen rakentamista. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestettävissä olemassa olevia verkostoja ja yhteyksiä hyödyntäen. Alueella olevat puistomuuntamot on osoitettu kaavassa omalla merkinnällä (et).lisäksi kaavassa sallitaan pienimuotoisien rakennuksien ja rakennelmien rakentaminen sitovan rakennusalan ulkopuolelle. Korttelin 1019 eteläosassa kulkevaa jäteveden runkolinjaa on kaavassa esitetty siirrettäväksi. 8.7. Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen. Alue sijoittuu kahden suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvien laitosten konsultointi vyöhykkeeseen. Kaavassa on annettu määräyksiä rakennusten ilmanvaihtoon ja pelastusteihin liittyen, jolloin mahdolliset riskit on pyritty huomioimaan. Kaavatyön aikana on laadittu erillinen onnettomuusriskiselvitys, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Korttelin 1014 itäpuolelle on osoitettu meluntorjuntatarvemerkintä, jolloin itäpuolella olevan tehtaan liikenteen aiheuttama mahdollinen meluhaitta on huomioitu. 8.8. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla voidaan katsoa olevan suuria taloudellisia vaikutuksia. Katuverkosto on pääosin rakennettu ja valaistu kevyen liikenteen väylä sorapintaisena muodostunut. Kuitenkin jonkin verran kustannuksia tulee katuverkon parantamisesta ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien täydentämisestä. Vanhan rakennuskannan purkamisesta aiheutuu kustannuksia, mutta on välttämätöntä kaupunkikuvan kehittämisen kannalta. Kunnallistekniikka ulottuu suunnittelualueelle, eikä aiheuta kaupungille verkoston rakentamista asemakaavan muutoksen johdosta. 20 9. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella 28.8.2018 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen